Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Maaja 2015

“Gatoˈne Gambissanni No”!

“Gatoˈne Gambissanni No”!

“Gatoˈne gambissanni noo daafira subbine uurre, hattono umoˈne gotti asse.”—LUQ. 21:28.

FAARSO: 133, 43

1. Leyana lee M.D. ikkinori maati? (Umi misile lai.)

HANNI 66 M.D. Yerusaalamete nootto Kiristaancho ikkootto gede assite hedi. Qooxeessiˈnera lowo coyi ikkanni no. Umo, Roomu gashshaanchi Filooresi beetemeqidesete giddonni 17 taalaante ikkanno woxe moori. Bayichonko, Yihudootu tennera finqilte, Yerusaalamete nooha Roomu wottaaddara shaa hanaffu; qolteno xaate Roomu gashshooti anganni wolaphinoommo yitu. Roomu kayinni hakkawontenni rabbisiˈrate kai. Sasu agani giddo, Roomu gashshaanchi Sestiyesi Gaaliyesi 30,000 wottaaddara adhe fuli. Tini olanto bayichonko Yerusaalamete katami qacce amaddu; Yihudu finqilaasine qolte badhera higge beetemeqidesete hoowera maaxantu. Hakkiinni Roomu wottaaddari beetemeqidesenniha gimbete huxxa diiga hanafi! Yerusaalamete noo manni baasa shabbaramanni no. Ati hakko heedhe konne baala laˈˈatto wote mayi macciishshamannohe?

2. Leyana lee M.D. noo Kiristaani maa assa hasiissinonsa? Konne assa dandiitinohu ma garinniiti?

2 Wongeelu borreessaanchi Luqaasi borreessinoha Yesuusi coyiˈrino qaale qaagattoti dihuluullissannote: “Yerusaalame wottaaddaru doyisse amadanno wote, baose gambisse dagginota affe.”  (Luq. 21:20) Ikkollana, ‘Yesuusi tenne coyiˈri wote uyino biddishsha harunsa dandeemmohu hiittoonniiti?’ yite hedattoha ikkara dandaanno. Yesuusi togono yiino: “Hakkawote Yihudaho noori ilaalla xooqqo; katamaho noori ise giddonni fulto, gaxarete noorino ise giddora eˈoonke.” (Luq. 21:21) Yerusaalame lowo wottaaddari doyisse heeˈreenna, ise giddonni hiitto ikkite fulte xooqatto? Hakkiinni, mittu dhagge ikkanno coyi ikki. Roomu wottaaddari agure badhillitte haˈra hanafi! Yesuusi balaxe kulinonte gede, kuni siˈˈi ‘haraˈmino.’ (Mat. 24:22) Xa Yesuusi biddishsha harunsate faro afiˈritto yaate. Hakkawontenni, Yerusaalametenna qooxeessaho noohu wolu ammanamino Kiristaani ledo Yordaanoosi Laga tayisse ilaalla xooqitto. * Hakkiinni, 70 M.D. wole Roomu olanto dagge Yerusaalame giirte buluushshitu. Ati kayinni Yesuusi biddishsha harunsootto daafira lubbokki gattino.

3. Muli yanna giddo Kiristaanaho mayi tuncu yaannonsa? Konni birxichira maa ronseemmo?

3 Muli yanna giddo, ninke baalunkura togoo coyi iillannonke. Yesuusi umi xibbi diro Yerusaalame baˈu yannara ikkitino coyibba horoonsiˈre, albillitte “bayiru qarri” hedeweelcho hanafanno wote ikkannore xawisino. (Mat. 24:3, 21, 29) “Lowo daga” alame woˈmate aana daannoha konne qarra saˈannota afa hagiirsiissannote. (Ajuuja 7:9, 13, 14 nabbawi. *) Qullaawu Maxaafi hattee yannara mayi ikkanno yaanno? Tini hajo gatonke ledo xaado afidhinota ikkitino daafira, tenne xaˈmo dawaro afa hasiissannonke. Hanni albillitte ikkitannoti tini coyibba ninke mitto mittonka kissannohu hiittoonniitiro laˈno.

