Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Onkoleessa 2015

Sheexaanu Ledo Olantine Qeela Dandiitinanni!

Sheexaanu Ledo Olantine Qeela Dandiitinanni!

“Ammanatenni kaajjitine uurritine [Sheexaane] gibbe.” —1 PHE. 5:9.

1. (a) Roorenkanni yannankera Sheexaanu ledo gaarama hasiissinohu mayiraati? (b) Sheexaanu ledo olamme qeela dandiineemmota mayinni anfeemmo?

SHEEXAANU uullate aana gatte noo buuramaasinenna “wolu geˈreewi” ledo gaaramanni no. (Yoh. 10:16) Daawuloosi dandaamisi deerrinni gattinosite shiima yanna giddo batinye Yihowa soqqamaano egammate mixiˈre kaino. (Aju. 12:9; Ajuuja 12:12 nabbawi. *) Ikkina Sheexaanu ledo olamme qeela dandiineemmo? Ee, dandiineemmo! Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Daawuloosi kayinni gibbe, kiˈnewiinni xooqannona.”—Yaq. 4:7.

2, 3. (a) Sheexaanu dino yee ammana isi hedo woˈmitanno gede assitannohu hiittoonniiti? (b) Sheexaanu nooha ikkinota leellishannori maati?

2 Batinyu mannira Sheexaanu no yaa umise haariimo labbannonsa. Kuni manni Sheexaanenna agaaninte qalote borro giddo, waajjishshanno filmuwanna viidiyote godoˈle giddo noori qalote misilaano gede asse calla kiiranno. Kuri mannooti busha ayyaanna no yee ammana gowwimmate yite heddanno. Ikkina mannu Sheexaanenna agaaninte dino yee ammaniro, tini isira dhibbannosi? Didhibbannosi! Isinni Sheexaanu noota huluullamanno manni surre ballisa isira shotate.  (2 Qor. 4:4) Sheexaanu manna soˈrisiisanno doogga giddo mitte ayyaanna dino yitanno hedo tareessate.

3 Yihowa soqqamaasine ikkinoommo daafira, ninke sodhinori wido diˈˈikkinoommo. Daawuloosi nooha ikkinota anfoommo; korkaatuno hamashshu widoonni Heewani coyishiishinohu isooti. (Kal. 3:1-5) Sheexaanu Iyyoobi daafira coyiˈri wote Yihowa xonino. (Iyo. 1:9-12) Yesuusa fatanate woˈnaalihuno Sheexaaneho. (Mat. 4:1-10) Qoleno, 1914nni Maganu Mangiste xintantu gedensaanni, buuramaasinete giddo uullate aana gattinore “qasa” jammarihu Sheexaaneho. (Aju. 12:17) Sheexaanu 144,000 giddo uullate aana gatino Kiristaaninna wolu geˈreewi ammana huna hasiˈranno daafira hakku oli xaano noolla. Konne ola qeelate Sheexaane feexiˈne giwanna ammanatenni kaajjine uurra hasiissannonke. Konni birxichira, tenne assa dandiineemmota sase doogga laˈneemmo.

NAAXXATEWIINNI XEERTIDHE

4. Sheexaanu naaxxaleessa ikkinota leellishinohu hiittoonniiti?

4 Sheexaanu geeshsha naaxxannohu dino yaa dandiinanni. Kuni bushu sokkaanchi Yihowa aliidimma seyatasinna wolootu Yihowa agurte iso magansidhanno gede assate woˈnaalasi mageeshshi geeshsha naaxxaleessa ikkinoro leellishshannote. Konni daafira, Sheexaane gimbeemmoti mitte doogo naaxxatewiinni xeertiˈne shooshaqoota ikkate.—1 Pheexiroosi 5:5b nabbawi. *

5, 6. (a) Fenjeejja ayewoteno soˈrote? Xawisi. (b) Naaxxa busha ikkitinota leellishshannoti Qullaawu Maxaafi lawishshuwa hiikkuriiti?

