Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Woxawaajje 2015

Tenne Goofimarchu Yannara Busha Jaalooma Qorophe

Tenne Goofimarchu Yannara Busha Jaalooma Qorophe

“Bushu jaaloomi dancha amale hunanno.” —1 QOR. 15:33.

FAARSO: 73, 119

1. Tini heeˈnoommo yanna hiittoote?

HEEˈNOOMMOHU ‘dandee heeˈrate qarrisannoha baxxino diro’ yaamantino yanna giddooti. “Goofimarchu barruwa” hanaffu dirinni yaano 1914nni kayisse alamete ikkito saˈu yanna baalantenni roore bushshino. (2 Xim. 3:1-5) Qullaawu Maxaafi “bushuullunna dogaasine bunshete aana bunshe leddanni” hadhannota masaalino daafira, tini alame roore maaeeltanni hadhanno.—2 Xim. 3:13.

2. Batinyu manni hiittoo boohaarsha baxanno? (Umi misile lai.)

2 Batinyu manni boohaarshaho yee finqille, foorre, agaanintete looso woy wole togoore laˈˈanno woy assanno. Lawishshaho Interneete, televizhiinete pirogiraame, filmuwa, qalote borronna metseetta finqillenna foorre danchuri gede assite shiqishshanno. Alba makkiˈnanni amanyooti xa mite gobbuwara higge affinoha ikkino. Hatto yaa kayinni togoo amanyoote Maganu baxanno yaa diˈˈikkino.—Roomu Sokka 1:28-30 nabbawi; * Rom. 1:31, 32.

3. Qullaawu Maxaafi seeri garinni heedhannore alame ma garinni laˈanno?

 3 Umi xibbi diro heedhinori Yesuusi harunsaano bushu boohaarshiwiinni xeertidhino. Konninna wolu danchu amanyootinsanni kainohunni mannu giwinonsa, hattono daramanno gede assinonsa. Hawaariya Pheexiroosi togo yee borreessino: “Amanyoote baˈinote togoote maaeela heeshshonni insa ledo doda agurtinanni daafira, coyi gurchaawannonsa; konni daafira xontannoˈne.” (1 Phe. 4:4) Yannankerano alame Maganu seeri garinni heedhannore mannunni galtinokkire ikkitinohu gede assite laˈanno. Qoleno, “Kiristoosi Yesuusi ledo mittimma kalaqidhe Maganoho galtinore ikkite heeˈra hasidhannori baalunku darantanno.”—2 Xim. 3:12.

“BUSHU JAALOOMI DANCHA AMALE HUNANNO”

4. Qullaawu Maxaafi alame ma assineemmokki gede amaalannonke?

4 Qullaawu Maxaafi Maganu fajjo assa hasidhannori tenne alamenna assootese baxxannokki gede amaalanno. (1 Yohaannisi 2:15, 16 nabbawi. *) Tenne alame gashshinohu ‘maganose’ ikkinoho Sheexaane Daawuloosiiti; isi manna soˈrisiisate ammaˈno, mangistuwa, daddalu dirijjittanna xaadooshshu buusa horoonsiˈranno. (2 Qor. 4:4; 1 Yoh. 5:19) Konni daafira, ninke Kiristaanu busha jaaloomanna hoshsha qoropha hasiissannonke. Ayyaanunni borreessaminohu Maganu Qaali konne xinta ikkino halaale kulanno: “Dogantinoonte. Bushu jaaloomi dancha amale hunanno.”—1 Qor. 15:33.

5, 6. Hiittoo manni ledo jaalooˈma qoropha hasiissannonke? Mayira?

5 Danchu amalinke baˈˈannokki gede agadhate, bushare assate rosichi noonsa manniwa aana qoropha hasiissannonke. Hatto yaa bushare assannohu ammaninokki manni ledo calla ikkikkinni, Yihowa magansiˈneemmoreeti yaanni afanni heeˈrenni higgesi diiganno manni ledono jaalooˈma qoropha hasiissannonke yaate. Ani Kiristaanaho yaannohu togoo manni kabbaade cubbo loose kae maaro eannokkiha ikkiro, insawa aana agura hasiissannonke.—Rom. 16:17, 18.