BAYIRU QARRI HANAFANNO GARA

4. Bayiru qarri hanafanno wote mayi ikkanno? Kuni ikkannohu hiittoonniiti?

4 Bayiru qarri hanafannohu hiittoonniiti? Ajuujate maxaafi kuni ikkannohu “Bayira Baabiloone” baˈanno wote ikkinota kulanno. (Aju. 17:5-7) Kaphu ammaˈno fotaancho woy soorraasincho ikkitinohu gede asse kula garankolla! Ammaˈnote marooti tenne busha alame gashshaano ledo foortino. Insa Yesuusinna Mangistesira ammanantinore ikka agurte, mannu gashshoote irkissino; qoleno poletiku kaaˈlo afiˈrate yite Maganu seera lashshi assite agurtino. Collooˈminohunna seeminaatensa agadhinohu buuramino Kiristaaninna insa mereero lowo badooshshi no. (2 Qor. 11:2; Yaq. 1:27; Aju. 14:4) Ikkina tenne fotaancho dirijjite hunannohu ayeti? Maganu Yihowa “hedosi” “xiille duumu moyichite” “tonne buudda” wodanira woranno. Tini buudda xaa yannara Buusantino Mangistubba Dirijjite irkisannoha poletiku gashshoote baalanka riqibbanno; “duumu xiille moyichi” qole tenne Dirijjite riqiwanno.—Aju. 17:3, 18; Ajuuja 17:16, 17 nabbawi. *

5, 6. Bayira Baabiloone baˈanno wote ise giddo noo manni gudisire digoofanno yineemmohu mayiraati?

5 Ikkina Bayira Baabiloone giddo noo ammaˈno baala baˈanno wote insa harunsanno manni gudisiˈre goofanno yaateni? Hatto ikka hoogara dandaanno. Masaalaanchu Zekkaariyaasi qullaawu ayyaaninni hatte yannare borreessino. Isi alba kaphu ammaˈno giddo heeˈrino manchire kulanni togo yiino: “Isi togo yaanno:  ‘Ani masaalaancho diˈˈikkoommo. Ani baatto looseemmoho; korkaatuno anje heeˈreenna mittu manchi borojjichosi asse hidhinoe.’ Mittu manchi, ‘Tini qotikki mereero noo mada maati?’ yee xaˈmisiro, ‘Jaallaˈya mine heeˈre madiˈroommote’ yee qolanno.” (Zek. 13:4-6) Konni daafira, albillitte ammaˈnote marooti giddo mitootu ammaˈno noonsakkire labbe leeltanno, hattono alba tenne kaphu ammaˈno giddo noonta kaaddanno.

6 Hatte yannara Maganu manni hiikkannoyya? Yesuusi togo yiino: “Isinni hatti barruwa haraˈma hooggoommero, maala uddiˈrinohu baalu digatanno; ikkollana, doorantinori daafira yineenna hatti barruwa haraˈmitanno.” (Mat. 24:22) Aleenni laˈnummonte gede, 66 M.D. qarru ‘haraˈmino.’ Tini qolte “doorantinori” yaano buuramino Kiristaani Yerusaalamete kataminninna qooxeessinni fule xooqanno faro fantino. Hatteente gede, “doorantinori” daafira yineenna albillitte bayiru qarrihu umi gafi ‘haraˈmanno.’ “Tonne buudda” yaano poletiku mangistuwa Maganu manna gudisse huntara difajjinanninsa. Hatteentenni, bayiru qarri hanafi gedensaanni shiima yanna gobba qaxaqaˈa yitanno.

FONQOLUNNA YOOTE YANNA

7, 8. Kaphu ammaˈno dirijjitta baˈu gedensaanni mayi faro faˈnantanno? Hatte yannara Maganu manni baxxe leellannohu hiittoonniiti?

