Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Bocaasa 2015

Qaaqquulleˈne Yihowara Soqqantanno Gede Qajeelse

Qaaqquulleˈne Yihowara Soqqantanno Gede Qajeelse

“Halaalaanchu Magani manchi . . . ilamanno qaaqqi daafira ma assa hasiissannonkero kulannonke gede assi ballo.”—MES. 13:8.

FAARSO: 88, 120

1. Maanuhe ooso ilannota kullisita ma assino?

MAANUHENNA minaamasi ooso ila dandiitannokkita affino. Ikkollana, mitto barra Yihowa sokkaanchi isera leelle dandaamannokkire lawannori ikkannota kulise. Isi insa labbaa qaaqqo ilannota kulise! Maanuhe tenne macciishshi wote lowo geeshsha hagiidhinoti egennantinote; ikkirono, ooso ila lowoha loosu qeecha abbitannosita huwatino. Bunshe batidhino alamera, isinna minaamasi qaaqqonsa Yihowara soqqamanno gede assite lossiˈra dandiitannohu ma garinniiti? Maanuhe “Yihowa togo yee eegami: ‘Wona soyittohu halaalaanchu Magani manchi [sokkaanchu] galagale daye ilamanno qaaqqi daafira ma assa hasiissannonkero kulannonke gede assi ballo.’”—Mes. 13:1-8.

2. Qaaqquulleˈne qajeelsate maa assa dandiitinanni? (“ Roorenka Xiinxallisa Hasiissannoˈne Rosaano” yitanno saaxineno lai.)

2 Annuwanna amuuwa, Maanuhe eegame huuccatto assiˈrino gari kiˈnerano leellaˈnera dandaanno. Kiˈneno qaaqquulleˈne Yihowa affannonna baxxanno gede kaaˈla hasiissannoˈneta affinoonni. (Law. 1:8) Konne assate, Kiristaana ikkino anninna ama Maatete Magansiˈra pirogiraame horoonsidhe qaaqquullinsa Yihowa affanni hadhanno gede kaaˈlitanno. Kayinni, Qullaawu Maxaafi halaali qaaqqiˈne wodanira qaˈmanno gede assate maatete xiinxallo calla diˈˈikkitanno. (Marro 6:6-9 nabbawi. *) Qaaqquulliˈnera halaale rosiissinanni wote qarra ikkannoˈnere qeela dandiitinannihu hiittoonniiti? Kuninna aananno birxichi, annunna ama Yesuusi lawishsha harunsa dandiitanno gara kulanno. Yesuusi ooso ilinoha ikka hoogirono, rosaanosi baxillunni, shooshanqetenni hattono wodanchatenni rosiisinonna qajeelsino daafira annuwunna amuuwu isi rosiisino doogonni lowore rosa dandiitanno. Hanni tenne akatta anna anna bande laˈno.

QAAQQUULLEˈNE BAXXE

3. Yesuusi rosaanosi baxannota leellishinohu hiittoonniiti?

3 Yesuusi rosaanosi baxannonsata kula difokkifatino. (Yohaannisi 15:9 nabbawi. *) Qoleno, isi ganye insawa aane hattono ledonsa yanna sayise baxannonsata leellishino. (Marq. 6:31, 32; Yoh. 2:2; 21:12, 13) Yesuusi insara godowa leellishiˈra digiwino. Konni daafira, insa isi addinta baxannonsata dihuluullantino. Kiˈne Yesuusi rosiisino gara harunsa dandiitinannihu hiittoonniiti?

