Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Wocawaaro 2015

Yihowa Baxannonketa Leellishinohu Hiitte Doogganniiti?

Yihowa Baxannonketa Leellishinohu Hiitte Doogganniiti?

“Annu mageeshshi geeshsha baxinonkero laˈe!”—1 YOH. 3:1.

FAARSO: 91, 13

1. Hawaariya Yohaannisi Kiristaanu mayi daafira hedanno gede jawaachishino? Mayira?

HAWAARIYA YOHAANNISI 1 Yohaannisi 3:1 aana borreessino qaali seekkine hiinca hasiissannonkeho. Yohaannisi “Annu mageeshshi geeshsha baxinonkero laˈe!” yee borreessasi, Kiristaanu Maganu baxilli hiittoohoronna mageeshshi geeshsha lowoha ikkinoro hedanno gede jawaachishshannote. Yihowa baxille konni garinni huwatanke isira noonke baxilli lexxanno gedenna isi ledo noonke jaaloomi kaajjanno gede kaaˈlitannonke.

2. Mitu mannira Yihowa baxannonsa gara huwata qarra ikkitannonsahu mayiraati?

2 Mitu mannira kayinni Maganu manna baxanno gari dileellannonsa. Insa Maganu waajjine hajajammanniha ikkinohu gede assite heddanno. Woy soˈro ikkino roso rossino daafira, Maganu manna baxannokkihunna insano iso baxxara dandiitannokkihu gede assite heddanno. Baxxure assiturono Maganu baxannonsahu gede assite heddannorino no. Qullaawa Maxaafa xiinxallitto yannara, baxillu Yihowaha qara akata ikkinotanna ninkera yee Beettosi wodote kakkalo asse aanno gede kakkayisinosihu baxille ikkinota rosootto. (Yoh. 3:16; 1 Yoh. 4:8) Ikkollana, lophootto garinna albi heeshshokki Yihowa baxannohe gara huwata qarra ikkitannohe gede assitahera dandiitanno.

3. Yihowa baxannonke gara huwanteemmo gede kaaˈlannonkeri maati?

3 Ikkina, Yihowa baxannonketa leellishinohu hiitte doogganniiti?  Tenne xaˈmora dawaro afiˈrate, Maganu Yihowanna ninke mereero noo fiixooma huwata hasiissannonke. Mannu ooso baalanta kalaqinohu Yihowaati. (Faarso 100:3, 5 nabbawi; * Far. 100:4) Qullaawu Maxaafi Addaami “Maganu beettooti” yaannohunna Yesuusino harunsaanosi “iima heeˈratto Annanke” yite huuccidhanno gede rosiisinonsahu iseraati. (Luq. 3:38; Mat. 6:9) Heeshsho uyinonkehu Yihowa ikkino daafira isi Annankeeti; hakko daafira isinna ninke mereero noo fiixoomi annunna beettu gedeeti. Haranchunni, Yihowa baxannonkehu mittu shaqqadu anni oososi baxanno garinniiti.

4. (a) Yihowa iltinonke annuwanni baxxannohu hiittoonniiti? (b) Konniranna aananno birxichira maa ronseemmo?

4 Iltinonke annuwa guuntete xeˈne noonsareeti. Insa baxillensa leellishshankera sharrantannoha ikkirono, Yihowa baxillesi leellishanno garinni woˈmunni woˈma baxillensa leellisha didandiitanno. Isinni mitu mannira anjensanni annuwansa gawajjitinonsa gari wodaninsa giddo busha bassa kalaqino. Kuni bassi xissannohonna dadillinanni gede assannoho. Yihowa kayinni togoo anna diˈˈikkino. (Far. 27:10) Yihowa mageeshshi geeshsha baxannonkeronna ninke daafira hedannoro afanke, isiwa albinni roore shinqeemmo gede assitannonke. (Yaq. 4:8) Konni birxichira, Yihowa baxannonketa leellishannota shoole doogga ronseemmo. Aananno birxichira kayinni, ninke Yihowa banxeemmota leellisha dandiineemmota shoole doogga laˈneemmo.

