Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Afoo doodhi Sidaamu Afoo

Yihowara Hedoˈne Billaallitukki Soqqamme

Yihowara Hedoˈne Billaallitukki Soqqamme

“Maariyaami . . . [Yesuusi] yaannore macciishshitanni no. Maarta . . . lowore assitanni kabbaanantanni no.” —LUQ. 10:39, 40.

FAARSO: 94, 134

1, 2. Yesuusi Maarta baxannohu mayiraati? Ise guuta ikkitinokkita leellishannori maati?

QULLAAWU MAXAAFI giddo kulloonnita Maarta hedatto wote mayi qulli yaannohe? Yesuusi baxanno yine suˈmase bande kulloonniti meyaati ise callaati; ikkirono, isi Magano waajjannore wole meentono lawishshaho iltinosi ama Maariyaaminna Maarta rodoo Maariyaamino baxanno; baxillisi keeraanchohonna fayyoho. (Yoh. 11:5; 19:25-27) Ikkina Yesuusi Maarta baxinohu mayiraati?

2 Yesuusi Maarta baxinohu wosina adha baxannohuranna qarooyye ikkitinohura calla ikkikkinni ayyaanaamittetenni jawaata ikkitinohuraati. Ise Yesuusi rosiisanno roso seekkite ammantino. Maarta Yesuusi daanno yine masaalloonni Mesihicha ikkinota horo dihuluullantino. (Yoh. 11:21-27) Ikkirono, ninke baalunku gede Maartano guuta diˈˈikkitino. Mitte hige Yesuusi minese waaranni noo yannara, Maarta mitto soˈro lawinose coye biddi assanno gede isira kultu. Ise togo yitino: “Mooticha, rodooˈya looso baalanka anera facci assite agurtanna sammi yitella laˈˈatto? Dagge kaaˈlitannoe gede kulissise.” (Luq. 10:38-42) Tenne xaggenni maa ronseemmo?

 MAARTARA HEDOSE BILLAALLITINO

3, 4. Maariyaami ‘danchare doodhitinohu’ hiittoonniiti? Maarta maa rossino? (Umi misile lai.)

3 Yesuusi, Maartanna Maariyaami wosinsitusita insara ayyaanaamittete coye hasaawa hasiˈrino. Maariyaami hattee faro horoonsidhe Bayiru Rosiisaanchiwiinni egenno afiˈrate “Mootichu lekkara mule ofolte . . . yaannore macciishshitanni no.” Maartano hatto assa dandiitannonka. Ise assitannore agurte Yesuusi yaannore macciishshitoommero isi naadannosenka.

4 Ikkollana, Maarta hoola yinoonni sagale qixxeessatenna dandaamise deerrinni Yesuusi hagiidhe haˈranno gede assate baasa kabbaanantanni no. Kayinni kuni baalunkuri ise hasiissannokki yaaddo yaaddanno gede assinosehura, Maariyaamira hifatama hanaffu. Yesuusi Maarta lowo coye qixxeessate daafurtanni noota huwate shaqqillunni togo yiise: “Maarta, Maarta, lowo coyira yaaddanninna qarrantanni nootta.” Hakkiinni, mittu dani sagale calla ikkitanno yiise. Yesuusi hakkiinni aanche Maariyaami bushiinshannire afidhinokkita coyiˈranni togo yiino: “Maariyaami kayinni danchare doodhitino; doodhitinore dihoollannise.” Maariyaami hakko barra ittino sagale mulenni habbara dandiitanno; Yesuusi coyiˈranna hixamanyite macciishshite afidhanno jawaantenna kaajja ayyaanaamittete sagale kayinni horonta dihabbanno. Hawaariya Yohaannisi 60 diro saˈanno yanna gedensaanni togo yee borreessino: “Yesuusi Maartanna rodoose baxanno.” (Yoh. 11:5) Qullaawu ayyaaninni borreessaminohu kuni qaali, Maarta Yesuusi baxillunni uyinose amaale adhite gatinoha heeshshose diro Yihowara ammanante soqqantinota leellishannoho.

5. Yannankera roore hasiisanno coyi aana illachisha roorenka qarrissannota ikkitinohu mayiraati? Tini mayine xaˈmineemmo gede assitannonke?