4. Oosoˈne baxxinanninsata affanno gede assa dandiitinannihu hiittoonniiti? (Umi misile lai.)

4 Qaaqquulliˈnera baxxinanninsata kullensa; hattono ayewoteno muxxe ikkitinohu gede assitine laˈinanninsata affanno gede asse. (Law. 4:3; Tit. 2:4) Awustiraaliyaho heeˈrannohu Saamueeli togo yiino: “Qaaqqu noommo waro, anniˈya hashshu kiiro Qullaawu Maxaafi Xagge Roseemmo Maxaafaˈya yinanni maxaafa nabbawannoe. Isi xaˈmeemmo xaˈmora dawaro qolannoe, hanqafannoe, hattono sunqeˈˈe kae keere gali yaannoe. Gedenaanni hige, anniˈya ooso hanqafanna sunqa hakkeeshshi geeshsha rosantinokki maate giddo lophinota afummoti dhagge assiˈrummo! Ikkirono, isi ane baxannoeta leellishate lowo geeshsha sharramino. Tini qolte isi ledo lubbora baxammeemmo gede, hattono harshammi yeenna beˈe yuummokki heeˈreemmo gede assitinoe.” Kiˈne qaaqquullino hatto ikkite lophitanno gede, ganyitine baxxinanninsata kullensa. Qaaqquulleˈne baxxinannita leellishshe. Insa ledo hasaabbe, ledonsa sagaˈle, hattono ledonsa godoˈle.

5, 6. (a) Yesuusi baxannore ma assanno? (b) Qaaqquulle garunni seejja insa beˈe yitukki lophitanno gedenna banxanninsata huwattanno gede assitanno gara xawisi.

5 Yesuusi, “Baxeemmore baalanka borooreemmo hattono seejjeemmo” yiino. * (Aju. 3:19) Yesuusi rosaano mereeronke roorannohu ayeti yitanni duucha higge heewisantinoha ikkirono, isi tenne ikkitonsanni hexxo dimudhino. Qoleno amaalinonsa amaale harunsitukki gattu yannarano lashshi asse diagurino. Yesuusi insa injiitanno yannaranna basera baxillunninna shaqqillunni seejjino.—Marq. 9:33-37.

6 Oosoˈne baxxinannita leellishate seejjensa. Mito wote, mittu coyi gara ikkinohu woy ikkinokkihu mayiraatiro xawise kula calla ikkitanno. Wole wote kayinni, qaaqqu yitinoonnisire assikki gatara dandaanno. (Law. 22:15) Hattoo wote, Yesuusi lawishsha harunse. Injiitanno yannanna base laˈine qaaqqiˈnera biddishsha uyitine, qajeelsitine, hattono hayi yitine baxillunninna shaqqillunni seejje. Wodiidi Afirikira heedhannoti Ilaani yinanni rodoo anje noo warire kultanni togo yitino: “Anniˈyanna amaˈya agurtukki seejjitannoe. Insa busha gede ikka gawajjitannoeta kulte kaˈinoeha ikkiro, uyitinoe amaale harunsanni noommaronna teˈee harunsite laˈanno. Ikkirono, insa hanqunni woy mayira seejjitanni nooero kultuekki seejjite diegentinoe. Hakko daafira, beˈe yuummakki lophoomma. Insa danniˈya mageeshshi geeshshaatiro kulinoe; qoleno ma assa hasiissannoero afoomma.”

SHOOSHAQOOTA IKKAˈNE LEELLISHSHE

7, 8. (a) Yesuusi huucciˈrino huuccatto shooshanqesi leellishshannohu hiittoonniiti? (b) Huuccattoˈne qaaqquulliˈne Magano addaxxa rossanno gede assitannohu ma garinniiti?

7 Yesuusi rosaano isi uullate aana heeˈre assiˈrinota jeefote huuccatto macciishshitu woy gedenaanni higge affu wote mayi macciishshaminonsaro hanni hedde. Isi togo yee huucciˈrino: “Abba, Anna, duuchunkuri atera dandaamanno; konne tsuuwa hoolie. Ikkollana, ani hasiˈroommori ikkikkinni ati hasiˈroottori ikko.” * (Marq. 14:36) Yesuusi togo eeggifate huucciˈrasi, harunsaanosi isi guuta Maganu Beetto ikke heeˈrenni Maganu kaaˈlo afiˈrate shooshanqetenni huucciˈrinota huwatte insano hatto assitanno gede rosiissinonsati dihuluullissannote.

