Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Ella 2015

Lawishshu Huuccatto Ledo Sumuu Yaannore Asse—Gafa 1

Lawishshu Huuccatto Ledo Sumuu Yaannore Asse—Gafa 1

“Suˈmikki qullaawo.”—MAATEWOOSI 6:9.

1. Maatewoosi 6:9-13 noo huuccatto soqqanshonke yannara horoonsiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

BATINYU manni Mootichu rosiisino huuccatto seekke afino. Minunni mine haˈne soqqammeemmo wote qaete annira Maganu Mangiste addinta noo gashshoote ikkitinotanna albillitte uulla gannate assitannota kulate duucha wote tenne huuccatto horoonsiˈneemmo. Woy tenne huuccattora hanafote noo hedo horoonsiˈne Maganoho ‘qullaawa’ woy xalala ikka hasiissannosihu umisi suˈmi noosita kula dandiineemmo.—Mat. 6:9.

2. Yesuusi huuccatto assiˈneemmo kiiro yinoommota calla yinammora hasiˈrannokkita mayinni anfeemmo?

2 Yesuusi tenne huuccatto Suˈmu Kiristinna harunsitannori assitannohu gede wirro wirro qoltine huuccidhe yiinoni? Diyiino. Yesuusi tenne huuccatto rosiisara albaanni togo yiino: “Huuccidhinanni wote, yitinoonnire calla yitinoonte.” (Mat. 6:7) Isi gedensaanni hige tenne huuccatto wirro qummi assinoha ikkirono, mittu gari qaalla dihoroonsiˈrino. (Luq. 11:1-4) Tini huuccatto mayi daafira huucciˈranna huuccattonke giddo maa balaxisiisa hasiissannonkero afate  kaaˈlitannonke. Konni daafira, tenne huuccatto lawishshu huuccatto yaa garaho.

3. Lawishshu huuccattore ronseemmo wote hiitte xaˈmuwa seekkine heda hasiissannonke?

3 Konniranna aananno birxichira, Yesuusi rosiisinoti lawishshu huuccatto amaddinore ronseemmo. Tenne assineemmo wote ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Tini lawishshu huuccatto, huucciˈreemmo gara woyyeessiˈrate kaaˈlitannoehu hiittoonniiti? Roorenka kayinni, tenne huuccatto ledo sumuu yaannore assanni noommo?’

“IIMA HEEˈRATTO ANNANKE”

4. Lawishshu huuccatto giddo “Annanke” yaanno qaali maa qaagiissannonke? Uulla ragiˈrate hexxo noonsa Kiristaanira Yihowa “Anna” ikkinohu ma garinniiti?

4 Yesuusi tenne huuccattora hanafote “Annanke” yiino ikkinnina “Annaˈya” diyiino; tini yaatto mimmito addinta baxannohu “roduuwu maamari” wido ikkinoommota qaagiissitannonke. (1 Phe. 2:17) Tini qolte shaaˈˈa qoosso diˈˈikkitino! Iimi heeshsho ragiˈrate hexxo noonsari Maganu ooso ikkite kiirantino buuramaasine, Yihowa woˈmunni woˈma “Anna” yite woshshansa garaho. (Rom. 8:15-17) Uullate aana hegerera heeˈrate hexxo noonsarino Yihowa “Anna” yite woshsha dandiitanno. Heeshsho uyinonsahu isooti; qoleno isi halaalunni magansidhannosirira baalaho hasiissannonsare baxillunni aannonsa. Uulla ragiˈrate hexxo noonsari woˈmunni woˈma Maganu ooso yaamantannohu albillitte guuntete deerra martunna jeefote fonqolo ammanante saˈu gedensaanniiti.—Rom. 8:21; Aju. 20:7, 8.

5, 6. Annunna ama oosonsara hiikkonne dancha coye aa dandiitanno? Ooso konne aamamooshshe ma garinni horoonsiˈra hasiissannonsa? (Umi misile lai.)

5 Annunna ama oosonsara huuccidhanno gede rosiissuronna Yihowa shaqqado iimi Annansa ikkinota affanno gede kaaˈlituro lowo waaga afiˈrinore uyitinonsa yaate. Wodiidi Afirikira woradu aliidi laˈˈaancho ikke soqqamanni noohu mittu rodii togo yiino: “Meya qaaqquulliˈya ilami barrinni hanafe qaetella heeˈrummoro insa ledo hashsha hashsha mitteenni huucciˈreemmo. Insa hakkawaro hashsha hashsha mayyee huucceemmoro qaaggannokkita coyidhanno. Ikkollana hakkawote noo ikkito, Anninke Yihowa ledo hasaawa qullaawa ikkitinota, hattono hakkawote salaamenna geˈne macciishshantannonsata qaagganno. Insa huuccatto assiˈra dandaanno deerra iillita, hedonsanna giddonsata fushshe Yihowara coyiˈranna macciishsha hasiˈroommo daafira huuronsa gotti asse huucciˈranno gede jawaachishummonsa. Togo assaˈya wodaninsa giddo noo hedo caakkeesseemmo gede dancha faro fantinoe. Hakkiinni huuccattonsa xintu noota ikkitanno gede lawishshu huuccatto giddonni mite qara qara hedono karsiise huucciˈranno gara shaqqillunni qajeelsoommonsa.”