5 Yannankera Yihowara soqqammeemmokki gede hedonke billaallissara dandiitanno coyibba hundi warita hendiro mageeshsha ikkitanno? “Mannu ooso jajjabba xaadooshshu buusa, lowo rankenni borro attantanno maashine, seesiinse qixxeessinanni metseetta, raadoone, filmuwa hattono televizhiine yannanke geeshsha loosa dandiitino woti dino. . . . Kuri coyibba barru baala hedo billaallissannota haaro batinye coyibba haadhe fultanno . . . Mannu muli yannaralla yannanke ‘Egennote Dirooti’ yee hagiidhino. Roorenka kayinni yannanke ‘Hedo Billaallisanno Diro’ ikkitanni no.” Tenne yinoonnihu 60 saˈˈanno diri albaanni Ameerikaho heedhanno rosaanoraati. Wocawaaro 15, 1958 Agarooshshu Shae (Ingilizete Afoo) togo yitino: “Tenne alamera baose gambissanni dagganno wote hedo billaallissanno coyibba lexxitanni hadhanno.” Tini halaaleho! Tini qolte togo yine xaˈmineemmo gede assitannonke: Hedo billaallisannoha hasiisannokki coye hooˈline, Maariyaami gede ayyaanaamittete coyibba aana illachisha dandiineemmohu ma garinniiti?

ALAME GUDINSE HOROONSIˈRA AGURA

6. Yihowa soqqamaasine alamete tekinooloje danchu garinni horoonsidhinohu hiittoonniiti?

6 Maganu dirijjiteti uullayidi kifile halaalu magansiˈra halaˈlitanno gede assate, alamete tekinooloje dancha gede horoonsidhanni keeshshitino. Lawishshaho, kuula afidhino misilla qoonqote ledo xaadisse milli yitanno gede assite “Kalaqote Foto Diraama” leellisha dandiitino. Kuni diraami jeefote, albillitte daannohu keeru woˈminohu Yesuusi Kiristoosihu Kumu Diri Gashshootire kulanno; Umihu Alamete Olira albaannino ikko hakkuyi oli yannara, alamete aana heeˈrannohu lowo miliyoone ikkanno manni konni diraaminni shesho afiˈrino. Yannate gedensaanni, alamete aana lowo miliyoone ikkanno manni Maganu Mangiste sokka raadoonetenni kullanna macciishsha dandiino. Xaa yannara dancha duduwo duduwate kompiyuterenna Interneete kaajja gede horoonsiˈnanni heeˈnoommo; konni garinni sokkanke xeertote noo giddichuwanna uullate madde baalanta iillitanni no.

Hakkeeshshi geeshsha kaaˈlitannokki coyibba Yihowa magansiˈrattokki gede ataawe ikkitahera wodhitooti (Gufo 7 lai)

7. Alame shiqishshannore quwa saˈne horoonsiˈra mayi gawajjo abbitanno?

7 Qullaawu Maxaafi alame shiqishshanno  coyibba quwa saˈne horoonsiˈra baasa gawajjitannota kulanno. (1 Qorontoosi 7:29-31 nabbawi. *) Kuri coyibba giddo mitu bunshe afidhinore diˈˈikkitino; ikkirono yannanke guddara dandiitanno. Lawishshaho, godoˈlinanni yanna sayinsanni coyibba, boohaarshaho yine nabbambanniri, televizhiine laˈˈa, gobba daaˈˈata, hidhate hedo noonkekkiha uduunne garanfanni haˈrama, hattono haarote fulinoha elekitiroonikete woy qawaaxxote uduunne hasiˈra lawinore qummi assa dandiinanni. Qoleno, dagoomittete aante kalaqiˈnanni webisayite daaˈˈata, silketenni borro soya, imeeletenni sokka kawanna kaˈa qola, haarote fulino duduwonna ispoortete odoo ganyine harunsa yannanke guddaranna amale ikkitankera dandiitanno. (Mek. 3:1, 6) Hakkeeshshi geeshsha kaaˈlannokkire assinanni yannanke gundeemmoha ikkiro, roore hasiisanno coye yaano Yihowa magansiˈra lashshi assinammora dandiineemmo.—Efesooni 5:15-17 nabbawi. *

