Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Wocawaaro 2015

Kiristoosi Gede Gikki Yaate Sharrantanni Nootto?

Kiristoosi Gede Gikki Yaate Sharrantanni Nootto?

‘Kiristoosi gede woˈmunni woˈma gikki yino.’ —EFE. 4:13.

FAARSO: 69, 70

1, 2. Baalunku Kiristaani hiittoo lopho lophate sharrama hasiissannonsa? Lawishshunni kuli.

MITTE busule mancho dikkote muuze woy burtukaane hidhitanno wote, laalo jajjabba ikkitinohura woy rakassino daafira calla dihidhitanno. Hatteentenni, leˈinota doodhitanno. Ise coommitannota, suˈniitannotanna keeraanchimmate kaaˈlitannota hidhitanno. Ee, tini mancho wortinotanna seekke leˈino laalo doodhitanno.

2 Mittu manchi heeshshosi Yihowara sayise uyihunna cuuamihu gedensaannino lopha diaguranno. Konni manchi mixo gikki yiino Kiristaancho ikkate. Koye gikki yaate yinihu mittu manchi dirunni lophanni haˈrannota kulate ikkikkinni ayyaanaamittetenni gikki yaannote. Hawaariya Phaawuloosi Efesooni Kiristaanira ayyaanaamittetenni lopha hasiissannonsata kulinonsa. Isi, ‘baalunku ammanatenninna Maganu Beetti daafira gara ikkitino egenno afiˈneenna heedhanno mittimmawa iillita geeshsha, hattono gikki yiino mancho ikkate yaano Kiristoosi gede woˈmunni woˈma gikki yaate widira’ martanno gede jawaachishinonsa.—Efe. 4:13.

3. Biˈre Efesooni songora noo Kiristaaninna yannankera noori Yihowa soqqamaano gari mitto ikkinohu hiittoonniiti?

 3 Phaawuloosi Efesooni songora sokka borreessi yannara hatti songo xintantunku mito geeshshi diri sae no. Hakko heedhannori batinyu roduuwi ayyaanaamittetenni baasa lophitinoreeti. Mitootu kayinni hakkawote gikki yaa hasiissannonsareeti. Yannankera, Yihowa Farciˈraasine mereero noo garino hattooti. Batinyu labballunna meya roduuwinke Yihowara lowo diro soqqantinoreetinna ayyaanaamittetenni gikki yitinoreeti. Ikkollana hakko deerra martinori baalanka diˈˈikkitino. Lawishshaho, diru kiiro lowo kume ikkitannori haaruuddu cuuantanno; hakko daafira mitootu gikki yaate sharrama hasiissannonsa yaate. Atina hiittooti?—Qol. 2:6, 7.

AYYAANAAMITTETE LOPHO

4, 5. Gikki yiino Kiristaani kuˈu kuˈuyiwiinni babbaxxannohu hiitte doogganniiti? Ikkollana mitto assannonsari maati? (Umi misile lai.)

4 Dikkote laalo doodhatto wote, leˈinoti baalanti laalo mitto suude afidhinokkita huwatatto. Ikkollana baalantera leˈinota leellishannori heeˈrannonsa. Hatteente gede, gikki yiino Kiristaani, gobbansa, lophino gari, fayyimmansa gari, dirinsanna dandoonsa babbaxxitinota ikkitara dandiitanno. Wole agurina akatinsa woy budinsa nafa addi addiho. Ikkirono, gikki yiino Kiristaana baalanka mitto assitanno akatta noonsa. Tini akatta hiikkuriiti?

5 Mittu gikki yiinohu Yihowa soqqamaanchi Yesuusi heeˈrino garinni heeˈrate woˈnaalanno; hattono ‘haˈrumasi seekke harunsanno.’ (1 Phe. 2:21) Yesuusi lowo geeshsha hasiisanno coyi maati yiino? Yihowa woˈmu wodaninni, woˈma lubbonni, woˈma surrenni baxatenna olliichonke uminke gede assine baxate. (Mat. 22:37-39) Gikki yiino Kiristaanchi tenne amaale garinni heeˈrate sharramanno. Togoo Kiristaanchi heeˈranno heeshshonni Yihowa ledo noosi jaalooma balaxisiisannotanna wole manna addinta baxannota leellishanno.

