Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Birra 2015

Heeshshokki Giddo Maganu Wolqa Huwattanni Nootto?

Heeshshokki Giddo Maganu Wolqa Huwattanni Nootto?

“Yihowa soqqamaano wolqasi affanno.” —ISA. 66:14.

FAARSO: 65, 26

1, 2. Mitu manni Maganu daafira mayyee hedanno?

BATINYU manni, assineemmori Maganoho didhiwanno yee hedanno. Isinni mitu manni heeshshonsa giddo baxi coyino ikkiro Maganu hakkoye dilaˈˈanno yaanno. Lawishshaho, Bocaasa 2013nni buutote hambabalatte Filippiinsi gobba gantu gedensaanni mittu jawu katami kantiiba ikkino manchi, “Maganu wolewa maˈlikki digatino” yiino.

2 Wolootu qolte assitannore Maganu lae afannokkihu gede assite heddanno. (Isa. 26:10, 11; 3 Yoh. 11) Kuni manni hawaariya Phaawuloosi “Maganoho ayirrinye aa gara labbe [dileeltinonsa]” yii manni gedeeti. Togoo mannooti “finqille, cubbu, hafuurre, bunshe . . . woˈmitinonsareeti.”—Rom. 1:28, 29.

3. Ninkeneeto mayine xaˈma hasiissannonke?

3 Ninkena? Aleenni kulli manni gede ikkikkinni, Yihowa assineemmo coye baalanka laˈˈannota anfoommo. Ikkina ninkeno heeshshonke giddo isi kaaˈlonna wolqa huwantanni heeˈnoommo? Qoleno, Yesuusi “Magano laˈanno” yii manni wido ikkinoommo? (Mat. 5:8) Hatto yaa mayyaatero huwatate, hanni balanxe Qullaawu Maxaafi giddo kulloonniha Maganu wolqa huwatino manninna huwatinokki manni lawishsha laˈno. Hakkiinni aanchine, heeshshonke giddo Yihowa  wolqa ammanate illenkenni xunsine laˈˈa dandiineemmo gara ronseemmo.

INSA MAGANU WOLQA DIHUWATTINO

4. Isiraeelete diinna Maganu wolqa huwattinokkihu mayiraati?

4 Hundi waro, addi addi daga Maganu Isiraeelete mannira assinore laˈino hattono macciishshitino. Yihowa maalaletenni mannasi Gibitsete gobbanni fushshino; qoleno batinye gobba nugussa qeeltanno gede kaaˈlinonsa. (Iya. 9:3, 9, 10) Yordaanoosira galchimi widoonni nooti roore nugussa macciishshitinorenna laˈinore lashshi assite, “Iyyaasunna Isiraeelete ledo olamate mittimma kalaqidhino.” (Iya. 9:1, 2) Tini nugussa olama hanaffu gedensaanni nafa, Maganu wolqa huwata dandiitanno gede assannore laˈino. Yihowa biddishshi garinni, Isiraeelete “daga diinnansa rabbisidha geeshsha arrishsho noowa uurritu, aganuno milli diyiino.” (Iya. 10:13) Ikkollana, Yihowa diinnate “wodaninsa kaajjado ikkanno gede wore aguri; hakko daafira insa Isiraeelete ledo olantu.” (Iya. 11:20) Isiraeelete baarigaarra Maganu Isiraeelete mannira olamanni noota ammante adha gibbino daafira qeelantino.

5. Bushu Nugusi Akiaabi ammana giwino coyi maati?

5 Gedensaanni, bushu Nugusi Akiaabi Maganu wolqa huwatate kaaˈlannore duuchare laino. Eeliyaasi togo yee kulinosi: “Ani hajajummoro ikkinnina gobbate loju woy xeenu diheeˈranno!” (1 Neg. 17:1) Eeliyaasi hatto yee coyiˈranno gede assinohu Yihowa ikkinoti leeltanni no; ikkirono Akiaabi tenne ammana dihasiˈrino. Wole woteno Akiaabi Eeliyaasi huuccatto asseenna giira iiminni dirrite kakkalo ittanna laino. Hakkiinni Eeliyaasi Yihowa moolle baˈanno gede assannota kulanni Akiaabira togo yiino: “Xeenu daye amadannohekki gede eela dirri!” (1 Neg. 18:22-45) Akiaabi kuni baalunkuri ikkanna lainoha ikkirono, konne assitanni nooti Maganu wolqa ikkitinota diammanino. Konninna aleenni laˈnummo lawishshuwanni maa ronseemmo? Yihowa wolqa loossanno yannara huwatate baqqi yinoommore ikka hasiissannonke.

INSA YIHOWA WOLQA HUWATTINO

6, 7. Iyyaasu diro mitu manni maa wodanchino?