YIHOWA HASIISANNONKE COYE BAXILLUNNI AANNONKE

5. Hawaariya Phaawuloosi Ateensi mannira Maganu daafira maa kulinonsa?

5 Hawaariya Phaawuloosi Girikete, Ateensira noo wote, hakko katamira kaphu magannanna misilla woˈmitinota huwatino; hakko heeˈranno manni tini maganna heeshshonna heeshshote hasiisannore uyitannonke yee ammananno. Konni daafira Phaawuloosi togo yee duduwino: “Alamenna alamete noo coye baalanka kalaqino Magani . . . mannu baalunkura heeshshonna foole hattono duuchankare aannoho. . . . Heeshsho afiˈnoommohu, milli yineemmohunna heeˈneemmohu isinniiti.” (Looso 17:24, 25, 28) Ee, Yihowa baxannonke daafira heeshshote hasiisannonkere “duuchankare” aannonke. Hanni isi baxillunni uyinonkeha mito coye hedi.

6. Uulla kalaqantino gari Yihowa baxannonketa leellishannohu hiittoonniiti? (Umi misile lai.)

6 Hanni Kalaqaanchu Yihowa, “mannu oosora uyino” uulla daafira hedi. (Far. 115:15, 16) Sayinsete fullahaano wole uullate gedee pilaaneete nooronna teˈee afate gordo xiinxallitanni kiirre tunqannikki woxe fushshitino. Tini fullahaano lowo kume ikkitanno pilaaneetta affinoha ikkirono, mannaho heeˈrate hasiisanno coye baalanka amaddinota uullate gedee pilaaneete horonta afa didandiitino. Maganu kalaqino coyibba giddo uulla baxxitino kalaqooti yaa dandiinanni. Hanni konne coye hedi: Milki Weyi yinanni gaalaakse giddonna wole gaalaakisuwara noote kiirre tunqannikki pilaaneetta giddo, Yihowa uulla kalaqinohu heeˈnanni base asse calla ikkikkinni, injiitannota, biifadonna mannu oosora heeˈrate maltinota asseeti! (Isa. 45:18) Tini qolte Yihowa mageeshshi geeshsha baxannonkero leellishshannote.—Iyyoobi 38:4, 7; * Faarso 8:3, 4 nabbawi; * Far. 8:5.

7. Yihowa kalaqinonke gari, isi addinta baxannonketa leellishannohu hiittoonniiti?

7 Yihowa heeˈneemmota biifado uulla kalaqinoha  ikkirono, hagiidhineemmonna kassi yineemmo gede maalaamittete coyi calla baqe ikkinokkita afino. Mittu qaaqqi annisinna amasi baxxannositanna towaaxxitannosita afiro beˈe diyaanno. Yihowa mannu ooso kalaqinohu danisinniiti; yaano isi baxannonsatanna insa daafira hedannota huwatanna insano qolte iso baxa dandiitanno gede asseeti. (Kal. 1:27) Qoleno Yesuusi togo yiino: “Ayyaanaamittete coye goodhinori hagiirraammaho.” (Mat. 5:3) Yihowa baxillaancho Anna ikkinohura, maalaamittete ikko ayyaanaamittete “hagiirsiissanno coyibba baalanta batise aannonke.”—1 Xim. 6:17; Far. 145:16.

YIHOWA HALAALE ROSIISANNONKE

8. “Halaalu Magano” ikkinohu Yihowawiinni rosa hasiˈneemmohu mayiraati?

