Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Onkoleessa 2015

Sheexaanu Egemmaˈnera Hasiˈrinona Deantinoonte!

Sheexaanu Egemmaˈnera Hasiˈrinona Deantinoonte!

“Deantinoonte! Baarigaariˈne Daawuloosi egemmannoha hasiˈre ittananno doobbiichi gede kawanna kaˈa doyanni noona.”—1 PHE. 5:8.

1. Mittu sokkaanchi Sheexaane ikkino gara xawisi.

ALBA Yihowa ledo danchu fiixoomi noosiho. Ikkollana, kuni sokkaanchi gedensaanni hige mannu ooso magansidhasira yora jammari. Isi tenne gara ikkitinokki yorto hooˈla agure, giddosi lophite cubbo ilta geeshsha sammi yee wodhino. (Yaq. 1:14, 15) ‘Halaalu giddo kaajje uurrinokkihu’ hakku sokkaanchi Sheexaaneho. Isi Yihowara finqile “kaphu anna” ikkino.—Yoh. 8:44.

2, 3. “Sheexaane,” “Daawuloosi,” “hamashsho” nna “dhudhuufa” yitanno qaalla Yihowara qara diina ikkino sokkaanchi daafira maa leellishshanno?

2 Sheexaanu finqili yannanni kayise, Yihowara qara diinaati hattono mannu ooso baalantera baarigaaraho. Sheexaanu suˈmuwa isi mageeshshi geeshsha busha ikkinoro leellishshanno. Sheexaane yaa “Hettisaanchoho” yaate; kuni suˈmi, kuni bushu sokkaanchi Maganu aliidimma woy silxaane feexire giwannotanna dandaamisi deerrinni gaarammannota leellishanno. Sheexaanu wolu baalunkurinni roore Yihowa aliidimma baˈanna laˈˈa hasiˈranno.

3 Ajuuja 12:9 kultannonte gede, Sheexaane Daawuloosi yinoonni; hatto yaa “Suˈma hunannoho” yaate. Kuni suˈmi Sheexaanu Yihowa  kaphaanchoho yee suˈmasi huninota qaagiissannonke. “Biˈree hamashsho” yaanno qaali Sheexaanu hunda Edenete hamashshu widoonni Heewani soˈrisiisi yanna qaangeemmo gede assannonke. “Lowo dhudhuufa” yaanno qaali kayinni Sheexaanu kaajjadonna busha ikkinota, hattono Maganu alaami woˈmannota hoolatenna Maganu manna gudate hasatto noosita leellishanno.

4. Konni birxichira maa ronseemmo?

4 Ee, Sheexaanu Maganoho ammanammeemmokki gede assa hasiˈranno. Qullaawu Maxaafi togo yee amaalannonkehu mulla diˈˈikkino: “Wodanaaˈmitine hedde, deantinoonte! Baarigaariˈne Daawuloosi egemmannoha hasiˈre ittananno doobbiichi gede kawanna kaˈa doyanni noona.” (1 Phe. 5:8) Konni daafira, konni birxichira Yihowanna mannisi diina ikkinoha Sheexaane qoropha hasiissannonkehu mayiraatiro leellishshannota sase Sheexaanu akattare ronseemmo.

SHEEXAANU WOLQAATAAMOHO

5, 6. (a) Sokkaano “wolqaataamma” ikkitinota leellishshanno lawishshuwa kuli. (b) Sheexaaneho “reyo abbate wolqa noosi” yinoonnihu mayiraati?

5 Sokkaano yaamantannori ayyaanu kalaqo “wolqaataammaho.” (Far. 103:20) Insa manna lowo geeshsha roortanno; qoleno mannunnita roortinoti assaawate dandoonna jawaante noonsa. Ammanantino sokkaano wolqansa danchurira horoonsidhanno. Lawishshaho, mitte hige mittu Yihowa sokkaanchi 185,000 ikkannoha Asooru wottaaddara shiino; konne assa mittu manchira wole agurina woˈma saraawitera nafa ayirrannoreeti. (2 Neg. 19:35) Wole woteno mittu sokkaanchi noosi wolqanna ogimma horoonsiˈre Yesuusi hawaariyaate usuru mininni fultanno gede assino. Hakkawote agaraasine agarte nooha ikkirono, sokkaanchu saanqa fane hawaariyaate fushshi gedensaanni saanqa qole cufi geeshsha mittoreno diaffino!—Looso 5:18-23.

