Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Afoo doodhi Sidaamu Afoo

Baˈˈannokkiha Yihowa Baxille Hiince

Baˈˈannokkiha Yihowa Baxille Hiince

“Loosokki baalanka hiinceemmo.”—FAR. 77:12.

FAARSO: 18, 61

1, 2. (a) Yihowa mannasi baxanno yite ammanatto gede assinoheri maati? (b) Mannu ooso baalantera hiitti hasatto noonsa?

YIHOWA mannasi baxannota ammanatto gede assinoheri maati? Tenne xaˈmora dawaro mannu mannu garinni babbaxxitara dandiitanno. Hanni mito lawishsha lai: Taaliini yinanniti mitte rodoo, assanni noommari garire diˈˈikkino yite quwa saˈannokki gede ammanate roduuwise duucha higge amaaltinose. Ise togo yitino: “Yihowa baxannoekkiha ikkoommero, togo marro marro hige diamaalannoe.” Minaannise reyihu gedensaanni lame qaaqquulle callase lossidhinoti Birijati yinanni rodoo togo yitino: “Sheexaanu alamera heeˈne ooso lossiˈra, hakko iso annu callisi woy ama callase lossidhannoha ikkiro, lowo geeshsha qarraho. Ikkirono, Yihowa buutote qarrinna dadillu yannara massaginoe daafira baxannoeta huwatoomma; qoleno wolqaˈyara aleenni ikkinori iillaera wore diagurannoe.” (1 Qor. 10:13) Sandira yinanni rodoo hurannokki dhibbi waadannose. Qoqqowu gambooshshiwa mittu egennamino rodii galte affe hasaawissuse. Sandira minaanni togo yiino: “Tenne rodoo ledo alba egennammoommokkiha ikkirono, ise ninke daafira togo ikkite xissiisiˈrase wodaninke hagiidhanno gede assitino. Roduuwinke baxxannonketa leellishate shiimare nafa assituro, hatti Yihowa mageeshshi geeshsha baxannonkero huwateemmo gede assitannoe.”

 2 Yihowa mannu oosora baxatenna baxamate hasatto oye kalaqino. Ikkirono, xiwanu amadannonke wote, woy angate anje heedhunkero, woy soqqanshonkenni guma afiˈra hoongeemmo wote, Yihowa xaate dibaxannoe yine hendammora dandiineemmo. Hatto yine heda hananfoommoha ikkiro, Yihowa albaanni lowo waagi noonketanna isi “qiniiticho [anganke] amade” kaaˈlanni noonketa qaaga hasiissannonke. Isira ammanammoommore ikkinummo geeshsha, horonta dihawannonke.—Isa. 41:13; 49:15.

3. Yihowara ninkera noosi baxilli baˈˈannokkiha ikkinota albinni roore ammanneemmo gede kaaˈlannonkeri maati?

3 Aleenni qummi assini roduuwi, Maganu qarru yannara ledonsa ikkinota dihuluullantino. Ninkeno isi ledonke ikkannota ammana dandiineemmo. (Far. 118:6, 7) Konni birxichira Yihowa baxannonketa leellishshannota shoole elto laˈneemmo; insano (1) kalaqote loososi, (2) ayyaanunni borreessamino Qaalesi, (3) huuccattotenna (4) wodote kakkalooti. Yihowa assinoha dancha coye hiincanke woy heeshshi gotti assine hedanke baˈˈannokki baxillesi albinni roore naandeemmo gede assitannonke.—Faarso 77:11, 12 nabbawi. *