6 Konni daafira konni rodiiri shiimaaddu seenni ayyaanaamittetenni dancha gede lophino. Insa xa mine assiˈre hagiirrunni heeˈranni no; hattono minaannuwinsa ledo Maganu fajjo assate woˈma yanna soqqansho soqqamanni no. Annunna ama oosonsara uyitanno coyi baalunku giddo roorinohu oosonsara Yihowa ledo gamba yiinohunna danchu fiixoomi heeˈrannonsa gede kaaˈlate. Hige Yihowa ledo noonkeha muxxe fiixooma baˈˈannokki gede assiˈra annu annunku assannoreeti. Ooso tenne assate Maganu suˈma baxanna konne suˈma ayirrisa hasiissannonsa.—Far. 5:11, 12; 91:14.

“SUˈMIKKI QULLAAWO”

7. Maganu daga mayi qoosso afidhino? Ninke assa hasiissannonkeri maati?

7 Ninke Maganunniha gillete suˈma afa calla ikkikkinni “suˈmisira ikkanno manna” yaamamme woshshamate qoossono afiˈnoommo. (Looso 15:14; Isa. 43:10) Iimi Annanke, “Suˈmikki qullaawo” yine huucciˈneemmo. Togo yine huucciˈranke Yihowaha xalala suˈma xonsiisannore coyiˈneemmokki woy assineemmokki gede kaaˈlankera huucciˈneemmo gedeno assitannonke.  Rosiissanno rosi ledo sumuu yite heedhannokkiri mitootu umi xibbi diri mannooti gede ikka dihasiˈneemmo. Hawaariya Phaawuloosi insa daafira togo yee borreessino: “Kiˈnenni kainohunni Maganu suˈmi dagate mereero xonamanno.”—Rom. 2:21-24.

8, 9. Yihowa suˈmisi qullaawanno gede lowo geeshsha hasidhannore maassiˈranno gara leellishanno lawishsha kuli.

8 Ninke Maganu suˈmi qullaawara hasiˈneemmo. Mitte Noorweyi gobbara heedhanno rodoo minaannase shiidhe lamu diri qaaqqise ledo callatte heedhino. Ise togo yitino: “Hatti heeshshoˈya giddo lowo geeshsha qarra ikkitinoe yannaati. Hatte yannara gara ikkinokkire asseenna woy ammanama hoogeenna Sheexaanu Yihowa xonannokki gede Yihowa jawaante aannoe gede barru baala wole agurina saate saatete kiiro huucciˈreemma. Yihowa suˈmi qullaawaranna qaaqqiˈya annasi Gannatete wirro laˈˈara hasiˈreemma.”—Law. 27:11.

9 Yihowa huuccattosera dawaro qoliyya? Ee, qolino. Tini rodoo ammanate roduuwisewa ganyite aanasenni hasiissannose irko afidhino. Ontu diri gedensaanni tini rodoo cimeessu rodiira assidhino. Xa 20 diro ikkinosihu qaaqqise cuuamino rodooti. Ise togo yitino: “Minaanniˈya qaaqqoˈya lossiˈreemma gede kaaˈlinoe daafira lowo geeshsha hagiidhoomma.”

10. Maganu suˈmi woˈmunni woˈma qullaawanno gede hasiisannori maati?

10 Maganu suˈmi woˈmunni woˈma qullaawannonna mishsho nookkiha ikkanno gede hasiisannori maati? Kuni ikkanno gede, Yihowa aliidimmasi adha gibbannore baala gudanno. (Hiziqeeli 38:22, 23 nabbawi. *) Hakkiinni mannu ooso sunu sununni guuta ikkitanno. Hedate dandoo noonsa kalaqami baalunku Yihowaha qullaawa suˈma ayirrisanno yanna lowo geeshsha halchineemmo! Jeefoteno baxannonkehu iimi Anninke “baalunkura baalankare ikkanno.”—1 Qor. 15:28.

“MANGISTEKKI DAGGO”

11, 12. Tonaa honsikki sani goofara kaita Yihowa addu Kiristaani maa huwatanno gede assino?

