Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Ella 2015

Isi Manna Baxanno

Isi Manna Baxanno

“Mannu ooso lowo geeshsha baxisannoe.”—LAW. 8:31.

1, 2. Yesuusi manna lowo geeshsha baxannota leellishinohu hiittoonniiti?

GAWALO nookkita Yihowa hayyo wolu baalunkunni roore leellisha dandiinohu bayira Beettosiiti. Isi “qara loosaasincho” ikke Annisi ledo loosino. Annisi “iima kalaqi” wotenna “uulla xinti” wote isi mageeshshi geeshsha hagiidhinoro heda dandiineemmo. Ikkollana, Maganunnihu bayiru Beetti wole kalaqo naadannoha ikkirono, ‘mannu ooso roore baxanno.’ (Law. 8:22-31) Ee, Yesuusi mancho ikke uullara daara albaanni nafa manna lowo geeshsha baxanno.

2 Gedensaanni, Maganu Beetti Annisira ammanaminoha ikkinotanna iso baxannota hattono “mannu ooso” lubbora baxannota leellishate “isonooto mullicho” assino, qoleno mannu daninni dayino. Isi konne assinohu “heeshshosi lowo mannira wodo asse aaraati.” (Fil. 2:5-8; Mat. 20:28) Addaho, isi mannu ooso lowo geeshsha baxanno! Yesuusi uullate aana noo waro Maganu isira maalale loosanno wolqa uyinosi; isi loosino maalale manna mageeshshi geeshsha baxannoro buuxissannote. Yesuusi uullate aana noo waro loosino maalale muli yanna giddo uulla woˈmate assannore leellishshannote.

3. Konni birxichira maa ronseemmo?

 3 Yesuusi uullara daasi “Maganu Mangisteha dancha duduwo duduwanno” farono fantinosi. (Luq. 4:43) Yesuusi tini Mangiste Annisi suˈma qullaawa assitannotanna mannu ooso qarra woˈmunni woˈma tirtannota afino. Yesuusi soqqanshosi yannara batinye maalale loosino; tini qolte isi mannu ooso lowo geeshsha baxannota buuxissanno. Tini ninkera kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti? Isi assinorinni ronseemmo rosi albillittete yannara hexxo heedhannonke gede kaaˈlannonke. Hanni aanchine Yesuusi loosino maalale giddo shoole laˈno.

‘HURSATE KAAˈLITANNO WOLQA LEDOSI NO’

4. Yesuusi dhiigunni amadamino manchinni xaadi wote ikkinore xawisi.

4 Yesuusi soqqamanni Galiila mare no. Isi Galiilu katamma giddo mittoho heeˈreenna mittu mararsanno coyi tuncu yiisi. (Marq. 1:39, 40) Isi hakkiicho dhiigaho yinannihu buutote dhibbi amadino manchinni xaadi. Akimichu Luqaasi kuni dhibbi bayicho assiˈrinoha ikkino daafira “dhiigu mannimmasi gudise amadino mancho” yee xawisino. (Luq. 5:12) “Kuni manchi Yesuusa laiti barxa yee, ‘Mooticha, baxittoro hursattoera dandaattowe’ yee huucciˈri.” Kuni manchi Yesuusira hursate wolqa noosita mittoreno dihuluullamino; hatteentenni isi hasiˈrinohu Yesuusi hursasira hasiˈrannoronna teˈee afateeti. Yesuusi konni mararsanno manchira mayyee qolikka? Yesuusi miteekke konne xibbu sona hunino mancho lai wote maa hedinokka? Isi togoo dhibbinni amadamino mannira godowa kaajjitanno Ferisaano gede ikkikka? Ate ikkoottoro maa assatto?

5. Yesuusi dhiigaawino mancho hursi wote “Baxeemmona huri!” yaanno gede assinosiri maati?

5 Kuni dhiigaawino manchi Muse Higge garinni “Ani battaamoho, ani battaamoho!” yee coyiˈra hasiissannosiha ikkirono isi kayinni hatto assinoha dilawanno. Yesuusi kayinni tenne hajo daafira dikayisino. Hatteentenni isi manchunna hasiisinosi coyi aana illachishino. (Zel. 13:43-46) Hatte yannara Yesuusi hedinore gunde afa hoongummorono, macciishshaminosire kayinni afa dandiineemmo. Yesuusi shaqqillunni kainohunni, dhagge ikkinore assino. Isi angasi diriirse, dhiigaawino mancho amade jawaachishshanno garinninna mararrote qoonqonni togo yiisi: “Baxeemmona huri!” Hakkiinni, “dhiigu manchu aaninni hoˈli.” (Luq. 5:13) Addaho, Kiristoosi maalale loosanno gede calla ikkikkinni manna lowo geeshsha baxannota leellishanno gede kaaˈlitinositi Yihowa wolqa ledosi no.—Luq. 5:17.

