Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Bocaasa 2015

Yihowa Baxillaancho Maganooti

Yihowa Baxillaancho Maganooti

“Maganu baxilleho.”—1 YOH. 4:8, 16.

FAARSO: 18, 91

1. Maganu akatta giddo rooru hiikkonneeti? Tenne afakki iso ma garinni laˈˈatto gede assitannohe?

AYYAANUNNI borreessaminohu Yihowa Qaali, “Maganu baxilleho” yaanno. Qullaawu Maxaafi, baxillu wole kaajja Maganu akatta gede calla ikkikkinni “Maganu [umisi] baxille” ikkinota kulanno. (1 Yoh. 4:8) Maganu akatta giddo qaru woy roorannohu baxilleho. Yihowa baxillu noosiha calla ikkikkinni isi baxilleho qara lawishshaati. Kalqete alamenna baalunku coyi Kalaqaanchi baxillaancho Magano ikkinota afa lowo geeshsha hagiirsiissannote! Isi baalankare assannohu baxillunniiti.

2. Maganu baxille ikkino daafira hiittoo yanna abbannota dihuluullammeemmo? (Umi misile lai.)

2 Maganu kalaqosi lubbora baxanno daafira, isi mannu oosora hedinori duuchunkuri woyyino garinni woˈmannotanna isi gashshoote baxxannori baalunku addu hagiirre afidhannota buuxa dandiineemmo. Lawishshaho, Yihowa baxillu noosi daafira, “shoomino manchi [Yesuusi Kiristoosi] widoonni uullate aana noorira keeraanchimmate yoo yaanno barra murino.” (Looso 17:31) Hatti isi murino yanna daggannota dihuluullammeemmo. Keeraanchimma baxannonna hajajamanno mannira dancha yoo yineenna insa hegere geeshsha geedanno atoote afiˈranno.

MANNU OOSO XAGGE BUUXISSINORE

3. Maganu mannu ooso baxannokkiha ikkoommero heeshsho hiittoota ikkitannoha lawannohe?

3 Maganu mannu ooso baxannokkiha ikkoommero, albillitte heeshsho hiittoota ikkitannoro hanni hedi. Mannu ooso uminsa umonsa gashshitanni, hattono baxillu nookkihunna hanqaaleessu Sheexaanu Daawuloosi anganni fultukkilla heedhanno. (2 Qor. 4:4; 1 Yoh. 5:19; Ajuuja 12:9, 12 nabbawi. *) Kalqete alame giddo Maganu baxilli hoogoommero albillittete heeshsho lowo geeshsha waajjishshannota ikkitanno.

4. Yihowa keeraanchu gashshootisira finqille kaˈara fajjinohu mayiraati?

4 Daawuloosi Yihowa gashshootira finqili yannara, umi manchinna manchono isi gede finqiltara xixxiiwino. Isi, Maganu kalqete alamera Aliidi Mooticha ikkasi gara diˈˈikkitino yee hettisino. Sheexaanu wole yaattonni, isi gashshooti Kalaqaanchu gashshoote roorannota coyiˈrino. (Kal. 3:1-5) Yihowa, Sheexaanu yiinori gara ikkinota leellishate woˈnaalara fajjinosiha ikkirono, tini fajjo hegereta diˈˈikkitino. Yihowa lowo hayyo noosiha ikkinohura, isiweelu gashshooti baalunku seyannokkiti xabbe leeltanno gede assate baqete yanna saˈanno gede fajjino. Umo-lekkicho baˈinoti mannu ooso xagge, manchi beettino ikko Sheexaanu dancha gede assite gashshitankera dandiitannokkita buuxissanno.

5. Mannu ooso xagge xawisse leellishshino coyi maati?

5 Saihu 100 diri giddo calla, 100 miliyoone saˈˈanno manni olunni goofino. Yannankerano alamete ikkito anganni fultanni hadhanni no. Tini ikkito, Maganu Qaali “bushuullunna dogaasine bunshete aana bunshe leddanni” hadhannote tenne alamete “goofimarchu barruwara” heedhanno yee balaxe masaalinote. (2 Xim. 3:1, 13) Mannu ooso xagge aante nooti Qullaawu Maxaafi hedo halaale ikkitinota xawisse leellishshino: “Yihowaˈya, manchu beetti doogo umisita ikkitinokkita seekke afoommo. Qaafanno manchi qaafosi nafa biddi assiˈre diafanno.” (Erm. 10:23) Ee, Yihowa mannu ooso isiwiinni baxxite heeshshonsa uminsanni biddi assidhanno gede dandoono qoossono diuyinonsa.