7 Kaphu ammaˈno dirijjitta baˈu gedensaanni mayi ikkanno? Hatti yanna wodaninke hiittoohoro bande anfannita ikkitanno. Hakkawote rooru manni “ilaallate aana noota jajjabba kinna” yaano mannu dirijjitta golonsa assiˈrate woˈnaalanno. (Aju. 6:15-17) Yihowa soqqamaano kayinni lawishshu yaattonni, isi qixxeessinonsawa xooqqanno. Umi xibbi diro, qarru haraˈmiti shiima yanna Yihudootu gudisidhe Kiristaana ikkitannota diˈˈikkitino. Hatti yanna wonanni Kiristaana ikkite noori Yesuusi biddishshira hajajante ilaalla xooqqannote. Hatteente gede, albillitte bayiru qarri yannara heedhannote qaxaqaˈa yitino woggara lowohu haaru manni halaalu magansiˈrawa lolahanno yine dihendeemmo. Hatteentenni, hatti yanna halaalunni Magano magansidhannori baalunku iso baxxannotanna Kiristoosi roduuwa irkissannota leellishshanno faro ikkitanno.—Mat. 25:34-40.

8 Hattee fonqolu yannara ikkannoha baalanka coye gudinse afano hoongummoro, hakkawote facci assine agurreemmo coyi heeˈrannota heda dandiineemmo. Umi xibbi diro, Kiristaanu heeshshonsa gatisiˈrate miinjansa agure xooqanna mitiinsannonsare dandee heeˈra hasiissinonsa. (Marq. 13:15-18) Albillitte ammananke agadhate yine noonkeha maalaamittete coye facci assine agurreemmo? Yihowara ammanammoommore ikkate assa hasiissannonke coye baala assineemmo? Hanni konne coye hedi! Hattee yannara, hundi masaalaanchi Daanieeli lawishsha harunsine baxi coyi dayirono Magano magansiˈneemmori ninke calla ikkineemmo.—Dan. 6:10, 11.

9, 10. (a) Bayiru qarri yannara Maganu manni hiittee sokka duduwanno? (b) Maganu manni diinna hatte yannara ma assitanno?

9 Hatti yanna ‘Mangistenniha dancha duduwo’ sabbankannita diˈˈikkitino. Hakkawote hakku loosi uurre kaino. Hatte yannara “goofimarchu” daye kaino yaate! (Mat. 24:14) Hakkawote, Maganu soqqamaano waajjitukki yoote sokka dudubbanno. Hatti sokka Sheexaanunniti busha alame woˈmunni woˈma baˈara kaˈinotano kultannote. Qullaawu Maxaafi tenne yoote sokka kaadete ledo lawisanno: “Jajjabba kaade iiminni mannu aana dirritu; mitte mittenti kaade mitte taalaante ikkitanno; qoomamu waajjishannoha ikkino daafira mannootu kaadete qoomaminni kainohunni Magano xontu.”—Aju. 16:21.

 10 Diinnanke tenne sokka macciishshansa digattanno. Hatte yannara Maagoogi Googi yaano alamete daga mitteenni buusante ma assitannoro masaalaanchu Hiziqeeli ayyaanunni coyiˈrino: “Aliidi Mootichi Yihowa togo yaanno: ‘Hatte yannara hedo wodanikkira dagganno; hattono busha soma fushshiˈratto. Togo yaatto: “Mulla fano uullara noo qachuwa horreemmo. Yaachishannori nookkiha deseˈe yite ofoltinori qacha mareemmo; baalunku huxxu, cufanu woy xullo nookkiha heedhannoreeti.” Konne assattohu lowo jironna miinja mulqiˈrate, qoleno alba fano keeshshe xa mannu heeˈrannoha ikkino bayichonna dagate mereerinni galagale gamba yiino manna qasateeti; kuni manni jironna miinja cibbiˈrino, hattono uullate mereeroho heeˈranno.’” (Hiz. 38:10-12) Hatte yannara Maganu manni “uullate mereeroho” noohu gede ikke baxxe leellanno. Alamete daga tenne laˈanni sammi diyitanno. Ee, insa buurantinore Yihowa soqqamaanonna insa miilla qasate kaˈanno.

11. (a) Bayiru qarri yannara ikkitanno coyibba aante lainohunni maa dea dihasiissannonke? (b) Mannootu iima malaatta laˈanno wote hiikkitanno?