8. Alamete noo coyibba baxxinoonte yitanno amaale harunsa lowo geeshsha hasiissannota ikkitinohu mayiraati?

8 Sheexaanu alamesi qixxeessinohu wodananke yorsiissanno gedenna hedonke billaallissanno gede asseeti. Isi umi xibbi diro tenne hayyo horoonsiˈrino; yannankera isinni hakkiinni sae horoonsiˈranno. (2 Xim. 4:10) Konni daafira, “Alamete noo coyibba baxxinoonte” yitanno amaale harunsa hasiissannonke. Tenne amaale harunsinanni heeˈnoommoronna teˈee ganyine layiˈne biddi assiˈra hasiissannonkere biddi assiˈranke, hedonke billaallitannokki gedenna “Annu baxilli” giddonke lophanno gede kaaˈlitannonke. Tini qolte Maganu fajjo assa shota ikkitannonke gedenna hegerera iso hagiirsiinsanni heeˈneemmo gede assitannonke.—1 Yoh. 2:15-17.

ILLEKKI XUNSITE LAˈANNOTA IKKITO

9. Yesuusi rosaanosi mayi aana illachishshanno gede rosiisino? Isi lawishsha ikkinonkehu hiittoonniiti?

9 Yesuusi shaqqillunni Maarta amaalino amaale, rosiisino rosinna heeˈrino heeshsho ledo sumuu yitannote. Isi rosaanosi hedonsa billaallitukki Maganu Mangiste hasiˈra dandiitanno gede illensa “xunsite” laˈannota ikkitara amaalinonsa. (Maatewoosi 6:22, 33 nabbawi. *) Yesuusi jiro  duuˈne disakaalamino; qoleno minu woy baatto dinosi.—Luq. 9:58; 19:33-35.

10. Yesuusi soqqanshosi hanafi yannara dancha lawishsha ikkinohu hiittoonniiti?

10 Yesuusi uullate aana soqqami yannara, hedosi billaallitanno gede assara dandaannohu batinyu coyi tuncu yiinosi; isi kayinni tenne coyibbanni didoogamino. Soqqanshosi hanafi yannara, Qifirinaahoomi katamira gamba yiino manna rosiisinna maalale loosi gedensaanni, mannootu isi hakko ledonsa heeˈrara huuccidhusi. Isi tennera ma assiyya? Togo yiino: “Wole katammarano konne Maganu Mangisteha dancha duduwo duduwa hasiissannoe; korkaatuno sonkoonniehu iseraati.” (Luq. 4:42-44) Yesuusi koye yiinonte gede, dancha duduwo duduwanninna manna rosiisanni Paalestiinu gobba woˈmate haˈramino. Isi guuta mancho ikkirono, seeda yanna soqqamasinni lowo geeshsha daafurinohura fooliishsho hasiissinosi woti no.—Luq. 8:23; Yoh. 4:6.

11. Yesuusi maatesi mereero yekkeero kaˈino manchira mayino? Isi rosaanosi mayyee qorowisiisino?

11 Gedensoonni Yesuusi harunsaanosi giwannonsa manna dandiite heedhanno gara rosiisanni heeˈreenna, mittu manchi mereero eˈˈe, “Rosiisaancho, rodiiˈya raggenke beehannoe gede kulisi” yii. Yesuusi kayinni konni coyi giddora ea dihasiˈrino. Isi togo yiino: “Konne mancho, kiˈne mereero ane daanyanna cimeessa asse worinoehu ayeti?” Yesuusi hakkiinni aanche, maalaamittete coyira hafuura Maganoho soqqammannikki gede hedo billaallissara dandiitannota macciishshaanosira kule qorowisiisino.—Luq. 12:13-15.

12, 13. (a) Yesuusi reyara boodu barri gate heeˈreenna, Yihudimmate soorraminohu mitu Girikete manni hasatto kakkayisinori maati? (b) Yesuusi hedosi billaallisara dandaanno coye hiitto assino?

12 Yesuusi uullate aana heeˈrinoti jeefote lamala baasa yaachishshannote. (Mat. 26:38; Yoh. 12:27) Isi reyara albaanni loosannohu lowo loosi noosi, hakkiinni lowo geeshsha shete reyanno. Lawishshaho, hanni Niisaani 9, 33 M.D. Sambatu barra ikkinore hedi. Balanxe masaalloonninte gede, Yesuusi darmicho gulufe Yerusaalame ei; qoleno lowo manni isi ‘Yihowa suˈminni dayino Nugusa’ ikkinota huwate ayirrinye uyinosi. (Luq. 19:38) Layinki barra, Yesuusi beetemeqidese eˈˈe Maganu mine daddaloho horoonsidhe wolootu Yihudootiwiinni woxe mulqidhannore hafuuraamma daddalaasine fushshino.—Luq. 19:45, 46.

