Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Maaja 2015

Ayyaanaamitte Gannate Leddine Biifisse

Ayyaanaamitte Gannate Leddine Biifisse

“Lekkaˈya kaxxitanno base ayirriseemmo.”—ISA. 60:13.

FAARSO: 102, 75

1, 2. Ibirayisxete Afiite Qullaawa Borro giddo, Maganu ‘lekka kaxxitanno base’ yaanno qaali maa riqiwanno?

MAGANU YIHOWA, “Iimi zuufaaneˈyaati; uulla kayinni lekkaˈya kaxxitanno baseeti” yiino; hatto yaasi garankolla. (Isa. 66:1) Qoleno, “Lekkaˈya kaxxitanno base ayirriseemmo” yiino. (Isa. 60:13) Isi konne assannohu hiittoonniiti? Ninke heeˈnoommohu Maganu ‘lekka kaxxitino base’ aana ikkino daafira, tini ninke heeshsho ledo afidhino xaadooshshi maati?

2 Maganu ‘lekka kaxxitino base’ yaanno qaali uulla riqiwannoho; iseno agurranna, Ibirayisxete Afiite Qullaawa Borro giddo hundi Isiraeele horoonsidhanno beetemeqideseno riqiwanno. (1 Zee. 28:2; Far. 132:7) Uullate aana heedhinoti hatti beetemeqidese, halaalu magansiˈrara mereerima base ikkite keeshshitino. Hakko daafira, Yihowa illera lowo geeshsha biifadote. Tini beetemeqidese heeˈrase umise, Yihowa lekka kaxxitanno base ayirrinye afidhanno gede assitino.

3. Maganunniti bayira ayyaanaamitte beetemeqidese maati? Hanaffinohuna mamooteeti?

3 Yannankera halaalu magansiˈrara mereerima ikkitinoti gimbete beetemeqidese diˈˈikkitino. Ikkollana, xaa yannara aye gimbenni roore Yihowa ayirranno gede assitannoti ayyaanaamitte beetemeqidese no. Tini beetemeqidese Maganu isi ledo araarammeemmo gede, Yesuusi  Kiristoosi kakkalaanchimmanna wodo widoonni assino qixxaawooti. Tini qixxaawo hanaffinohu 29 M.D., Yesuusi cuuame Yihowate bayira ayyaanaamitte beetemeqidesera Kakkalaanote Biilo ikke shoomami woteeti.—Ibi. 9:11, 12.

4, 5. (a) Faarso 99 kultanno garinni, Yihowa halaalunni magansiˈranno manniti qara hasatto maati? (b) Ninkeneeto mayine xaˈma hasiissannonke?

4 Ayyaanaamitte beetemeqidese lowonta naandeemmo daafira, mannu Yihowa suˈma afanno gede assine iso guwisiˈneemmo; hattono shaqqillunni wodo qixxeessinohura gotti gotti assineemmosi. Xaa yannara sette miliyoone saˈˈannohu addu Kiristaani Yihowara ayirrinye aanni noota afa lowo geeshsha hagiirsiissannote! ‘Magano guwisiˈneemmohu iimira haˈnummo gedensaanniiti’ yee soˈrotenni coyiˈrannohu mitu manni gede ikkikkinni, Yihowa Farciˈraasine baalunku xaanni koye uullate aana iso guwisiˈra hasiissannota huwattino.

5 Yihowa guwisiˈneemmoha ikkiro, Faarso 99:1-3, 5 aana kulloonnite ammanantino soqqamaanosi lawishsha harunsinoommo yaate. (Qummeeshsha nabbawi. *) Tini faarso xawissannonte gede, Muse, Aarooninna Saamueeli dirinsara wolqansa assitu geeshsha halaalu magansiˈra irkissino. (Far. 99:6, 7) Yannankera buurantinori Kiristoosi roduuwi giddo uullate aana gattinori iimira hadhe isi ledo kakkalaano ikkite soqqantara albaanni, ayyaanaamitte beetemeqidesera uullayidi hoowera ammanante soqqantanno. Haammata miliyoone ikkannohu “wolu geˈreewi” wido ikkino manni ammaname insa irkisanni no. (Yoh. 10:16) Tini lamenti gaamo addi addi hexxo noonsare ikkiturono, Maganu lekka kaxxitinowa koye iso mittimmatenni magansidhanni no. Ninke mittu mittunku kayinni, ‘Yihowa qixxeessinota halaalu magansiˈra qixxaawo wolqaˈya assitu geeshsha irkisanni noommo?’ yine ninkeneeto xaˈma hasiissannonke.

