Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Ella 2015

Amanyootu Xuri Noonkekkire Ikkine Heeˈra Dandiineemmo

Amanyootu Xuri Noonkekkire Ikkine Heeˈra Dandiineemmo

“Angaˈne keereensidhe, . . . wodanaˈne xalashshidhe.”—YAAQOOBI 4:8.

1. Tenne alamera woˈmino amanyooti hiittooho?

TINI alame amanyootu maaeelle woˈmitinote. Batinye gobbara, labbaahu labbaahu ledo woy meyaati meyaate ledo foora hattono meessi galte ikkinokki manchi ledo siimu xaado assa qarra afidhinokkihu gede assine laˈnanni. Addi addi egensiishshinna boohaarshi togoo assoote tareessanno. (Far. 12:8) Amanyootu maaeelle lowo geeshsha halaˈlitino daafira, ‘Danchu amanyootinni heeˈra dandiinanni?’ yite hedattoha ikkara dandaanno. Yihowa addu Kiristaani amanyootu xuri nookki heeshsho heeˈranno gede kaaˈlannonsa daafira, ee dandiinanni.—1 Teselonqe 4:3-5 nabbawi. *

2, 3. (a) Busha yorto gargadha lowonta hasiissinota ikkitinohu mayiraati? (b) Konni birxichira maa ronseemmo?

2 Ikkollana, amanyootu xuri nookki heeshsho heeˈrate busha yorto effiˈne giwa hasiissannonke. Woshshaadote aana worroonni sagale yemakko yorsiissannonte gede, busha hedonna gara ikkitinokki yorto bayichonko  hooˈla hoongummoro doggankera dandiitanno. Togoo yorto cubbaataamo maalanke goshooshshe amanyootu maaeellewa massitankera dandiitanno. Cubbu hedo galte hossanni giddonke lophitanni hadhannohura batte ikkitino yorto kalaqantanno. Mittu Yihowa soqqamaanchi nafa hakko deerra mariro, faro kalaqantanno wote yortosi wonshiˈrara dandaanno. Ee, “yorto . . . cubbo iltanno.”—Yaaqoobi 1:14, 15 nabbawi. *

3 Gara ikkitinokki yorto wodaninke giddo lophitara dandiitanno. Ikkollana busha yorto rumuxxitukki fushshine hooˈlinummoro, amanyoote bainore assineenna iillitanno gawajjonni gata dandiineemmota afanke jawaachishshannote! (Gal. 5:16) Hanni busha yorto gargadhate kaaˈlannoha sase coye laˈno; insano: Yihowa ledo noonke fiixooma, Qaalisi aanno amaalenna ayyaanaamittetenni gikki yiino Kiristaani aannonke kaaˈlooti.

“MAGANUNNIWA SHIQQE”

4. Yihowawa shiqa hasiissinota ikkitinohu mayiraati?

4 Qullaawu Maxaafi ‘Maganunniwa shiqa’ hasiˈranno manna togo yaanno: “Angaˈne keereensidhe, . . . wodanaˈne xalashshidhe.” (Yaq. 4:8) Yihowa ledo noonke fiixooma muxxe ikkino coyi gede assine laˈneemmoha ikkiro, heeshshonke woˈmatenni wole agurina hedonkennino iso hagiirsiisate sharrammeemmo. “Xalalu wodani” heeˈrannonke gede keeraancho coye, dancharenna galatisiisanno coye heda hasiissannonke. (Far. 24:3, 4; 51:6; Fil. 4:8) Hige Yihowa guuntete xeˈne noonketa afino. Isi giddonke gara ikkitinokki dooˈˈo nootano huwatanno. Ikkollana busha hedo sharramme hooˈla agurre ise hiincineemmoha ikkiro Yihowa dadillannota anfoommo. (Kal. 6:5, 6) Konne halaale hiincanke hendeemmo coyi keeraancho ikkanno gede sharramate kakkayissannonke.