6 Maganu higgera hajajamannokki manni ledo jaalooˈmineemmoha ikkiro, insa hagiirsiisate yine insa assitannore assate widira hinge dooˈnammora dandiineemmo. Lawishshaho, fooranno manniwa aanneemmoha ikkiro, ninkeno amanyoote bainore assate kaˈnammora dandiineemmo. Mitu roduuwinkera togoori iillinonsa; kuri giddo mitu isinni maaro ea gibbino daafira bohantino. (1 Qor. 5:11-13) Kuri mannooti Yihowawa higgannokkiha ikkiro, Pheexiroosi yiinori gede ikkitanno.—2 Pheexiroosi 2:20, 22 nabbawi; * 2 Phe. 2:21.

7. Muli jaallanke assiˈra hasiissannonkehu hiittoo mannaati?

7 Maganu higge harunsitannokkirira nafa danchuulle ikkineemmoha ikkirono, togoo manna muli jaallanke assiˈra dihasiissannonke. Konni daafira, mine kalaqiˈrinokkihu mittu Yihowa Farciˈraasinchi, heeshshose Maganoho sayisse uyitinokkitenna ammanantinokkite, hattono Maganu seera ayirrissannokki meyaate ledo adhamate hede mitteenni yanna sayisa dihasiissannosi. Yihowa higge garinni heeˈrannokki manninni dukkisamantenni Maganoho ammanammoommore ikka woyyitanno. Muli jaallanke assiˈra hasiissannonkehu Maganu fajjo assitannore callaati. Yesuusi togo yiino: “Maganu fajjo assannohu baalunku labbaa rodooˈyaati, meya rodooˈyaatinna amaˈyaati.”—Marq. 3:35.

8. Bushu jaaloomi hundi Isiraeele gawajjinohu hiittoonniiti?

 8 Bushu jaaloomi hundi Isiraeele lowo geeshsha gawajjino. Yihowa insa Gibitsete borojjimmanni fushshe Hexxote Gobba haare haˈranni noonsa yannara, hakko heedhanno daga ma garinni laˈˈa hasiissannonsaro togo yee kulinonsa: “Magannansara sagaddooti woy dogante insara soqqantooti; insa assitannore harunsitooti. Insa fiite huni, magansiˈrate horoonsidhanno heelliichuwansano uullate gani. Maganiˈnera Yihowara soqqamme.” (Wol. 23:24, 25) Gedensaanni kayinni, roore Isiraeele Maganu uyino biddishsha diharunsitino. (Far. 106:35-39) Insa Maganoho ammanantinokkire ikkitino daafira yannate gedensaanni Yesuusi togo yiinonsa: “Kuneeti! Mineˈne kiˈnera facci assine agurranni.” (Mat. 23:38) Yihowa Isiraeele facci asse agure, atootesi haarote kalaqantinote Kiristaanu songora uyino.—Looso 2:1-4.

NABBAWATTONNA LAˈˈATTO COYE DOODHATTO WOTE QOROPHI

9. Tenne alamehu xaadooshshu buusi daafara dandaannoho yineemmohu mayiraati?

9 Tenne alamehu batinyu xaadooshshu buusi lawishshaho televizhiinete pirogiraame, webisayitenna maxaaffa ayyaanaamittenke daaffara dandiitannoreeti. Togoo coyibba qixxaabbannohu Yihowaranna isi uyino hexxora noonke ammana kaajjishate diˈˈikkino. Tini coyibba Sheexaanunnita busha alame hexxinanni gede xixxiibbannote. Konni daafira, “alamete yorto” kakkayisanno boohaarsha doodhineemmokki gede lowo geeshsha qoropha hasiissannonke.—Tit. 2:12.

