Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Afoo doodhi Sidaamu Afoo

‘Jaalakki Umikki Gede Assite Baxatto?’

‘Jaalakki Umikki Gede Assite Baxatto?’

“Jaalakki umikki gede assite baxi.”—MAT. 22:39.

FAARSO: 73, 36

1, 2. Qullaawu Maxaafi baxillu lowo geeshsha hasiisannoha ikkinota kulannohu hiittoonniiti?

YIHOWA akatta giddo roorannohu baxilleho. (1 Yoh. 4:16) Isi kalaqo giddo umihu Yesuusaati; Yesuusi iima isi ledo kiirre tunqannikki diro heeˈrino, hattono Maganunnita baxillu doogo rosino. (Qol. 1:15) Yesuusi uulla noo waro calla ikkikkinni heeshshosi woˈmantenni baxillaanchu Magani Yihowa hiittoohoro seekke huwatinota leellishino; qoleno, Maganu baxille harunsino. Konni daafira, Yihowanna Yesuusi anga noo gashshooti hegerera baxillu nooha ikkannota addaxxa dandiineemmo.

2 Yesuusi Higgete giddo baalantenni roortanno hajajo hiitteetiro xaˈminosi manchira togo yee qolino: “‘Maganokki Yihowa woˈmu wodanikkinni, woˈma lubbokkinninna woˈma surrekkinni baxi.’ Baalanta roortannotinna umi hajajo tenneeti. Layinkitino tenne labbannotenna togo yitannote: ‘Jaalakki umikki gede assite baxi.’”—Mat. 22:37-39.

3. ‘Jaalinke’ ayeti?

3 Yesuusi, Yihowa baxatenni aantinoti jaalanke baxa ikkitinota kulinota wodanchi. Tini qolte mannu baalunku ledo noonke aantera baxillu lowo geeshsha hasiisannoha ikkinota leellishshanno. Ikkina ‘jaalinke’ ayeti? * Adhammoommore ikkinummoro, wolu manninni roore ninkera gamba yiino jaalinke minaannanke woy minaamankeeti. Hakkiinni saeno, Kiristaanu songo giddo noori ammanate roduuwinke muli jaallankeeti. Jaallanke yineemmori wolootu qolte soqqanshote yannara xaandeemmo mannaati. Yihowa magansidhannorinna Beettisi rosiisinore harunsitannori jaallansa baxxannota leellishshannohu hiittoonniiti?

GALTENKE BANXEEMMOTA LEELLISHA

4. Guuntete xeˈne nooha ikkirono, adhanna adhama seekkara dandiitanno yineemmohu mayiraati?

4 Yihowa Addaaminna Heewani kalaqe mitteenni heedhanno gede xaadise umi galte xintino. Isi hedo, mittimmansa geeddannonna baxillu noota ikkitanno gedeeti; qoleno insa ooso ilte uulla woˈmitanno gede hasiˈrino. (Kal. 1:27, 28) Ikkollana, Yihowa aliidimma aana kaˈino finqille galtensa beco huntino, hattono mannu baalunkura cubbonna reyo abbitino. (Rom. 5:12) Hakkoyeno ikkiro, Qullaawa Borro adhanna adhama seekkanno gede assiˈra dandiinanni gara kultanno. Qullaawa Borro qixxeessinohu adhanna adhama xintinoha Yihowa ikkino daafira, Qullaawa Borro tenne hajo daafira uyitanno amaale taalle dinoote.—2 Ximootewosi 3:16, 17 nabbawi. *

5. Baxillu adhamino mannira mageeshshi geeshsha hasiisanno?

5 Mimmito lubbora baxa woy muli jaalla ikkine gamba yaa mannu mereero noo aante baasa seekkitannota Maganu Qaali kulanno. Tini hakko iso adhamino mannira lowo geeshsha hasiissannote. Hawaariya Phaawuloosi togo yee borreessino: “Baxillu cincahonna shaqqadoho. Baxillu dihinaasanno. Baxillu dibooˈnanno, dinaaxxanno, gariweelo coye diassanno, umisi horo dihasiˈranno, dihifatamanno. Sao borreesse diwodhanno. Baxillu finqillete ledo dihagiidhanno, kayinni halaalu ledo hagiidhanno. Duuchankare dandaanno, duuchanka ammananno, duuchanka hexxanno, duuchankare cince saˈˈanno. Baxillu hegerera heeˈranno.” (1 Qor. 13:4-8) Maganu ayyaaninni borreessantinota togoo amaale hiincanna harunsa adhamino manni mereero hagiirru lexxanno gede assitanno.