11 Yesuusi iimira haˈrara albaanni hawaariyaatesi, “Mooticha, Isiraeelete mangiste wirro xintattohu xaatini?” yite xaˈmitinosi. Yesuusi qolino dawaro hatti yanna hawaariyaatesi Maganu Mangiste gashsha hanaffannohu mamooteetiro affanno yanna ikkitinokkita leellishshanno. Isi rosaanosira lowo geeshsha hasiisannohu sabbakate loosi aana illachishshanno gede kulinonsa. (Looso 1:6, 7; Hawaariyaatete Looso 1:8 nabbawi. *) Ikkollana, Yesuusi harunsaanosi Maganu Mangiste daggannota quqquxantanni agadhitanno gedeno rosiisino. Konni daafira hawaariyaatete yannanni kayise Kiristaanu tini Mangiste daggara huucciˈranni keeshshino.

12 Yesuusi iima Maganu Mangistera nugusa ikkanno yanna gambissuta, Yihowa dagasi hattee yanna huwattanno gede kaaˈlinonsa. Charlesi Teezi Raasili 1876nni borreessinohu mittu birxichi Bayibili Egizaamineri yinanni metseetera fulino. “Dagate Diri Gumulamannohu Mamooteeti? yaannohu kuni birxichi, 1914 baxxino diro ikkinota xawisino. Kuni birxichi Daanieeli masaalinohu “lamalu dirinna” Yesuusi coyiˈrinohu “muraminohu dagate diri” xaado afiˈrinota kulino. *Dan. 4:16; Luq. 21:24.

13. Tonaa honsu tonaa shoolunni mayi ikkino? Hakkawarinni kayise alamete aana ikkanni noori maa buuxisanno?

 13 Awuroppu daga mereero 1914nni kaino oli halaˈle alame woˈma iillino. Kuni oli 1918nni uurrita, quuxxi assitanno hudenna taraawanno dhibbi eino; kuni dhibbi olunni reyino manna rooranno manna gudino. Konni garinni, Yesuusi haaro uullate Nugusa ikke iima moohinota leellishanno “malaati” woˈma hanafino. (Mat. 24:3-8; Luq. 21:10, 11) Mootichu Yesuusi Kiristoosira ‘zawude uyinoonnihu’ 1914nni ikkinota leellishshannoti lowo taje no. “Isino qeelanni qeelle gudise adhate hadaraasi.” (Aju. 6:2) Isi iima Sheexaanunna agaanintete ledo olame insa uullara qole tuge iima keereensino. Hatte yannanni kayisse mannu ooso aane noo qummeeshshi woˈmanna laˈanni no: “Uullanna baara kayinni hunsha! Korkaatuno Daawuloosi gattinosi yanna shiima ikkitinota afino daafira baasa hanqe kiˈnewa dirrino.”—Aju. 12:7-12.

14. (a) Xaano ikkiro, Maganu Mangiste daggara huucciˈra hasiissannonkehu mayiraati? (b) Hiikkonne kaajja looso loosate qoosso noonke?

14 Ajuuja 12:7-12 noo masaalo Maganu Mangiste xintantu yannara mannu ooso buuto qarrisannori ikka hanafinohu mayiraatiro huwatate kaaˈlitannonke. Maganu Mangiste Nugusa ikkinohu Yesuusi diinnasi mereero gashsha hanafino. Isi qeelle gudise adha geeshshanna uullate aaninni bunshe baala huna geeshsha Maganu Mangiste daggara huucciˈranke diagurreemmo. Qoleno Yesuusi coyiˈrino “malaati” wido ikkinoha dhaggete looso loonse tenne huuccatto ledo  sumuu yaannore assa hasiissannonke. Yesuusi togo yee masaalino: “Daga baalantera naqaashe ikkanno gede, kuni Mangistennihu danchu duduwi uulla woˈmate sabbakamanno; hakkiinnino goofimarchu daanno.”—Mat. 24:14.

“FAJJOKKI . . . UULLANO IKKITO”

15, 16. Maganu fajjo uullate aana ikkitara huucciˈneemmo huuccatto ledo sumuu yaannore assa dandiineemmohu hiittoonniiti?

15 Mitu 6,000 diri albaanni, Maganu fajjo uullate aana woˈmunni woˈma ikkitino. Yihowa “duuchunkuri lowo geeshsha danchaho” yiinohu iseraati. (Kal. 1:31) Hakkuyi gedensaanni, Sheexaanu finqilino; hakkuyinku kayise uullate aana Maganu fajjo assino manni shiimaholla yaa dandiinanni. Ikkollana yannankera Maganu fajjo uullate aana ikkitanno gede huucciˈra calla ikkikkinni tenne huuccatto ledo sumuu yaannore assannohu sette miliyoone meddi yaanno manni noo yannara heeˈranke kaajja qoossooti. Kuni manni Magano hagiirsiissanno heeshsho heeˈranno, hattono manna rosaano assate looso diinaggaawe loosanno.