10. Muli yannara, gawajjitannoti nabbambanninna laˈnanni coyibba hiikkitanno?

10 Muli yanna giddo, gawajjitannoti nabbambanninna laˈnanni coyibba baˈanno. Sheexaanu alame baˈanno wote tini baalanti coyibba diheedhanno. Maganu Qaali togo yaanno: “Tini alamenna yortose saˈanni no; Maganu fajjo assannohu kayinni hegerera heeˈranno.” (1 Yoh. 2:17) Faarsaanchuno togo yee faarsino: “Bushuullu baˈanno; Yihowa hexxitannori kayinni uulla ragidhanno. Jooguullu kayinni uulla ragidhanno; keeru woˈmanno daafira lowo geeshsha tashshi yaannonsa.” Mageeshshi geeshsha? “Keeraano uulla ragidhanno; ise aanano hegerera heedhanno.”—Far. 37:9, 11, 29.

11. Maganu mannisira dancha ayyaanaamittete sagale shiqishanni noohu hiittoonniiti?

11 Tenne goofimarchu barruwara Yihowa dirijjite qixxeessitanno coyibba alame qixxeessitanno coyi gede ikkikkinni, hegere heeshsho afiˈrate kaaˈlanno akati heeˈrannonke gede kaaˈlitannote. Yesuusi Yihowa huucciˈranni togo yiino: “Hegere heeshsho afidhanno gede, ati callu halaalaancho Magano ikkoottoha atenna soottoha Yesuusi Kiristoosi afa hasiissannonsa.” (Yoh. 17:3) Iima noo Anninke dirijjitesi widoonni kiˈannotanna falakkinota ayyaanaamittete sagale shiqishanni noonke. Halaalu magansiˈrara kaaˈlitanno metseetta, birosherubba, maxaaffa, viidiyonna Webisayite noonke daafira lowo geeshsha maassammoommoreeti! Qoleno, Maganu dirijjite alamete deerrinni 110,000 saˈanno songuwara lamalate kiiro gambooshshu heeˈrannonke gede assitino. Songote gambooshshiwa, hattono woradunna qoqqowu gambooshshiwa, Maganohonna isi uyinonke hexxora noonke ammana jawaata ikkitanno gede kaaˈlannonkeha Qullaawu Maxaafi aana xintamino roso ronseemmo.—Ibi. 10:24, 25.

‘MOOTICHA AMMANINOHU LEDO CALLA’ ADHAMME

12. Qullaawu Maxaafi ‘Mooticha ammaninohu ledo calla’ adhamate daafira aanno amaale xawisi.

12 Busha jaalooma qoropha hakko iso adhama hasiˈranno Kiristaanira roore hasiissannote. Maganu Qaali xawise togo yee amaalanno: “Ammantinokkiri ledo gara ikkitinokki doogonni quraanyantinoonte. Keeraanchimmanna finqile  mayi xaadooshshe afidhino? Woy xawaabbahonna tunsichoho mayi guti noonsa?” (2 Qor. 6:14) Qullaawu Maxaafi, adhama hasidhannori Maganu soqqamaano ‘Mooticha ammaninohu ledo calla’ yaano heeshshosi Yihowara sayise oye cuuaminohunna Qullaawa Borro seeri garinni heeˈranno manchi ledo calla adhama hasiissannonsata amaalanno. (1 Qor. 7:39) Kiristaanu ammanate roduuwinsa mereerinni adhitannoha ikkiro, Maganoho ammanantinore ikkate kaaˈlitannonsata Yihowa baxxanno aggaare afidhanno.

13. Maganu adhanna adhama lainohunni Isiraeelete uyino hajajo hiitteeti?

13 Yihowa soqqamaanosira woyyannore afino; qoleno, adhanna adhamate daafira noosi lao disoorrantino. Hanni Muse widoonni Isiraeelete dagara uyino hajajo hedi. Yihowa magansidhannokkire qooxeessaho heedhanno daga lainohunni Isiraeelete togo yitanno hajajo uyinoonni: “Insa ledo horonta adhantooti. Seennekki labballi oosonsara uyitooti, woy seennensa labballi oosokkira haadhooti. Korkaatuno insa labballi oosokki ane harunsa agurte wole magannara soqqamate widira higganno gede assitanno; hakkiinnino Yihowa hanqi ate aana buwanno, isino bayichonko hunannohe.”—Marro 7:3, 4.