Maganu Qaali adhanna adhama seekkanno gede assiˈnanni gara kulanno(Gufo 6, 7 lai)

6, 7. (a) Qullaawu Maxaafi umimmate silxaane daafira mayyaanno? (b) Kiristaanchu minaanni minaamasi ma garinni amada hasiissannosi?

6 Hakko iso Maganu umimmate seeri heeˈranno gede assinohura, baxillu lowo geeshsha hasiisanno. Phaawuloosi togo yee xawisino: “Labbaahu baalunkura umu Kiristoosi, meyaatera umu labbaaha, hattono Kiristoosira umu Magano ikkinota affinara hasiˈreemmo.” (1 Qor. 11:3) Ikkirono umimmate silxaane annante woy gadadisanno garinni horoonsiˈra dihasiissanno. Lawishshaho, Yihowa Kiristoosi aana noosita umimmate silxaane horoonsiˈrannohu umosi roorsiˈrikki shaqqillunniiti; Yesuusino tenne silxaane ayirrisanno. Isi baxillu noota Maganunnita umimmate silxaane naadanno daafira, “Ani Annaˈya baxeemmo” yiino. (Yoh. 14:31) Yihowa muxxe Beettisira godowa kaajjado woy gadadisannoha ikkoommero Yesuusi hatto yaannokkiti egennantinote.

7 Minaanni minaamasira umo ikkinoha ikkirono, Qullaawu Maxaafi ise ‘ayirrisanno’ gede kulanno. (1 Phe. 3:7) Minaanni minaamasi ayirrisanno doogga giddo mitte, hasiisannose coye huwatatenna mito wote ise doorsha balaxisiisate. Maganu Qaali togo yaanno: “Minaannuwa, Kiristoosi songo baxinonna isonooto isera sayise uyinonte gede, kiˈneno minaamuwaˈne baxaˈne agurtinoonte.” (Efe. 5:25) Ee, Yesuusi harunsaanosira heeshshosi nafa sayise uyino. Minaanni Yesuusi umimmate silxaanesi baxillunni horoonsiˈranno gara harunsannoha ikkiro, iso baxanna ayirrisa hattono isira maahoyye yee gala minaamasira shota ikkitannose.—Tito 2:3-5 nabbawi. *

AMMANATE RODUUWAˈNE BAXXE

8. Yihowa magansidhannori ammanate roduuwansa ma garinni laˈˈa hasiissannonsa?

8 Alamete deerrinni, Yihowa magansiˈrannohunna suˈmisinna alaamisire farciˈrannohu haammata miliyoone ikkanno manni no. Ikkina Yihowa magansiˈrannohu mittu mittunku manchi ammanate roduuwasi ma garinni laˈˈa hasiissannosi? Maganu Qaali togo yee qolanno: “Baalunku mannira, roorenkanni ammanatenni fiixoontannonkerira danchare assino.” (Gal. 6:10; Roomu Sokka 12:10 nabbawi. *) Hawaariya Pheexiroosino togo yee borreessino: “Halaaleho hajajantine kiˈneneeto keereensidhinoonni daafira, doga nookkihu rodiimmate baxilli nooˈne; konni daafira kuˈu koˈoye lubbora baxxe.” Qoleno Pheexiroosi ammanate roduuwasi togo yiino: “Wolu baalunkurinni roore, mimmitu ledo godowinta baxamme.”—1 Phe. 1:22; 4:8.

9, 10. Maganu manni mereero mittimma heedhara dandiitinohu mayiraati?