6 Ammanantino sokkaano wolqansa danchurira horoonsidhannoha ikkirono, Sheexaanu kayinni wolqasi horoonsiˈrannohu bunsheteeti. Noosi wolqa qolte dimajjate! Qullaawu Maxaafi Sheexaanu “tenne alame gashshaancho” hattono “tenne alame magano” ikkinota kulanno. (Yoh. 12:31; 2 Qor. 4:4) Sheexaanu Daawuloosira ‘reyo abbate nafa wolqa noosi.’ (Ibi. 2:14) Hatto yaa kayinni manna baalanka isi umisi shaanno yaa diˈˈikkitino. Ikkollana, alamete aana kuˈu koˈoye giwanna finqille batidhino; tini Sheexaanu akattaati. Hakkiinni saeno, Sheexaanu Heewani doge Addaami Maganoho finqilanno gede assino daafira, cubbunna reyo manna baalaho iillitino. (Rom. 5:12) Konni garinni, Daawuloosira “reyo abbate wolqa noosi” yaate. Yesuusi iso “lubbo shaannoho” yiino. (Yoh. 8:44) Ee, Sheexaanu wolqaataamo diinaati!

7. Agaaninte wolqaataamma ikkitinota leellishshinohu hiittoonniiti?

7 Sheexaane giwanke, isira calla ikkikkinni isira haˈlite Maganoho finqiltannorira baalaho diinna ikkineemmo gede assitannonke. Hatte finqilaasine giddo, agaanintete yinanniri batinye ayyaanu kalaqo no. (Aju. 12:3, 4) Agaaninte amaddino manna shetissenna rakkeessite mannunnita roortino wolqa noonsata duucha higge leellishshino. (Mat. 8:28-32; Marq. 5:1-5) Tini busha sokkaanonna “agaanintete roorrichi” afiˈrino wolqa mulluri gede assine laˈˈa dihasiissannonke. (Mat. 9:34) Yihowa kaaˈlo nookkiha Sheexaanu ledo gaaramme qeela didandiineemmo.

SHEEXAANU URUNGICHAHO

8. (a) Sheexaanu ma assa hasiˈranno? (Umi misile lai.) (b) Ati umikki laootto garinni, tini alame urungicha ikkinohu Sheexaanu akata leellishshannohu hiittoonniiti?

8 Hawaariya Pheexiroosi Sheexaane “ittananno doobbiichi” ledo heewisiisino. Mittu maxaafi kulanno garinni “ittana” yine tirroonnihu Girikete qaali “lowo geeshsha hudiˈrino moyichi wodanno wodatto” kulannoho. Kuni qaali Sheexaanu  urungicha woy kaajjado ikkinota dancha gede asse xawisannoho! Sheexaanu, alame gudisidhe angasi nooha ikkirono, wole lexxe egemma hasiˈranno. (1 Yoh. 5:19) Alame isira mitore afooho tuqqate geeshshaatilla. Sheexaanu xa “waanna sagalewa” yaano uullate aana gattino buuramaasinenna insa ledo miiloontinore “wole geˈreewo” egemmate alba higinohu gedeeti. (Yoh. 10:16; Aju. 12:17) Sheexaanu Yihowa daga egemmate qodhe kaino. Umi xibbi dirinni kayise xaa geeshsha Yesuusi harunsaano baasa darantanno gede assino gari isi urungicha diina ikkinota leellishanno.

9, 10. (a) Sheexaanu Isiraeelete daga gawajjinohu hiittoonniiti? (Lawishshuwa kuli.) (b) Sheexaanu Isiraeele gawajjate kaˈˈanno gede assinosihu baxxino korkaati maati? (c) Yannankera mittu Yihowa soqqamaanchi kabbaade cubbo loosanno wote Sheexaaneho mayi macciishshamannosi?