11 Hakkiinni aane ikkannore laˈneemmo wote, Maganu Qaali hatte yannara ikkitanno coyibba aante bade kulannokkita deˈnoonke. Hakkawote mite coyibba mitteenni ikkitannoha ikkara dandaanno. Yesuusi tenne alame goofimarchire kultanno masaalo togo yee coyiˈrino: “Arrishshotenna aganu aana malaatta leeltanno; hattono uullate aana mannootu baaru xadhannonna shafamanno daafira assitannore afa hoogge quuxxi yitanno. Mannootu waajjatenninna uullate aana daannore agadhatenni kainohunni quubbi yitanno; korkaatuno iimi wolquwa huxidhanno. Hakkiinnino manchu Beetti wolqatenninna lowo ayirrinyinni gomichu giddoonni daanna laˈanno.” (Luq. 21:24-27; Marqoosi 13:24, 25 nabbawi; * Marq. 13:26) Tini masaalo woˈmitanno wote iima addinta waajjishshanno malaatta leeltanno yaateni? Tini hakkawote anfeemmota ikkitanno. Hatti malaatta Maganu diinnara wodana masissannotanna shabbarsitannota kayinni dihuluullammeemmo.

Albillitte gato afiˈneemmota mittoreno dihuluullammeemmo! (Gufo 12, 13 lai)

12, 13. (a) Yesuusi “bayira wolqanninna ayirrinyinni” daanno wote mayi ikkanno? (b) Hatte yannara Maganu soqqamaano hiitto ikkitanno?

12 Yesuusi “bayira wolqanninna ayirrinyinni” daanno wote mayi ikkanno? Hatti yanna ammanantinori baraarsha, ammanama hoogguri kayinni qoricha adhitannote. (Mat. 24:46, 47, 50, 51; 25:19, 28-30) Maatewoosi borreessino garinni, Yesuusi alamete goofimarchi malaate kule kae jeefote geˈreewunna meunnire kulanno lawishsha coyiˈrino: “Manchu Beetti sokkaano baalante ledo ayirrinyisinni daanno wote, ayirrado zuufaanesira ofollanno. Daga baalanti albasiinni gamba yitanno; isi qole allaalaanchu geˈreewo meuwiinni badannonte gede, manna mitto woluwiinni badanno. Geˈreewo qiniitesiinni, meˈˈe kayinni gurasiinni uurrisanno.” (Mat. 25:31-33) Geˈreewunna meu mayitanno yoo yinanna macciishshanno? Yesuusi hakko lawishshira gumulote togo yiino: “Kuri [meu] hegere baowa hadhanno; keeraano kayinni hegere heeshshowa hadhanno.”—Mat. 25:46.

13 Meu gedee manni “hegere baowa” haˈrannota afanno wote hiitto ikkanno? Insa “dadillite gagaso gaˈnitanno.” (Mat. 24:30) Kiristoosi roduuwinna ammanantinori insa miillana? Magano Yihowanna Beettosi Yesuusi Kiristoosi woˈmunni woˈma addaxxitanno daafira, insa Yesuusi uyinota aante noo hajajo harunsitanno: “Tini coyibba ikka hanaffanno wote, gatoˈne gambissanni noo daafira subbine uurre, hattono umoˈne gotti asse.” (Luq. 21:28) Ee,  hakkawote gato afiˈneemmota mittoreno dihuluullammeemmo.

MAGANU MANGISTE GIDDO WARAˈA YEE XAWA

14, 15. Maagoogi Googi siˈˈi gedensaanni heeˈrannohu gamba assate loosi hiikkoyeti? Kuni loosi loosamannohu hiittoonniiti?

14 Maagoogi Googi Maganu manna sia hanafanno wote mayi ikkanno? Maatewoosino Marqoosino hakkawote ikkannore xawissino: “[Manchu Beetti] sokkaano soye, shoolente bubbe widinni, uullate qaccenni kayise iimi qacce geeshsha noore isi doodhinore gamba assanno.” (Marq. 13:27; Mat. 24:31) Koye kullihu gamba assate loosi buurantinori umi xibbi diro gamba yitu yanna leellishannoha diˈˈikkino; qoleno uullate aana gattino buuramaasinera jeefote sumuda sumundanni yanna xawisannohano diˈˈikkino. (Mat. 13:37, 38) Buuramaasinete jeefote sumuda sumundannihu bayiru qarri hanafara albaanniiti. (Aju. 7:1-4) Ikkina Yesuusi yiihu gamba assate loosi hiikkoyeti? Hatti yanna 144,000 wido ikkinohu uullate aana gatino Kiristaani iimi baraarshansa adhannote. (1 Tes. 4:15-17; Aju. 14:1) Kuni ikkannohu Maagoogi Googi Maganu manna sia hanafihunni shiima yanna gedensaanniiti. (Hiz. 38:11) Hakkiinni Yesuusi coyiˈrinohu kuni qaali woˈmanno: “Hatte yannara keeraano Anninsa Mangiste giddo arrishshote gede ikkite waraˈa yite xabbanno.”—Mat. 13:43. *