5, 6. Huuccatto busha yorto gargadhate kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

5 Yihowa woˈmunni woˈma addaxxineemmota leellinsheemmo doogga giddo mitte, gara ikkitinokki hedo gargadhate kaaˈlannonke gede ganyine iso huucciˈrate. Huuccattotenni Yihowawa shinqeemmoha ikkiro, isino ninkewa shiqanno. Isi qullaawa ayyaanasi shaqqillunni aannonke; ayyaanisi qole maaeela hedo gargadhate murciˈne kaˈneemmo gede jawaante ikkannonke. Konni daafira, wodaninkenni hiincineemmo coyi Magano hagiirsiisannoha ikkara lowonta hasiˈneemmota isira kullo. (Far. 19:14) Cubbu widira qolte massaggannoti “gawajjitanno dooˈˈo” yaano gara ikkitinokki yorto woy halcho giddonke nooronna teˈee laˈˈannonke gede shooshanqetenni iso huucciˈneemmo? (Far. 139:23, 24) Fonqolu tuncu yaannonke wote dancha amanyootenke agadhate kaaˈlankera ganyine iso eeggifanteemmo?—Mat. 6:13.

6 Lophinoommo garinna alba heeˈnoommo heeshsho Yihowa giwanno assootira baxillu heeˈrannonke gede assitinonkeha ikkara dandaanno. Hakkoyeno ikkiro, Maganu iso hagiirsiisate heeshshonke giddo biddi assiˈra hasiissannonke coye biddi assiˈneemmo gede kaaˈlannonke. Nugusu Daawiti tenne huwatino. Daawiti Bersaabe ledo soorri gedensaanni Yihowa togo yee huucciˈrino: “Xalala wodana kalaqie, . . . giddoˈya jawaata ikkinoha haaro ayyaana worie.” (Far. 51:10, 12) Cubbaataamu maalinke gara ikkinokki amanyoote baxara dandaannoha ikkirono, Yihowa isira hajajamate hasatto heedhannonke gede assanno. Gara ikkitinokki yorto giddonke rumuxxite keeraancho coye hendeemmokki gede qarrissanni noonkeha ikkiro nafa, Yihowa isi hajajo ayirrinse hakko garinni heeˈneemmo gede raga leellishannonke. Isi gawajjanno coyi baalunku borojje assiˈrannonkekki gede kaaˈlankera dandaanno.—Far. 119:133.

Busha hedo giddonke kalaqantanno wote, bayichonko luqqinse hooˈla hasiissannonke (Gufo 6 lai)

“QAALE ASSITINANNIRE IKKE”

7. Maganu Qaali busha hedo gargadhate kaaˈlannonkehu hiittoonniiti?

7 Yihowa kaaˈlankera huucciˈneemmo huuccattora dawaro Qaalisi Qullaawu Maxaafi widoonni qolankera dandaanno. Maganu Qaali giddo  noo hayyo “umihunni xalalate.” (Yaq. 3:17) Qullaawa Maxaafa barru baala nabbawanna nabbamboommo coye hiinca busha hedo sharramme surrenke xursiisannoriwiinni agadhate kaaˈlitannonke. (Far. 19:7, 11; 119:9, 11) Qoleno, Qullaawu Maxaafi busha yorto qeeltannonkekki gede kaaˈlitannonke lawishshuwanna amaale amadino.

8, 9. (a) Mittu aju beetti amanyoote baˈino manchonni xaade fooranno gede assinosiri maati? (b) Lawishsha fooliishsho 7te kulloonni ikkito yannankera qorowishsha ikkitannonkehu hiittoonniiti?

8 Lawishsha 5:8 togo yitanno: “[Amanyoote baˈino] manchowiinni xooqi; minise nafarira higge martooti.” Tenne amaale lashshi assa abbitanno gawajjo Lawishsha fooliishsho 7te xawinsoonni; kuni qummeeshshi mittu aju beetti amanyoote baˈino mancho nafarira hige marinota kulanno. Yanna leeshshote. Isi haˈranni mare doogote tenne manchonni xaadi; ise hakkawote teeda baino garinni uddidhino. Ise iso rinte amadde sunqitusi. Ise coyidhinori giddosi busha yorto kakkaˈanno gede assinosi; isino tenne yortosi qeeˈla didandiino. Hakkiinni lamunku foortino. Kuni beetti soorrate hede fulinoha ikka hoogara dandaanno. Isi afa gattinohonna wodancha xeˈinosiho. Ikkirono, assootisi abbinosi guma mixxa gidde ikkitinosi. Kuni beetti tenne mancho qooxo mara hoogoommero hanni mayi no!—Law. 7:6-27.