8 Annuwa oosonsa baxxanno daafira, dogantannokki gede agartannonsa. Ikkollana, batinyu annuwinna amuuwi insa uminsa Maganu Qaali giddo noo seera harunsitannokkihura, oosonsara gara ikkino biddishsha uyite diaffanno. Tini qolte roore wote, hagiirru heeˈrannokki gedenna maate umo lekkicho baˈanno gede assitanno. (Law. 14:12) Yihowa kayinni, “halaalu Maganooti.” (Far. 31:5) Isi oososi baxanno daafira, insa woyyaabbino heeshsho heeˈra dandiitanno gede kaaˈlannonsahu halaalu xawaabbi waraˈa yee xawannonsa gede assanno; qoleno iso garunni magansiˈra dandiineemmohu hiittoonniitiro rosiisannonke. (Faarso 43:3 nabbawi. *) Yihowa hiikkonne halaale xawisinonke? Tini baxannonketa leellishshannohu hiittoonniiti?

Kiristaanu annuwa oosonsara halaale rosiissenna iimi Anninsa ledo jaalooma kalaqidhanno gede kaaˈlite Yihowa faale haˈra dandiitanno (Gufo 8-10 lai)

9, 10. Yihowa (a) isi daafira (b) ninke daafira halaale xawise baxannonketa leellishinohu hiittoonniiti?

9 Umihunni, Yihowa isi daafira halaale ikkinore kulinonke. Isi gillete suˈmasi egensiisinonke; isinni suˈmisi Qullaawu Maxaafi giddo wole baalante suˈmuwanni roore duucha basera no. Konni garinni, isi anfeemmosi gede asse ninkewa shiqino. (Yaq. 4:8) Qoleno, Yihowa akattasinna isi hiittoo Maganootiro anfeemmo gede assino. Illete leeltannoti kalqete alamera noo coyibba Yihowa wolqanna hayyosi leellishshannonte; Qullaawa Borro kayinni taashshosinna gawalo nookki baxillesi kultanno. (Rom. 1:20) Isi wolqaataamonna hayyicha Anna calla ikkikkinni, taashsho baxannohonna baxillaanchoho; tini qolte oososi isi ledo muli jaalooma kalaqidhara hasiˈrannota leellishshannote.

10 Yihowa alaamisi maatironna isi maate miilla ikkinoommota kulinonke. Qoleno, tenne maate giddo salaametenni heeˈra dandiineemmo gara kulinonke. Mannu ooso uminsanni bushanna dancha wossaˈna dandiitannokkita, gibbe togo assituro kayinni qarru kalaqamannota Qullaawu Maxaafi xawise kulanno. (Erm. 10:23) Ninkera woyyinore afinohu Yihowaati. Salaamenna mittimma heedhannonkehu, Maganu silxaane ammanne adhinummoro callaati. Yihowa konne hasiisannonke halaale kulinonkehu baxannonkehuraati.

11. Yihowa baxannonketanna ninke daafira hedannota leellishannoha hiikkonne qaale einonke?

11 Baxillaanchu anni, oososi danchanna alaamu noo heeshsho heedhara hasiˈrannohura albillitte insa heedhanno heeshsho daafira hedanno. Ikkollana, yannankera rooru manni albillittete yanna daafira mitiiˈmannotinna geedannokki coye harunsanni yannansa hunannoti dadillissannote. (Far. 90:10) Ninke kayinni Maganu ooso ikkinoommohura, Yihowa albillitte dancha yanna abbara qaale einonke daafira isi addinta baxannonketa huwantoommo. Tini qolte, alaamu noo heeshsho heeˈneemmo gede assitannonke.

YIHOWA OOSOSI AMAALANNO HATTONO SEEJJANNO

12. Yihowa Qaaeeliranna Baarookira uyino amaalenna biddishshi baxannonsatanna insa daafira hedannota leellishannohu hiittoonniiti?

12 “Hanqoottohunna dadilloottohu mayiraati? Danchare assate widira higoottoro ayirrinye  diafiˈratto? . . . Ati kayinni [cubbo] qeelattokka?” (Kal. 4:6, 7) Tini amaale hasiissannotenna raga qoltannote. Yihowa Qaaeeli bushare assara hedinota afiti qorowisiisinosi. Qaaeeli kayinni hakkonne qorowishsha dimacciishshino; konninni kainohunni gawajjo iillitinosi. (Kal. 4:11-13) Ermiyaasi borreessaanchi Baarooki, hexxo mudhinna dadilli yannara, Yihowa hedosi biddi assiˈranno gede amaalinosi. Baarooki, Qaaeeli gede ikkikkinni, Yihowa amaale macciishshino; konni garinni lubbosi gatisiˈrino.—Erm. 45:2-5.