6 Aleenni kullite busha nugussa waro heeˈrinohu mitu manni kayinni hatte nugussa gede ikka agure Maganu wolqa huwatino. Lawishshaho, Iyyaasu diro roore daga Isiraeelete ledo olantinoha ikkirono Gebaooni manni kayinni Isiraeelete ledo salaamete gondooro eino. Mayira? Insa togo yitino: “Ninke soqqamaanokki . . . Maganikki Yihowa suˈmira ayirrinyu noonke daafira dangoommo; korkaatuno ayirrinyesinna assinore baalankare macciishshinoommo.” (Iya. 9:3, 9, 10) Gebaooni manni Isiraeele kaaˈlanni noohu halaalaancho Magano ikkinota ammane hayyoota ikkansa leellishino.

7 Reaabino dirisera ikkino coyinni Maganu wolqa wodanchitino. Ise Yihowa mannasi gatisino gara macciishshitu gedensaanni, lame Isiraeelete qotaanora, “Yihowa tenne gobba aannoˈneta afoomma” yitino. Reaabi togo assase gawajjo abbitasera dandiitannoha ikkirono, Yihowa isenna minise manna gatisara dandaannota ammantino.—Iya. 2:9-13; 4:23, 24.

8. Mitu Isiraeelete manni Maganu wolqa wodanchinohu hiittoonniiti?

8 Yihowa Eeliyaasi huuccatto macciishshe giira dirrisanna lainohu mitu Isiraeelete manni, bushu Nugusi Akiaabi gede ikkikkinni tenne assitinoti Maganu wolqa ikkitinota huwatino. Kuni manni Yihowa dirrisino giira kakkalo ittanna laiti, “Yihowa halaalaancho Maganooti!” yiino. (1 Neg. 18:39) Insa laˈˈanni nooti Maganu wolqa ikkitinota dihuluullamino.

9. Yannankera Yihowa laˈˈanna wolqasi huwata dandiineemmohu hiittoonniiti?

9 Kageeshsha laˈnummoti dancha lawishshanna busha lawishsha ikkanno manni xagge, Magano laˈˈate yaa woy isi wolqa huwatate yaa mayyaatero anfeemmo gede kaaˈlitinonke. Ninkeno Magano anfanni haˈnummoro, akattasinna  isi assannore “[wodaninke] illenni” laˈneemmohura wolqasi huwata dandiineemmo. (Efe. 1:18) Yihowa mannasi irkisannota wodanchinohu hundano ikko dirinkera noo manni gede ikka hasiˈneemmo. Ikkina yannankera Maganu manna kaaˈlannota leellishshanno taje no?

YANNANKERA MAGANU WOLQA LEELLISHSHANNO TAJE

10. Yihowa yannankerano manna kaaˈlanni noota leellishshanno taje hiitteeti? (Umi misile lai.)

10 Yihowa yannankerano manna kaaˈlannota leellishshannoti gari taje no. Ayyaanaamittete kaaˈlo afiˈrate huuccatto assiˈre kae huuccattonsara dawaro afiˈrino manni woˈnaalsha duucha wote macciishshineemmo. (Far. 53:2) Alaani yinanni rodii Filippiinsi gobbara mitte shiima giddichora minunni mine haˈre sabbakanni heeˈre mitte manchonni xaadi; hakkiinni mancho wiˈlitu. Isi togo yiino: “Hatte soodo, tini mancho Yihowa Farciˈraasinesi soyannose gede huuccatto assidhino. Ise anje heedhe Qullaawa Maxaafa Yihowa Farciˈraasine ledo xiinxallitino; kayinni mine assidhe hatte giddicho hadhuti insa ledo xaada didandiitino. Maganu huuccattosera dawaro bayichonko qolinose daafira hagiidhite wiˈlitino.” Tini mancho mittu diri giddo heeshshose Yihowara sayisse uyitino.

Yihowa yannankera mannasi kaaˈlanni noota leellishshanno taje huwattanni nootto? (Gufo 11-13 lai)

11, 12. (a) Yihowa mannasi kaaˈlanni noohu hiitte doogganniiti? (b) Maganu mitte rodoo kaaˈlino gara kuli.

11 Batinye Maganu soqqamaasine addi addi araado lawishshaho sijaara agate, jingilli assitanno xagga adhate, woy teeda baˈino misilla laˈˈate gade qeeˈlitino daafira Yihowa kaaˈlinonsata huwattino. Mitootu Yihowa affara albaanni togoo gade uminsanni qeeˈlate duucha higge woˈnaaltinoha ikkirono didandiitino. Yihowa kaaˈlannonsa gede huuccidhuta kayinni, isi “mannu wolqara aleenni ikkitino wolqa” uyinonsa daafira laanfensa qeeˈla dandiitino.—2 Qor. 4:7; Far. 37:23, 24.