6. Yesuusi loosino maalale dhagge ikkitannohu mayiraati? Isi loosino maalale maa leellishshannote?

6 Maganu wolqa Yesuusi Kiristoosi lowo maalale loosanno gede assitinosi. Isi dhiiga calla ikkikkinni duuchu dani dhibbanna addi additi bisu xeˈne noonsa manna hursino. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Gamba yiino manni danqootu coyidhanna, laanshaabbinori hurtanna, naafootu qaaffanna hattono ballootu ille faˈnantanna lae maalaˈli.” (Mat. 15:31) Yesuusi manna hursi wote gawajjamino biso riqiwate wolu manchi biso horoonsiˈra dihasiissinosi. Isi gawajjamino biso umosi huranno gede assino! Qoleno, isi xiwantinore bayichonko hursino; wole agurina fafowa heeˈre nafa hursino woti no. (Yoh. 4:46-54) Tini dhagge ikkitanno maalale maa rosiissannonke? Xa iima Nugusa ikke noohu Yesuusi, mannu oosora geeddanno hurre abbate wolqa calla ikkikkinni hasattono noosita rosiissannonke. Yesuusi manna shaqqillunni amadino gara huwatanke albillitte haaro alamera, “Isi mishantinorenna buxane mararanno” yitannoti Qullaawu Maxaafi masaalo woˈmitanno yine addaxxineemmo gede assitannonke. (Far. 72:13) Ee, Yesuusi hakkawote huwantinore  baala kaaˈle wodanisi hasatto wonshanno.

“GOTTI YII! DADOKKI XAAXIDHE HAˈRI”

7, 8. Yesuusi Beetezaata yinannihu wayi gandiwa laanshaawino manchinni xaadara albaanni ikkinore xawisi.

7 Yesuusi Galiilaho dhiigaawino mancho hursinku boode aganna saˈino. Isi Maganu Mangisteha dancha duduwo duduwanni Galiilunni kae Yihuda haˈri. Yesuusi duduwanno sokkanna shaqqillisi lowo kume ikkanno manni wodana kakkayisikki digatino. Ee, Yesuusi buxanete dancha duduwo duduwa, qafadantinorira wolapho daggannota kulanna wodaninsa hiiqqaminore sissa hasiˈrannota leellishino.—Isa. 61:1, 2; Luq. 4:18-21.

8 Hakkiinni Niisaani agani ei. Yesuusi Annisi hajajo ayirrisate, Faasiku ayyaanira Yerusaalame haˈrino. Katamu giddo konne qullaawa Faasiku ayyaana ayirrisate dayino manni woˈmino. Beetemeqidesete aliyye widoonni Beetezaata yinannihu wayi gandi no; Yesuusi hakko mitto dhiwamino mancho afi.

9, 10. (a) Lowo manni Beetezaata yinannihu wayi gandiwa gamba yaannohu mayiraati? (b) Yesuusi wayi gandiwa maa assino? Tini xagge ninkera maa rosiissannonke? (Umi misile lai.)

9 Batinyu xiwaminohunna addi additi bisu xeˈne noonsa manni Beetezaataho gamba yaanno. Kuni manni hakkira haˈrannohu mayiraati? Wayi milli yaanno wote xiwamino manchi hakko wayi giddora eiro maalaletenni huranno yee ammananno daafiraati; hatto yee ammananno gede assinonsari maatiro dianfoonni. Hanni hakko noo manni ikkito hedate woˈnaali. Hakku xiwamino manni hexxo mudhino, yaadino hattono dadillinoti dihuluullissannote. Ikkina xiwame egenninokkihu guutu manchi Yesuusi hakkira marinohu mayiraati? Mannaho baxillu noosihuraati. Yesuusi, isi uullate aana heeˈrino dirinni rooranno diro xiwame keeshshino manchinni xaadinohu hakkooti.—Yohaannisi 5:5, 8, 9a nabbawi; * Yoh. 5:6, 7.

10 Yesuusi konne mancho hura hasiˈratto yee xaˈmisi wote kuni manchi mageeshshi geeshsha dadillaawe nooro heda dandaatto? Isi qarrasi bayichonko kulino. Isi hura hasiˈrinoha ikkirono wayi gandi giddora eessannosihu nookki daafira hiitto ikke hurannoro diafino. Hakkiinnino Yesuusi, manchu asseemmo yee hedinokkire assanno gede yaano dadosi xaaxiˈre haˈranno gede hajajisi. Manchuno Yesuusi yiinore ammane dadosi xaaxiˈre haˈra hanafi. Tini hagiirsiisanno ikkito Yesuusi haaro alame giddo loosannote roore maalalera caaleho! Tini maalale Yesuusi shooshaqa ikkinotano rosiissannonke. Isi qarrantinore hase mare kaaˈlino. Yesuusi lawishshi ninkeno qoqqowinkera alamete aana noo bunshenni kainohunni dadillanni noo manna hanse kaaˈlanke agureemmokki gede jawaachishannonke.