13 Yihudimmate soorraminohu mitu Girikete manni Yesuusi assinore dhaggeeffate isi ledo xaadisansara Filiphoosi huucciˈrino. Yesuusi kayinni assa hasiissannosihu roore hasiisanno coyi noota huwatino daafira hedosi billaallitara diwodhino. Yesuusi, isira haˈle Maganu diinna shitannosita hoolannosi manna gamba assiˈra dihasiˈrino. Hakko daafira isi muli yannara reyannota kule kae Indiriyaasiranna Filiphoosira togo yiino: “Heeshshosi baxannohu baalunku huˈnanno; tenne alamera heeshshosi giwannohu baalunku kayinni hegere heeshshora wodhanno.” Yesuusi hakkuyi Girikete manni halcho wonsha agure, isi faale haˈra hasiissannota qummi assino; qoleno togo yee qaale eino: “Soqqamannoeha baalanka Anniˈya ayirrisannosi.” Filiphoosi tenne dancha sokka Girikete mannira masse kulinoti dihuluullissannote.—Yoh. 12:20-26.

14. Yesuusi heeshshosi giddo sabbakate looso balaxisiisinoha ikkirono, quwa saˈˈannokkiha ikkinota leellishannori maati?

14 Yesuusi dancha duduwo duduwannokki gede ataawe ikkasira dandaanno coye baalanka giwinoha ikkirono, hawarro-soodo konne loosolla hedanno yaa diˈˈikkino. Isi ajayi ajeenna mitte sarge haˈrino; hakkiinnino sae hakko jiliwa waa woyinete qole soorre hagiirru baˈˈannokki gede assino. (Yoh. 2:2, 6-10) Qoleno, muli jaallasinna danchu duduwira hasatto noonsa manni mine koyisame hurbaate itino. (Luq. 5:29; Yoh. 12:2) Roorenka kayinni, Yesuusi huuccattote, hiincatenna fooliishshote yanna gaaˈmino.—Mat. 14:23; Marq. 1:35; 6:31, 32.

 ‘DUHA IKKANNOˈNERE BAALANKARE AANIˈNENNI HOOˈLE’

15. Hawaariya Phaawuloosi Kiristaana mayyee amaalino? Isi tennera dancha lawishsha ikkinohu hiittoonniiti?

15 Hawaariya Phaawuloosi, heeshshonsa Maganoho sayise uyino Kiristaani qolchamanni noohu gede asse coyiˈrino; qoleno, “duha ikkannonkere baalankare . . . aaninkenni hooˈlino” yee borreessino. (Ibiraawuyaani 12:1 nabbawi. *) Phaawuloosi umisi tennera dancha lawishsha ikkino; isi dureessanna maccaha Yihudootu ammaˈno maricha ikka dandaannoha ikkirono tenne dihasiˈrino. Phaawuloosi “roore hasiissanno coyibba” aana illachishino; qoleno Sooriyu, Shiimiidi Iisiyi, Meqedooniyunna Yihudu mereero haˈramanni Maganoho diinaggaawe soqqamino. Isi iima afiˈrannote hegere heeshsho hexxore kulanni togo yee borreessino: “Badheˈyaanni noo coyibba hawanni albaˈyaanni noo coyibba widira hige shembeepheemmo; qoleno baraarsha afiˈreemmo gede mixoˈya wonshiˈrate sharramanni noommo.” (Fil. 1:10; 3:8, 13, 14) Phaawuloosi laficha ikkasi fantinosi faro horoonsiˈre, ‘hedosi billaallitukki ayewoteno Mootichaho galinoha’ ikka dandiino.—1 Qor. 7:32-35.

16, 17. Adhamino Kiristaanino ikko adhaminokkihu, Phaawuloosi lawishsha harunsa dandaannohu hiittoonniiti? Woˈnaalsha kuli.

16 Phaawuloosinte gede, mite Maganu soqqamaano Yihowara roore soqqama dandiitanno gede adhantukki heeˈra doodhitino. (Mat. 19:11, 12) Adhamino Kiristaanira roore wote maatete giddo lowohu loosu qeechi noonsa. Ikkollana, adhamino Kiristaanino ikko adhaminokkihu ‘duha ikkannonsare baalankare aaninsanni hooˈle’ dandaaminsa deerrinni hedonsa billaallitukki Maganoho soqqama dandaanno. Konne assate, yannanke gudannoha rosicho ikkinonke coye aguranna Maganoho soqqameemmo yanna lexxate mixo fushshiˈra hasiissannonke.