12 Yihowa batinye soqqamaanosi gillete qarransa dandiitanno gedeno kaaˈlinonsa. Lawishshaho, Eemi yinanni rodoo shiima Paasifiki giddicho hadhe Mangistete Addaraashenna misiyoone galtanno mine mina kaaˈlitara sonkise yannara mitiinsanno coyi tuncu yiinose. Ise togo yitino: “Galleemmohu mitte shiima hoteeleraati; qoleno barru baala loosu bayicho lekkatenni lolahu batiˈrino doogo widoonni haˈneemmo.” Hakkiinni saeno, hakkiichi manni bude rosa hasiissinose; qoleno duucha wote korreente woy wayi diheeˈranno. Eemi ledde togo yitino: “Gamete aana gami-tokke yinannihu gede, mitto barra ledonke loossanno rodoora hanqe beleqe coyiˈrumma. Hakko barra minira baasa dadilloommati mite higoomma. Hoteelete caabbichu nookki kifileˈyara ofolle, Yihowa kaaˈlannoe gede giddoˈyata fushshe kuˈlumma.” Eemi korreente dagguta, Giliyaadi maassore kulanno birxicho amaddinota mitte Agarooshshu Shae haadhe nabbawa hanaffu; kuni birxichi isera tuncu yiinose qarra baalanka yaano haaro bude rosate daafira, ayidde qalli yaatenna haaru manni ledo heeˈrate daafira kulannoho. Ise togo yitino: “Hakko hashsha Yihowa hasaawisanni nooehu gede ikke macciishshaminoe. Tini qolte uyinoonnie looso agureemmakki gede kakkayissinoe.”—Far. 44:25, 26; Isa. 41:10, 13.

13. Yihowa mannisi ‘danchu duduwi daafira gaaramannonna higge affinoha assanno’ gede kaaˈlanni noota leellishannori maati?

13 Yihowa Farciˈraasine “danchu duduwi daafira gaaramanna higge affinoha assa” dandaansa, Yihowati bayira wolqa kaaˈlitanni noonketa leellishshannote wole tajeeti. (Fil. 1:7) Mite mangistubba Maganu manni looso woˈmunni woˈma hoolate woˈnaaltino. Ikkollana, Yihowa Farciˈraasine aliidi yoo mine 268 qeelle afidhino; kuri giddo 24 qeelle afidhinohu 2000 M.D. kawa calla Awuroppunnihu Kalaqamu Qoosso Yoo Mineeti. Tenne hendeemmo wote, Maganu wolqa hoola dandaannohu mittuno nookkita huwanteemmo.—Isa. 54:17; Isayyaasi 59:1 nabbawi. *

14. Sabbakate loosinkenna mittimmanke Maganu ledonke noota leellishshannohu hiittoonniiti?

 14 Dancha duduwo alamete deerrinni duduwa dandiinoommohu Maganu kaaˈlanni noonke daafira callaati. (Mat. 24:14; Looso 1:8) Hakkiinni saeno, addi addi daga giddonni gamba yiinohu Maganu manni mereero nooti baxxitino mittimma alame afidhinokkite; Yihowa magansiˈrannokki manni nafa, “Maganu kiˈne mereero no” yaannohu mayiraatiro huwata dandiineemmo. (1 Qor. 14:25) Ee, Maganu mannisi ledo noota leellishshanno taje bae ikkitinota huwantoommo. (Isayyaasi 66:14 nabbawi. *) Atina? Heeshshokki giddo Maganu wolqa huwattanni nootto?

HEESHSHOKKI GIDDO YIHOWA WOLQA HUWATTANNI NOOTTO?

15. Mito wote Yihowa kaaˈlanni noonketa huwata hoongeemmohu mayiraati? Xawisi.

15 Maganu wolqa kaaˈlitanni noonketa huwata qarra ikkitannonke gede assitanno coyibba hiikkuriiti? Heeshshonke giddo iillannonke qarri quwa saˈne yaandeemmo gede assankera dandaanno. Hattoo wote, Yihowa alba kaaˈlinonke gara deˈnammora dandiineemmo. Eeliyaasi nafa, Mootitte Elzaabeeli sheemmahe yite waajjishiishshusi yannara, Maganu alba assinosire deino. Qullaawu Maxaafi Eeliyaasire kulanni, “Reyanno gede huucciˈri” yaanno. (1 Neg. 19:1-4) Eeliyaasi ma assiro woyyanno? Jawaante afiˈrate Yihowa huucciˈra hasiissinosi.—1 Neg. 19:14-18.