“UDDANOˈYA KISIHU AYETI?”

11. Marqoosi 5:25-34 noo xagge, Yesuusi xiwanu waadanno manna mararannota leellishshannohu hiittoonniiti?

11 Marqoosi 5:25, 27, 28, 30, 34 nabbawi. * (Marq. 5:26, 29, 31-33) Tini mancho 12 diro woˈma saalfattanni heedhino. Tenne manchora xibbise heeshshose woˈmate, wole agurina magansiˈrasera nafa guficho ikkino. “Batinye akimewa hadhe raataabbinohanna miinjase guxxitinoha” ikkirono roore dhiwantino ikkinnina  woyyimma diafidhino. Mitto barra kayinni tini mancho hurre afiˈrate wole hayyo maˈlitu. Ise Yesuusa yinanni manchi mulira mara hasidhu. Mannu giddoonni higge marte Yesuusi uddano kissu. (Zel. 15:19, 25) Yesuusi isiwiinni wolqa fultinota huwate, kisinosihu ayetiro xaˈmi. Mancho “waajjite huxidhanni dagge isi albaanni ubbu; qolteno halaale gudisse kultusi.” Yesuusi, tenne mancho hursinohu Annasi Yihowa ikkinota huwate shaqqillunni togo yiise: “Beettoˈya, ammanakki hursitinohe. Salaametenni haˈri, waadannohe dhibbikkinni fooliishshiˈri.”

Yesuusi loosino maalale isi ninkeranna iillannonke qarri daafira lowo geeshsha assaawannota leellishshanno (Gufo 11, 12 lai)

12. (a) Kageeshsha laˈnummo lawishshuwanni Yesuusa hiittooho yaatto? (b) Yesuusi ma assineemmo gede lawishsha ikkinonke?

12 Addaho Yesuusi shaqqadoho! Isi dhibbu waadannonsa manna godowinni mararannota huwata dandiineemmo. Sheexaanu, baxannonkehu nookkihu gedenna waagu noonkekkire ikkinoommohu gede assine hendammora hasiˈranno. Yesuusi loosino maalale, isi ninkeranna iillannonke qarri daafira addinta assaawannota leellishshanno. Addaho, Yesuusi shaqqado Nugusaatinna Kakkalaanote Biilooti! (Ibi. 4:15) Buuto dhiwamino mannira macciishshamannore, hakko iso hattoo dhibbi amade egenninonkekkiha ikkiro huwata shota ikka hooggankera dandiitanno. Yesuusi xiwame egenninokkiha ikkirono xiwamino manni hedo huwatanna marara dandiinota deˈnoonke. Yesuusi lawishshi ninkeno dandaaminke deerrinni, wolootu hedo huwatate woˈnaalleemmo gede assannonke.—1 Phe. 3:8.

“YESUUSINO WIˈLI”

13. Alaazaari kao Yesuusi hiittooha ikkinota leellishshanno?

13 Yesuusi mannu xissiisiˈranno wote isino xissiisiˈranno. Isi jaalisi Alaazaari reyi wote wolootu dadillanna laiti isino “giddosinni xissiisiˈri, hattono masillaawi.” Isi shiima yanna gedensaanni Alaazaari reyotenni kayisannota  afinoha ikkirono isi reyora baasa xissiisiˈrino. (Yohaannisi 11:33, 35, 36 nabbawi; * Yoh. 11:34) Yesuusi manna saalfate xissosi difuqqino. Laino manni Yesuusi Alaazaarinna maatesi mageeshshi geeshsha baxannoro huwata dandiino. Yesuusi Maganu uyinosi wolqa horoonsiˈre jaalasi reyotenni kayisasi mararrosi leellishshannote!—Yoh. 11:43, 44.

14, 15. (a) Yihowara mannu ooso qarra hunate hasatto noosita leellishannori maati? (b) “Qaagooshshu waamma” yaanno qaali maa huwachishannonke?

14 Qullaawu Maxaafi Yesuusi “[Kalaqaanchu] ayimmara malino lawishsha” ikkinota xawisanno. (Ibi. 1:3) Konni daafira, Yesuusi loosino maalale isino Annisino xiwanunna reyo abbitino gawajjo dhaawa hasidhannota leellishshanno. Tini hasattonsa Qullaawu Maxaafi giddo borreessinoonni kaowa calla gawaˈlitannota diˈˈikkitino. Yesuusi togo yiino: “Qaagooshshu waamma giddo noori baalunku . . . fultanno.”—Yoh. 5:28, 29.