MAGANUNNITE AYYAANAAMITTE BEETEMEQIDESERA SOQQANTANNORE BADE AFA

6, 7. Hundi Kiristaani mereero mayi qarri kalaqamino? Lowo xibbi diri gedensaanni mayi ikkiyya?

6 Kiristaanu songo xintantunku mitto saneno woˈmikki, balanxe kulloonni kaadaasine fula hanaffu. (Looso 20:28-30; 2 Tes. 2:3, 4) Hakkiinni hanaffe, Maganoho ayyaanaamitte beetemeqidesesira addinta soqqantanni noori ayeootiro bade afa roore qarra ikkitanni hadhu. Yihowa haaru Nugusi Yesuusi Kiristoosi widoonni coyi xawe leellanno gede assinohu lowo xibbi diri gedensaanniiti.

7 Yihowa hagiirsiissannorinna ayyaanaamitte beetemeqidesesira soqqantannori 1919nni hanaffe baxxite egennantino. Insa soqqanshonsa Magano roore baxissanno gede ayyaanaamittetenni collooˈmitanni keeshshitino. (Isa. 4:2, 3; Mil. 3:1-4) Lowo xibbi diri albaanni hawaariya Phaawuloosi ajuujatenni lainori shiimu deerrinni woˈma hanafino.

8, 9. Phaawuloosi ajuujatenni laino “gannate” maa maa riqibbannoro xawisi.

8 Layinki Qorontoosi 12:1-4 Phaawuloosi laino ajuuja kultanno. (Kiiro 1, 2, 4 nabbawi. *) Yihowa hatte ajuuja widoonni Phaawuloosira albillitte ikkanno coye leellishinosi. Phaawuloosi “sayikki gordo [hawulukami]” yannara lai gannate maati? Phaawuloosi laino gannate uullate, ayyaanaamittenna iimi gannate riqibbanno; kuni baalunku mitteenni ikkannohu albillitteeti. Tini  gannate albillitte uullate aana heedhanno Gannate riqibbanno. (Luq. 23:43) Qoleno, haaro alamera heedhannota guuta ayyaanaamitte gannateno riqibbanno. Hakkiinni saeno, “Maganu gannatera” yaano iima Yihowa noowa heeˈrate qoosso riqibbanno.—Aju. 2:7.

9 Ikkina, Phaawuloosi “coyiˈra hasiissannokkitanna mannu coyiˈrara fajjinannikki qaalla” macciishshinota coyiˈrinohu mayiraati? Hatti yanna isi ajuujatenni lainota dhaggete coyibba tittire xawisannota diˈˈikkitino. Ikkollana, yannankera Maganu manni mereero noo atoote coyiˈra fajjinoonnireeti!

10. Ayyaanaamitte gannatenna ayyaanaamitte beetemeqidese mitto diˈˈikkitino yineemmohu mayiraati?

10 “Ayyaanaamitte gannate” yaanno qaali duucha wote horoonsiˈneemmoho. Tini gannate Maganunna roduuwinke ledo salaametenni hagiidhinanni heeˈneemmo gede assitinonketa baxxitinota ayyaanaamitte qawaaxxo xawissannote. Ikkollana, ‘ayyaanaamitte gannatenna’ “ayyaanaamitte beetemeqidese” mitto coyeeti yaa diˈˈikkino. Ayyaanaamitte beetemeqidese Maganu halaalu magansiˈrara qixxeessino qixxaawooti. Ayyaanaamitte gannate kayinni yannankera Magano hagiirsiissanninna ayyaanaamitte beetemeqidesesira isira soqqantanni noore bade afate kaaˈlitannote.—Mil. 3:18.

11. Xaa yannara maa assate qoosso noonke?

11 Yihowa 1919nni hanafe, guuntete xeˈne noonsa manni ledosi ayyaanaamitte gannate latisanno, lossannonna halashshanno gede fajjinota afanke lowo geeshsha hagiirsiissannote! Ati konne kaajja looso kaaˈlitanni nootto? Yihowa ‘lekka kaxxitino base’ ayirrinye afidhanno gede assate isi ledo ganyite loossanni nootto?

