Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Woxawaajje 2015

 HEESHSHOTE XAGGE

Yihowa Hasiisannoehunni Aleenni Ikkinore Uyinoe

Yihowa Hasiisannoehunni Aleenni Ikkinore Uyinoe

Tonaa lamalu dirihu noommo waro, wolu batinyu wedellinte gede anerano huluullannoerinna halchishannoeri no. Jaallaˈya ledo gamba yee godoˈla, kaase gaˈnanna waa daaha baxeemmo. Ikkollana mitte hawarro hedeweelcho heeshshoˈya gudise soorrannori ikki. Dhoqidhoqqe kadanna dano iilliteennae goowi woro laanshaawummo. Kuni ikkinohu mitu 30 diri albaanniiti; ikkirono, xaa geeshsha daallasunni kae afeemmokkiha ikkoommo.

Lophoommohu Ispeenete gobbara soojjaatoonni baaru qaccera noohu Alikaante yinanni katamiraati. Maateˈya heeshsho umo lekkicho baˈinote; hakko daafira wedellichu noommo waro roore yannaˈya dooggate sayiseemmo. Mininke mule kaameelu gomma seekkisiisiˈnanni mini no. Hakkiicho qaxarame loosannohu Hose Maariya yinanni manchi ledo jaalooˈmummo. Isi shaqqado mancho ikkinohura maateˈya nafa assitinoekkire assinoe. Isi ane 20 diro bayirannoeha ikkirono qarru yannara addu rodoonna jaala ikkinoe.

Hakkawote Hose Maariya Yihowa Farciˈraasine ledo Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanafe no. Isi Maganu Qaale baxannota huwata dandoommo; qoleno Qullaawu Maxaafi halaale duucha wote kulannoe. Yaannore ayirrinyunni macciishsheemmoha ikkirono, gari hasatto dinoe. Hakkawote wedellicha ikkoommo daafira wodaniˈya duuchawa bebbeehaminoho. Ikkollana, yannate gedensaanni tini ikkito soorrantino.

HEESHSHOˈYA SOORRITINO DANO

Iillitinoe dano daafira lowore hasaawa dibaxeemmo. Hakkawote wodancha xeˈinore assoommo, qoleno akkimale ikkoommo. Mittu barrinni heeshshoˈya gudisante soorrantu. Lowo jawaantenna hirre nooe wedellichi, hedeweelcho laanshaawe hospitaale eˈˈe daallasunni kae afeemmokkiha ikkummo. Iillinoere ammane adha kabbaade ikkitue. Duucha wote, ‘Heeˈraˈya hanni mayi waaga afidhino?’ yee hedeemmo.

Mitto barra Hose Maariya laˈˈaera hospitaale dayi; hakkiinni bayichonko qooxeessaho noo songora heedhannori Yihowa Farciˈraasine dagge laˈannoe gede kulinsa. Insa ane duucha higge dagge towaatansa wodanaˈya kakkayissue. Xiwantinore baxxino garinni towaantanni kifilenni fulanni heeˈrenni Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanafummo. Mannu qarramannohunna reyannohu, hattono Maganu bushu coyi ikkara fajjinohu mayiraatiro afummo. Qoleno, Maganu albillitte guutu manni uulla woˈmanno gede assaranna “Xiwamoommo” yaannohu heeˈrannokki alame abbara qaale einota rosummo. (Isayyaasi 33:24) Heeshshoˈya giddo mite yee tenne maalaˈlissanno hexxo afummo.

Hospitaaletenni fulummoti, Qullaawu Maxaafi xiinxalloˈyanni jawaatanni haˈrummo. Isinni baxxitino gaarera worreennae Yihowa Farciˈraasineha mito gambooshshe haˈranna insa ledo soqqama dandoommo. Bocaasa 5, 1988nni 20 dirihu heeˈre baxxino gandi giddo cuuamummo. Maganu Yihowa heeshshote heeˈra baxissannoe gede assinoe. Ikkina, tennera galatu nooeta leellisha dandeemmohu hiittoonniiti?

 BISU XEˈNE HEEDHEENNANNI AYYAANAAMITTETENNI LOPHA

Bisiˈya xeˈne Yihowara soqqammeemmokki gede guficho ikkitaera wodha hoogate murciˈre kaoommo. Ayyaanaamittetenni lopha hasiˈrummo. (1 Ximootewosi 4:15) Maateˈya wole ammaˈno harunsaˈyanni gibbue; hakko daafira umi qara coyi shota diˈˈikkinoe. Ikkollana, Magano ledonsa magansiˈreemmori ammanate roduuwiˈya nooe. Roduuwu baalanka gambooshshe beeqqeemmo gedenna diinaggaawe soqqameemmo gede kaaˈlitinoe.

Yannate gedensaanni kayinni, barra woˈma towaanyo hasiissannoe deerra marummo. Lowo yanna hanse tunqi gedensaanni, Alikaante katamira aliyyeenni 160 kiilo meetire fafe noohu Vaalensiyu katamira, bisu xeˈne noonsa manni heeˈrannota injiitanno base anfie. Hatti base geedote qaeˈya ikkitu.

Daallasu aaninni kae afeemmokkiha ikkirono, ammanaˈya wolootaho kulate murciˈroommo

Daallasu aaninni kae afeemmokkiha ikkummorono, Yihowara soqqama agura hoogate murciˈrummo. Bisu xeˈne noonsarira uyinanni woxenna wole kaaˈlonni afiˈroommore gamba asse kompiyutere hidhe daallasiˈya mule worrannie gede assiˈrummo. Qoleno, mobayile hidhummo. Towaatannoe manni soodote kiiro kompiyutereˈyanna silkeˈya fane biddi asse worannoe. Kompiyutere horoonsiˈreemmohu joyistiki yinanni uduunnichinniiti; konne uduunnicho milli asseemmohu gacciˈyanniiti. Qoleno, afiiˈyanni gaˈme amadeemmoti baxxitino siqqo nooe. Tini siqqo kompiyuterete aana fidalla borreessatenna silke bilbilate kaaˈlitannoe.