YIHOWAHA KALAQOTE LOOSO HIINCE

4. Yihowa kalaqinore hiincanke maa huwanteemmo gede assitannonke?

4 Yihowa kalaqino coyibba laˈne baˈˈannokki baxillesi huwata dandiineemmo? Ee, dandiineemmo; korkaatuno Yihowa kalaqate kaˈˈasi umise baxillesi leellishshannote. (Rom. 1:20) Isi uulla kalaqinohu heeshshote heeˈra dandiinanni bayicho asseeti. Ikkollana, Yihowa mulla heeˈra calla ikkikkinni hagiidhinanni heeˈnammora hasiˈranno. Heeˈrate sagale ita hasiissannonke. Yihowa uulla kalaqinohu dancha sagale ikkitara dandiitannota kiirre tunqannikkita addi addi haqqe fushshitanno gede asseeti. Wole agurina, ita umise hagiirsiissannotanna kassi assitannota ikkitanno gede assino! (Mek. 9:7) Kanaadaho heedhannoti Katiraani yinanni rodoo, roorenka badheessu woggara kalaqo hixamanyite laˈe baasa hagiidhitanno. Heeshshote kalaqami ikkito dhagge ikkitannose; ise togo yitino: “Daraaro yannase agadhite fultanno gari, cea darantinowiinni higansa, wole agurina haamingiberdi yinanniti shiimicco ceicho nafa kusheenu maskooteˈyara seekkoommase minira galagalte dagganno gari dhaggete. Yihowa hagiirsiisannore konne baalankare uyinonkehu baxannonke daafiraati.” Baxillaanchu iimi Anninke kalaqinore lae hagiidhanno; ninkeno kalaqino coyibbanni hagiidhinammora hasiˈranno.—Hawaariyaatete Looso 14:16, 17.

5. Mannu ooso kalaqantino gari Yihowa baxille leellishannohu hiittoonniiti?

5 Yihowa heeshshonkera hagiirru lexxanno gede assannoha gumu noo looso loosa dandiineemmo gede asse kalaqinonke. (Mek. 2:24) Isi hedinohu mannu uulla woˈmanno gede, ise gashshanno gedenna qulxuˈme, ceanna wole heeshshote kalaqama gashshanno gedeeti. (Kal. 1:26-28) Hakkiinni saeno, Yihowa isi faale haˈra dandiineemmo gede kaaˈlitannonke akatta oye kalaqasi baasa baxannonketa leellishshannote!—Efe. 5:1.

MAGANU QAALE KAFFI ASSITINE LAˈE

6. Maganu Qaale lowo geeshsha naada hasiissannonkehu mayiraati?

6 Maganu ayyaanunni borreessamino Qaalesi ninkera aasi lowo geeshsha baxannonketa leellishshanno. Qaalisi isirenna isi manna ma garinni laˈˈannoro anfeemmo gede kaaˈlannonke. Lawishshaho, Qullaawa Borro Yihowara duucha higge finqiltinori Isiraeelete daga ledo noosi xaadooshshe kultannonke. Faarso 78:38 togo yitanno: “Isi maarannoho; soˈronsa gatona yiino, hattono insa dihunino. Hanqosi baala dirrisa agure, duucha hige hanqosi badhera qolino.” Konne qummeeshsha hiincakki Yihowa baxannohetanna ate daafira hedannota huwatatto gede kaaˈlitannohe. Yihowa  ninke daafira lowo geeshsha hedannota dihuluullammeemmo.—1 Pheexiroosi 5:6, 7 nabbawi. *

7. Qullaawa Maxaafa kaffi assine laˈˈa hasiissannonkehu mayiraati?

7 Maganu ninke hasaawisannonketi qara doogo Qullaawa Maxaafa ikkino daafira, Qaalesi kaffi assine laˈˈa hasiissannonke. Annunna beettu mimmitu ledo giddonsata fushshite hasaabbannoha ikkiro, mereeronsa noo baxilli lexxanno, hattono mimmito roore addaxxitanno. Yihowa baxillaancho Annankeeti. Ninke iso laˈne woy coyiˈranna macciishshine egenninoommokkiha ikkirono, isi ayyaanunni borreessamino Qaalisi widoonni “coyishiishannonke”; hakkawote macciishsha hasiissannonke. (Isa. 30:20, 21) Yihowa heeshshonke isira sayinse uyinoommore ninke mannasi massagankera, hattono gawajjotenni agarankera hasiˈranno. Qoleno, seekkine anfammosiranna addaxxinammosira hasiˈranno.—Faarso 19:7, 8, 11 nabbawi; * Far. 19:9, 10; Lawishsha 1:33 nabbawi. *

Iyyoosaafixira seejjo hasiissinosiha ikkirono, Yihowa isi giddo ‘danchuri noota’ laino (Gufo 8, 9 lai)

8, 9. Yihowa maa anfammora hasiˈranno? Tenne leellishshannota Qullaawu Maxaafi xagge kuli.