9 Ninkeno konni beettinte gede xeertinse heda hoonge giddonke gara ikkitinokki yorto kakkayisanno coye assineemmo woti heeˈrakka? Lawishshaho,  hashsha shiqqannoti televizhiinete pirogiraame amanyoote baino coye amaddinota ikkitara dandiitanno. Televizhiine laˈˈate yine calla addi addi xaawa fanfaneemmohalla ikki? Woy interneetete aana noo linke mulla kaˈne kinseemmoha ikkara, woy teeda baˈino misillawa woy amanyoote baino coyiwa massanno koyishsha amaddino webisayituwa ganyine daaˈˈanteemmoha ikkara dandaanno. Togoo yannara, gara ikkitinokki yorto giddonke kalaqantanno gedenna xuru nookki heeshsho heeˈra qarra ikkitannonke gede assanno coyi tuncu yaankera dandaanno.

10. Gariweelo baxille leellisha baasa gawajjitanno yineemmohu mayiraati? (Umi misile lai.)

10 Qullaawu Maxaafi labbaahunna meyaate mereero hiittoo aante heeˈra hasiissannorono amaalanno. (1 Ximootewosi 5:2 nabbawi. *) Tini amaale gariweelo baxille leellisha hasiissannokkita qummi assitanno. Mitu manni, mittu manchi biso kisa hoongi geeshsha albunni woy illetenni baxille leellisha qarra diafidhino yee hedara dandaanno. Ikkollana, adhate hedo nookkiha baxille leellisha woy togoo baxille leellinshanna sammi yine wodha foorrete geeshsha massitanno yorto kakkayissara dandiitanno. Togoo coyi albano ikke egennino; konni kaˈanno ikkara dandaanno.

11. Yooseefi dancha lawishsha ikkannonkehu hiittoonniiti?

11 Yooseefi tennera dancha lawishsha ikkannonke. Mootichisi Phoxifaari galte ise ledo soorranno gede dogisiissusi yannara isi konne koyishsha giwino. Ise kayinni hexxo mudhite diagurtino. Ise barra baala ledose hosanno gede huuccitanni wotto wortinosi. (Kalaqo 39:7, 8, 10) Mittu Qullaawu Maxaafi fullahaanchi xawisino garinni Phoxifaari galte, “[Yooseefi] doogamanno yite heddino daafira ‘Maaho shiima yanna mittetenni calluwu sayinsummoro mayi no?’ yitinosihu gedeeti.” Ikkollana Yooseefi iso dogisiisate assitannorira sumuu yiinota leellishannore diassino woy mulluri gede asse diagurino. Isi ise leellishshinosiha gariweelo baxille giwino, hattono isera togoo baxille dileellishino; tini qolte wodanisi giddo busha yorto rumuxxitannokki gede kaaˈlitinosi. Ise ledose fooranno gede giddeessate woˈnaaltu yannara, isi bayichonko gimbi yiino. “Isi hakkawote uddanosi angase hune gobbara xooqino.”—Kal. 39:12.

12. Laˈneemmo coyi wodananke qafadara dandaannota leellishannohu maati?

12 Qullaawu Maxaafi illenke wodananke qafaddara wore agura hasiissannonkekkitano kulannonke. Maarri maarri yitanno ille foorrete yorto kakkayissara dandiitanno. Yesuusi togo yee qorowisiisino: “Foora yora geeshsha meyaata laˈˈannohu baalunku hakkawote wodanisinni ise ledo soorrino.” (Mat. 5:28) Hanni Nugusu Daawitira iillinore laˈno. “[Daawiti] sagannatete heeˈre mitte mancho biso hayishshidhanna laino.” (2 Sam. 11:2) Isi hakkawote illesi ise aaninni dihoolino woy agure wolere dihedino. Tini qolte wolu manchi galte yoranno gedenna ise ledo fooranno gede assitinosi.