9 Sheexaanu urungichimmasi leellishannore wolereno assino. Lowo geeshsha hudiˈrino doobbiichi saada hili geeshshano dimararanno. Amadino saada mararikki shaanno; shiihu gedensaannino digaabbanno. Hatteente gede, Sheexaanu egemma hasiˈrannore horonta dimararanno. Lawishshaho, Isiraeelete daga foorrenna hafuurre lawino cubbo loossu yannara Sheexaanu insa mageeshshi geeshsha duganni keeshshinoro heda dandaatto. Amanyoote bainore assinohura Zimiriiranna hafuuraamoho Giyaazira dadillisanno coyi iilli yannara, hakku ittananno doobbiichi Sheexaanu hagiidhe kubbino gari ‘leellannohe?’—Zeh. 25:6-8, 14, 15; 2 Neg. 5:20-27.

Mittu Yihowa soqqamaanchi cubbo loosanno wote Sheexaaneho tashshi yaannosi (Gufo 10 lai)

10 Sheexaanu roorenka Isiraeelete daga gawajjate hasiˈrinohu baxxino korkaati noosihuraati. Sheexaane cancanannohunna Yihowa aliidimma gara ikkase buuxisannohu Mesihichu daannohu hatte daga widoonniiti. (Kal. 3:15) Sheexaanu Isiraeele harditara dihasiˈrino; hakko daafira insa cubbunni daafara baasa sharramino. Isi Daawiti soorri yannara didadillino; woy Muse Hexxote Gobba eikki gati yannara dimararinosi. Maganu soqqamaano giddo mittu kabbaade cubbo loosanno wote Sheexaaneho tashshi yaannosi. Isinni, togoo qeelle Daawuloosi Yihowa xonate horoonsiˈranno.—Law. 27:11.

11. Sheexaanu Saarara mixiˈre kainohu mayiraati?

11 Sheexaanu Mesihichu ilamanno maate roorenka feexire giwino. Lawishshaho, hanni Yihowa Abirahaamira “lowo daga” ikkatto yee  kulisihunni shiima yanna gedensaanni ikkinore laˈno. (Kal. 12:1-3) Abirahaaminna Saara Gibitsete heedheenna, Feriooni minaamasi ikkitara Saara minisira abbisiisiˈrino. Ikkollana, Yihowa konni coyira mereero eˈˈe Saara konni buutote coyinni gatisinose. (Kalaqo 12:14, 15, 17, 20 nabbawi; * Kal. 12:16, 18, 19) Yisaaqi ilamara shiima yanna albaannino Geraari katamira hattoori ikkino. (Kal. 20:1-7) Badheenni heeˈre togoore qineessinohu Sheexaanehokka? Isi Saara dureette Uuri gobbanni fulte dunkaanaho heedhanni noo daafira Feriooninna Abimeleki heedhannota beetemangistennita qawaaxxote heeshsho laˈe dogantanno yee hexxinokka? Sheexaanu Saara minaannasenna Yihowa kaadde hatte nugussara assidhanno yee hedinokka? Qullaawu Maxaafi tenne bade dikulanno; ikkirono, Saara Maganu abbeemmo yee qaale eino sircho ilate qoossose huˈnitoommero Daawuloosira tashshi yaannosita huwata dandiineemmo. Hattee dancha mancho galte diiganturono, qoleno suˈmisenna Yihowa ledo noose jaaloomi bairono Sheexaaneho mittoreno dilawannosi. Addaho, Sheexaanu urungichaho!

12, 13. (a) Sheexaanu Yesuusi ilami gedensaanni urungichimmasi leellishinohu hiittoonniiti? (b) Yannankera Yihowa baxannonna isira soqqamanno qaaqquulle Sheexaanu ma garinni laˈˈannoha lawannohe?

12 Abirahaami heeˈrihunni lowo xibbi diri gedensaanni Yesuusi ilami. Sheexaanu hakkoye qaaqqo faayyahonna baxisannoho yee dimararino. Isi kuni qaaqqi lophe Maganu qaale eino Mesihicha ikkannota afino. Ee, gedensaanni “Daawuloosi looso diigannohu” qaru Abirahaami sirchi Yesuusaati. (1 Yoh. 3:8) Sheexaanu qaaqquulle shaa horo kaajjilleho yee hedakka? Isi assannori gara ikkirono ikka hoogirono tenne daafira dihedanno. Sheexaanu qaaqqo Yesuusa shiishiishate kaino. Hiittoonni?