15 Suˈmu Kiristinni giddo noohu batinyu manni, Kiristaanu maalunku iimira haˈranno yee ammananno. Qoleno, Yesuusi uulla gashshate illete leellanni daanno yite heddanno. Ikkollana, “manchu Beetti malaati” iima leellannotanna Yesuusi “iimi gomichinni” daannota Qullaawu Maxaafi xawise kulanno. (Mat. 24:30) Tini lamenti  yaatto Yesuusi illete leellikki daannota xawissanno. Hakkiinni saeno, “maalunna mundee Maganu Mangiste diragidhanno.” Hakko daafira, iimira hadhannori balaxxe “jeefote xurumba ufuunfanni wote, hedeweelcho, illete lipheessinni soorrama” hasiissannonsa. * (1 Qor. 15:50; 1 Qorontoosi 15:51-53 nabbawi. *) Konni daafira, uullate aana gattinori ammanantino buuramaasine anga iimira mittowa gamba yitanno.

16, 17. Iima Geˈrechu sarge ikkitara albaanni mayi ikkanno?

16 Geˈrechu sargera jeefote qixxaawo hananfannihu, 144,000 wido ikkitinori baalunku iimira hadhuhu gedensaanniiti. (Aju. 19:9) Ikkollana, hattee hagiirsiissanno ikkitora albaanni woluri ikkannori no. Uullate aana gattino buuramaasine iimira hadhara shiima yanna albaanni, Googi Maganu manna sianno. (Hiz. 38:16) Kuni siˈˈi mayi ikkanno gede assanno? Uullate aana, Maganu manni golo ikkannonsahu nookkiha lawanno. Insa hakkawote Nugusu Iyyoosaafixi waro uyinoonni biddishsha harunsitanno: “Konne ola olantinanniri kiˈne diˈˈikkitinoonni. Bayichoˈne amaddine sammi yitine uurritine, Yihowa gatisannoˈne gara laˈe. Yihudanna Yerusaalame, waajjitinoonte, woy shabbarantinoonte.” (2 Zee. 20:17) Ajuuja 17:14, buuramaasine baalanti iimira hadhu gedensaanni Maganu manni diinna ikkitannore kultanni togo yitanno: “Kuri Geˈrechu ledo olantanno; ikkollana, Geˈrechu mootoollete Mootichanna nugussate Nugusa ikkino daafira, qeelannonsa. Qoleno, isi ledo noori woshshantinori, doorantinorinna ammanantinori qeelle adhitanno.” Yesuusi iima ledosi mookkannori 144,000 ledo ikke, uullate nooha Maganu manna gatisanno.

17 Konninni kainohunni Armagedooni oli kaˈˈanno; kuni oli Yihowahu qullaawu suˈmi gotti gotti yaanno gede assanno. (Aju. 16:16) Hatte yannara, meu gedee mannooti gudisante “hegere baowa hadhanno.” Jeefote, bunshete yinanniri gudisiˈre uullate aaninni hoˈlanno; lowo daga wido ikkino manni bayiru qarriha jeefote gafa keere saˈˈanno. Qixxaawo baalanti gooffu gedensaanni, Ajuujate maxaafi gumulo yaano Geˈrechu sarge ikkitanno. (Aju. 21:1-4) * Bayira qarra sae uullate aana heeˈrannohu baalunku Maganu atoote afiˈranno, hattono baxillesinna shaqqillesi laˈˈanno. Hatti addinta kaajja sargeeti! Hatti yanna quqquxamme agadhineemmota diˈˈikkitino?—2 Pheexiroosi 3:13 nabbawi. *