6. Maganu bunshe yannate geeshsha heedhara fajjasi maaho kaaˈlitanno?

6 Maganu shiima yanna bunshe heedhara fajjasi mannu gashshooti kapho ikkinota leellishshinoha calla ikkikkinni, konni kaˈirano kaaˈlitannote. Tenne assasi seyannohu Maganu gashshoote calla ikkinota konni kaˈinkura buunxanni gede assitanno. Yihowa bunshenna bushuulle huni gedensaanni xaano isi gashshoote hettisannohu heeˈriro, Maganu hakkonne hettisamannoha wore dilaˈˈanno. Isi mannu ooso xagge giddo ikkinore taje asse horoonsiˈre, hattoo finqilaasine galagalte bunshe sirsitannokki gede bayichonko huna dandaanno.

YIHOWA BAXILLESI LEELLISHINO GARA

7, 8. Yihowa bayira baxillesi leellishinote batinye doogga giddo mite hiikkuriiti?

7 Yihowa bayira baxillesi duucha doogonni leellishino. Lawishshaho, hanni dhagge ikkitannota kalqete alame hedi. Mitte mittenti lowo biliyoone beeddahenna pilaaneetta amaddinoti lowo biliyoone ikkitanno gaalaksuwa no. Milki Weyi yinannite ninke gaalaksera noo beeddahe giddo mitte arrishshote; arrishsho nookkiha uullate aana noohu heeshshote kalaqami heeˈre diafanno. Tini baalanti kalaqo Yihowa Kalaqaanchimma hattono akattasi lawishshaho wolqasi, hayyosinna baxillesi leellishshanno. Ee, Maganunniti “illete leeltannokki akattasi yaano hegeri wolqasinna Maganimmasi alame kalaqantunku kayisse xabbe leeltanno; korkaatuno akattasi kalaqamino coyinni wodancha dandiinanni.”—Rom. 1:20.

8 Yihowa uullate aana heedhanno kalaqora heeshshote hasiisannore baalankare qixxeessino. Isi mannu oosora biifado gannate kalaqe uyino; qoleno hegerera heeˈra dandiitanno surrenna mannimma kalaqinonsa. (Ajuuja 4:11 nabbawi. *) Hakkiinni saeno, “isi heeshsho noo kalaqami baalunkura sagale aanno; korkaatuno baˈˈannokki baxillisi hegerera kaajje heeˈranno.”—Far. 136:25.

9. Baxilleno agurranna, Yihowara hiittoo akati noosi? Mayira?

9 Yihowa baxillaancho Magano ikkirono, bushare giwanno. Lawishshaho, Faarso 5:4-6 Yihoware kultanni togo yitanno: “Ati bushu coyi hagiirsiisannohe Magano diˈˈikkootto . . . Ati busha gede ikkitannore baalanka giwatto.” Qoleno togo yitanno: “Yihowa finqilanna doganno manna effire giwanno.”

BUNSHE MULI YANNA GIDDO BAˈANNO

10, 11. (a) Yihowa albillitte busha manna hiitto assanno? (b) Yihowa hajajamanno manna kiisannohu hiittoonniiti?

10 Yihowa baxillaancho Magano ikkino daafiranna bunshe giwannohura, gashshootisi aana kaˈino xaˈmo gari dawaro afidhu gedensaanni uullate aaninninna wole kalqete alame battala baalantenni bunshe feye hoolanno. Maganu Qaali togo yaanno: “Bushuullu baˈanno; Yihowa hexxitannori kayinni uulla ragidhanno. Boode yanna ikkinnina, bushu manni digeedanno; . . . Yihowa diinna qolchu xumme gede baˈanno, hattono wiliilete gede higguwa hoonganni.”—Far. 37:9, 10, 20.

11 Hakkiinni saeno, Maganu Qaali togo yaanno: “Keeraano uulla ragidhanno; ise aanano hegerera heedhanno.” (Far. 37:29) Togoohu suwaddu mannira, “keeru woˈmanno daafira lowo geeshsha tashshi yaannonsa.” (Far. 37:11) Baxillaanchu Maganinke ayewoteno ammanantino soqqamaanosira woyyannore hedanno daafira tini hexxo woˈmitanno. Qullaawu Maxaafi togo yee kulannonke: “Hindiiddo duuchanta illensanni feyanno; reyo higgeno diheedhanno; qoleno dadillu, raare woy xisso higgeno diheedhanno. Albi coyibba saˈino.” (Aju. 21:4) Ee, Yihowa baxille naaddannorinna iso Gashshaanchonsa assidhe hajajantannori albillitte kaajja heeshsho afidhanno!

12. “Mishsho noosikki mancho” yinannihu hiittooho?

