Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Bocaasa 2015

Maganu Mangiste Gashshitinoha Saiha 100 Diro!

Maganu Mangiste Gashshitinoha Saiha 100 Diro!

“Salaamete Magani, fajjosi assitinanni gede hasiisannoˈneha dancha coye baalanka wonshoˈne.”—IBI. 13:20, 21.

FAARSO: 136, 14

1. Yesuusi sabbakate looso mageeshshi geeshsha kaffi asse laˈˈanno? Xawisi.

YESUUSI uullate noo waro Maganu Mangistere hasaawa baxanno. Qullaawu Maxaafi kulanno garinni, isi wolu coyinni roorse rosiisinohu Maganu Mangistereeti; soqqanshosi yannara mite 100 hige tenne Mangistere coyiˈrino. Ee, Maganu Mangiste Yesuusira loworeeti!—Maatewoosi 12:34 nabbawi. *

2. Yesuusi Maatewoosi 28:19, 20 noo hajajo uyi wote mageeshshi manni nooha ikkara dandaanno? Hatto yineemmo gede assannonkeri maati?

2 Yesuusi reyotenni kaihunni shiima yanna gedensaanni, 500 saˈˈanno manni ledo xaadino. (1 Qor. 15:6) Isi Maganu Mangiste sokka ‘duuchante daga mannira’ iillishshe yitanno hajajo uyinohu hakkawote ikkikki digatino; hatte yannara konne looso loosa shota diˈˈikkitino! * Majjaha ikkinokkihu kuni loosi “alamete gumulo geeshsha” loosamannota Yesuusi balaxe coyiˈrino; isi yiinori qole woˈmanni no. Atino tini masaalo woˈmitanno gede kaaˈlitanni noottoti egennantinote.—Mat. 28:19, 20.

3. Dancha duduwo sabbankeemmo gede uyinoonninke hajajo wonshate kaaˈlitinonketi sase coyibba hiikkuriiti?

3 Yesuusi sabbakke yitanno hajajo uyihu gedensaanni harunsaanosira, “Ani . . . kiˈne ledo noommo” yee qaale eino. (Mat. 28:20) Konni daafira kuni halaˈladu sabbakate loosi loosamannohu isi aanno biddishshi garinniiti. Qoleno, Maganinke konne looso loosate hasiisannonkeha “dancha coye baalanka” wonshannonke. (Ibi. 13:20, 21) Konni birxichira, tenne dancha coyibba giddo sase laˈneemmo; insano: (1) horoonsiˈnoommo uduunne, (2) sabbankoommo doogga, hattono (3) uyinoonninke qajeelshaati. Hanni umo, saihu 100 diri giddo horoonsiˈnoommoha mito uduunne laˈno.

MAGANU SOQQAMAANO SABBAKKANNO GEDE KAAˈLINO UDUUNNE

4. Sabbakate loosinkera duuchu gari uduunne horoonsiˈnoommohu mayiraati?

4 Yesuusi “Maganu Mangiste qaale” duuchu gari bushshira winxoonni wixi ledo heewisiisino. (Mat. 13:18, 19) Mittu gawartichi wixa wixiˈrara albaanni baatto babbaxxino uduunninni shaqqishanno. Hatteente gede, saˈu dirra giddo Nugusinke Yesuusi lowo miliyoone ikkanno manni Maganu Mangiste sokka adhanno gede wodanansa qixxeessate kaaˈlanno uduunne uyinonke. Mito uduunne harancho yanna geeshsha horoonsiˈnoommo; mito kayinni xaa geeshshano horoonsiˈnanni heeˈnoommo. Ikkirono, kuni baalunku uduunni sabbakate dandoo lossiˈneemmo gede kaaˈlinonke.

5. Farciˈrate horoonsiˈnanni kaarde yinanniti maati? Ise horoonsiˈnannihu hiittoonniiti?

5 Batinyu roduuwi soqqansho hanaffanno gede kaaˈlinohu mittu uduunnichi, farciˈrate kaaˈlitanno kaardeeti; Mangistete halashshaano tenne kaarde horoonsiˈra hanaffinohu 1933nniiti. Tini kaarde soqqanshote rippoorte qolate horoonsiˈneemmo woraqati geeshsha ikkitannotenna harancho Qullaawu Maxaafi sokka amaddinote. Yannate kiiro, haaro sokka amaddinoti wole hattoo kaarde fultanno. Tenne kaarde egensiisate coyiˈnanniri batiˈre diyaanno! Charlesi W. Erlenimeyeri kaardetenni soqqama hanafi yannara dirisi tonne meddi yaanno. Isi togo yee xawisino: “Rosaminohu hasaawu bitimi, ‘Tenne kaarde oohe nabbawattona?’ yaannoho. Qaete anni kaarde nabbawihu gedensaanni, borro uyine haˈneemmo.”