8 Kiˈne assidhinanni huuccattonni qaaqquulliˈne maa rossanno? Hige huuccatto assidhinannihu qaru korkaati, qaaqquulleˈne rosiisate diˈˈikkino. Ikkirono, qaaqquulliˈne ledo heedhine shooshanqetenni huuccidhinanni wote insa Yihowa addaxxa rossanno. Biraazilete heedhannoti Aana togo yitino: “Qarru kalaqamanno wote, lawishshaho akaakkaˈya xiwantanno yannara, anniˈyanna amaˈya dandee saˈˈate kaaˈlitanno jawaantenna dancha doorsha doodhate hasiissanno hayyo aannonsa gede Yihowa huucciˈranno. Insa lowo geeshsha yaadino wote nafa, qarransa Yihowa aana tuqqanno. Tini qolte Yihowa addaxxa roseemma gede assitinoe.” Qaaqquulliˈne ledo heedhine huuccatto assidhinanni wote, insa daafira calla huuccitinoonte. Yihowa kiˈne kaaˈlannoˈne gedeno huuccidhe; lawishshaho loosu halaqichiˈne qoqqowu gambooshshe hadhinara fajjannoˈne gede xaˈmiˈrate kaaˈlaˈnera, olliiˈne mannira waajjitinikki farciˈra dandiitinanni gede kaaˈlo afiˈrate, woy wolu garinni kaaˈlaˈnera Yihowa huucciˈra dandiitinanni. Shooshanqetenni Magano addaxxe; hatto ikkiro, qaaqquulliˈneno hatto assa rossanno.

9. (a) Yesuusi rosaanosi shooshanqetenni soqqantanno gede rosiisinohu hiittoonniiti? (b) Kiˈne manna kaaˈla baxxinanniha ikkiro, qaaqquulliˈne maa rossanno?

9 Yesuusi coyiˈrinorinnino ikko assinorinni rosaanosi shooshanqetenni wolootaho soqqantanno gede rosiisino. (Luqaasi 22:27 nabbawi. *) Isi hawaariyaatesi uminsa horo agurte Yihowara soqqantanno gedenna ammanate roduuwinsa horo balaxisiissanno gede rosiisinonsa. Kiˈneno shooshanqetenni umiˈne horo agurtine lawishsha ikkitinanniha ikkiro, qaaqquulliˈne tenne rossanno. Lamu qaaqquulli ama ikkitinoti Debi togo yitino: “Minaanniˈya songote cimeessa ikkasinni wolootu ledo yanna sayisanno wote dihinaaseemma. Minaanniˈya maatenkera towaanyo hasiissanno yanna baalantera, towaatannonketa afoomma.” (1 Xim. 3:4, 5) Minaannise Piraanasi qole togo yiino: “Gedensaanni, qaaqquullinke jajjabu gambooshshi ledo xaado afiˈrino loosonna wole tiokiraasete looso loosa baxxannore ikkitino. Insa hagiirraammaho, hattono dancha jaalla kalaqidhino; qoleno roduuwu ledo yanna sayisa lowo geeshsha baxxannore ikkitino!” Xa tenne maate miilla baalanti woˈma yanna soqqamaano ikkite Yihowara soqqantanni no. Qaaqquulliˈne kiˈne shooshaqootanna umiˈne horo agurtinannire ikkaˈne laˈannoha ikkiro, insano wole manna kaaˈla rossanno.

WODANCHA NOOˈNETA LEELLISHSHE

10. Yesuusi batinyu manni isiwa dayi yannara, wodancha noosita leellishinohu hiittoonniiti?

10 Yesuusi illete leellannore calla ikkikkinni, mittu manchi mitto coye assinohu mayiraatirono wodanchanno. Mitte yannara, Galiilaho isi rosiisanna macciishshinohu mitu manni iso harunsa hasiˈrinoha lawe shiqino. (Yoh. 6:22-24) Yesuusi wodanaho noore afa dandaanno daafira, hakko manni isi rosiisinonsa rosinni roorse maalaamittete sagale baxinota huwatino. (Yoh. 2:25) Isi ikkitonsa gara ikkitinokkita lae cincatenni amaalinonsa; hattono woyyeessiˈra hasiissannonsare xawise kulinonsa.—Yohaannisi 6:25-27a nabbawi. *

Qaaqqiˈne sabbakate looso baxanno? Woy kuni loosi hagiirsiisannosi?(Gufo 11 lai)

11. (a) Qaaqqiˈne soqqansho baxannoronna teˈee afate wodancha kaaˈlitannoˈne gara leellishanno lawishsha kuli. (b) Qaaqqiˈne soqqansho baxanno gede assa dandiitinannihu hiittoonniiti?