YIHOWA DIRIJJITE ALBINNI ROORE BIIFFANNI NO

12. Isayyaasi 60:17 noo masaalo woˈmitinota mayinni anfeemmo? (Umi misile lai.)

12 Yihowa dirijjiteta uullayidi kifile roore biifisatenna woyyeessate lowore taashshinannita Isayyaasi 60:17 aana balanxe masaalloonni. (Qummeeshsha nabbawi. *) Wedellu woy halaalu mine lowo diro keeshshitinokkiri togoo taashsho daafira borronke aana nabbabbino woy wolu roduuwiwiinni macciishshitino. Tenne taashsho illensanni laˈino roduuwi kayinni kaajja qoosso afidhino! Kuri roduuwi Yihowa Nugusinke Yesuusi widoonni dirijjitesi massaganni noota seekkite ammantanno! Insa togoo ammana heedhannonsa gede assitanno taje laˈino; ninkerano hattoo ammana noonke. Kuri muxxe roduuwi woˈnaalsha macciishshanke Yihowara noonke ammana lexxitanno gede assitanno.

13. Faarso 48:12-14 yitanno garinni maa assate qeechi noonke?

13 Halaalu mine keeshshinoommo diri ikki geeshshihano ikkiro, Yihowa dirijjite daafira mannaho kula hasiissannonke. Tenne busha, maaeelanna baxillu nookki alame aana ayyaanaamitte gannate heeˈrase maalalete! Yihowa dirijjite, woy “Tsiyooni” giddo noota dhaggete coyibbanna ayyaanaamitte gannatere kulanno halaale “dagganno ilamara” hagiirrunni sayisa hasiissannonke.—Faarso 48:12, 13 nabbawi; * Far. 48:14.

14, 15. Tonaa honsu lamalawu kawa taashshinoonni coyibba maati? Tini taashsho dirijjitete kaaˈlitinohu hiittoonniiti?

14 Mereeronke noohu batinyu jajjabbu roduuwi, Yihowa dirijjiteta uullayidi kifile albinni roore biiffanno gede assannoha duucha coye taashshinanna illensanni laˈino. Kuri roduuwi mitte songo giddo cimeeyyete bisi nookkiha mittu songote soqqamaanchi noo yanna, mitte gobbara Sinu Biiro Komite nookkiha mittu sinu biiro soqqamaanchi noo yanna, hattono egennaminohu Yihowa Farciˈraasinehu Aliidi Bisi nookkiha Agarooshshu Shae Maamarihu  mittu pirezidaantichi massagino yanna qaagganno. Hatte yannara, diinaggaabbe loossannore kore roduuwa kaaˈlitannori ammanantino roduuwi nooha ikkirono, songote giddo, sinu biiroranna qara biirora addi addi coye murannohu mitto mancho callaho. Hakkiinni 1970 kawa, aliidi laˈˈaancho ikkate qeecha mittu manchira calla aantenni cimeeyyete gaamo amaddanno gede assini.

15 Togoo taashsho kaaˈlitinori no? Ee, kaaˈlitino. Hiitto? Korkaatuno togoo taashsho assinoonnihu Qullaawa Borro giddo noo lawishsha albinni roore huwanteeti. Coye baalanka mittu manchi calla murantenni, baalante cimeeyyeeti woy Yihowa uyinonkeri ‘elto ikkitino labballiti’ dancha akatta dirijjitete roore kaaˈlitanno.—Efe. 4:8; Law. 24:6.

Yihowa baalankawa noo manni hasiisannonsa biddishsha afiˈranno gede assanni no (Gufo 16, 17 lai)

16, 17. Muli yannara taashshinoonni coyibba giddo atera roore dhagge ikkannohehu maati? Mayira?

16 Muli yanna kawa borronke dana, amado hattono mannaho tuqinseemmo doogga lainohunni assinoonni taashshono heda dandaatto. Soqqanshote yannara, kaaˈlitanno amaale amaddinotanna laˈˈate baxissanno borro mannaho ela lowonta hagiirsiissannote! Hanni mannaho halaale kulate haaro tekinooloje lawishshaho, jw.org yinanni webisayite horoonsiˈneemmo garano hedi. Tini webisayite lowo manni lowonta hasiisannonsa biddishsha afiˈranno gede assitanno; qoleno, Yihowa mannaho addinta assaawannotanna baxannonsata leellishshanno.