Geedhino Kiristaani songo massaggannore aja roduuwa kaaˈle Yesuusite gedee shooshanqe leellisha dandaanno (Gufo 6 lai)

6, 7. (a) Gikki yiino Kiristaanchira heedhannoti mite akatta hiikkuriiti? (b) Kawiinni aanchine hiittee xaˈmora dawaro afiˈneemmo?

6 Ikkollana, mittu gikki yiino Kiristaanchi laalannohu ayyaanu gumi wido ikkino akati baxille calla ikkinokkita anfoommo. (Gal. 5:22, 23) Joongillu, meessaneeto qeeˈlanna cincano lowo geeshsha hasiissanno akattaati. Tini akatta koffi assanno coyi tuncu yaannosi wote caaccaawikki cince saˈˈanno gedenna dadillisanno coyi iillannosi wote hexxo mudhannokki gede kaaˈlitannosi. Gillete xiinxallosi yannara gara ikkino coye gara ikkinokkihuwiinni badate kaaˈlitannosita Qullaawa Borrota xintu seerubba afate ganye xiinxallanno. Hakkiinni, mitto coye assate woy assa hoogate doodhanno wote ayyaanaamittetenni gikki yiinoha ikkinota leellishannore doodhanno. Lawishshaho mitto coye assanno yannara Qullaawu Maxaafinni qajeelino tiiasi harunsanno. Gikki yiino Kiristaanchi duuchanka wote umisi hedonni roore Yihowa biddishshinna seeri roorannota ammane shooshaqa ikkinota leellishanno. * Qoleno dancha duduwo diinaggaawe sabbakanno, hattono songote giddo mittimma heedhanno gede kaaˈlanno.

7 Yihowara soqqammoommo diri ikki geeshshihano ikkiro, ninkeneeto togo yine xaˈma hasiissannonke: ‘Yesuusa albinni roore harunsanna ayyaanaamittetenni lede lopha dandeemmo gede woyyeessiˈra hasiissannoeri nookka?’

“KAAJJADO SAGALE HASIISSANNOHU GIKKI YIINO MANNIRAATI”

8. Yesuusi Maganu Qaale mageeshshi geeshsha afinonna wodanchino?

8 Yesuusi Kiristoosi Maganu Qaale seekke afino. Wole agurina 12 dirihu heeˈre nafa beetemeqidesete giddo rosiisaanote ledo Qullaawa  Borrore hasaawino. “Macciishshanni noo manni baalu wodanchasinna qolanno dawaro dhagge assiˈrino.” (Luq. 2:46, 47) Gedensaanni soqqanshosi yannara, giwannosi mannira Maganu Qaali giddonni qummi assanni yitannori baˈˈannonsa gede assino.—Mat. 22:41-46.

9. (a) Ayyaanaamittetenni lopha hasiˈranno Kiristaanchi Qullaawa Maxaafa ma garinni xiinxallanno? (b) Qullaawa Maxaafa xiinxallineemmohu mayiraati?

9 Kiristoosi lawishsha harunse ayyaanaamittetenni lopha hasiˈrannohu mittu Kiristaanchi iimi addi egennonni kassi yee diofollanno. “Kaajjado sagale hasiissannohu gikki yiino mannira” ikkinota wodanche Qullaawa Maxaafa ganye seekke xiinxallanno. (Ibi. 5:14) Ee, gikki yiino Kiristaanchi “Maganu Beetti daafira gara ikkitino egenno” afiˈrate sharramanno. (Efe. 4:13) Qullaawa Maxaafa barru baala nabbawatto pirogiraame noohe? Lamalate kiiro gillete xiinxallo woy maatete magansiˈra assiˈrate gaaˈmootto yanna gatte baˈannohekki gede sharramatto? Maganu Qaale xiinxallatto wote, Yihowa hedonna isira mayi macciishshamannosiro seekke afate kaaˈlitannoheta xintu seerubba wodanchate woˈnaali. Hakkiinni mitto coye assatto yannara tini xintu seerubba kaaˈlitannoheta addaxxite harunsi; tini qolte Yihowawa albinni roore shiqatto gede kaaˈlitannohe.