8 Yihowa baxannonkehanna guuntete xeˈnenke calla laˈˈannokkiha ikkinota anfammora hasiˈranno. Isi giddonke danchare afiˈrate hasiˈranno. (2 Zee. 16:9) Lawishshaho, Yihudu nugusira  Iyyoosaafixira hatto assino. Mitte hige Iyyoosaafixi, Isiraaelete nugusira Akiaabira haˈle Raamooti-giliyaadi yinanniwa Sooriyu daga ledo olamate kaino; kuni assootisi digaraho. Hatte yannara, 400 ikkitannoti kaphaano masaalaano bushu nugusi Akiaabi ola qeele higanno yitinoha ikkirono, Yihowahu addu masaalaanchi Mikaaya kayinni qeelame higannota coyiˈrino. Hakkiinni Akiaabi olu bayicho reyi, Iyyoosaafixino hilirella gatino. Isi Yerusaalame higita, Akiaabi ledo buusaminotera seejjinoonnisi. Hakkoyeno ikkiro, Hanaanii beetti Iyyu Iyyoosaafixi togo yiinosi: “Giddokki danchu coyi noota anfoonni.”—2 Zee. 18:4, 5, 18-22, 33, 34; 19:1-3.

9 Iyyoosaafixi moohi wote umi qara, mootuullu, Leewaawootunna kakkalaano Yihudu katamma baalanta hadhe mannisira Yihowa Higge rosiissanno gede assino. Kuni zamachi dancha guma abbino daafira, qooxeessaho noo daga Yihowa waajja hanaffino. (2 Zee. 17:3-10) Ee, Iyyoosaafixi gowwimmate coye assinoha ikkirono, Yihowa isi assinoha dancha coye laikki diagurino. Guuntete xeˈne noonkere ikkinummorono, woˈmu wodaninkenni Yihowa hagiirsiisate sharrammeemmoha ikkiro, isi baxannonketa tini Qullaawu Maxaafi xagge huwachishshannonke.

HUUCCATTOTE QOOSSO LOWO GEESHSHA NAADDE

10, 11. (a) Huuccatto Yihowa uyinonkete baxxitino eltooti yineemmohu mayiraati? (b) Maganu huuccattonkera dawaro qolannohu hiittee doogganni ikkara dandaanno? (Umi misile lai.)

10 Shaqqadu anni oososi coyishiishshasira hasidhanno wote haja asse macciishshanno. Isi insa daafira lowo geeshsha hedannohura, dhiwinonsarenna yaachishinonsare afa hasiˈranno. Iimi Anninke Yihowano kaajja huuccattote qoossonke horoonsiˈne coyishiinsheemmosi wote macciishshannonke.

11 Ayewoteno huuccattotenni Yihowa coyishiisha dandiineemmo. Isi Jaalanke ikkinohura ayewoteno huuccattonke macciishshate qixxaawinoho. Umo qummi assiniti Taaliini, “Hasiˈnummore baala huuccattotenni isira kuˈla dandiineemmo” yitino. Maganoho giddonketa fushshine hasaaphinummoro, isi Qullaawu Maxaafi, metseetenke woy mittu ammanate rodiinke coyiˈrinohu jawaachishanno qaali widoonni huuccattonkera dawaro qolara dandaanno. Yihowa eeggifante huucciˈneemmo huuccatto macciishshanno; qoleno woleho leeltannokkiti giddonke hedo isira leeltannosi. Isi huuccattonkera dawaro qolanno gari ninkera baˈˈannokki baxilli noosita leellishanno.