5 Ninke uminke woy ninkewa gamba yaanno manni danchare assanno wote woy danchare afiˈranno wote fenjeejjanke woy hagiidhanke gimbannire diafidhino. Hawaariya Phaawuloosi Teselonqe Kiristaanira togo yee borreessino: “Iillanni nooˈne dartenna qarra dandiitine, jawaanteˈnenna ammanaˈne leellishshinoonni daafira ninke uminke Maganu songuwa mereero kiˈnenni kainohunni fenjeejjine coyiˈneemmo.” (2 Tes. 1:4) Konni daafira, wolootu danchare assitinohura hagiidha woy uminke assinoommorinni mito geeshsha fenjeejja busha ikka hooggara dandiitanno. Ilammoommo maate, budinke woy lophinoommo qooxeessi saalfanteemmo coye diˈˈikkino.—Looso 21:39.

6 Ikkollana, naaxxa wolu manninna Yihowa ledo noonke aante huntara dandiitanno. Togoo naaxxa hasiissannonke amaale uyinanninke wote koffi yineemmo gedenna adha gimbeemmo gede assitankera dandiitanno. (Far. 141:5) Naaxxa “meessaneeto quwa saˈne kaffi kaffi assate” woy “ani wole manna rooreemmo yee hedanno manni leellishannoho booˈnate akataati.” Yihowa togoo naaxxa noonsare tiyyire giwanno. (Hiz. 33:28; Amo. 6:8) Ikkollana, Sheexaanu naaxxaleessa ikkino daafira mannu naaxxannonna booˈnanno wote hagiidhanno. Lawishshaho Naamiruudi, Feriooni, hattono Abeseloomi booˈni yannara Sheexaaneho kawoote lowo geeshsha tashshi yiinosi! (Kal. 10:8, 9; Wol. 5:1, 2; 2 Sam. 15:4-6) Qaaeelino Maganu ledo noosi fiixooma huˈnanno gede assitinoti naaxxate. Isi lowo geeshsha naaxxino daafira Maganu umisi amaalinosi amaale diadhino. Mokkookke Yihowa seejjo lashshi asse agure cubbo loosino.—Kal. 4:6-8.

7, 8. (a) Sircho babbadate yaa mayyaate? Kuni akati naaxxate ledo mayi xaado afiˈrino? (b) Naaxxa songote salaame daaffara dandiitanno gara xawisi.

7 Yannankera mannu naaxxannota leellishannoti duucha gawajjitanno doogga no. Naaxxa sircho babbadate ledo xaado afidhanno woti no. Mittu qaallate tiro kulanno maxaafi sircho babbadate yaa, “manna beebba giwa woy wolu sirchi wido ikkino manna giwa” hattono “mitte gaˈre wolete nookki akatanna dandoo afidhino woy kalaqamunni wole gaˈre roortanno yee ammana” ikkitinota xawisino. Sircho babbada gaaronna ola  kayisate hattono manna buujje gudate geeshsha massitino woti no.

8 Togoo akatta Kiristaanu songo mereero heeˈra hasiissannokkiti egennantinote. Ikkollana, naaxxa roduuwu mereero gibbo kayissaranna hatti gibbo halaˈlitanno gede assitara dandiitanno. Umi xibbi diro mitu roduuwi mereero togoori kalaqamino; Yaaqoobi togo yee kaajjado xaˈmo xaˈminonsahu iseraati: “Mereeroˈne noo olinna gibbo mamiinni dagginote?” (Yaq. 4:1) Ee, woloota giwanna ane ikkannohu dino yitanno hedo giddonke heedhuro, woloota xissiisannore coyiˈnammoranna assinammora dandiineemmo. (Law. 12:18) Addaho, naaxxa songote salaame daaffara dandiitanno.

9. Qullaawu Maxaafi sircho babbadanna wolu gari naaxxawiinni xeertiˈneemmo gede kaaˈlannonkehu hiittoonniiti? (Umi misile lai.)

9 Mannaho aliidire ikkinoommohu gede ikke macciishshamannonkeha ikkiro, “Yihowa naaxxaleessu wodani noonsare baalanka effire [giwannota]” qaaga hasiissannonke. (Law. 16:5) Qoleno wolu sirchi, daga woy budi manna ma garinni laˈneemmoro ninkeneeto layiˈra hasiissannonke. Sirchinkenni woy dagankenni naaxxineemmoha ikkiro, Maganu “mannu gaˈre baalanta mittu manchiwiinni kalaqinota” deˈnoommo yaate. (Looso 17:26) Mannu ooso baalanti mittu annire yaano Addaamire ikkitino daafira mannu sirchi mitto callaho yaate. Konni daafira, mittu sirchi kalaqamunni wolu sirchinni rooranno woy ajanno yee heda gowwimmate. Hattoo hedo heedhunkero, Sheexaanu Kiristaanu baxillenkenna mittimmanke booreessara dandaanno. (Yoh. 13:35) Sheexaanu ledo olamme qeelate naaxxatewiinni xeertiˈra hasiissannonke.—Law. 16:18.