10. Gikki yiino Kiristaanchi Maganu doogonna xintu seerubbasi ma garinni laˈˈanno?

10 Gikki yiino Kiristaanchi egenno calla baqe ikkitinokkita huwatanno. Maganu doogonna xintu seerubbasi afa calla ikkikkinni tenne seerubba baxanno. Baxillesi leellishannoti mitte doogo, heeshshosi giddo umisi hasattonni roorse Maganu fajjo balaxisiisate. Hakkiinni saeno, kuni Kiristaanchi albi akatasinna amanyootesi “fushshe huˈnate” sharramanno. Konne assihu gedensaanni, “Maganu fajjo garinni kalaqantinotanna halaalaancho keeraanchimmanna ammanama ledo sumuu yitannota” Kiristoosite gedeeta haaro mannimma uddiˈranno. (Efesooni 4: 22-24 nabbawi. *) Qullaawa Maxaafa borreessinohu Maganunnihu qullaawu ayyaani massagino mannaati. Mittu Kiristaanchi Qullaawu Maxaafi egennosinna Maganu seerira noosi baxilli lexxanno gede assiˈrannoha ikkiro, wodanasinna surresi qullaawu ayyaanira faˈnantinota ikkitanno. Tini qolte ayyaanaamittetenni lophanno gede kaaˈlitannosi.

MITTIMMA HEEDHANNO GEDE KAAˈLI

11. Yesuusi uullate aana noo waro hiittoo coye dandee heeˈrino?

11 Yesuusi guuta mancho ikke uullate aana noo waro guuta ikkinokki manni ledo heeˈrino. Guuta ikkitinokki amanna anni lossinosi; hattono qaete guuta ikkinokki fiixisi ledo heeˈrino. Wole agurina muli harunsaanosi nafa naaxxatenna meessira roorsiˈrate akata leellishshino. Lawishshaho, Yesuusi reyara albaanni noo hashsha rosaanosi insa insanaawa “ninke mereero roorannohu ayeti yitanni lowo geeshsha heewisantino.” (Luq. 22:24) Ikkollana, Yesuusi harunsaanosi guuntete xeˈne noonsare ikkiturono, ayyaanaamittetenni lophitannotanna mittimma noo songo ikkitannota dihuluullamino. Hakko hashshanni isi hawaariyaatesi mereero baxillunna mittimma heedhanno gede Magano togo yee huuccino: ‘Atera ane ledo mittimma noohenna anerano ate ledo mittimma nooente gede, insarano ninke ledo mittimma heedhannonsa gedeeti; hattono ninke mitto ikkinoommonte gede insano mitto ikkitanno gedeeti.’—Yoh. 17:21, 22.

12, 13. (a) Efesooni 4:15, 16 songote giddo mittimma heedhanno gede assate daafira ma kultanno? (b) Mitto rodoo songote giddo mittimma heedhanno gede assate kaˈˈanno gede kaaˈlinosiri maati?

12 Gikki yiinohu Yihowa soqqamaanchi songote giddo mittimma heedhanno gede kaaˈlanno. (Efe. 4:1, 2, 6, 15; Efesooni 4:3-5, 16 nabbawi. *) Maganu manni “insa insanaawa sumuu yee mitteenni [quraanyamara]” hasiˈneemmo. Yihowa Qaali, tenne mittimma afiˈrate shooshaqoota ikka hasiissannonketa kulanno. Gikki yiino Kiristaanchi wolootu roduuwi koffi assitannosi wote nafa songote mittimmara yee shooshanqe leellishanno. Songote giddo noohu mittu rodii woy mitte rodoo soˈro loossuro ma assatto? Woy mittu rodii baddalihella? Hakkoye baddalinohe rodoo coyishiisha agurte mereeroˈne boonu kalaqamanno gede assattonso, mereeroˈne buusa karate woˈnaalatto? Gikki yiino Kiristaanchi buusa karate sharramanno ikkinnina boono dikalaqanno.