12 Yihowa Qaali togo yaanno: “Mishsho noosikki mancho huwati; suwashsho manchono seekkite lai; korkaatuno hakko manchi albillitte salaame noo heeshsho heeˈranno. Ikkollana cubbaataammu baalunku baˈanno; bushuullehono hexxo diheedhannonsa.” (Far. 37:37, 38) “Mishsho noosikki mancho” yinannihu Yihowanna Beettosi afinohonna hajajame Maganu fajjo assannoho. (Yohaannisi 17:3 nabbawi. *) Togoo manchi 1 Yohaannisi 2:17 yitannore harunsanno: “Tini alamenna yortose saˈanni no; Maganu fajjo assannohu kayinni hegerera heeˈranno.” Alamete goofimarchi gambise dayinota hendiro, ‘Yihowa hexxankenna doogosi harunsanke’ wiinamme assinannireeti.—Far. 37:34.

YIHOWA BAXILLESI LEELLISHINOTA QARA DOOGO

13. Yihowa cubbaataamu mannira baxillesi leellishinoti qara doogo hiitteeti?

13 Guuta ikka hoongummorono, ‘Yihowa doogo harunsa’ dandiineemmo. Qoleno, Yihowa baxillesi leellishinoti qara qixxaawo noo daafira isi ledo muli jaalooma kalaqiˈra dandiineemmo. Isi Yesuusi Kiristoosita wodote kakkalo qixxeesse, hajajamanno manni Addaamiwiinni ragiˈrino cubbinninna reyonni keere fulanno doogo qixxeessino. (Roomu Sokka 5:12; * 6:23 nabbawi. *) Yihowa iima kiirre tunqannikki diro isira ammaname heeˈrinoha mitto Beettosi woˈmunni woˈma ammanino. Maganu baxillaancho Anna ikkino daafira, uullate aana Yesuusa beebba assiˈni yannara lowo geeshsha xissiisiˈrinoti dihuluullissannote. Ikkollana, Yesuusi Maganu aliidimmara haˈlino; qoleno mittu guutu manchi buutote fonqolinna qarri iillisirono Yihowara ammanaminoha ikka dandaannota leellishino.

Maganu baxillu noosi daafira owaata Beettosi uullara soyino (Gufo 13 lai)

14, 15. Yesuusi reyo mannu oosora maa assitino?

14 Ee, Yesuusi lowo geeshsha kabbaade ikkino fonqoli iillinosiha ikkirono, Annisira ammaname reyino; konni garinni Yihowa aliidimmara haˈlannota leellishino. Yesuusi mannu ooso wodate hasiisanno waaga baatinonna Maganu abbannote haaro alamera hegere heeshsho afiˈneemmo faro faninonke daafirano galata hasiissannonke! Hawaariya Phaawuloosi tini qixxaawo Yihowanna Yesuusi baxille leellishshannota kulanni togo yiino: “Laafoota ikkine heeˈneennanni, Kiristoosi dinyinoonni yannara cubbaataamu mannira reyino. Keeraanchu manchi daafira reyannoha afiˈra qarraho; danchu manchi daafira reyannohu kayinni miteekke heeˈrara dandaanno. Ikkirono, Maganu cubbaataamma ikkine heeˈneennanni Kiristoosi ninke daafira reyanno gede asse baxannonketa leellishino.” (Rom. 5:6-8) Hawaariya Yohaannisino togo yee borreessino: “Maganu baxilli ninkera xawinohu konni garinniiti; hakkuno isi widoonni heeshsho afiˈneemmo gede Maganu mitto Beettosi alame soyino. Baxillu leellinohu togoonniiti; ninke Magano banxoommo daafira ikkikkinni, isi baxinonke daafiraatinna cubbinke diwamanno gede Beettosi soyino daafiraati.”—1 Yoh. 4:9, 10.

15 Yesuusi Maganu mannu ooso baxanno gara kulanni togo yiino: “Maganu alame [wodo hasiissannota mannu ooso] lowo geeshsha baxino daafira, Beettosi ammanannota loosunni leellishannohu baalunku hegere heeshsho afiˈranno gede ikkinnina baˈˈannokki gede, mitto Beettosi uyino.” (Yoh. 3:16) Maganoho mannu oosora noosi baxilli lowoha ikkino daafira, lowo waaga baata hasiissannosiha ikkiro nafa insara danchare dihoˈlanno. Baxillisi hegeriho. Ayewoteno konne baxille afiˈra dandiineemmo. Phaawuloosi togo yee borreessino: “Reyono ikkituro, heeshshono ikkituro, sokkaanono ikkituro, gashshooteno ikkiro, xa noo coyibbano ikkituro, albillitte dagganno coyibbano ikkituro, wolquwano ikkituro, gottinaateno ikkiro, diimeno ikkituro, woy wole aye kalaqono ikkituro Mootichinke Kiristoosi Yesuusi widoonni leellinohu Maganu baxilliwiinni baddankera dandiitannokkita seekke afoommo.”—Rom. 8:38, 39.