14, 15. Salamooni Yihowa hajajo lashshi asse agurasi gawajjitinosihu ma garinniiti?

14 Daawiti beetti Salamooni nugusa ikki wote umi qara, hayyo afiˈrate huuccatto assiˈrino; konnira Maganuno lowo hayyo uyinosi. Konni garinni, Nugusu Salamooni hayyosinninna qawaaxxote gobba gashshaancho ikkasinni maccaha ikki. Saaba gobba mootitte Salamooniwa daggu yannara dhagge assidhe togo yitino: “Kawira daye illeˈyanni laumma geeshsha kulloonniere diammanoomma. Kuneeti! Darate nafa dikulloonnie. Macciishshoommahunni lowo geeshsha roortanno hayyonna durumma noohe.” (1 Neg. 10:7) Ikkollana, Salamooniti dadillissanno xagge, mittu manchi ammantinokkiri ledo adhantinoonte yitannota Maganu higge lashshi assanno wote mayi ikkannoro leellishshannote.—Mek. 4:13.

15 Salamooni, Maganu lowore assinosiha ikkirono Yihowa magansiˈrannokkihu qooxeessu manni ledo adhama hooltannota maganittete hajajo lashshi asse agurino. Salamooni “batinye wole gobba meento baxino”; isi 700 minaamuwanna 300 wole meento gashshino. Tini ikkitosi mayi guma abbitino? Salamooni geedhi yannara, “minaamuwisi wodanasi wole maganna widira qoltusi; . . . qoleno Salamooni Yihowa albaanni busha ikkinore assi.” (1 Neg. 11:1-6) Bushu jaaloomi Salamoonira hayyosi baˈanno gedenna halaalu magansiˈra giddonni fulanno gede assinosi. Ee, Yihowa magansiˈrannokki manchi ledo adhamate hedo noonsa Kiristaani tenne lae qoropha hasiissannonsa!

16. Ammantinokki galte noonsa Kiristaana Qullaawu Maxaafi mayyee amaalanno?

16 Adhami gedensaanni Maganu soqqamaancho ikkinohuna? Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Minaamuwa, qaaleho hajajamannokki minaanni heeˈriro mitto qaaleno coyiˈnikki minaamuwinsa amanyootinni qeelamanno gede, minaanniˈnera maahoyye yitine galle.” (1 Phe. 3:1) Tenne yinoonnihu Kiristaana ikkino minaamuwira ikkirono, tini amaale ammantinokkita adhe heeˈre Yihowa soqqamaancho ikkino minaannirano kaaˈlitannote. Qullaawu Maxaafi yaanni noori goˈlinore diˈˈikkino: Dancha minaanna woy minaama ikki; qoleno Maganu adhanna adhama lainohunni fushshino seeri garinni heeˈri. Ammantinokkiri batinyu minaannuwi woy minaamuwi, galtensa Maganu seera rossu gedensaanni woyyaabbino gara laˈe halaalu minira daggino.

YIHOWA BAXXANNORI LEDO JAALOOˈME

17, 18. Nohi Baote Waa gate saˈˈanno gede kaaˈlinosiri maati? Umi xibbi diri Kiristaani Yerusaalamete baonni gatanno gede kaaˈlinonsari maati?

17 Bushu jaaloomi dancha amale hunannoha ikkirono, danchu jaaloomi kayinni dancha  guma laalanno. Hanni Nohi lawishsha laˈno; isi busha alamera heeˈrinoha ikkirono, qooxeessisira noo daga muli jaallasi diassiˈrino. Hatte yannara, “Yihowa mannu bunshe uullate aana lowota ikkitinotanna wodaninsa hedo baalanti duuchanka wote bunshete widira higge dooˈinota huwati.” (Kal. 6:5) Konni daafira Maganu alame woˈmate aana baote waa abbe hattee busha alamenna ise baxxannore hunino. Ikkollana, “Nohi keeraancho manchooti. Isi dirisira noo manni mereero mishsho nookkiha ikkinota leellishino. Nohi halaalaanchu Magani ledo qaafino.”—Kal. 6:7-9.