6. Farciˈrate horoonsiˈnanni kaarde kaaˈlitinohu hiittoonniiti?

6 Farciˈrate horoonsiˈnanni kaarde wole kaaˈlono afidhino. Mite halashshaano sabbakate lowo hasatto noonsaha ikkirono, waajjitanno hattono mayitannoro diaffino. Wolootu qolte lowore coyidhanno. Kuri roduuwi shiimu daqiiqi giddo affinore baalankare qaete annira kultanno; kayinni coyidhannori woˈmanka wote hayyo nooho yaa diˈˈikkino! Haranchonna kaajja gede doorantino qaalla amaddinoti farciˈrate horoonsiˈnanni kaarde kayinni halashshaanchu bayicho “coyidhanno.”

7. Mitu roduuwi kaarde horoonsidhe farcidhanna mayi tuncu yiinonsa?

7 Ikkollana, hatte yannara qarra ikkannori dino yaa diˈˈikkino. Halaalu giddo lowo diro keeshshitinoti Gireesi A. Istepi yinanni rodoo hakkawarita qaagge togo yitino: “Mito wote [qaete annuwa], ‘Mayi daafira kultannote? Kaarde yitannore mayira kiˈne umiˈne dikultinannie?’ yite xaˈmitannonke.” Hakkiinni saeno, mite qaete annuwa kaardete aana noo borro nabbawa didandiitanno. Wolootu qolte kaarde adhite gatisidhara uyinoonninsaha lawannonsa daafira halashshaanote anganni adhite kaˈe saanqa cufidhanno. Sokkanke giwannohu mitu manni qole, kaarde haare daddare hunanno. Ikkollana, farciˈrate horoonsiˈnanni kaarde roduuwinke olliichinsara farciˈra rossanno gedenna Maganu Mangiste sawaakoota ikkansa baxxite leeltanno gede assitino.

8. Anga adhine haˈra dandiinanni fonogiraafe horoonsiˈnoonni gara xawisi. (Umi misile lai.)

8 Sabbakate loosira 1930nni hananfe horoonsiˈnoommohu wolu uduunnichi fonogiraafe yinanniho; anga adhine haˈra dandiinannite tenne maashinera mitu roduuwi Aarooni yite suˈma fushshitino; korkaatuno insa riqibbe sokka kultannoti iseeti. (Wol. 4:14; Wolapho 4:15, 16 nabbawi. *) Halashshaano qaete anna fajjishiishidhu gedensaanni, shoole daqiiqanna daratu geeshsha keeshshitannota qaddaˈnoonnita Qullaawu Maxaafi lallawo fante macciishshiishshanno; hakkiinni borro eltanno. Mito wote qaddaˈnoonnita Qullaawu Maxaafi sokka macciishshate maate gudisidhe gamba yitanno! Agarooshshu Shae Maamari 1934nni, roorenkanni soqqanshote horoonsiˈrate injiitanno fonogiraafe qixxeessa hanafi. Xaphoomunni, 92 addi addi hajore kultanno sokka qaddaˈne qixxeessinoonni.

9. Fonogiraafe loosinkera kaaˈlitinohu hiittoonniiti?

9 Hilaarii Gosiliini yinannihu mittu qaete anni qaddaˈnoonnita Qullaawu Maxaafi lallawo macciishshihu gedensaanni, olliisi manni Maganu Mangiste sokka macciishshanno gede assate mitte lamala geeshsha fonogiraafe argisasira halashshaancho xaˈmiˈri. Halashshaanchu galagale higanno wote, hasatto noohu wolu haammatu manni iso agaranni no. Yannate gedensaanni insa giddo gamu heeshshonsa Yihowara sayisse uyitino; qoleno Hilaariri lame seenni Giliyaadi Rosi Minira eihu gedensaanni wole gobbara soqqamara sonkoonni. Farciˈrate horoonsiˈnanni kaarde gede, fonogiraafeno batinyu roduuwi soqqansho hanaffanno gede kaaˈlitino. Gedensoonni qole, Nugusu Yesuusi Tiokiraasennihu Soqqanshote Rosi Mini widoonni qajeelsha uyinonsa.

SABBAKATE DANDIINANNI DOOGGA BAALA HOROONSIˈRA

10, 11. Qullaawu Maxaafi halaale mannaho duduwate gaazeexxanna raadoone horoonsiˈnoommohu hiittoonniiti? Tini doogga dancha guma abbitinohu mayiraati?