17 Hanni Welsi gobbara ilaminori Maarkinna Kileeri yinanni minaanninna minaama lawishsha laˈno. Insa roso gudihu gedensaanni, suwisaano ikke soqqama hanafino, lamunku adhamihu gedensaannino tenne diagurino. Maarki togo yiino: “Sase gonxanni kifile afiˈrino minenke hirre hattono darate barra loonseemmo loosonke agurre bikku heeshsho heeˈra hananfummo; konne assinoommohu gimbaatu loosira eateeti.” Insa saihu 20 diri giddo Afiriku giddo addi addi bayicho hadhe Mangistete Addaraashe mina kaaˈlitino. Noonsa woxi goofe 15 doolaare calla ikkino woti no; ikkirono Yihowa towaatinonsa. Kileeri togo yitino: “Mitto mittonka barra Yihowara soqqammanni sayisa lowo geeshsha tashshi assitannonke. Hakkaanni hinge lowo jaalla kalaqiˈnoommo; qoleno hoongoommori dino. Agurroommohu boodu coyi, Yihowara woˈma yanna soqqamme afiˈnanni hagiirri ledo heewisiinsanniha diˈˈikkino.” Woˈma yanna soqqansho giddo noohu batinyu Kiristaanino togoo woˈnaalsha afiˈrino. *

18. Ninkeneeto mayine xaˈma hasiissannonke?

18 Atina? Hedo billaallissanno coyibba Maganoho albi gede diinaggaabbe soqqamattokki gede assitanni nooheta wodanchittoro maa assa dandaatto? Tennera Qullaawa Maxaafa nabbawattonna xiinxallatto gara woyyeessiˈra hasiissannoheha ikkara dandaanno. Konne assa dandaattohu hiittoonniiti? Aananno birxichira tenne hajore ronseemmo.

^ GUFO 7 1 Qorontoosi 7:29-31: “Roduuwa, gattino yanna harancho ikkitinota kuleemmoˈne. Xaate minaama noonsari noonsakkiri gede ikkito, wiˈlitannori wiˈlitannokkiri gede, hagiidhitannori hagiidhitannokkiri gede, uduunne hidhitannori mitturino noonsakkiri gede ikkito; hattono alame horoonsidhannori, ise gudisse horoonsidhannokkiri gede ikkito; korkaatuno tenne alame ikkito soorrantanni no.”

^ GUFO 7 Efesooni 5:15-17: “Hayyo noonsakki manni gede ikkikkinni hayyootu gede ikkitine heedhinannita afate seekkitine layidhe; barruwa busha ikkitino daafira, yannaˈne seekkitine horoonsidhe. Konnira wodancha xeˈinore ikkitinoonte; hatteentenni ayewoteno Yihowa fajjo maatiro huwatte.”

^ GUFO 9 Maatewoosi 6:22, 33: “Mannimmate caabbichi illete. Illekki xunsite laˈannota ikkituro, mannimmakki woˈmanti waraˈa yite xabbanno. Konni daafira, balaxxine Maganu Mangistenna keeraanchimmasi hasiˈraˈne agurtinoonte; tenne coyibba baala uyinanniˈnena.”

^ GUFO 15 Ibiraawuyaani 12:1: “Kuni lowohu farciˈraasinete gomichi gaangeesse noonke daafira, duha ikkannonkere baalankarenna hedeweelcho xaxxawe amadannonke cubbo aaninkenni hooˈlino; albankeenni noo qolchanshono cincine qolchammo.”

^ GUFO 17 “Gara Ikkinore Afanna Hakkoye Assa” yaanno birxichi hunda fultinota Hadininna Meladii Sandersenita heeshshote xagge lai. (Badheessa 1, 2006 Agarooshshu Shae Amaaru Afoo) Insa Awustiraaliyaho loossannoha lowo woxe afidhanno looso agurte woˈma yanna soqqansho hanaffino. Insa Hindete gobbara misiyoone ikkite soqqantanni heedheenna woxu goofinsa yannara ikkinore afate nabbawi.