13. ‘Illenke ledo gondooro ea’ hasiissannonkehu mayiraati? Tenne assineemmohu ma garinniiti?

13 Ammanamino manchi Iyyoobinte gede ninkeno busha yorto gargadhate ‘illenke ledo gondooro ea’ hasiissannonke. (Iyo. 31:1, 7, 9) Illenke eemadhatenna wole mancho yortote illenni laˈneemmokki gede murciˈra hasiissannonke. Qoleno, kompiyuterete aana, egensiishshu taappeellira, metseettatenna woleno konne lawannori aana noota amanyoote bainore leellishshanno misilla laˈˈa qoropha hasiissannonke.

14. Amanyootunni xuru nookki heeshsho heeˈrate maa assa hasiissannonke?

14 Busha yorto gargadhate aleenni kulloonniri giddo ati roore biddi assiˈra hasiissannoheri nooha ikkiro rakke biddi assiˈri. Maganu Qaali aannohe amaalera hajajamakki, cubbuwiinni xeertiˈratto gede kaaˈlitannohe daafira amanyootunni xuru nookki heeshsho heeˈratto gede  assitannohe.—Yaaqoobi 1:21, 22, 25 nabbawi; * Yaq. 1:23, 24.

“CIMEEYYE ISIWA WOSHSHIˈRO”

15. Busha yorto hooˈlate sharrammanni heeˈnoommoha ikkiro, kaaˈlo hasiˈra hasiissannonkehu mayiraati?

15 Busha yorto hooˈlate sharrammanni heeˈnoommoha ikkiro, tennera kaaˈlo afiˈneemmoti wole doogo ammanate roduuwinke uyitannonke amaaleeti. Addaho, togooha gillete qarra wolootaho hasaapha shota diˈˈikkitino. Ikkollana mittu gikki yiino Kiristaanchira shinqe hasaaphanke gara ikkitinokki yorto gimbeemmo gede kaaˈlitannonke amaale afiˈneemmo gede assitannonke. (Law. 18:1; Ibi. 3:12, 13) Noonke laanfe mittu ayyaanaamittetenni gikki yiino Kiristaanchira hasaaphinummoro, huwantoommokkire qummi assankera dandaanno. Tini qolte hasiissanno coyibba biddi assiˈne Maganu baxillinni fullummokkinni heeˈneemmo gede kaaˈlitannonke.

16, 17. (a) Cimeeyye busha yorto hooˈlate sharrantanni noore kaaˈlitansara dandiitannohu hiittoonniiti? Lawishsha kuli. (b) Teeda baˈino misilla laˈannori rakke wolootu kaaˈlo hasiˈra hasiissannonsahu mayiraati?

16 Roorenka songote cimeeyye ninke kaaˈla dandiitanno. (Yaq. 5:13; Yaaqoobi 5:14, 15 nabbawi. *) Biraazilete gobbara heeˈrannoha mitto beetto lowo diro gara ikkitinokki yorto qarrissinosi. Isi togo yee coyiˈrino: “Hedeemmo coyi Yihowa dadillissannoha ikkinota afoommoha ikkirono, konne coye wolootaho hasaapha saalfachishshinoe.” Mittu songonsa cimeessi kuni wedellichi noo gara huwate kaaˈlo hasiˈranno gede jawaachishisi. Kuni wedellichi hakkawarita qaage togo yiino: “Cimeeyye togoonta shaqqadda ikkitinota afaˈya lowo geeshsha dhagge ikkitinoe; insa shaqqillunni hasiisannoehunni aleenni assite kaaˈlitinoe. Qarraˈya kuˈlanna seekkite macciishshitinoe. Insa Qullaawa Maxaafa horoonsidhe Yihowa baxannoeta buuxissue, qolteno ledoˈya huuccatto assitu. Tini qolte insa uyitinoeta Qullaawu Maxaafi amaale adha shota ikkitannoe gede assitinoe.” Yannate gedensaanni kuni wedellichi ayyaanaamittetenni lophe togo yiino: “Duhanke calluwu duqqantenni wolootu kaaˈlitannonke gede xaˈmiˈra lowo geeshsha hasiissannota xa huwatoommo.”