13 Nugusu Heroodiisi ayyaanto dagge “ilaminohu Yihudootu nugusi hiikko no?” yite xaˈmitusita baasa masino; qoleno iso shaate mixiˈre kaino. (Mat. 2:1-3, 13) Nugusu hedosi woˈmitanno gede, Beeteleemetenna qooxeessaho heedhannore lame dironna hakkuyi woro noo qaaqquulle baalanka shine gundanni gede hajajino. (Maatewoosi 2:13-15a, 16 nabbawi; * Mat. 2:17, 18) Yesuusi hattee goofonni gatino; kayinni kuni assooti diininke Sheexaanu daafira maa kulannonke? Daawuloosi mannu lubbo horonta mararannokkita huwata dandiineemmo. Iso qaaqquullu nafa dimararsannosi. Sheexaane ‘ittananno doobbiichooti’ yaa garankolla. Isi urungicha ikkinota dea dihasiissannonke!

SHEEXAANU DOGANNOHO

14, 15. Sheexaanu ‘ammaninokki manni surre ballisinohu’ ma garinniiti?

14 Sheexaanu dogannoha ikkasi calla nafa mannu baxillaanchu Magani Yihowawiinni xeertiˈranno gede assitanno. (1 Yoh. 4:8) Sheexaanu doge mannu ‘ayyaanaamittete coye gooˈrannokki’ gede assanno. (Mat. 5:3) Konni garinni isi, “Maganu lawishsha ikkinohu Kiristoosire kulannohu ayirradu danchu duduwi xawaabbi xawannonsakki gede ammaninokki manni surre ballisino.”—2 Qor. 4:4.

15 Sheexaanu manna dogate woy soˈrisiisate horoonsiˈranno doogga giddo qara ikkitinoti kaphu ammaˈnooti. Daawuloosi mannu ‘iso calla  magansiˈnasira hasiˈrannoha’ Yihowa agure albi annuwansa, woy kalaqama, woy saada woy wole togoore magansiˈranna laˈˈanno wote hagiidhannoti egennantinote! (Wol. 20:5) Magano garunni magansiˈnanni heeˈnoommo yite heddannori nafa kaphu ammananninna haafu budinni sakaalantino. Kuni manni biˈre Yihowa togo yii manni gede mararsannoho: “Sagale ikkannokki coyira woxeˈne kaffaltinannihu mayiraati? Qoleno hagiirsiisannokki coyira damoozaˈne mayira huˈnitinanni? Seekkitine ani yeemmore macciishshe, hattono dancha ikkinore itte; hakko garinni doorantino sagale ittine hagiidhitinanni.”—Isa. 55:2.

16, 17. (a) Yesuusi Pheexiroosi, “Fafi kawiinni, Sheexaane!” yiinohu mayiraati? (b) Sheexaanu baqqi yine agadhineemmokki gede assate dogannonkehu hiittoonniiti?

16 Sheexaanu Yihowara diinaggaabbe soqqantannore nafa dogara dandaanno. Lawishshaho, hanni Yesuusi rosaanosira shinannisi yanna iillitinota kulinsa wote ikkinore hedi. Hatte yannara hawaariya Pheexiroosi iso marare callichosi fushshe togo yiisi: “Mooticha, ateneeto togoonta qokkooti; kuni horonta diˈˈiillannohe.” Hakkiinni Yesuusi Pheexiroosira togo yee kaajjishe coyiˈri: “Fafi kawiinni, Sheexaane!” (Mat. 16:22, 23) Yesuusi Pheexiroosi “Sheexaane” yiinohu mayiraati? Yesuusi hakkiinni aane ikkannore afino daafiraati. Isi reye wodote kakkalo ikkannotinna Daawuloosi kaphaancho ikkinota buuxisanno yanna hakkawote iillite no. Mannu ooso xagge giddo hattee quuxxote yannara Yesuusa “ateneeto togoonta qokkooti” yaa dihasiissannote. Yesuusi hattee yannara deseˈe yiiro, Sheexaanu hasiˈrinori woˈmi yaate.

17 Tenne alame goofimarchi gambise dayino daafira, ninkeno heeˈnoommohu quuxxote yanna giddooti. Sheexaanu tenne alame aana umonke ‘qohantenni’ qawaaxxote heeshsho heeˈrate sharrammammora hasiˈranno. Isi heeˈnoommo yanna deˈneemmo gedenna baqqi yine agadhineemmokki gede assa hasiˈranno. Togoori iillaˈnera wodhitinoonte! “Ayewoteno baqqi yitine agadhe.” (Mat. 24:42) Goofimarchu daa dirahino woy horonta didaanno yee Sheexaanu tareessanno totainni dogantinoonte.