18 Ee, Nohi Magano baxannokki manni ledo dijaalooˈmino. Isinna lamala ikkitannoti maatesi miilla Maganu uyino looso diinaggaabbe loossino; hakkuyi loosi giddo mittu markaawe seekkate. Qoleno Nohi “keeraanchimmate daafira sabbakannoho.” (2 Phe. 2:5) Nohi wolu mannira sabbakasi, markaawe seekkasinna maatesi ledo gamba yee heeˈrasi Magano hagiirsiisannoha dancha coye assanni heeˈranno gede kaaˈlitinosi. Konni garinni, Nohinna maatesi Baote Waa gatte saˈino. Ninke baalunku insa oosooti; konni daafira, Nohinna maatesi Yihowara hajajante busha jaalooma qorophitino daafira galata hasiissannonke. Ammanaminohunna hajajamannohu umi xibbi diri Kiristaanino Maganiweelu manniwiinni xeertiˈransanni 70 M.D. Yerusaalame baˈu yannara keere saino.—Luq. 21:20-22.

Ammanate roduuwinke ledo kalaqiˈneemmohu danchu jaaloomi haaro alamera heeˈneemmo heeshshora malaateho (Gufo 19 lai)

19. Yihowara ammanammoommore ikkine heeˈrate kaaˈlannonkeri maati?

19 Yihowa magansiˈneemmore ikkinoommo daafira, Nohi, maatesinna umi xibbi diri Kiristaani faale haˈra hasiissannonke. Tenne busha alame manniwiinni xeertiˈne, haammata miliyoone ikkitannori ammanantino roduuwinke ledo dancha jaalooma kalaqiˈno. Maganittete hayyonni massagantannori ledo quraanyamanke, qarrissannote tenne yannara ‘ammanatenni kaajjine uurrineemmo’ gede kaaˈlitannonke. (1 Qor. 16:13; Law. 13:20) Qoleno, albillitte afiˈneemmoha kaajja atoote hedi! Ee, tenne goofimarchu yannara busha jaalooma qorophineemmoha ikkiro, tenne busha alame baonni gante dagge furduggi yitara noota haaro alame eˈneemmo.

^ GUFO 2 Roomu Sokka 1:28-30: “Maganoho ayirrinye aa gara labbe leeltinonsakki daafira, assa hasiissannokkire assitanno gede Maganu isi albaanni gara ikkitinokki hedora sayise uyinonsa. Qolteno insa finqille, cubbu, hafuurre, bunshe, hinaaso, lubbo shaa, gibbo, doganna xagarro woˈmitinonsareeti; qoleno suˈma huntannoreeti, hemaanote, Magano gibbannoreeti, xonantannoreeti, booˈnaleeyyete, naaxxaleeyyete, busha gano gantannoreeti, annahonna amate hajajantannokkireeti.”

^ GUFO 4 1 Yohaannisi 2:15, 16: “Alame woy alamete noo coyibba baxxinoonte. Aye manchino alame baxannoha ikkiro, Annu baxilli giddosi dino; korkaatuno, alamete noo coyi baalunku yaano maalu yorto, illete halchonna afiˈnoonnire leellishiˈra alametewiinni daannoreeti ikkinnina Annuwiinni daannore diˈˈikkino.”

^ GUFO 6 2 Pheexiroosi 2:20, 22: “Mootichinkenna Gatisaanchinke Yesuusi Kiristoosi daafira gara ikkitino egenno afidhe alamete battenni keere fultu gedensaanni, galagalte togoo coyi giddora eˈuronna qeelanturo albi ikkitonsanni gedeniiditi roore bushshannoti egennantinote. ‘Woshichu tufisira higanno; hayishshidhino manchaameno galagalte lixaho gongoˈmitanno’ yaannohu halaalaanchu lawishshi insa aana woˈmino.”