17 Busha yortora kaima ikkitinota teeda baˈino misilla laˈˈate rosichi nooheha ikkiro, rakke wolootu kaaˈlo xaˈmiˈri. Kaaˈlo hasiˈnummokki keeshshinummoro busha yorto ‘godobbe cubbo iltanno’; tini qolte wolootu gawajjantanno gedenna Yihowa suˈmi xonamanno gede assitanno. Batinye Yihowa soqqamaano iso hagiirsiisanna Kiristaanu songo giddo heeˈra hasidhino daafira uyinoonninsa kaaˈlo adhitino.—Yaq. 1:15; Far. 141:5; Ibi. 12:5, 6.

XURU NOOKKI HEESHSHO HEEˈRATE MURCIDHINE KAˈE!

18. Maa assate murcidhe kaootto?

18 Sheexaanu alame roore maaeeltanni hadhanni noote tenne yannara, Yihowa soqqamaanosi amanyootu seerasi agadhite xuru nookki heeshsho heeˈrate sharrantanno gara laˈˈanno wote baasa hagiidhanno! Konni daafira ninke baalunku Yihowawa shiqqi yine heeˈrate, hattono isi Qaalisinna Kiristaanu songo widoonni aannonke biddishsha harunsate murciˈne kaˈno. Amanyootunni xuru nookki heeshsho heeˈra xa harshammonna surrete salaame afiˈnanni gede assitanno. (Far. 119:5, 6) Albillitte kayinni Sheexaanu bai gedensaanni, daaffannoti bunshete hedosi nookkite keeraancho alamera hegerera heeˈneemmo.

^ GUFO 1 1 Teselonqe 4:3-5: “Maganu fajjo, qullaawoota ikkitinanni gedeetinna foorretewiinni xeertidhinanni gedeeti. Kiˈne giddo mittu mittunku umisi biso qullaambetenninna ayirrinyunni hiitto asse amaxxannoro afa hasiissannosi; kunino Magano affinokki daga gede hafuurre nootenna quwa saˈinote siimu xaadi yortonni ikka dihasiissannosi.”

^ GUFO 2 Yaaqoobi 1:14, 15: “Mittu mittunku manchi fonqolamannohu umisi yorto goshooshsheennaatinna doggeennaati. Hakkiinnino yorto godobbu gedensaanni, cubbo iltanno; qoleno cubbu loonsiro reyo abbanno.”

^ GUFO 10 1 Ximootewosi 5:2: “Jajjabba meento amuuwikki gede, aja meyaata kayinni rodookki gede assite guuta qullaambenni amadi.”

^ GUFO 14 Yaaqoobi 1:21, 22, 25: “Batte ikkino coye baalankanna bunshe duuchanta kiˈnewiinni hooˈlitine, gatisaˈnera dandaannoha giddoˈne kaasamanno qaale joongillunni adhe. Qaale assitinannire ikke ikkinnina kaphu korkaata kultine kiˈneneeto dogginanni macciishshitinannire calla ikkitinoonte. Keere fushshitannota guuta higge hixamanye laˈˈannohunna isenni kaajje uurranno manchi kayinni macciishshe kae hawannoha ikkikkinni loosu aana hosiisannoho; tenne assasinni qole hagiidhanno.”

^ GUFO 16 Yaaqoobi 5:14, 15: “Kiˈne mereero xiwamino manchi nooni? Songote cimeeyye isiwa woshshiˈro; insano Yihowa suˈminni zayite buurte huuccatto assitosi. Ammanatenni assinoonni huuccatto xiwaminoha hursitanno; Yihowano kayisannosi. Qoleno loosino cubbi heeˈriro gatona yinannisi.”