13 Hanni Uuwe yinanni rodii lawishsha lai. Konni rodiira alba songote giddo roduuwunnita guuntete xeˈne laˈˈanno wote koffi yaa rakkannosi. Hakkiinni, Qullaawa Maxaafanna Qullaawa Borro Seekke Huwata (Ingilizete Afoo) yinanni maxaafa horoonsiˈre Daawiti heeshshore xiinxallate kai. Daawiti xagge doodhinohu mayiraati? Uuwe togo yiino: “Daawiti mite Maganu soqqamaano gara ikkinokkire assitanna laino. Lawishshaho, Nugusu Saaooli shaasira woˈnaalino, mitu manni qole iso kinchunni ganara kaino; wole agurina umisi minaama nafa qacifattinosi. (1 Sam. 19:9-11; 30:1-6; 2 Sam. 6:14-22) Ikkollana Daawiti kuri mannooti assitinosiri Yihowa ledo noosi baxille hunasira diwodhino. Qoleno isi godowinni gatona yaannoho; konne akata anino lossiˈra hasiissinoe. Xiinxalloˈyanni rosoommori roduuwiˈyata guuntete xeˈne laeemmo gara biddi assiˈreemmo gede kaaˈlinoe. Xa koma godowaho diwodheemmo. Hatteentenni songo mittimma noota ikkitanno gede kaaˈlate  sharrameemmo.” Atina songote giddo mittimma heedhanno gede assate woˈnaalatto?

MAGANU FAJJO ASSITANNORI MEREERO AFIˈNANNI JAALLA

14. Yesuusi jaallasi asse doodhinohu hiittoo mannaati?

14 Yesuusi Kiristoosi mannunniwa gambo digiwannoho. Labballuno meentuno, ajuno akkaluno, wole agurina qaaqquullu nafa Yesuusiwa shiqa diwaajjitino. Ikkollana, isi muli jaallasi assiˈrinohu duuchanka manna diˈˈikkino. Isi ammanantino hawaariyaatesira togo yiino: “Hajajanni noommoˈnere assitinanniha ikkiro kiˈne jaallaˈyaati.” (Yoh. 15:14) Yesuusi jaalla doodhinohu, ammanante iso harunsitannorinna Yihowara woˈmu wodaninni soqqantannori mereerinniiti. Atino isinte gede jaallakki Yihowara woˈmu wodaninni soqqantannori mereerinni doodhatto? Tini maaho kaaˈlitanno?

15. Wedellootu gikki yiino Kiristaaniwa aanansa kaaˈlitansara dandiitannohu hiittoonniiti?

15 Batinye laalo roore leˈannohu arrishshote xawaabba afidhurooti. Hatteente gede, roduuwinke mereero afiˈrattohu iibbadu baxilli gikki yaatto gede kaaˈlahera dandaanno. Miteekkite heeshshokki giddo maa assattoro heddanni nootto wedellicha ikkattora dandaatto. Hatto ikkiro, Yihowara soqqante woˈnaalsha afidhinorinna songote giddo mittimma heedhanno gede kaaˈlitanni noo roduuwi ledo jaalooˈmakki busullete! Kuri roduuwi heeshshonsa giddo addi addi qarri iillinonsarenna Maganoho soqqantanni guficho ikkannore dandiite saˈinore ikkitara dandiitanno. Insa woyyino coye doodhatto gede kaaˈlitahera dandiitanno. Insawa ganyite aanattoha ikkiro, danchare assate kaˈˈatto gedenna gikki yaate widira higge haˈratto gede kaaˈlitannohe.—Ibiraawuyaani 5:14 nabbawi. *

