Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Onkoleessa 2015

Hegere Heeshsho Hexxo Uyinonke Magano Labbe

Hegere Heeshsho Hexxo Uyinonke Magano Labbe

“Baxantinoonni ooso ikkitinoonni daafira, Magano labbe.” —EFE. 5:1.

1. Maganu akatta harunsineemmo gede kaaˈlitannonke dandoo hiitteeti?

YIHOWA wolu mannira macciishshantanno hedo huwatate dandoo oye kalaqinonke. Ninkera iillinonkere ikka hoogirono, wolu mannira iillinore mito geeshsha huwata dandiineemmo. (Efesooni 5:1, 2 nabbawi. *) Maganu uyinonkeha konne aamamooshshe garunni horoonsiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? Tenne dandoonke horoonsiˈneemmo wote qoropha hasiissannonkehu mayiraati?

2. Qarrammeemmo wote Yihowa maa assanno?

2 Maganu ammanantino buuramaasinera iima baˈannokki heeshsho aara, ammanaminohu ‘wolu geˈreewira’ kayinni uullate aana hegere heeshsho aansara qaale eino daafira tashshi yaannonke. (Yoh. 10:16; 17:3; 1 Qor. 15:53) Iima afiˈnanniti baˈannokki heeshshono uullate aana afiˈneemmoti hegere heeshshono xaa gede qarru woˈminota diˈˈikkitanno. Yihowa hunda Isiraeele Gibitsete borojjoota ikkite noo yannara iillannonsa qarra huwatinonte gede, ninke  xissono leeltannosi. Addaho, “qarrinsa baalunku yannara isino qarramino.” (Isa. 63:9) Yannate gedensaanni, Yihudootu beetemeqidese galagalte mintu yannara diinna qarrissunsata waajjitino; Yihowa kayinni togo yiinonsa: “Kiˈne kisannohu illeˈya diikkicho kisinoho yaate.” (Zek. 2:8) Ama iltino qaaqqo lowo geeshsha marartannonte gede, Yihowano mannasi baxillunni kaaˈlanno ikkinnina sammi yee dilaˈˈanno. (Isa. 49:15) Ee, Yihowa wolootu hedo huwata dandaanno; ninkerano tenne dandoo uyinonke.—Far. 103:13, 14.

YESUUSI MAGANU BAXILLE HARUNSINO GARA

3. Yesuusi manna mararannoha ikkinota leellishannori maati?

3 Yesuusi isira horonta iillinokki qarri iillinonsa manni xisso nafa huwata dandiino. Lawishshaho, isi lowo manni qarru heeshsho heeˈrannota afino; ammaˈnote marooti konne manna dogginonsa, hattono batinye uminsa higge fushshite duha bayisiissinonsa. (Mat. 23:4; Marq. 7:1-5; Yoh. 7:13) Yesuusi horonta waajje woy dogame egenninokkiha ikkirono, togoo qarri giddo noo mannira macciishshantanno hedo huwatate dandoo noosiho. Konni daafira, “gamba yiino manna laiti, allaalaanchu nookki geˈreewi gede ikkite mulqantenna tugante noo daafira lowo geeshsha mararinsa.” (Mat. 9:36) Yesuusi Annisinte gede, baxillaanchohonna shaqqadoho.—Far. 103:8.

4. Yesuusi qarramino manna laiti maa assino?

4 Yesuusi qarru giddo noo manna laˈˈanno wote, baxillu insa kaaˈlate kaˈˈanno gede assinosi. Konni daafira, isi woˈmunni woˈma Annisi baxille harunsino. Isi mitte hige sabbakanni seeda doogo haˈri gedensaanni, hawaariyaatesi ledo qaxaqaˈa yiino bayicho haˈre shiima yanna fooliishshiˈra hasiˈri. Ikkollana, iso agadhe noohu lowo manni mararsinosi daafira “insara lowo coye rosiisa hanafi.”—Marq. 6:30, 31, 34.

YIHOWA BAXILLE HARUNSA DANDIINEEMMO GARA

5, 6. Maganu baxille harunsate, maa assa hasiissannonke? Lawishsha kuli. (Umi misile lai.)

5 Maganu baxille harunsate maa assa dandiineemmo? Hanni konne lawishsha hedi: Alamaayyo yinannihu mittu wedellichu rodii no; kuni wedellichi, ille taˈmaaˈmiteenna nabbawa hooginohu mittu geedhino rodii daafira hedanni no. Kuni jawu rodii minunni mine haˈre soqqameno diafanno. Alamaayyo Yesuusi togo yiinota qaagi: “Mannu assaˈnera hasidhinannire kiˈneno insara assensa.” (Luq. 6:31) Konnira Alamaayyo togo yee hedi: ‘Ani mannu assaera hasiˈreemmori maati?’ Hakkiinni, ‘Ani mannu ledoˈya kaase godoˈlara hasiˈreemmo!” yee hedi. Geedhino rodii kayinni kaase godoˈle diafanno. Yesuusi coyiˈrino assaawe, ‘Olliichiˈyara iillinori anera iilloommeˈˈero, isi ma assaera hasiˈreemmo?’ yine heda hasiissannonketa kultannote.

6 Alamaayyo geercho ikka hoogirono, iillinosikki coye huwatate dandoo noosi. Isi geerchu rodii ledo yanna sayisi, hattono coyiˈranno wote seekke macciishshi. Alamaayyo gale hosanni, geedhiniro Qullaawa Maxaafa nabbawa woy minunni mine haˈre soqqama mageeshshi geeshsha qarrissannoro huwati. Isi geedhino rodii qarri leellannosi wote, ma garinni kaaˈlannoro huwatanno; qoleno kaaˈlate hasatto heedhannosi. Ninkeno hatto assa dandiineemmo. Maganu baxille harunsate, wolu manchi qarra huwata hasiissannonke.—1 Qor. 12:26.