13. Yihowa ammanantino soqqamaanosira qarru iillara fajjinohu mayiraati?

13 Phaawuloosi togo yee borreessino: “Yihowa baxanno manna seejjanno, hattono beettisi gede asse laˈˈannoha qorichishanno.” (Ibi. 12:6) Ikkollana, Yihowa seejjo qorichisha calla diˈˈikkitino. Seejjo duucha gara afidhino. Batinye ammanantinori Maganu soqqamaanora buutote qarrinna fonqolu tuncu yiinonsata, hakku qarri qole seejjo ikkinonsatanna qajeelsinonsata Qullaawu Maxaafi kulanno. Hanni Yooseefi, Musenna Daawiti xagge hedi. Qullaawu Maxaafi insata heeshshote xagge wolu baalunku mannitenni roorse xawise kulannonke. Yihowa insara qarru yannara ledonsa ikkino garanna gedensoonni Yihowa insa horoonsiˈrino gara nabbawanke, isi baxannonketanna ninke daafira hedannota huwanteemmo gede kaaˈlitannonke.—Lawishsha 3:11, 12 nabbawi. *

14. Yihowa seejjannonke wote baxillesi huwata dandiineemmohu hiittoonniiti?

14 Yihowa aannonke seejjo isi baxillesi leellishannota wole doogo huwanteemmo gede  kaaˈlitannonke. Soˈro loossinori Yihowa seejjo macciishshite maaro eˈannoha ikkiro, ‘maarosi lowote.’ (Isa. 55:7) Hatto yaa mayyaate? Daawiti Yihowa maaro daafira dancha gede asse xawisino; togo yiino: “Isi soˈrokki duuchanta gatona yaanno, xissokki baalantano hursanno; heeshshokki balete giddonni fushshanno, hattono baˈˈannokki baxillesinna maarosi guggushshannohe. Soojjaati galchimiwiinni xeertiˈrannonte gede, isi baddalonke ninkewiinni xeertisino.” (Far. 103:3, 4, 12) Yihowa amaalannonkehu hattono seejjannonkehu baxannonkehura ikkinota anfe, isi amaalera hajajamanna bayichonko doogonke biddi assiˈra hasiissannonke.—Far. 30:5.

YIHOWA AGARANNONKE HATTONO GOLANNONKE

15. Yihowara soqqamaanosi muxxe ikkitinota mayinni anfeemmo?

15 Mittu baxillaanchu anni maatesi gawajjara dandaanno coyiwiinni agaranno hattono golanno. Iimi Anninke Yihowano maatesira konne assanno. Faarsaanchu Yihowa daafira togo yee coyiˈrino: “Isi ammanantannosiri lubbo agaranno; bushuullu angannino gatisannonsa.” (Far. 97:10) Hanni konne lawishsha hedi. Illekki lowo geeshsha muxxe coyeeti! Ati illekki muxxe ikkitinohura seekkite agadhattonte gede, Yihowano soqqamaanosi ille wore agarannonsa. (Zekkaariyaasi 2:8 nabbawi. *) Ee, Yihowa soqqamaano isira muxxete!

16, 17. Yihowa yannankera nafa mannasi agarannotanna golannota mite doogga kuli.