9 Yihowa soqqamaano ikkitinori ammanate roduuwinke ledo godowinta baxammeemmo daafira, alamete deerrinni noo dirijjitenke baxxitinote. Qoleno, Yihowa banxeemmo daafiranna higgesi ayirrinseemmohura, isi kalqete alame giddo taalle nookki wolqanni yaano qullaawu ayyaanisinni irkisannonke. Tini qolte mittimma noohu alamete doyichohu kaajju roduuwu maamari heeˈrannonke gede assitino.—1 Yohaannisi 4:20, 21 nabbawi. *

10 Phaawuloosi Kiristaanu mereero baxillu heeˈra hasiissannota kulanni togo yee borreessino: “Godowinni marara, shaqqille, shooshanqe, joongillenna cinca uddidhe. Kuˈu koˈoye koffi assitinoonniha ikkiro nafa, mimmito dandaaˈnenna mimmito mulla gatona yaaˈne agurtinoonte. Yihowa mulla gatona yiinoˈnente gede, kiˈneno hatto asse. Konne duuchankano agurranna, baxille uddidhe; korkaatuno baxillu mittimmate guuta usuraasinchooti.” (Qol. 3:12-14) Ilammoommo woy heeˈneemmo gobba ikkitutano ikkituro, “mittimmate guuta usuraasincho” ikkino baxilli mereeronke noo daafira Yihowa galanteemmosi!

11. Baxillunna mittimma Yihowa dirijjite bande anfanni gede assitannohu hiittoonniiti?

11 Yihowa soqqamaasine mereero noohu addu baxillinna mittimma, halaalu ammaˈno harunsitannori insa ikkitinota buuxissanno; korkaatuno Yesuusi togo yiino: “Mereeroˈne baxillu heeˈriro rosaanoˈya ikkitinoonnita mannu baalunku konninni afanno.” (Yoh. 13:34, 35) Qoleno, hawaariya Yohaannisi togo yee borreessino: “Maganu oosonna Daawuloosi ooso bande anfannihu konninniiti: Keeraanchimma assannokkihunna rodoosi baxannokkihu baalunku Maganu wido diˈˈikkino. Korkaatuno hundinni kayissine macciishshitinoonni sokka, mimmito baxa hasiissannonketa kultannote.” (1 Yoh. 3:10, 11) Mereeronke noo baxillinna mittimma, halaalunni Kiristoosi harunsitannorinna Maganu Mangistesiha dancha duduwo uulla woˈmate duduwamanno gede assate horoonsiˈranni noori Yihowa Farciˈraasine ikkitinota leellishanno malaateeti.—Mat. 24:14.

“LOWO DAGA” GAMBA ASSA

12, 13. Xaa yannara “lowo daga” wido ikkitinori ma assitanni no? Insa muli yanna giddo mayi atoote afidhanno?

12 Yannankera roore Yihowa soqqamaasine “baalante daga, gaˈre, gosanna afii giddonni fultinote . . . lowo daga” widooti. Insa “zuufaanetenna [Maganu] Geˈrechu [Yesuusi Kiristoosi] albaanni uurrite no.” Insa ayeooti? Tini daga “bayira qarra saˈe dagginoreeti; qolteno uddanonsa Geˈrechu mundeenni hayishshidhe waajjo assidhino.” Korkaatuno Yesuusite wodote kakkalora ammana noonsa. Lexxitanni hadhannote tenne “lowo daga” wido ikkitinori, Yihowanna Beettosi baxxanno; hattono “barranna hashsha [Maganoho] qullaawa soqqansho soqqantanni no.”—Aju. 7:9, 14, 15.

13 Maganu muli yannara tenne busha alame ‘bayiru qarrinni’ hunanno. (Mat. 24:21; Ermiyaasi 25:32, 33 nabbawi. *) Ikkollana Yihowa soqqamaanosi baxannohura, insa gatise sayise haaro alame eessannonsa. Balanxe 2,000 diri albaanni masaalloonninte gede, Maganu “hindiiddo duuchanta illensanni feyanno; reyo higgeno diheedhanno; qoleno dadillu, raare woy xisso higgeno diheedhanno.” Ati ‘albi coyibba saˈuhu’ gedensaanni Gannatete heeˈrate quqquxamatto?—Aju. 21:4.

14. Lowo daga batidhanni dagginohu hiittoonniiti?

14 Goofimarchu barruwa 1914nni hanaffu yannara, alamete deerrinni nooti Yihowa soqqamaasine mite 5,000 geeshshalla ikkitanno. Uullate aana gatinohu boodu buuramino Kiristaani jaalansa baxanno daafiranna Maganu ayyaani kaaˈlinonsahura Mangistenniha dancha duduwo cince duduwanni keeshshino. Hakko daafira, xaa yannara uullate aana heeˈrate hexxo nooti lowo daga gamba yitanni no. Alamete deerrinni 115,400 saˈanno songuwa giddo 8,000,000 saˈneemmori Yihowa Farciˈraasine heeˈnoommo; kiironke xaano lexxase diagurtanno. Lawishshaho, 2014nnihu soqqanshote diri giddo 275,500 saˈˈanno manni cuuame Yihowa Farciˈraasine ikkino; hatto yaa lamalate kiiro mereerimunni 5,300 ikkanno manni cuuamino yaate.