10 Nugusinke Yesuusi aanno biddishshi garinni, Maganu soqqamaano dandaaminsa deerrinni lowo mannira sabbakate kaaˈlitannota batinye doogga horoonsidhino. Hakko iso ‘loosaasine shiima’ ikkite noo waro tini lowo geeshsha hasiissinote. (Maatewoosi 9:37 nabbawi. *) Lemiikki sani hanafora, Yihowa soqqamaasine kiiro shiima ikkitino qooxeessira heeˈrannoha lowo manna kaaˈlate gaazeexxa horoonsiˈnoommo. Roduu Raasili lamalate kiiro Qullaawu Maxaafi sokka, gaazeexa qixxeessitanno dirijjitera soyanno. Hakkiinni hatti dirijjite hattee sokka Ameerikaho, Kanaadahonna Awuroppaho qixxaawanno gaazeexira fultanno gede sokkanno. Roduu Raasili lallawo 1913 geeshsha, 2,000 ikkitanno gaazeexxara attamante 15,000,000 meddi yaanno mannira iillitino!

11 Roduu Raasili reyihu gedensaanni, dancha duduwo duduwate baasa kaaˈlitinota wole doogo horoonsiˈra hananfoommo. Dotteessa 16, 1922nni Jooseefi F. Raazerfordi mito 50,000 ikkanno mannira mite yee raadoonetenni lallawo shiqishino. Hakkiinni Ammajje 24, 1924nni WBBR yinanniha uminkeha raadoonete xaawa horoonsiˈra hananfummo. Tenne haaro sabbakate doogo lainohunni Sadaasa 1, 1924 Agarooshshu Shae togo yitino: “Raadoone kageeshsha horoonsiˈnoonni doogga baalantenni roore woxe qoxxowate kaaˈlitannotenna halaalu sokka mannaho iillishate roore injiitannote.” Gaazeexu gede, raadooneno Mangistete halashshaano ajjino qooxeessira batinyu mannira sokkanke iillishate kaaˈlitino.

Batinye Mangistete halashshaano gudumaaleho farcidhanno, hattono mannu jw.org horoonsiˈranno gede kula baxxanno(Gufo 12, 13 lai)

12. (a) Gudumaaleho soqqammeemmo soqqansho giddo ate roore baxissannoheti hiitteeti? (b) Gudumaaleho sabbaka waajjishannonkeha ikkiro, waajjanke qeeˈlate mayi kaaˈlankera dandaanno?

12 Xaa yannara gudumaaleho yaano otobise uurritannowa, baaburu xaawira, makeena uurrisiˈnanni bayicho, hattono dikkote farciˈrate roore illachinshanni heeˈnoommo. Togoowa sabbaka waajjishannoheha ikkiro, lowo diro songuwa towaatanni soqqaminohu Anjeelo Maneera yinanni rodii yiinore huuccattotenni hedi; isi togo yiino: “Mitte mittenta haaro sabbakate hayyo Yihowara soqqammeemmo doogo, isira ammanammoommore ikkanke leellinsheemmo doogo, mishsho noonkekkire ikkanke buuxinseemmo doogonna isi hasiˈranno gari baalunkunni soqqama hasiˈneemmota leellinsheemmo doogo ikkitino gede assine laˈneemmo.” Waajjanke qeeˈline ikkinummota ikkine haaro sabbakate hayyo horoonsiˈranke, Yihowa albinni roore addaxxineemmo gedenna ayyaanaamittetenni lophineemmo gede kaaˈlitannonke.—2 Qorontoosi 12:9, 10b nabbawi. *

13. jw.org yinanni webisayitenke aana maa afiˈra dandiinanni? Mannu webisayitenke horoonsiˈranno gede assite afiˈrootto woˈnaalsha kuli.

13 Batinye halashshaano mannaho jw.org yinanni webisayitenke leellisha baxxanno; tenne webisayite aana 700 saˈˈanno afiinni Qullaawu Maxaafi aana xintantino borro nabbawanna dirrisiˈra dandiinanni. Barru baala, 1.6 miliyoone ikkanno manni webisayitenke faˈne laˈˈanno. Alba raadoone kaaˈlitunkente gede, xaa yannara webisayitenke fafo gobbuwara noo manni nafa gatikki halaale afanno gede kaaˈlitanni no.

DANCHA DUDUWO SABBAKKANNORE QAJEELSA

14. Mangistete halashshaanora hiittoo qajeelshi hasiisinonsa? Rosiisate qajeeltinore ikkitanno gede kaaˈlinonsa rosi mini hiikkonneeti?