16. Magano Iyyoobi laino garinni laˈˈate maa assa dandiineemmo?

16 Iyyoobi iillinosi qarri aana lowo geeshsha illachishino daafira, qarrasi Yihowa laˈˈanno garinni laˈˈa didandiino. (Iyo. 42:3-6) Ninkeno Iyyoobi gede, Magano laˈˈate lowo geeshsha sharrama hasiissankera dandiitanno. Konne assa dandiineemmohu ma garinniiti? Qullaawa Borro xiinxallineemmo wote, nabbamboommo coye ninkera tuncu yiinonkeri ledo xaadinse hiinca hasiissannonke. Yihowa irkisanni noonke gara huwantummo kiiro, isi albinni roore xawe leellannonke. Hakkiinni ninkeno Iyyoobi gede  togo yaa dandiineemmo: “Maccaˈya alba atere kullanna macciishshitino; xa kayinni illeˈyanni laoommohe.”

Yihowa wolu manni iso laˈˈanno gede kaaˈlattora horoonsiˈranni noohe? (Gufo 17, 18 lai)

17, 18. (a) Yihowa kaaˈlanni noonketa wodancha dandiineemmo doogga hiikkuriiti? (b) Yannankera Maganu kaaˈlannonke gara leellishanno woˈnaalsha kuli.

17 Yihowa wolqa huwata dandiineemmo doogga hiikkuriiti? Hanni mite lawishshuwa laˈno: Miteekkite halaale macciishshootto gari, Maganu kaaˈlinoheta leellishannoha ikkara dandaanno. Songote gambooshshiwa shiqqino kifile macciishshite kaˈe, “Hasiise nooe coye macciishshoommo” yite hedootto woti no? Woy huuccatto assidhe dawaro afiˈroottoha ikkara dandaanno. Miteekkite soqqanshokki halashshiˈra hasidheenna Yihowa coye injeessinohe gara laˈe dhagge assiˈrootto woti heeˈrara dandaanno. Woy Yihowara soqqamattokki gede ataawe ikkinohe looso aguritto gedensaanni Maganu “Horonta diagureemmohe” yee coyiˈrino qaali woˈmanna laootto? (Ibi. 13:5) Ayyaanaamittetenni baqqi yinoommore ikkinummoro, Yihowa batinye doogganni kaaˈlinonketa huwata dandiineemmo.

18 Keeniyaho heedhannoti Saara togo yitino: “Qullaawa Maxaafa xiinxalliseemmati mitte mancho xiinxallose hakkeeshshi geeshsha dinaaddanno yee hedoommahura huuccatto assiˈrumma. Ise xiinxallisa aguronso hiitto asso yee Yihowa huucciˈrumma. Huuccatto gude ‘Hamiiˈni’ yee kaˈˈanni heeˈreenna silkeˈya bilbilantu. Qullaawu Maxaafi rosaanchoˈya ledoˈya gambooshshe haˈra dandiitannotanna teˈee afate bilbiltinoe! Lowo geeshsha dhagge assiˈrumma!” Atino Maganu assanni noohere hedattoha ikkiro, wolqasi huwata dandaatto. Iisiyaho heedhannoti Roona yinanni rodoo togo yitino: “Yihowa massaganni noonketa wodanchate woˈnaalsha afiˈra hasiissanno. Wodancha rosicho assiˈnummo gedensaanni kayinni, isi mageeshshi geeshsha kaaˈlanni noonkero anfeemmohura dhagge ikkannonke!”

19. Magano laˈannori wido ikkate hasiisannohu wolu coyi maati?

19 Yesuusi togo yiino: “Wodaninsa xalala ikkinori Magano laˈanno daafira hagiirraammaho.” (Mat. 5:8) ‘Wodaninke xalala’ ikka dandaannohu hiittoonniiti? Giddiidinke xuru nookkiha ikka hasiissannosi; qoleno busha amanyoote baalanka agura hasiissannonke. (2 Qorontoosi 4:2 nabbawi. *) Ayyaanaamittetenni jawaantoommorenna danchu amanyooti noonkere ikkinummoro, Magano laˈanno yiniri wido ikkineemmo. Aananno birxichira, ammana heeshshonke giddo Yihowa kaaˈlo roore huwatate kaaˈlitannonke gara laˈneemmo.

^ GUFO 13 Isayyaasi 59:1: “Kuneeti! Yihowa anga gatisate diharaˈmitino; maccasino didunkitino.”

^ GUFO 14 Isayyaasi 66:14: “Kiˈne konne laˈinanni; wodaniˈneno baasa hagiidhanno; miqqaˈne hayissote gede ikkite lattanno. Yihowa soqqamaano wolqasi affanno; isi diinnasi bunshe coyiˈranno.”

^ GUFO 19 2 Qorontoosi 4:2: “Saalfachishannoha dahaawino coye agurroommo; xagarranni diheeˈneemmo, qoleno Maganu qaale dikarsiinseemmo; hatteentenni, halaalu xawanno gede assine, Maganu albaanni mannu baalunku tiia baxisanno garinni ninkeneeto ikkadda assine shiqinsheemmo.”