12. Qullaawu Maxaafi giddo borreessantino huuccatto xiinxalla hasiissannonkehu mayiraati? Lawishsha kuli.

12 Maganu Qaali giddo borreessantino huuccattonni lowore rosa dandiineemmo. Konni daafira, saˈne saˈne maatete magansiˈranke yannara tenne huuccatto xiinxalla kaaˈlitankera dandiitanno. Hundiri Yihowa soqqamaano giddonsa hedo isira hasaaphitino gara hiincanke huuccattonke woyyeessiˈrate kaaˈlitannonke. Lawishshaho, Yoonaasi jawa qulxuˈmicho godowira heeˈre eeggifate huucciˈrino huuccatto hedde. (Yon. 1:17–2:10) Salamooni beetemeqidesete maasso yannara woˈmu wodanisinni Yihowara shiqishino huuccatto laˈe. (1 Neg. 8:22-53) Yesuusi rosiisinota lawishshu huuccatto hiince. (Mat. 6:9-13) Roorenka kayinni, ganyitine “dhiwinoˈne coye Maganoho kulle.” Hatto assitinoro, “wodancha baalanta roortannoti Maganu salaame, wodanaˈnenna surreˈne . . . agartanno.” Hakko garinni Yihowahu baˈˈannokki baxillira noonke galati lexxanno.—Fil. 4:6, 7.

WODOTE KAKKALORA GALATU NOOˈNETA LEELLISHSHE

13. Maganu baxille leellishshannoti wodote kakkalo mannu oosora mayi faro fantino?

13 Elto ikkitinoti Yesuusiti wodote kakkalo qixxaabbinohu ninke “heeshsho afiˈneemmo gedeeti.” (1 Yohaannisi 4:9) Hawaariya Phaawuloosi Maganu baxille leellishshannote tenne kaajja elto daafira togo yee borreessino: “Kiristoosi dinyinoonni yannara cubbaataamu mannira reyino. Keeraanchu manchi daafira reyannoha afiˈra qarraho; danchu manchi daafira reyannohu kayinni miteekke  heeˈrara dandaanno. Ikkirono, Maganu cubbaataamma ikkine heeˈneenna Kiristoosi ninke daafira reyanno gede asse baxannonketa leellishino.” (Rom. 5:6-8) Maganu baxillesi leellishinoti wole baalantenni roortannoti tini elto, mannu oosora Yihowa ledo muli jaaloomi heeˈrannonsa gede faro fantino.

14, 15. Wodote kakkalo (a) buuramino Kiristaanira (b) uullate aana heeˈrate hexxo noonsarira kaaˈlitannohu hiittoonniiti?

14 Yihowa baˈˈannokki baxillesi boodu Kiristaanira baxxino garinni leellishino. (Yoh. 1:12, 13; 3:5-7) Kuni Kiristaani qullaawu ayyaaninni buuramino daafira “Maganu ooso” yaamamanno. (Rom. 8:15, 16) Phaawuloosi buuramino Kiristaani, ‘Kiristoosi Yesuusi ledo mittimmatenni kainotanna iimiidi basera ofollinota’ coyiˈrino. (Efe. 2:6) Kuni Kiristaani tenne basera noota kulloonnihu, ‘raggensara taje ikkinohu qullaawu ayyaaninni sumudamino’ daafiraati; raggensa qolte ‘iima agarte noonsa hexxooti.’—Efe. 1:13, 14; Qol. 1:5.

15 Wodote kakkalo ammanannota leellishannohura rooriidi mannira kayinni, Yihowa jaalla ikkanno faro faˈnantinonsa; qoleno, albillitte Maganu ooso ikkatenna uullate aana Gannatete hegerera heeˈrate hexxo noonsa. Konni daafira, Yihowa wodote kakkalo widoonni mannu oosora baxillesi leellishino. (Yoh. 3:16) Uullate aana hegerera heeˈrate hexxo noonkeha ikkironna Yihowara ammanamme soqqammeemmoha ikkiro, haaro alamera heeshsho baxissannota ikkitannota dihuluullammeemmo. Ee, wodote kakkalo Maganunniha baˈˈannokki baxille leellishshannote wole baalantenni roortanno tajeeti yaa garankolla!