14 Dancha duduwo duduwate horoonsiˈnoommo uduunninna doogga giddo gama aleenni laˈnoommo. Ikkina, uyinoonninke qajeelshi nooyya? Hanni, qaete anni qaddaˈnoonni lallawo fonogiraafetenni macciishshe kae sokkanke giwinohu gede woy farciˈrate horoonsiˈnanni kaarde aana noo borro nabbawe kae hasatto noosita leellishinohu gede assite hedi. Halashshaano sokkanke giwanno manna amaddanno garanna danchu wodani noonsare rosiissanno gara afa hasiissannonsa. Roduu Naataani H. Noori halashshaano coyiˈrate dandoonsa soqqanshote horoonsidhanno gede qajeelsha afiˈra hasiissannonsata huwatanno gede Maganu ayyaani kaaˈlinosi. Tennera maa assiniyya? Songuwate giddo 1943nni kayinse Tiokiraasenniha Soqqanshote Rosi Mine hananfoonni. Kuni rosu mini rosiisate qajeelloommore ikkineemmo gede kaaˈlinonke.

15. (a) Mite halashshaanora Tiokiraasennihu Soqqanshote Rosi Mine kifile shiqishshu yannara mayi macciishshaminonsa? (b) Faarso 32:8 aana Yihowa coyiˈrino qaali heeshshokki giddo woˈminohu hiittoonniiti?

15 Batinyu roduuwira mannu albaanni fule coyiˈra rosate lowo yanna hasiissinonsa. Huuliyo S. Raamu yinanni rodii 1944nni mite yee kifile shiqishi yanna qaaganno. Kifilesi cuˈmo maati? Qullaawu Maxaafi giddo onte bayicho calla kulloonni manchire yaano Doyiqi daafira kultannote. Huuliyo togo yiino: “Hatte yannara, gulubbaˈya qece yitino, angaˈya huxidhino, hattono hinkoˈya qece yitino.” Qoleno, kifilesi hattee onte qummeeshshuwa calla horoonsiˈre shiqisha hasiissinosita coyiˈrino. Lede togo yiino: “Kifileˈya sasu daqiiqinni shiqishoommo. Mite yee madirake fuloommohu hakko barraati; ikkirono lallawo shiqisha diaguroommo.” Qaaqquulluno konni rosi mine qajeelanno; ikkollana mitu qaaqquullira songote giddo kifile shiqisha shota ikkitinonsakki woti no. Aleenni kullihu Anjeelo Maneera, mittu shiimu qaaqqi mite yee rosaanote kifile shiqishi wote ikkinore qaage togo yiino: “Kifile shiqisha hanafiti lowo geeshsha waajjino daafira wiˈla hanafi. Ikkollana kifilesi ikkita ikke shiqishate murciˈrino daafira wiˈlanni heeˈrenni shiqishe gudino.” Atino waajjite woy wolu korkaatinni songote giddo dawaro qola woy wolu garinni beeqqa hoogootto? Yihowa waajja qeeˈlatto gede kaaˈlahera huucciˈri. Isi albire Tiokiraasennihu Soqqanshote Rosi Mini rosaano kaaˈlinonte gede ateno kaaˈlannohe.—Faarso 32:8 nabbawi. *

16. Giliyaadi Rosi Mini (a) alba (b) 2011 kawa maaho kaaˈlanni keeshshino?

16 Yihowa dagasi qajeelsannohu Tiokiraasennihu Soqqanshote Rosi Mini widoonni calla diˈˈikkino. Misiyoonenna wole roduuwa Giliyaadi Rosi Mini baasa kaaˈlinonsa. Mittu konni rosi mini rosiisaanchi coyiˈrinonte gede kuni rosu mini qixxaawinohu “rosaano wongeelu loosira noonsa hasatto lexxitanno gede assateeti.” Giliyaadi Rosi Mini hanafinohu 1943nniiti; hakkuyinku hanafe 8,500 saˈanno rosaano konni rosi mine qajeeltino. Giliyaadi Rosi Mine qajeeltino misiyoone mite 170 ikkitanno gobbuwara soqqantino. Ikkollana, 2011 kawa konni rosi minira eˈannori baxxitinote woˈma yanna soqqansho giddo noore calla ikkitanno gede assinoonni; insano: baxxitino suwisaano, songuwa towaattannori, Beeteelete soqqantannori, woy Giliyaadi Rosi Mine qajeeltinokki misiyooneeti.

17. 17. Giliyaadi Rosi Mini mayi guma abbino?