18. Albankeenni dhaggete coyibba ikkitara noo daafira, maa assate murciˈra hasiissannonke?

18 Albankeenni tini dhaggete coyibba nooha ikkina, xa mittu mittunku maa assa hasiissannonke? Hawaariya Pheexiroosi ayyaanunni togo yee borreessino: “Tini baalanti coyibba konni garinni daaqqannoha ikkiro, qullaawa amanyoote harunsitinenna Maganoho galtinoonnire ikkaˈne leellishannore assitine hiittoo manna ikka hasiissannoˈnero hedde! . . . Yihowa barra agadhitinanninna surreˈnenni gambisinohu gede assitine heddinanni heeˈra hasiissannoˈne! Konni daafira, baxantinoonni roduuwa, tenne coyibba agadhitinanni heedhinoonni daafira, jeefote isi albaanni xurunna xeˈne nookkire ikkitine saalametenni leeltinanni gede dandiitinannire baala asse.” (2 Phe. 3:11, 12, 14) Konni daafira, Salaamete Nugusira kaaˈline ayyaanaamittetenni xuru noonkekkire ikkine heeˈrate murciˈne kaˈno.

^ GUFO 2 Dotteessa 15, 2012 Agarooshshu Shae (Amaaru Afoo) qoola 25-26 lai.

^ GUFO 3 Ajuuja 7:9, 13, 14: “Hakkuyi gedensaanni laummo, kuneeti! baalante daga, gaˈre, gosanna afii giddonni fultinoti aye manchino kiire gudannokkiti lowo daga waajjo uddano uddidhe zuufaanetenna Geˈrechu albaanni uurrite no; insa saattu daro anga adhite no. Hakkiinni cimeeyyete giddo mittu togo yee qolie: ‘Waajjo uduunne uddidhinori kuri ayeooti? Dagginohuna hiikkiinniiti?’ Anino hakkawontenni, ‘Mootichaˈya, tenne afoottohu ateeti’ yuummosi. Hakkiinni isi qole togo yiie: ‘Kuri bayira qarra saˈe dagginoreeti; qolteno uddanonsa Geˈrechu mundeenni hayishshidhe waajjo assidhino.’”

^ GUFO 4 Ajuuja 17:16, 17: “Laittoti tonne buuddanna moyichu, hattee fotaancho gibbanno, buluushshitannose, mullicho assitannose; hattono maalase ittanno, giiratennino giirtannose. Maganu qaalisi woˈma geeshsha hedosi wonshitanno gede, ee, mangistuwansa moyichoho uyite mittu gari hedonsa wonshitanno gede tenne wodaninsara worinona.”

^ GUFO 11 Marqoosi 13:24, 25: “Hatte yannara hakko qarri gedensaanni, arrishsho tunsitanno, aganuno dixawanno; qoleno iiminni beeddahe ubbanno, hattono iima noo wolquwa shafantanno.”

^ GUFO 14 Maaja 15, 2013 Agarooshshu Shae (Amaaru Afoo) qoola 13-14 lai.

^ GUFO 15 Hatte yannara buuramino Kiristaani maali iimira dihaˈranno. (1 Qor. 15:48, 49) Insa maala Yesuusi maalinte gede haaˈne hoollannita heda dandiineemmo.

^ GUFO 15 1 Qorontoosi 15:51-53: “Kuneeti! Mitto dahaawinoha qullaawa coye kuleemmoˈne: Ninke baalunku reyineemmo yaa diˈˈikkino; hatteentenni, baalunku soorrammeemmo; jeefote xurumba ufuunfanni wote, hedeweelcho, illete lipheessinni soorrammeemmo. Xurumba ufuunfanni; hakkiinni reyitinori sholtannokkire ikkite kaˈanno, ninkeno soorrammeemmo. Kuni sholannohu sholannokkiha uddiˈra hasiissannosina, hattono kuni reyannohu reyannokkiha uddiˈra hasiissannosi.”

^ GUFO 17 Faarso 45 hatte yannara ikkanno coyi aante kultannonke. Nugusu balaxe ola olamanno; hakkiinni sarge ikkitanno.

^ GUFO 17 2 Pheexiroosi 3:13: “Ikkollana, isi uyinonke hexxo garinni haaro iimanna haaro uulla agadhine heeˈnoommo; kuriuu giddo keeraanchimma woˈmitanno.”