MAALAAMITTETE COYENNA ALAME BAXXINOONTE

10, 11. (a) Alame baxa shota ikkitara dandiitannohu mayiraati? (b) Deemaasi alame baxannota leellishinohu hiittoonniiti?

10 “Tenne alame gashshaanchi” Sheexaaneho; qoleno alame gudisidhe angasi no. (Yoh. 12:31; 1 Yoh. 5:19) Hakko daafira, tini alame tareessitannohu batinyu coyi Qullaawu Maxaafi seeri ledo sumuu diyaannoho. Hige alame shiqishshanno coyi baalunku bushaho yaa diˈˈikkino. Ikkollana, Sheexaanu alamesi horoonsiˈre hasattonke widoonni ninke cubbu widira qole xixxiiwankera dandaannota heda hasiissannonke. Woy alame banxe Yihowa magansiˈra lashshi assineemmo gede assankera dandaanno.—1 Yohaannisi 2:15, 16 nabbawi. *

11 Umi xibbi diro heeˈrinohu mitu Kiristaani alame baxino. Lawishshaho, Phaawuloosi togo yee borreessino: “Deemaasi tenne alame baxino daafira ane agure haˈrino.” (2 Xim. 4:10) Deemaasi Phaawuloosi agure haˈrinohu alamete aana maa baxeetiro Qullaawu Maxaafi bade dikulanno. Isi Yihowara soqqamantenni roorse maalaamittete coye baxa jammarinoha ikkara dandaanno. Hatto ikkiro, Deemaasi kaajja ayyaanaamittete qoosso afiˈranno faro huˈnino. Isi tenne qoosso roorannore afiˈrannoni? Deemaasi Phaawuloosi miila ikke Yihowawiinni afiˈranno atoote roorannore alametewiinni horonta diafiˈranno!—Law. 10:22.

12. “Jironniti dogate wolqa” kartankera dandiitannohu hiittee doogganniiti?

12 Ninkerano hattoori tuncu yaankera dandaanno. Kiristaana ikkinoommo daafira, uminkeranna maatenkera maalaamittete hasiisannore wonshate hasiˈranke nooreentilla. (1 Xim. 5:8) Yihowa Addaamiranna Heewanira biifado gannate kalaqe aasi isi dancha heeshsho heeˈnammora hasiˈrannota leellishshannote. (Kal. 2:9) Ikkollana, Sheexaanu “jironnita dogate wolqa” horoonsiˈre hasattonke umisi horora horoonsiˈrara dandaanno. (Mat. 13:22) Batinyu manni, woxu hagiirre aanno woy jiro nookkiha seekkino heeshsho heeˈne dianfanni yee hedanno. Togoo  hedo heedhunkero, wolu baalunku coyinni roore muxxe jironke yaano Yihowa ledo noonke jaalooma huˈninammora dandiineemmo. Yesuusi harunsaanosi togo yee qorowisiisino: “Lamu mootichira borojjicho ikka dandaannohu dino; mitto giwe layinkiha baxanno; woy mitto seekke cuˈmire, koˈee mishanno. Maganohono Jiroteno mitteenni borojjoota ikka didandiitinanni.” (Mat. 6:24) Maalaamittete coyira borojjoota ikkinummoro, Yihowara soqqama agurroommo yaate; Sheexaanu hasatto qolte tenneeti! Woxu woy woxunni hirranni coyibba Yihowa ledo noonke jaalooma roortankera horonta wodhinoonke. Sheexaanu ledo olamme qeelate, maalaamittete coyira quwa saˈinokki hedo hasiissannonke.—1 Xim. 6:6-8; 1 Ximootewosi 6:9, 10 nabbawi. *