15. Sabbakate loosinke mageeshshi geeshsha halaˈlinoro xawisi.

15 Sabbakate loosi halaˈlanni noo garino dhagge assiˈnanniho. Xaa yannara, Qullaawu Maxaafi aana xintantino borronke 700 saˈˈanno afiinni attammanni heeˈnoonni. Agarooshshu Shae geeshsha alamete aana halashshine tuqinsanniti wole metseete dino. Tenne metseete aganu kiiro 52,000,000 saˈanno koppe attammanni; qoleno tini metseete 247 afiinni qixxaabbanno. Qullaawa Maxaafa xiinxallisate horoonsiˈneemmoha Qullaawu Maxaafi Addinta Mayyee Rosiisanno? yaanno maxaafa 250 saˈˈanno afiinni 200,000,000 saˈanno koppe attammoonni.

16. Yihowa dirijjiteti uullaayidi kifile ayyaanaamittetenni durooˈma dandiitinohu mayiraati?

16 Yannankera dhagge assiˈnanni lopho heeˈra dandiitinohu Maganoho ammana noonke daafiraatinna Qullaawu Maxaafi Yihowa ayyaaninni borreessamino Qaalesi ikkinota ammanneemmohuraati. (1 Tes. 2:13) Hakko iso Yihowa daga “tenne alame magani” Sheexaanu giwanni heeˈreennansanni ayyaanaamittetenni durooˈmansa dhagge assiˈnannite.—2 Qor. 4:4.

AYEWOTENO WOLOOTA BAXXINANNITA LEELLISHSHE

17, 18. Yihowa soqqamaasine Magano magansiˈrannokki manna ma garinni laˈˈa hasiissannonsa?

17 Yihowa soqqamaasine halaalaancho Magano magansiˈrannokki manna ma garinni laˈˈa hasiissannonsa? Soqqanshote yannara xaandeemmo manni lamenta afiˈrinoho: mitu dancha gede macciishshanno, wolu kayinni giwannonke. Ikkollana, mannu dancha gede macciishshirono macciishshano hoogiro, Maganu Qaali togoo manna ma garinni amada hasiissannonkero kulanno. Togo yaanno: “Mittu mittunku manchira dawaro qola hasiissannoˈne gara affinanni gede, coyidhinanni coyi ayewoteno nyammo noohanna maxinetenni cuukkinoonniha ikko.” (Qol. 4:6) Hexxonke daafira korkaata xaˈmannonke mannira dawaro qolleemmo wote, jaalanke banxeemmo daafira “shaqqillunninna lowo ayirrinyinni” hasaawinseemmo.—1 Phe. 3:15.

18 Qaete anni sokkanke macciishsha giwe hanqanno wote nafa jaalanke banxeemmota leellinsheemmo. Tennera Yesuusi lawishsha harunsineemmo: “Isi xonnisi yannara, xone diqolino. Shetinsisi yannara, diwaajjishiishino; hatteentenni, keeraanchimmate yoo yaannohura [Yihowara] isonooto hadara uyino.” (1 Phe. 2:23) Ammanate roduuwinke ledono ikko wolootu ledo heeˈnoommo wote shooshanqetenni aante noo amaale harunsineemmo: “Bushu coyira bushare assitine woy xoninoˈnehura xontine qoltinoonte. Hatteentenni maassidhe.”—1 Phe. 3:8, 9.

19. Yesuusi giwannonke manna ma garinni laˈneemmo gede biddishsha uyinonke?

19 Shooshanqe Yihowa soqqamaasine Yesuusi uyinoha hasiisanno biddishsha harunsitanno gede kaaˈlitannonsa. Isi Ilaalu Sibikatesi yannara togo yiino: “‘Jaalakki baxi, diinakki giwi’ yinoonnita macciishshitinoonni. Ani kayinni togo yeemmoˈne: Diinnaˈne baxanna darantinanni gede assitannoˈnerira huuccatto assa agurtinoonte; tenne assitiniro, iima noo Anniˈnera ooso ikkitinanni, korkaatuno isi bushuullehono danchuullehono arrishsho fushshanno, hattono keeraanoteno cubbaataammahono xeena gananno.” (Mat. 5:43-45) Ee, Maganu soqqamaasine ikkinoommo daafira, ‘diinnanke’ aye geeshshano gibbunkero insa ‘baxa’ rosa hasiissannonke.