11 Kiˈne mannu wodanira noore afa dandiitinannikkiha ikkirono, kiˈneno wodancha nooˈneta leellishanna qaaqqiˈne qanchu soqqansho baxannoronna teˈee buuxa dandiitinanni. Duuchu annuwinna amuuwi soqqanshote yannara qaaqquullinsa shiima geeshsha fooliishshiˈranno gedenna mitore itanno gede assitanno. Hattoo yannara, ‘Qaaqqiˈya soqqansho baxannonso roore baxannoti fooliishshote yannaati?’ yitine kiˈneneeto xaˈma dandiitinanni. Qaaqquulliˈne soqqansho hakkeeshshi geeshsha baxxannokkita huwattiniro, insa kaaˈlate mixo fushshidhe. Insa soqqanshote qeechu noonsata huwattanno gede soqqanshote yannara mitore assitanno gede asse.

 12. (a) Yesuusi harunsaanosi mayi daafira kule qorowisiisino? (b) Yesuusi uyino qorowishshi hatte yannara malinoho yineemmohu mayiraati?

12 Yesuusi cubbunniwa qole massanno coye bade kule wodancha noosita leellishino. Lawishshaho, harunsaanosi foorre cubbo ikkitinota affino. Ikkollana Yesuusi foorrenniwa qole massanno coye kule qorowisiisanni togo yiinonsa: “Foora yora geeshsha meyaata laˈˈannohu baalunku hakkawote wodanisinni ise ledo soorrino. Qiniiticho illekki guficho ikkitannoheha ikkiro fushshite huni.” (Mat. 5:27-29) Tini amaale hakkawaro Roomu gashshooti giddo noo Kiristaanira lowo geeshsha hasiisse noote. Mittu xaggete fullahaanchi, Roomu daga tiyaatire shiqqanno yannara “illenna macca amanyoote bainore laˈanno hattono macciishshitanno; qoleno rooru manni laˈˈa baxannohu maaeelino coyeeti” yee borreessino. Yesuusi amanyootunni xuru nookkire ikkine heeˈra qarra ikkitanno gede assanno coye kule rosaanosi qorowisiisasi baxillaanchonna wodancha noosiha ikkinota leellishshanno!

13, 14. Qaaqquulleˈne maaeelu boohaarshinni agara dandiitinannihu hiittoonniiti?

13 Wodancha qaaqquulleˈne ayyaanaamittete gawajjonni agartinanni gede kaaˈlitannoˈne. Yannankera, albinni roore ooso anjensanni teeda baˈino misillanna borro hattono wole amanyoote baino coye laˈanno faro bacate. Kiristaana ikkino anninna ama amanyoote baino boohaarshi busha ikkinota oosonsara kultannoti egennantinote. Ikkollana wodancha, qaaqquulliˈne afate quqquxante calla teeda baˈino misilla laˈˈate kaˈara dandiitannota huwattinanni gede assitannoˈne. Kiˈneneeto togo yitine xaˈme: ‘Qaaqqiˈya teeda baˈino misilla laˈˈate hedanno gede kakkayisasira dandaannori maati? Togoo misilla baasa gawajjitannoti qaaqqiˈyara leeltinosi? Qaaqqiˈya miteekke hedeweelcho teeda baˈino misilla lairo nafa daye kaaˈlo xaˈmiˈrannoe gede, ani huxuxxi yiikki coyishiishannoe gedeeho?’ Qaaqquulliˈne shiimmaadda ikkituro nafa togo yitinansara dandiitinanni: “Interneetete aana teeda bainori woy saalfachishannori tuncu yeennahe hedeweelcho hakkoye laittoro, mittoreno waajjittokki anera kulie. Anera kula saalfattooti. Ani ate kaaˈla hasiˈreemmo.”