17 Maatete Magansiˈrara mitto hashsha woy gillete xiinxallora roore yanna afiˈneemmo gede assinoonni taashshono dea dihasiissannonke. Jajjabbu gambooshshi pirogiraame albinni roore woyyaabbanni hadhino garino dhaggete. Diru kiiro roore seekkanni hadhanni no! Qoleno, addi addihu tiokiraasete rosi mininke widoonni albinni roorino qajeelsha uyinanni heeˈnoonnihura tashshi yaannonke. Tini baalanti taashsho  Yihowa dirijjitesi massaganni noota leellishshanno. Isi yannate kiiro, dirijjitesinna ayyaanaamitte gannatenke biinfilli lexxanno gede assanni no!

ATI AYYAANAAMITTE GANNATE ROORE BIIFISA DANDAATTOHU HIITTOONNIITI?

18, 19. Ayyaanaamitte gannatenke biifisa dandiineemmohu hiittoonniiti?

18 Ayyaanaamitte gannatenke biifisa dandiineemmo gede Yihowa ninkerano qeecha oye ayirrisinonke. Tenne assa dandiineemmohu Maganu Mangisteha dancha duduwo diinaggaambe dudumbenna wole manna lende rosaano assineeti. Mitto mancho ayyaanaamittetenni lophe isonooto Maganoho sayise aanno gede kaaˈlinummo kiiro, ayyaanaamitte gannate halashshinoommo yaate.—Isa. 26:15; 54:2.

19 Yannate kiiro Kiristaanu akatanke woyyeessiˈrankeno ayyaanaamitte gannatenkera biinfille leddanno. Tenne assanke tini gannate laˈˈanno mannira roore baxissannota ikkitanno gede assitanno. Duucha wote Qullaawu Maxaafi egennonni roore, manna umo Maganu dirijjitewa, hakkiinni Yihowawanna Yesuusiwa shiqanno gede assitannoti amanyootu xuri noonkekkirenna salaame banxeemmore ikkankeeti.

Ayyaanaamitte gannatenke halashshate looso kaaˈla dandaatto (Gufo 18, 19 lai)

20. Lawishsha 14:35 yitanno garinni, maa assa hasiissannonke?

20 Yihowanna Yesuusi lowo geeshsha biiffinota ayyaanaamitte gannatenke laˈanno wote baasa hagiidhitanno! Xa tenne gannatenke lende biifisate loonseemmo loosinni afiˈneemmo hagiirri, albillitte uulla gannate assate looso loonse afiˈneemmo hagiirre leellishannoho. Lawishsha 14:35, “Mitto coye wodanchatenni assanno soqqamaanchi nugusa hagiirsiisanno” yitannota deˈnoonke. Ayyaanaamitte gannatenke lende biifisate diinaggaambe loonsanni, assineemmore baala wodanchatenni assino!

^ GUFO 5 Faarso 99:1-3, 5: “Yihowa Nugusa ikkino. Daga masse huxidho. Isi kiruubeelete aleenni zuufaanesira ofollino. Uulla shashshafanto. Yihowa Tsiyoonira lowoho; qoleno isi mannu baalunkura aleenni gotti yiinoho. Mannu baalunku bayira suˈmakki guwiso; suˈmikki lowo geeshsha waajjinannihonna qullaawahona. Maganonke Yihowa gotti gotti asse, lekkasi kaxxitanno baserano sagadde; Isi qullaawaho.”

^ GUFO 8 2 Qorontoosi 12:1, 2, 4: “Naaxxa hasiissannoe. Kaaˈlitannota ikka hooggurono, Mootichu kulinoeta maalalete sokkanna isi xawisinoe ajuuja coyiˈreemmo. Kiristoosi rosaancho ikkinoha mitto mancho egennoommo; kuni manchi 14 diri albaanni sayikki gordo hawulukamino; hawulukaminohu maalunniitironna teˈee diafoommo; Maganu kayinni afino. Kuni manchi gannate noowa hawulukame coyiˈra hasiissannokkitanna mannu coyiˈrara fajjinannikki qaalla macciishshi.”

^ GUFO 12 Isayyaasi 60:17: “Camote bayicho culka, siwiilu bayicho birra, haqqu bayicho camo, kinnate bayicho siwiila abbeemmo; salaame aliidi laˈˈaanokki, keeraanchimmano halaqqakki asse shoomeemmo.”

^ GUFO 13 Faarso 48:12, 13: “Tsiyooni qooxora hadhe, hattono ise qooxora gaangaabbe; shaeseno kiirre. Gargarooshshu gimbuwase seekkitine laˈe; milli miliqqi yitannokki shaese daafira dagganno ilamara kultinanni gede hixamanyitine laˈe.”