18, 19. (a) Sheexaanu uminke daafira mayine hendeemmo gede asse dogankera woˈnaalanno? (b) Yihowa wodanaaˈmine hendeemmo gedenna deammeemmokki gede kaaˈlannonkehu hiittoonniiti?

18 Sheexaanu ninke dogate woˈnaalannoti wole doogono no. Isi ‘Ane Maganu dibaxannoe’ woy ‘Ane cubbi Maganu maarannoha diˈˈikkino’ yine hendammora hasiˈranno. Kunino Sheexaanu ninke dogate horoonsiˈranno totaooti. Noore coyiˈniro, Yihowa baxannokkihu ayeti? Sheexaane umosiiti. Maganu cubbosi maarannokkihuna ayeti? Hakkuno Sheexaaneho. Qullaawu Maxaafi ninke daafira kayinni togo yaanno: “Maganu keeraancho ikkino daafira, loosoˈnenna xaano ikko albillitte qullaawootaho soqqantine suˈmisira leellishshinanni baxille dihawanno.” (Ibi. 6:10) Yihowa iso hagiirsiisate assineemmore naadanno; qoleno soqqanshonke mulla daafuro diˈˈikkitino. (1 Qorontoosi 15:58 nabbawi. *) Konni daafira Sheexaanu totainni dogammoonke.

19 Kageeshsha laˈnummonte gede, Sheexaanu wolqaataamoho, urungichahonna dogannoho. Konne busha diina gaaramme qeela dandiineemmohu hiittoonniiti? Tennera Yihowa kaaˈlo noonke. Qaalisi, ‘Sheexaanu xagarro anfeemmo’ gede horoonsiˈranno doogga kulannonke. (2 Qor. 2:11) Sheexaanu horoonsiˈranno hayyo afanke, roore wodanaaˈmine hendeemmo gedenna deammeemmokki gede kaaˈlitannonke. Ikkollana, Sheexaanu hayyo afa calla diguddanno. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Daawuloosi . . . gibbe, kiˈnewiinni xooqannona.” (Yaq. 4:7) Sheexaane gaaramme qeela dandiineemmota sase coyibba aananno birxichira ronseemmo.

^ GUFO 11 Kalaqo 12:14, 15, 17, 20: “Abiraami Gibitse maranni heeˈreenna, Gibitsete manni mancho lowo geeshsha xuma ikkitinota huwati. Feriooni mootoolleno ise laˈu; insa Ferioonira ise jajje kultusi, konnira mancho Feriooni minira massini. Hakkiinni Yihowa Abiraami minaama Saaranni kainohunni Feriooniranna minisira qoomama dirrisi. Konnira Feriooni Abiraami daafira mannasi hajaji; insano isi minaamasinna noosire baalankare adhe haˈranno gede assitu.”

^ GUFO 13 Maatewoosi 2:13-15a, 16: “Yihowa sokkaanchi Yooseefira haaqetenni leelle togo yiisi: ‘Heroodiisi qaaqqo shaara hasiˈrino daafira, kaˈe qaaqqonna amasi haadhe Gibitse xooqi; kulammohe geeshshano hakko heeˈri.’ Hakko daafira Yooseefi kae qaaqqonna qaaqqu ama haare hashsha Gibitse haˈri. Isi Heroodiisi reyi geeshsha hakko heeˈrino. Hakkiinni, Heroodiisi ayyaanto dogginosita afiti, lowo geeshsha hanqi; ayyaantotewiinni seekke buuxino yanna garinni manna soye Beeteleemetenna qooxeessisera noore lame dironna hakkuyi woro noore labballo qaaqquulle baalanka gudisiisi.”

^ GUFO 18 1 Qorontoosi 15:58: “Konni daafira, baxantinoonni roduuwa, kaajjitine uurre hattono shashshafantinoonte; qoleno Mootichu ledo xaado afiˈrinohu loossinanni loosi mulla daafuro ikkinokkita affine ayewoteno Mootichu loosi woˈminoˈnere ikke.”