14 Wodancha kiˈne umiˈne boohaarsha hayyotenni doodhitinanni gede kaaˈlitannoˈne. Aleenni qummi assinihu Piraanasi togo yiino: “Ninke annuwanna amuuwu danchaho yineemmo muuziiqi, filme, woy maxaafi maatenke harunsitannoha ikkanno. Duuchu coyi daafira duuchare coyidhinara dandiitinanni; oosoˈne kayinni assitinannire laˈanno hattono hakkoye harunsitanno.” Qaaqquulliˈne kiˈne qorophitine dancha boohaarsha doodhitinanna laˈannoha ikkiro, insano hattonni dancha boohaarsha doodhitara dandiitanno.—Rom. 2:21-24.

HALAALAANCHU MAGANI HUUCCATTOˈNE MACCIISHSHANNO

15, 16. (a) Yihowa qaaqquulleˈne qajeelsidhinanni gede kaaˈlannoˈneta mayinni afa dandiitinanni? (b) Aananno birxichira maa ronseemmo?

15 Maanuhe qaaqqosi lossiˈrate kaaˈlo xaˈmiˈri wote mayi ikkino? “Halaalaanchu Magani Maanuhe yiinore macciishshino.” (Mes. 13:9) Annuwanna amuuwa, Yihowa kiˈne huuccattono macciishshanno. Isi huuccattoˈne macciishshe qaaqquulleˈne qajeelsidhinanni gede kaaˈlannoˈne. Kiˈneno baxillunni, shooshanqetenni hattono wodanchatenni konne assa dandiitinanni.

16 Yihowa annuwanna amuuwu shiimaadda qaaqquullensa qajeelsitanno gede kaaˈlannonsante gede, wedella oosonsa qajeelsidhanno gedeno kaaˈlannonsa. Aananno birxichi, wedella oosoˈne Yihowara soqqantanno gede qajeelsitinanni wote Yesuusi baxille, shooshanqenna wodancha harunsa dandiitinanni gara kulanno.

^ GUFO 2 Marro 6:6-9: “Hajajanni noommoheta tenne hajajo wodanikkira wodhi; qoleno oosokki wodanira qaˈmitanno gede assi; hattono minekki ofollatto wote, doogote haˈratto wote, goxatto wotenna kaˈˈatto wote tenne hajajo coyiˈri. Qaagiishsha ikkitannohe gede angakkira usudhi; hattono albikkira albaho usudhinannirichi gede assiˈri. Ise minikki guwaneranna waalchikkira borreessiˈri.”

^ GUFO 3 Yohaannisi 15:9: “Anniˈya ane baxinoente gede, anino kiˈne baxoommoˈne; baxilliˈya giddo heedhe.”

^ GUFO 5 Qullaawu Maxaafi rosiisanno garinni, seejjate yaa baxillunni biddishsha aate, qajeelsate, soˈrinoha biddi assate, hattono mito wote qorichishate; kayinni hanqunni qorichisha diˈˈikkitino.

^ GUFO 7 Ze Internaashinaali Istaandardi Bayibili Insayikilopiidiya togo yaanno: “Yesuusi waro, abba yaanno qaali roorenka qaaqquullu annuwansa baxillunninna ayirrinyunni woshshitanno suˈmaati.”

^ GUFO 9 Luqaasi 22:27: “Ofolle sagale itannohunna soqqamannohu giddo roorannohu ayeti? Ofolle itannoha diˈˈikkino? Ani kayinni mereeroˈne soqqamanni noommo.”

^ GUFO 10 Yohaannisi 6:25-27a: “Baaraho widoonni isinni xaadduti, ‘Rebbii, kawira mamoote dayitto?’ yitusi. Yesuusi togo yee qolinsa: ‘Halaale yeemmoˈne, hasidhinoonniehu maalale laˈinoonni daafira ikkikkinni daabbo ittine duubbinoonni daafiraati. Baˈanno sagale agurtine, hegere heeshsho afiˈnanni gede assitannote geeddanno sagalera loosse.’”