17 Kuni qajeelshi mayi guma abbino? Hanni mitto lawishsha laˈno. Woxawaajje 1949nni Jaappaanete gobbara tonne meddi yitanno halashshaano calla no. Hakkuyi diri jeefora, Giliyaadi Rosi Mine qajeeltinori 13 misiyoone hatte gobbara diinaggaabbe sabbaka hanaffu. Xaa yannara, Jaappaanete 216,000 meddi yitanno halashshaano no; kuri giddo xibbunni 42 anga ikkitannori suwisaanote!

18. Ikkadda Yihowa Farciˈraasine ayyaanaamittetenni lophitanno gede kaaˈlitinoti wole rosu minna hiikkuriiti?

18 Wole rosu minnano lawishshaho, Mangistete Soqqansho Rosi Mini, Suwisaanote Soqqansho Rosi Mini, Maganu Mangiste Sawaakooti Rosi Mini, Woradu Aliidi Laˈˈaanoranna Minaamuwinsara Qixxaawino Rosi Mini, hattono Sinu Biiro Komite Miillaranna Minaamuwinsara Qixxaawino Rosi Mini, Yihowa daga ayyaanaamittetenni lophitannonna guma laaltannore ikkitanno gede kaaˈlino. Ee, Nugusu Yesuusi mannasi qajeelsa diagurino!

19. Charlesi Teezi Raasili sabbakate loosinke daafira mayino? Tini woˈmitinohu hiittoonniiti?

19 Maganu Mangiste xintantunku 100 diro aleenni ikkitanno yanna saˈino. Nugusinke Yesuusi Kiristoosi ninke qajeelsa diaguranno. Roduu Charlesi Teezi Raasili 1916nni reyara albaanni, sabbakate loosi mageeshshi geeshsha halaˈle loosamannoro seedise hedino. Isi ledosi loosanno rodiira togo yiino: “Loosu rahe halaˈlanni no; qoleno, ‘mangistete wongeela’ sabbakate looso alame woˈmate aana loosa hasiissanno daafira, albillitteno halaˈlanni haˈranno.” (A. H. Makimiilaani qixxeessinoha, Feezi Oni ze Marchi, qool. 69) Isi yiinori garankolla! Salaamete Magani konni kaajju loosira hasiisannore baalankare wonshannonke daafira galanteemmosi! Ee, isi fajjosi assate hasiisannonkeha “dancha coye baalanka” aannonke!

^ GUFO 1 Maatewoosi 12:34: “Kiˈne buutete ooso, bushuulle ikkitine heedhine danchare mamiinni coyidhinanni? Korkaatuno afuu coyiˈrannohu wodanaho woˈminoreeti.”

^ GUFO 2 Hakkawote hakko noori giddo rooru gedensoonni Kiristaana ikkitinota ammanneemmo gede assannonkeri no. Phaawuloosi Qorontoosi Kiristaanira borreessino sokka giddo insa, ‘500 saˈanno roduuwa’ yiino. Isi lede togo yiino: “Kuri giddo rooru xaano ledonke no; mitootu kayinni reyitino.” Konni daafira, Phaawuloosinna wolu umi xibbi diri Kiristaani hattee hajajo uyini wote bayichoho noori ledo egennamikki digatino.

^ GUFO 8 Wolapho 4:15, 16: “Hakko daafira, iso coyishiishi; coyiˈranno qaaleno afiisira wori. Coyidhinanni wote ani atenna isi ledo ikkeemmo; ma assa hasiissannoˈnerono rosiiseemmoˈne. Isi ate bayicho mannaho coyiˈranno, qoleno ate riqiwe coyiˈranno; ati qolte isira Maganu gede ikkatto.”

^ GUFO 10 Maatewoosi 9:37: “Hakkiinni isi rosaanosira togo yii: ‘Ee, midote loosi lowoho, loosaasine kayinni shiimate.’”

^ GUFO 12 2 Qorontoosi 12:9, 10b: “Isi kayinni togo yiie: ‘Eltoˈya ikkitannohe; korkaatuno wolqaˈya guuta ikkitannohu laanfete yannaraati.’ Konnira, Kiristoosi wolqa dunkaanu gede ikkite aanaˈya heedhanno gede, lowo geeshsha tashshi yaannae laanfeˈyanni naaxxeemmo. Korkaatuno, laafa ikke noommo wote, ani wolqaataamoho.”

^ GUFO 15 Faarso 32:8: “Wodancha oyeemmohe, hattono haˈra hasiissannohe doogo rosiiseemmohe. Illeˈya aanikkinni hoolummokki amaaleemmohe.”