20. Haaro alamera uullate aana baxillu woˈmannota mayinni anfeemmo? (Umi misile lai.)

20 Yihowa soqqamaasine ayewoteno heeshshonsa woˈmatenni Yihowanna jaalansa baxxannota leellisha hasiissannonsa. Lawishshaho, mitu manni sabbankeemmota Maganu Mangiste sokka adha giwiro nafa, hakku manni qarramanno wote kaaˈlineemmo. Hawaariya Phaawuloosi togo yee borreessino: “Mimmito baxa agurranna, ayerano asalu heeˈroonkeˈne; jaalasi baxannohu baalunku higge wonshinohona. Korkaatuno ‘Soorritooti, shitooti, moortooti, hattono yortooti’ yitanno higguwanna wole baalanta hajajo ‘Jaalakki umikki gede assite baxi’ yaanno qaali xaphi asse amadino. Baxillu jaalisira bushare diassanno; hakko daafira baxillu higgete gumulooti.” (Rom. 13:8-10) Yihowa Farciˈraasine ikkinoommo daafira, tenne babbadooshshu woˈminote, finqilanna Sheexaanu anga noote busha alame giddo addu baxille leellinsheemmo. (1 Yoh. 5:19) Sheexaanu, agaanintesinna bushu manni baˈˈanno wote uullate aana baxillu woˈmanno. Uullate aana heeˈranno manni baalunku Maganonna jaalansa baxanno yannara lowo geeshsha maassammeemmo!

^ GUFO 3 ‘Jaala’ yine tirroonnihu Qullaawu Maxaafi qaali, muli jaallanke calla ikkikkinni manna baalanka kulannoho.

^ GUFO 4 2 Ximootewosi 3:16, 17: “Qullaawa Borro baalanti Maganu ayyaani massagino manni borreessinote; qoleno rosiisate, boroorate, coye suwisate, hattono keeraanchimmatenni seejjate kaaˈlitanno. Hakkuno, Maganu manchi danchu loosi baalunkura dancha gede qajeele woˈmunni woˈma ikkado ikkanno gedeeti.”

^ GUFO 7 Tito 2:3-5: “Jajjabbu meenti qullaawu mannira hasiisanno akati noonsare, suˈma hunannokkire, lowo woyinera borojje ikkinokkire, hattono danchare rosiisannore ikko; hatto ikkansa aja meento amaale minaannuwansa baxanno gede, oosonsa baxanno gede, xiinxalloota, amanyoote afiˈrinore, minensa loosannore, danchuulle, hattono minaannuwinsara maahoyye yee galannore ikkanno gede assate kaaˈlitannonsa; tini qolte Maganu qaali xonamannokki gede assitanno.”

^ GUFO 8 Roomu Sokka 12:10: “Roduuwu mereero heeˈranno baxillinni kiˈne kiˈneneewa lubbora baxamme. Mimmito ayirrisate umire ikke.”

^ GUFO 9 Ermiyaasi 25:32, 33: “Olantote Mootichi Yihowa togo yaanno: ‘Kuneeti! Bao daga baalantewa taraabbanno; hattono lowo hambabalatte uullate qaccenni kaˈe dagganno. Hakko barra Yihowa shiinori uullate qaccenni uullate qacce geeshsha woˈmitanno. Insara diwiˈlinanninsa, hattono reeshshansa gamba diassinanni woy dimadaarranni. Insa uullate aana obbi-kosete gede ikkitanno.’”

^ GUFO 13 1 Yohaannisi 4:20, 21: “Aye manchino, ‘Magano baxeemmo’ yaanni heeˈre rodoosi giwannoha ikkiro, isi kaphaanchoho. Korkaatuno illesinni lainoha rodoosi baxannokki manchi, lainokki Magano baxa didandaanno. Magano baxannohu baalunku rodoosi baxa hasiissannosi yitannota tenne hajajo Maganuwiinni adhinoommo.”