Siqqo horoonsiˈre silke bilbila dandeemmo

Tini tekinooloje kaaˈlitinoehu hiittoonniiti? Umihunni, jw.org yinanni webisayitenna Agarooshshu Shaeta INTERNEETETE LAYIBIRERE horoonsiˈrate kaaˈlitinoe. Tini Webisayite baasa kaaˈlitinoe! Barru baala lowo saate sayiseemmohu Qullaawu Maxaafi aana xintantino borruwa nabbawanninna xiinxallanniiti; tini qolte Maganunnirenna baxissanno akattasire lede afeemmo gede kaaˈlitinoe. Callateemmonna hexxo mudheemmo yannara Webisayitenke aana sheshifachishannoere hooge diegennoommo.

Kompiyutereˈya songote gambooshshe macciishsheemmonna beeqqeemmo gedeno kaaˈlitinoe. Gambooshshu yannara assaawe coyiˈre beeqqa, huuccatto assanna lallawo shiqisha, wole agurina tariˈya iillanno wote Agarooshshu Shae nabbawa dandeemmo. Gambooshshu base haˈre afa hoogummorono, songote miila ikkoommohu gede ikke macciishshamannoe.

Silkenna kompiyutere heeˈrase sabbakate loosira guuteemmo gedeno kaaˈlitinoe. Hige roore Yihowa Farciˈraasine assitanno gede minunni mine haˈre soqqame diafeemmo. Ikkollana, tini soqqama agureemmo gede diassitinoe. Konne uduunne horoonsiˈre ammanaˈya wolu mannira kula dandoommo. Isinni silketenni farciˈra lowo geeshsha baxeemmo daafira songonke cimeeyye silketenni farciˈnanni zamachira qineessaancho ikkeemmo gede xaˈmitinoe. Kuni zamachi roorenkanni mininni fulte affannokkire songote miilla baasa kaaˈlino.

Qullaawa Maxaafa xiinxallisanna

Togo yaa kayinni, barra woˈma tekinoolojete  uduunne horoonsiˈranni calla hoseemmo yaa diˈˈikkino. Jaallaˈya barru baala laˈaera dagganno. Insa fiixansanna Qullaawu Maxaafire hasaawa hasiˈranno manna haadhe dagganno. Isinni duucha wote ani hasaawiseemmo gede assitanno. Wole yannara qolte, mite maate dagge towaattannoe, hattono ledonsa maatete magansiˈra beeqqeemmo gede koyissannoe. Roorenkanni, qaaqquullu muleˈya ofolte Yihowa baxxannohu mayiraatiro kultannoe wote lowo geeshsha tashshi yaannoe.

Jaallaˈya ledo maatete magansiˈra assiˈnanna

Laˈˈaera lowo manni daanno wote baasa hagiidheemmo. Mulinnino fafowiinnino jaalaˈya laˈaera daggannohura mineˈya duucha wote lowo manni heeˈranno. Tini baxillu towaanyo noommo basera towaattannoerira dhagge ikkitannonsa. Togo baxamannohu roduuwu maamari miila ikkeemmo gede kaaˈlinoehura Yihowa barru tuqa galaxxeemmo.

SHARRAMANNILLA NOOMMO

Mannu keere haareˈˈe kae, “Hiitto nootto?” yaannoe wote “Kuneeti, sharramannilla noommo!” yee qoleemmo. Hige konni garinni sharramanni noommohu ane calla ikkoommokkita afoommo. Iillannonke qarri babbaxxinoha ikkirono, woˈmunku Kiristaani “dancha ammanate sharro” sharramanni no. (1 Ximootewosi 6:12) Qarru heeˈreennanni lowo diro sharramanni heeˈreemmo gede kaaˈlinoeri maati? Barru baala huuccatto assiˈreemmo; qoleno heeshshoˈya alaamu noota ikkitanno gede assinoehura Yihowa galateemmo. Qoleno, ayewoteno Maganu loosi batiˈrinoeha ikkate sharrameemmo; hattono illeˈya albillittete hexxo aana illachishshanno gede assiˈreemmo.

Hose Maariya

Duucha wote haaro alame daafiranna galagale dodanna kubba dandeemmo wote ikkeemmore hedeemmo. Mito wote, pooliyote dhiwani amadinohu jaaliˈya Hose Maariya ledo maraatoonete qolchansho daafira kayinse haariimmeemmo. “Hakkawote lamunku giddo ayi qolchanno?” yee xaˈmeemmosi. Isi qole, “Qolchihuno qolchiro qarru dino. Qaru coyi ninke Gannate eˈne qolchamankeeti” yaannoe.

Bisiˈya xeˈne ammane adha kabbaade ikkitinoe. Xa shete noommohu wedellichu noommo waro gowwa gede ikkeenna iillinoerinni ikkinota afoommo. Ikkirono, Yihowa tuge agurinoekki daafira lowo geeshsha galaxxeemmosi. Isi assinoeri loworeeti; ayyaanaame maate, heeshshote heeˈrate hasatto, woloota kaaˈline afiˈnanni hagiirrenna konni kaˈira hagiirsiissanno hexxo uyinoe. Giddiidiˈya hedo haranse kulate, Yihowa hasiisannoehunni aleenni ikkinore uyinoe yaa dandeemmo.