16. Mitte wedellitte rodoo songote giddo noori jajjabbu roduuwi kaaˈlitinosehu hiittoonniiti?

16 Lawishshaho Helga yinanni rodoo, roso guddara kaˈu taaera kifilete ledose rossanno rosaano albillitte maa ikka hasidhannoro mimmitu ledo hasaabbinota coyidhino. Hakkawote roore rosaano dancha looso afiˈrate yuniversitete roso rosa hasidhannota kultino. Helga kayinni tenne hajore songote giddo noo jaallase ledo hasaabbino. Ise togo yitino: “Kuri jaallaˈya giddo rooriidi anera bayiruuddeho, hakko daafira lowore kaaˈlinoe. Woˈma yanna soqqansho soqqameemma gede jawaachishshinoe. Hakkunni gedensaanni onte diro suwisaancho ikke soqqamoomma. Wedellimmaˈyaha lowo diro Yihowara soqqamate horoonsiˈroomma daafira xa lowo geeshsha tashshi yaannoe. Togo assaˈyanni gaabbisannoeri mitturino dino.”

17, 18. Ayyaanaamittetenni gikki yaanke Yihowara woyyino garinni soqqameemmo gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

17 Heeshshonkenni Yesuusi lawishsha harunsate woˈnaalanke ayyaanaamittetenni lophineemmo gede kaaˈlitannonke. Yihowawa albinni roore shinqeemmo; hattono isira woˈma lubbonkenni soqqamate noonke hasattono lexxitanno. Mittu Kiristaanchi ayyaanaamittetenni lophironna gikki yiiro, Yihowara woyyino garinni soqqamate kaˈˈanno. Yesuusi harunsaanosi togo yee jawaachishino: “Mannu dancha loosoˈne lae iima noo Annaˈne ayirrisanno gede, xawaabbiˈne mannu albaanni xawo.”—Mat. 5:16.

18 Aleenni ronsummonte gede, gikki yiino Kiristaanchi songote giddo lowore kaaˈlara dandaanno. Qoleno gikki yiino Kiristaanchi Maganu uyinosi tiia horoonsiˈranno gari ayyaanaamittete lophosi leellishanno. Tiiˈˈinke dancha muro mudhineemmo gede kaaˈlannonkehu hiittoonniiti? Roduuwinke tiiansa horoonsidhe doodhitanno doorsha ayirrisa dandiineemmohu hiittoonniiti? Aananno birxichira tenne hajore ronseemmo.

^ GUFO 6 Lawishshaho, woˈnaalsha afiˈrinoha mitto geedhino rodoo songote giddo noosiha mito loosu qeecha aju roduuwira uyine insa kaaˈlanno gede xaˈminasira dandiinanni.

^ GUFO 10 Efesooni 4:22-24: “Albi amanyootiˈne ledo sumuu yitannotanna dogganno yortose garinni maaeeltanni hadhannota akkala mannimma fushshitine huntinanni gede rossinoonni. Qoleno surreˈne loosiisanno ayyaani haarooˈmanni haˈro; hattono Maganu fajjo garinni kalaqantinotanna halaalaancho keeraanchimmanna ammanama ledo sumuu yitannota haaro mannimma uddiˈra hasiissannoˈne.”

^ GUFO 12 Efesooni 4:3-5, 16: “Gamba asse xaadisannohu salaamete usuraasinchinni ayyaanu mittimma agadhate lowo geeshsha sharramme. Kiˈne woshshantiniti mitte hexxo noonte gede, mittu bisinna mittu ayyaani no; mittu Mootichi, mitte ammana, mitte cuuama no. Isi widoonni bisu kifilla baalanti, hasiisanno coye amaddinote mitte mittente mikita widoonni insa insanaawa sumuu yite mitteenni quraanyantino.”

^ GUFO 15 Ibiraawuyaani 5:14: “Kaajjado sagale kayinni garanna gara ikkinokkire bada dandaanno gede wodanchate dandoonsa horoonsiˈranni qajeelsiˈrinohura gikki yiino manniraati.”