Oosoˈne Maganu fajjo uullate aana ikkitara huucciˈneemmo huuccatto ledo sumuu yaannore assitanno gede kaaˈlitinanni heedhinoonni? (Gufo 16 lai)

16 Lawishshaho, mitte 1948nni cuuantinoti Afirikaho misiyoone ikkite soqqantino rodoo togo yitino: “Duucha wote, geˈreewu gedee manni yanna gooffukki Yihowa afanno gede xaande kaaˈlinanninsa gede huucciˈreemma. Qoleno mittu manchira farciˈrammara albaanni wodanasi kakkayisate kaaˈlitannoe hayyo afiˈrate huuccatto assiˈreemma. Hakkiinni saeno kaaˈlinanni heeˈnoommoha geˈreewu gedee manna towaatate sharrammeemmo sharro maassiˈrannonke gede Yihowa huucciˈreemma.” Tini 80 diri rodoonke soqqanshosenni lowo guma afidhino; qoleno wolu roduuwi kaaˈlannase batinye manna Yihowa Farciˈraasine ikkanno gede kaaˈlitino. Atino diru akkalle abbitanno qarra dandee Maganu fajjo assate insaneeto sayise uyinohu dancha lawishsha ikkannohu afootto roduuwi nooha ikkara dandaanno.—Filiphisiyusi 2:17 nabbawi. *

17. Yihowa albillitte uullatenna mannu oosora assannore hedatto wote mayi macciishshamannohe?

17 Maganu Mangiste diinna uullate aaninni baˈa geeshsha, Maganu fajjo uullate aana ikkitara huucciˈranke diagurreemmo. Hakkiinni lowo biliyoone ikkanno manni gannate ikkitino uullara reyotenni kaˈˈanno yannara Maganu fajjo uullate aana roorenka woˈmunni woˈma ikkitanna laˈneemmo. Yesuusi togo yiino: “Kuni dhagge ikkoonkeˈne, korkaatuno qaagooshshu waamma giddo noori baalunku [huuroˈya] macciishshitanno yanna dagganni no.” (Yoh. 5:28, 29) Shiiˈnoommo manni reyotenni kaeenna xaandeemmo yanna lowo geeshsha hagiirsiissannota ikkitanno! Maganu “hindiiddo duuchanta [illenkenni] feyanno.” (Aju. 21:4) Reyotenni kaˈannori giddo rooru manni, Maganu Yihowanna Beettisi daafira halaale rossukki reyitino “finqilaasineeti.” Reyotenni kaˈˈanno mannira Maganu fajjorenna alaamisire affanno gede rosiisa kaajja qoossooti; tini qolte “hegere heeshsho” afidhannore ikkitanno gede kaaˈlitannonsa.—Looso 24:15; Yoh. 17:3.

18. Mannu oosora roore hasiissanno coyibba hiikkuriiti?

18 Kalqete alame giddo salaamenna mittimma heedhannohu Maganu Mangiste Yihowa suˈma qullaawa assituro callaati. Konni garinni, Yihowa lawishshu huuccattora nooha umiha sase coye wonshanno wote, mannu ooso roore hasiissannonsa coyibba afidhanno. Hakka geeshsha kayinni, Yesuusi lawishshu huuccatto giddo qummi assinohu wolu shoolu hasiisannonke coyi no. Tenne coyibba aane noo birxichira ronseemmo.

^ GUFO 10 Hiziqeeli 38:22, 23: “Lawaawe gudanno dhibba abbe, hattono mundee duˈnantanno gede asse isira yoo yeemmo; isi aana, hattono olantosinna ledosi noohu lowo manni aana lowo biite, kaade, giiranna dinye dirriseemmo. Hattee yannara aneneeto gotti gotti asseemmo, hattono aneneeto qullaawa asseemmo, qoleno batinye daga albaanni aneneeto egensiiseemmo; insano ani Yihowa ikkoommota hakkawote affanno.”

^ GUFO 11 Hawaariyaatete Looso 1:8: “Qullaawu ayyaani kiˈne aana dirranno wote wolqa adhitinanni; hakkiinnino Yerusaalamete, Yihudu gobbara woˈmate, Samaariyahonna uullate qacce geeshsha farciˈraasineˈya ikkitinanni.”

^ GUFO 16 Filiphisiyusi 2:17: “Ammanaˈne kakkayisseennaˈne shiqishshinannite qullaawa soqqanshora aanaho, xorshinanni kakkalo gede ikke duˈnamoommoro tashshi yaannoe; qoleno kiˈne baalunku ledo hagiidheemmo.”