YIHOWA BAXXINANNITA LEELLISHSHE

16. Yihowa baxillesi leellishinonketa batinye doogga hiincanke maaho kaaˈlitannonke?

16 Yihowa ninkera baˈˈannokki baxillesi leellishino doogga kiirre digundannite. Faarsaanchu Daawiti togo yee faarsino: “Hedokki anera lowo geeshsha muxxete! Magano, hedatto coyibba kiiro lowote! Kiirate woˈnaalummoro, shaafa roortanno.” (Far. 139:17, 18) Yihowa baxillesi leellishinonketa batinye doogga seekkine hiincanke, ninkeno iso lubbora banxeemmo gede kakkayissannonke. Qoleno, isira assa dandiineemmore baala assineemmo.

17, 18. Magano banxeemmota leellisha dandiineemmoti mite doogga hiikkuriiti?

17 Yihowa banxeemmota leellinsheemmoti batinye doogga no. Lawishshaho, Maganu Mangisteha sabbakate looso diinaggaambe loonse Maganonna olliichonke banxeemmota leellisha dandiineemmo. (Mat. 24:14; 28:19, 20) Ammanate fonqolo dandiine saˈˈanke Yihowa addinta banxeemmota leellishshanno. (Faarso 84:11; * Yaaqoobi 1:2-4 nabbawi; * Yaaqoobi 1:5) Iillannonke fonqoli kabbaade ikkanno wote, Maganu albaanni muxxe ikkinoommo daafira isi shettonke huwatannota, hattono kaaˈlannonketa addaxxa dandiineemmo.—Far. 56:8.

18 Yihowara noonke baxilli kalaqino coyibbanna wole dhaggete loososi hiincineemmo gede kakkayisannonke. Qullaawa Maxaafa ceeˈminummokki xiinxalline Magano banxeemmotanna Qaalesi kaffi assine laˈneemmota leellinsheemmo. Yihowara noonke baxilli huuccattote widoonni isiwa albinni roore shinqeemmo gede assannonke. Qoleno, Maganu cubbinke daafira qixxeessinota wodote kakkalo hiincanke isira noonke baxilli lexxanno gede kaaˈlitannonke. (1 Yohaannisi 2:1, 2) Yihowaha baˈˈannokki baxille kaffi assine laˈneemmota leellinsheemmote batinye doogga giddo tini gamatella.

^ GUFO 3 Faarso 77:11, 12: “Yahi looso qaageemmo; seeda yanna albaanni assoottoha dhaggete coye qaageemmo. Loosokki baalanka hiinceemmo; assootto coyeno seekke hedeemmo.”

^ GUFO 6 1 Pheexiroosi 5:6, 7: “Yannasira gotti gotti assannoˈne gede, wolqaataame Maganu anga woroonni kiˈneneeto heeshshi asse. Yaachishannoˈne coye baalanka isi aana tuqqe, korkaatuno isi kiˈne daafira hedanno.”

^ GUFO 7 Faarso 19:7, 8, 11: “Yihowa higge guutate, galagalle jawaante afiˈnanni gede assitanno. Yihowa qaagiishshi ammaˈninanniho, woˈnaalshu noosikkiha hayyicha assanno. Yihowa biddishshi keeraanchoho, wodana tashshi assanno; Yihowa hajajo xalalate, ille xawissanno. Soqqamaanchikkira qorowishsha ikkitinosi; ise agadha lowo geeshsha kiissanno.”

^ GUFO 7 Lawishsha 1:33: “Ani yeemmore macciishshannohu deseˈe yee heeˈranno; qoleno dano iillitannoe yee diyaadanno.”

^ GUFO 17 Faarso 84:11: “Maganu Yihowa arrishshotenna wonqote; isi gaacheenanna ayirrinye aanno. Yihowa isira ammanante heedhannorira danchare horonta dihoˈlanno.”

^ GUFO 17 Yaaqoobi 1:2-4: “Roduuwaˈya, addi addi fonqoli iillannoˈne wote, lowo hagiirri gede assitine kiirre; korkaatuno, tenne assitiniro fonqolu giddoonni saˈino ammanaˈne kaajjitine uurritinanni gede assitannoˈneta affinoonni. Ikkirono, guutanna duuchante doogonni mitturino xeinoˈnekkire danchuulle ikkitinanni gede, ayewoteno kaajjitine uurritine kiˈneneeto seekkitine qajeelsiˈra dandiitinanni.”