16 Yihowa mannasi agarannoti mitte doogo sokkaanosi widoonniiti. (Far. 91:11) Mittu sokkaanchi mittu hashshinni 185,000 Asooru wottaaddara shee Yerusaalame baotenni gatisino. (2 Neg. 19:35) Hawaariya Pheexiroosinna Phaawuloosi hattono woloota sokkaano usuru mininni fushshitino. (Looso 5:18-20; 12:6-11) Yannankerano, Yihowa mannasi kaaˈlanni no. Mitte Afirikunnita sinu biiro towaatinohu qara biiro riqiwaanchi, poletikunna ammaˈnote gaance hatte gobba umo lekkicho soorritinota xawisino. Olu, mulqiˈra, giddeesse bushiisha, manna shaa baasa batidhino. Ikkirono, hatte gobbara lowo roduuwinke miinjansanna minensa hoogginoha ikkirono, insa giddo mittuno reyinohu dino. Insa, hiitto nooro xaˈmininsata hisatino albinni “Yihowa galatamona baalunku keereholla!” yite qoltino. Kuri roduuwi Yihowa baxannonsata huwattino.

17 Yihowa Isxifaanoosi gedeere ammanantino soqqamaanosi diinnansa anga reyitanno gede fajjino woti no. Ikkollana, Maganu Sheexaanunnita xagarrote hayyo qeela dandiitanno gede, hasiisanno qorowishsha oye mannasi baalanka agaranno. (Efe. 6:10-12) Yihowa Qaalisinna dirijjitesi qixxeessitannote Qullaawu Maxaafi aana xintantino borro widoonni, woxe baxa, foorrenna finqille leellishanno boohaarshi, interneete doogimale horoonsiˈranna wolu togooriwiinni xeertiˈneemmo gede rosiisannonke. Ee, Yihowa baxillaancho Anna ikkino daafira mannisi keere towaatanno.

LOWO QOOSSO

18. Yihowa leellishinohe baxilli daafira mayi macciishshamannohe?

18 Yihowa baxillesi leellishinonkete batinye doogga giddo shiima calla rosanke nafa, Musera macciishshantino hedo macciishshantannonke gede assitanno. Muse Yihowara soqqaminoha lowo diro hede togo yiino: “Heeshshonke diri baalunkunni ilili yineemmonna hagiidhineemmo gede, soodimaroho baˈˈannokki baxillekki duushshinke.” (Far. 90:14) Yihowa baxille huwatanna isi baxille afiˈne heeˈra yannankera afiˈnoommote baca kaajja qoossonna atooti giddo mittete. Ninkeno hawaariya Yohaannisi gede, “Annu mageeshshi geeshsha baxinonkero laˈe!” yineemmo.—1 Yoh. 3:1.

^ GUFO 3 Faarso 100:3, 5: “Yihowa Magano ikkinota affe. Kalaqinonkehu isooti; ninkeno isireeti. Ninke isi mannaati, qolchisira heeˈnoommo hoshshaati. Yihowa danchahona; baˈˈannokki baxillisi hegerera, ammanamasino ilamatenni ilamate geeshsha kaajjite heedhanno.”

^ GUFO 6 Iyyoobi 38:4, 7: “Uulla xintummo yannara ati hiikko nootto? Afoottoha ikkiro, kulie. Soodimaru beeddahe mitteenni ilili yitu wote, Maganu ooso baalanti hagiidhite kooccu yannara ati hiikko nootto?”

^ GUFO 6 Faarso 8:3, 4: “Angakki looso ikkinoha gordo, hattono kalaqoottore agananna beeddahe laeemmo wote, wodanikkinni hedattora reyanno manchi, qoleno towaatattora manchu beetti marichoho?”

^ GUFO 8 Faarso 43:3: “Xawaabbakkinna halaalekki soyi. Insa massaggoena; insa qullaawu ilaalikkiwanna bayiru xaadooshshu dunkaanikkiwa massitoe.”

^ GUFO 13 Lawishsha 3:11, 12: “Beettoˈya, Yihowa seejjo adha gibbooti; isi boroorshano effidhooti; korkaatuno annu baxanno beettosi boroorannonte gede, Yihowa baxanno manna borooranno.”

^ GUFO 15 Zekkaariyaasi 2:8: “Ayirrinye adhihu gedensaanni horritannoˈne dagawa soyinoehu olantote Magani Yihowa togo yaanno: ‘Kiˈne kisannohu illeˈya diikkicho kisinoho yaate.’”