FOORRETEWIINNI XEERTIDHE

13. Tini alame adhanna adhama lainohunni gara ikkitinokki lao gobba tuqqanno gede assitinohu hiittoonniiti?

13 Sheexaanu alame horoonsidhannoti wole woshshaado foorrete. Yannankera batinyu manni galtete ammanama woy adhanna adhama umise yanna saˈinotanna kuttubbannota ikkitinohu gede asse hedanno. Lawishshaho, filmete loosira maccata ikkitinoti mitte mancho togo yitino: “Mitte galte ledo calla heeˈra labbaahurano meyaaterano dandaamannokkireeti. Galtesira ammanaminohu woy ammanama hasiˈrannohu mittuno afoommahu dino.” Filme loosannohu wolu manchi qole togo yiino: “Heeshshonke diro woˈma mittete ledo calla heeˈra kalaqaminkera noore dilawannoe.” Macca manni Maganu qixxeessinota adhatenna adhamate elto togo orte hunanno wote Sheexaaneho tashshi yaannosi. Daawuloosi amanyootunni adhammannita woy tini qixxaawo seekkanna laˈˈa dibaxanno. Konni daafira, Sheexaanu ledo olamme qeelate Maganu adhanna adhamate daafira fushshino seera ayirrisa hasiissannonke.

14, 15. Foorretewiinni xeertiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

14 Galte noonkerino adhammoommokkirino, duuchunku gari foorrewiinni xeertiˈrate sharrama hasiissannonke. Togoo sharro shotateni? Deeˈni! Lawishshaho wedellu roduuwi, ledonsa rossanno ooso xaadduhu baalu ledo siimu xaado assitinota woy mobayilensanni teeda baˈino misilla woy viidiyo mimmitoho sokkinota coyidhanna macciishshitara dandiitanno. Silketenni togoo misilla woy sokka woleho soya higge qaaqquulle horoonsiˈne qixxeessinoonnita teeda baˈino misilla tareessate gede assite laˈanno. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Fooranno manchi . . . umisi mannimma aana cubbo loosanni no.” (1 Qor. 6:18) Siimu xaadinni taraawanno dhibbi qarranna reyo abbino. Qoleno, seemimmansa huˈninohu rooru adhaminokki wedellooti assinorinni gedensaanni hige gaabbinota coyiˈrino. Alamete boohaarsha shiqishshannori Maganu higge diingiro mittoreno diˈˈikkinanni yine ammannammora hasidhanno. Togoo kapho ammana, “cubbunniti dogate wolqa” kartannonke gede assitanno.—Ibi. 3:13.

15 Amanyoote bainore assatto gede xixxiibbanno hedo heedhuhero, maa assa dandaatto? Laanfe nooheta ammani. (Rom. 7:22, 23) Jawaante afiˈrate Magano huucciˈri. (Fil. 4:6, 7, 13) Foorrete widira qole massanno coyiwiinni xeertiˈri. (Law. 22:3) Fatana ikkannori daanno wote, bayichonko gimbi yii.—Kal. 39:12.

16. Yesuusi Sheexaanu fatanisi yannara ma assino? Ninke isi lawishshinni maa ronseemmo?

16 Fatana ikkannore gargadhate Yesuusi kaajja lawishsha ikkinonke. Isi Sheexaanu oyeemmohe yiinosirinni didogamino; qoleno shiima geeshsha assaawe kae qolate dihedino. Hatteentenni isi bayichonko, “Yine borreessinoonni” yee  qolino. (Maatewoosi 4:4, 7, 10 nabbawi; * Mat. 4:5, 6, 8, 9) Yesuusi Maganu Qaali yaannore seekke afino; hatti egennosi fatanu tuncu yiisi yannara bayichonko Qullaawa Borro horoonsiˈre dawaro qolanno gede kaaˈlitinosi. Addaho, Sheexaanu ledo olamme qeelate, fooratewiinni xeertiˈra hasiissannonke.—1 Qor. 6:9, 10.

OLA QEELATE KAAJJITINE UURRE

17, 18. (a) Sheexaanu horoonsiˈrannoti wole hayyo hiitteeti? Tini dhagge ikkitannonkekkihu mayiraati? (b) Sheexaanu albillitte ma ikkanno? Tenne afakki kaajjite uurratto gede jawaachishshannohehu hiittoonniiti?