15 Yesuusi “qaagooshshu waamma” yaanno qaale horoonsiˈrasi garankolla, korkaatuno kaˈannori Maganu qaagannoreeti. Halaˈlado kalqete alame kalaqinohu duuchanka dandaanno Magani, shiiˈnoommo manniha mitto mittonka akata mittuno gatikki qaaga dandaanno. (Isa. 40:26) Qaaga dandaa calla ikkikkinni isino Beettisino reyitinore qaaga hasidhanno. Alaazaaritinna Qullaawu Maxaafi giddo kulloonniti wolu manni kao albillitte alame woˈmate heedhanno kaora lawishshaho.

YESUUSI LOOSINO MAALALENNI RONSEEMMORE

16. Yannankera ammanantinore ikkite kaajjite uurritannori mayi qoosso afidhanno?

16 Ammanammoommore ikkine kaajjine uurrineemmoha ikkiro, maalale baalanta roortanno maalale laˈneemmo; hattino bayira qarra lulluqqine saˈˈate. Armagedooni oli gedensaanni wole haammata maalale laˈneemmo; hatte yannara baalunku manni guuta ordu keere afiˈranno. (Isa. 33:24; 35:5, 6; Aju. 21:4) Hanni hakkawote mannu maxanxare, siqqo, kazara, gaare, macciishshate kaaˈlannorenna wole togoo uduunnicho fushshe hunanno gara hedi. Yihowa Armagedooni olinni gatte saˈannorira ordu keeri heeˈrannonsa gede assasi garankolla. Korkaatuno insa loossanno loosi no. Insa Maganu elto ikkitino uullanke gudisse gannate assate hagiirrunni loossanno.—Far. 115:16.

17, 18. (a) Yesuusi maalale loosinohu mayiraati? (b) Maganu abbannota haaro alame eate sharrama hasiissannohehu mayiraati?

17 Yesuusi alba manna hursinota kultanno xagge, yannankera noohu “lowo daga” wido ikkino manni albillitte duuchunku gari dhibbinni hurannota huwatanno gede assitannohura jawaachishshannote. (Aju. 7:9) Hakkawari hurre Maganunnihu bayiru Beetti mannu ooso mararannotanna lowo geeshsha baxannota leellishshanno. (Yoh. 10:11; 15:12, 13) Yesuusi mararro Yihowa mitto mittonka soqqamaanchosi lowo geeshsha baxannota leellishshanno.—Yoh. 5:19.

18 Mannu ooso qarrunni urtanni, xiwantanninna reyitanni no. (Rom. 8:22) Guuta ordu fayyimma afiˈneemmoti Maganu qaale einoti haaro alame hasiissannonke. Milkiyaasi 4:2 hurre afiˈrino manni guuntete xeˈne borojjimmanni keere fulanno daafira “misino siitti gede burraaqannota” buuxissanno. Maganoho noonke galatinna isi uyino hexxora noonketi kaajjado ammana, hattee haaro alame eate dandaaminkere baala assineemmo gede kakkayissannonke. Yesuusi uullate aana noo waro loosino maalale mannu ooso muli yanna giddo gashshootisi hunda afidhannota geeddanno fooliishsho leellishshannota afanke lowo geeshsha jawaachishshannote!

^ GUFO 9 Yohaannisi 5:5, 8, 9a: “Hakko mittu 38 diro xiwame keeshshino manchi no. Yesuusi iso togo yii: ‘Gotti yii! Dadokki xaaxidhe haˈri.’ Hakkiinnino kuni manchi bayichonko hure, dadosi xaaxiˈre kae haˈra hanafi.”

^ GUFO 11 Marqoosi 5:25, 27, 28, 30, 34: “Hakko 12 diro mundee duˈnantannase heedhinoti mitte mancho no. Tini mancho Yesuusi daafira coyiˈnanna macciishshituti, mannu mereero isira badheenni higge dagge uddanosi kissu; korkaatuno ise, ‘Uddanosilla kisummaro, hureemma’ yite heddino. Yesuusi bayichonko wolqa giddosinni fultinota huwate, alba gamba yiino manniwa hige, ‘Uddanoˈya kisihu ayeti?’ yee xaˈmi. Isi togo yiise: ‘Beettoˈya, ammanakki hursitinohe. Salaametenni haˈri, waadannohe dhibbikkinni fooliishshiˈri.’”

^ GUFO 13 Yohaannisi 11:33, 35, 36: “Yesuusi Maariyaaminna ledose daggino Yihudooti wiˈlitanna laiti giddosinni xissiisiˈri, hattono masillaawi. Yesuusino wiˈli. Yihudootu tenne laˈuti, ‘Iso mageeshshi geeshsha baxannosiro laˈe!’ yitu.”