MAGANU MANGISTE LOOSSANNI NO

16. Kiristoosi Gashshino Mangiste maati? Yihowa tenne Mangiste gashshara aye shoomino?

16 Maganu, Kiristoosi Gashshino Mangiste qixxeessasino mannu ooso baxannota leellishshanno. Yihowa Beettosi konne gashshoote amadanno gede assino; Beettisi qole mannu ooso baxannohonna gashshate dandoo noosiho. (Law. 8:31) Iima Yesuusi ledo ragidhannori 144,000 wido ikkitinori reyotenni kaˈanno wote, mannu heeshsho daafira noonsa woˈnaalshano adhite kaˈanno. (Aju. 14:1) Yesuusi rosiisino rosira qara cuˈmo Maganu Mangisteeti; qoleno isi rosaanosi togo yite huuccidhara rosiisino: “Iima heeˈratto Annanke, suˈmikki qullaawo. Mangistekki daggo. Fajjokki iima ikkitanni noonte gede, uullano ikkito.” (Mat. 6:9, 10) Maganu togoo huuccattora dawaro qolanno wote, owaatu manni lowo atoote afiˈranno!

17. Yesuusi gashshootenna cubbaataamu manni gashshoote heewisiisi.

17 Baxillu noohu Yesuusihu iimi gashshootinna lowo miliyoone ikkanno manni olunni goofanno gede assinohu mannu gashshooti mereero noo badooshshi iiminna uulla gedeeti! Yesuusi gashshootisi hunda heedhannorira lowo geeshsha assaawanno; qoleno Maganunnita dhaggete akatta roorenkanni baxillesi leellishanno. (Aju. 7:10, 16, 17) Yesuusi togo yiino: “Daafurtinoonnirinna duhu batiˈrinoˈneri baalu anewa amme, ani fooliishshiisheemmoˈnena. Qambaraˈya duqqe, anewiinnino rosse; ani joogahonna wodaniˈyanni shooshaqahona; qoleno lubboˈnera fooliishsho afidhinanni. Korkaatuno qambariˈya haxo diˈˈitannoho, duhiˈyano shotaho.” (Mat. 11:28-30) Kuni baxille leellishanno qaaleeti!

18. (a) Maganu Mangiste xintantu yannanni kayisse ma assitanni no? (b) Aananno birxichira maa ronseemmo?

18 Maganunniti iimi Mangiste Kiristoosi 1914nni bayichosi amadihunni kayisse xintantinota Qullaawu Maxaafi masaalo kultanno. Hatte yannanni kayinse, Yesuusi ledo iima mookkannori giddo gattinorenna tenne alame goofimarchi yannara gatte haaro alame eˈannota “lowo daga” gamba assinanni keeshshinoonni. (Aju. 7:9, 13, 14) “Lowo daga” yini manni mageeshsha ikkanno? Maganu tenne daga wido ikkitinori ma assitara hasiˈranno? Aananno birxichi kuri xaˈmuwara dawaro qolanno.

^ GUFO 3 Ajuuja 12:9, 12: “Lowo dhudhuufa, Daawuloosinna Sheexaane yaamamannoha alame woˈma soˈrisiisanni nooha biˈree hamashsho worora wigidiinde tungi; isi uullara tugami, sokkaanosino hattonni isi ledo tugantino. Konni daafira, iimanna hakko heedhinanniri hagiidhe! Uullanna baara kayinni hunsha! Korkaatuno Daawuloosi gattinosi yanna shiima ikkitinota afino daafira baasa hanqe kiˈnewa dirrino.”

^ GUFO 8 Ajuuja 4:11: “Maganonke Yihowa, ati baalankare kalaqootto daafira, hattono kalaqantinohu ate fajjonni ikkinohura gaacheena, ayirrinyenna wolqa adha hasiissannohe.”

^ GUFO 12 Yohaannisi 17:3: “Hegere heeshsho afidhanno gede, ati callu halaalaancho Magano ikkoottoha atenna soottoha Yesuusi Kiristoosi afa hasiissannonsa.”

^ GUFO 13 Roomu Sokka 5:12: “Cubbu mittu manchi widoonni alame ei, reyo qolte cubbu widoonni eˈino; baalunku cubbo loossino daafira reyo manna baalaho iillitino.”

^ GUFO 13 Roomu Sokka 6:23: “Korkaatuno, cubbu damoozi reyote; Maganu Mootichinke Kiristoosi Yesuusi widoonni aanno elto kayinni hegere heeshshooti.”