17 Sheexaanu horoonsiˈranno woshshaado giddo xa sasella laˈnoommo; insano naaxxa, maalaamittete coyibba baxanna, foorrete. Isi horoonsiˈrannoti woleno batinye hayyo no. Lawishshaho, mito Kiristaana mininsa manni giwannonsa, hattono ledonsa rossannori qacifattannonsa; woy mangistete gashshaano sabbakkannota nafa hooltannonsa. Togoo qarri dhagge diˈˈikkannonke; korkaatuno Yesuusi harunsaanosi togo yiino: “Suˈmiˈya daafira mannu baalu giwannoˈne; goofimarchu geeshsha kaajje uurrannohu kayinni gatanno.”—Mat. 10:22.

Sheexaanu buko buluulo ikke baˈˈanno (Gufo 18 lai)

18 Sheexaanu ledo olamme qeela dandiineemmohu hiittoonniiti? Yesuusi rosaanosi togo yiino: “Kaajjitine uurritiniro heeshshoˈne gatisidhinanni.” (Luq. 21:19) Aye manchino hegeri gawajjo iillitannonke gede asse diafanno. Ninke sammi yine wodhinummoro ikkinnina Maganu ledo noonkeha muxxe jaaloomanke ayino hune diafanno. (Rom. 8:38, 39) Yihowa soqqamaano reyituro nafa qeelle Sheexaanunnita diˈˈikkitanno; korkaatuno Yihowa soqqamaanosi reyotenni kayisanno! (Yoh. 5:28, 29) Sheexaaneho kayinni hexxo dinosi. Isi Maganiweelo alamesi baˈu gedensaanni 1,000 diro qilete usuramanno. (Aju. 20:1-3) Kiristoosihu Kumu Diri Gashshooti jeefora, Sheexaanu guuta ikkitinota mannu ooso soˈrisiisate gumulote fatana abbanno gede shiima yanna “usurunni tidhamanno.” Hakkuyi gedensaanni, Daawuloosi baˈˈanno. (Aju. 20:7-10) Daawuloosira hili hexxono dinosi; kiˈnera kayinni heeshsho afiˈrate hexxo nooˈne! Konnira ammanatenni kaajjitine uurritine Sheexaane gibbe. Ee, Sheexaanu ledo olantine qeela dandiitinanni!

^ GUFO 1 Ajuuja 12:12: “Iimanna hakko heedhinanniri hagiidhe! Uullanna baara kayinni hunsha! Korkaatuno Daawuloosi gattinosi yanna shiima ikkitinota afino daafira baasa hanqe kiˈnewa dirrino.”

^ GUFO 4 1 Pheexiroosi 5:5b: “Kiˈne baalunku kayinni mimmitoho shooshaqoota ikke; korkaatuno Maganu booˈnaleeyye giwanno, shooshaqootaho kayinni eltosi aanno.”

^ GUFO 10 1 Yohaannisi 2:15, 16: “Alame woy alamete noo coyibba baxxinoonte. Aye manchino alame baxannoha ikkiro, Annu baxilli giddosi dino; korkaatuno, alamete noo coyi baalunku yaano maalu yorto, illete halchonna afiˈnoonnire leellishiˈra alametewiinni daannoreeti ikkinnina Annuwiinni daannore diˈˈikkino.”

^ GUFO 12 1 Ximootewosi 6:9, 10: “Dureeyye ikkate murcidhe kaˈinori fatanunna woshshaadote giddora eˈanno; qoleno, haafanna gawajjitannoti lowo yorto amaddannonsa; togoo yorto manna baotenna maaeellete giddora eanno gede assitanno. Korkaatuno woxu baxilli, gawajjannohu bacu coyira rumushshoho; mitootu konni baxilli woshshaadonni amadante ammanate giddonni fultino, hattono insaneeto lowohu xissiisanno coyinni qassino.”

^ GUFO 16 Maatewoosi 4:4, 7, 10: “Isi kayinni togo yee qoli: ‘“Manchu Yihowa afiinni fulanno qaali baalunkunni ikkinnina sagaletenni calla diheeˈranno” yine borreessinoonni.’ Yesuusi togo yiisi: “‘Maganokki Yihowa fatantooti’ yineno borreessinoonni.” Hakkiinni Yesuusi togo yee qoli: “Koo Sheexaane, albiˈyanni hoˈli! ‘Maganokki Yihowa calla magansiˈri, qullaawa soqqanshono isira calla shiqishiˈri’ yine borreessinoonnina.””