Yihowa gede baxillaano ikke (Gufo 7 lai)

7. Wolu manchira iillino qarra huwata dandiineemmohu hiittoonniiti?

7 Hige wolu manchira macciishshantanno hedo huwata ayewoteno shotate yaa diˈˈikkitino. Batinyu mannira ninkera horonta iille egenninonkekki qarri iillannonsa. Mitu roduuwinke gawajjo iillitinonsa daafira, dhibbu amadinonsahura woy geedhimmatenni kainohunni xissantanno. Woloota kayinni yaaddo  amaddinonsa, woy alba iillitinonsa jaddonni kainohunni xissiisidhanni no. Mitootu qolte calluwinsa qaaqquulle lossidhannoreeti, woy maatensa giddo Yihowa magansiˈrannokkihu no. Qarru duuchunku mannira iillanno; mitu mannira iillanno qarri kayinni ninkera iille egenninokkiho. Togoo yannara Maganu baxille harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti? Wolu manchi hedo huwata dandiinammo geeshsha seekkine macciishsha tennera kaaˈlitannonke. Tini qolte hasiisannore assine kaaˈline Yihowa baxille harunsineemmo gede kakkayissannonke. Mittu mittunku manchira hasiisannori babbaxxinore ikkirono, ayyaanaamittetenni jawaachishanna mitore assine kaaˈlinammora dandiineemmo.—Roomu Sokka 12:15; * 1 Pheexiroosi 3:8 nabbawi. *

YIHOWA SHAQQILLE HARUNSE

8. Yesuusi shaqqille harunsanno gede kaaˈlinosiri maati?

8 Maganu Beetti togo yiino: “Duuchunkura Aliidi Magani . . . galattannokkiriranna bushuulleho shaqqadoho.” (Luq. 6:35) Yesuusi Maganu shaqqille harunsino. Tennera kaaˈlinosiri maati? Yesuusi coyiˈranno qaalinna assootisi wole manna ma assara dandaannoro balaxe hede insa shaqqillunni amadino. Lawishshaho, cubbaataame ikkitinota mannu baalu afinoti mitte mancho isiwa marte wiˈlitanni hindiiddosenni lekkasi shanshitu. Yesuusi tini mancho maaro eˈinota huwatino; qoleno ise ufe haˈrisiro mageeshshi geeshsha xissiisidhannoro afino. Hatto assa agure galatinose, hattono gatona yiinose. Qoleno, Yesuusi Ferisaawichu tennera xiixamita isono shaqqillunni coyishiishino.—Luq. 7:36-48.

9. Maganu shaqqille harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti? Lawishsha kuli.

9 Ninke Maganu shaqqille harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti? Hawaariya Phaawuloosi togo yee borreessino: “Mootichu borojjichi giwama dihasiissannosi; hatteentenni manna baalaho jooga [woy, “hayyicha,” lekkaalliidi qaagiishsha] . . . ikka hasiissannosi.” (2 Xim. 2:24) Hayyichu manchi woloota xissiisannokki gede, qorophine amada hasiissanno hajo wodanchatenni amadanno gara afino. Hanni aante noo ikkito tuncu yituhero shaqqille leellisha dandaatto gara hedi: Loosiisannohe manchi loososi garunni diqineessino. Hakkawote ma assatto? Lowo aganna songo daye egenninokki rodii gambooshshe daye no. Iso mayite coyishiishatto? Soqqanshote yannara qaete anni “Xa loosu batiˈre nooe daafira, hasaawe diafeemmo” yiihe. Shaqqillunni qolattosi? Mine galtekki, “Konne coye anera kulittoekki mayira assitto?” yite xaˈmituhe. Shaqqadu afiinni qolattose? Wolu manchi hedo huwanteemmohanna coyiˈneemmori ma assansara dandaannoro hendeemmoha ikkiro, coyiˈneemmo gara huwanteemmo; hattono Yihowa shaqqilli ledo sumuu yaannore assineemmo.—Lawishsha 15:28 nabbawi. *

MAGANU HAYYO HARUNSE

10, 11. Maganu hayyo harunsate kaaˈlankera dandaannori maati? Lawishsha kuli.

10 Iillinonkekki coye huwatate dandoonke, Yihowa hayyo harunsine assootinke abbanno guma balanxe hendeemmo gede kaaˈlitannonke. Yihowate qara akatta giddo mitte hayyote; qoleno isi hasiˈriro, mittu coyi albillitte hiittoo guma laalannoro balaxe afa dandaanno. Ninkera hattoo dandoo noonkekkiha ikkirono, assinammora kaˈnoommo coyi abbara dandaanno  guma heda hasiissannonke. Isiraeelete daga Maganoho hajajama hoogguro mayi ikkannoro balaxxe diheddino. Maganu Isiraeelete lowore assinonsaha ikkirono, insa kayinni bunshe assitara noota Muse huwatino. Isi togo yiino: “Insa wodanaaˈmite heddannore diˈˈikkitino; mereeronsano wodanchate yinanniri dino. Hayyoota ikkitoommero hanni mayi no! Konne baalanka hiincitannonka. Iillannonsareno heddannonka.”—Marro 31:29, 30; 32:28, 29.

11 Maganu hayyo harunsate, assootinke abbara dandaanno guma heda woy ikkanni noori gede assine heda hasiissannonke. Adhamate hasidhe mimmitu ledo yanna sayissanni noori, siimu xaadi hasatto lowo wolqa afidhinota heda hasiissannonsa. Yihowa ledo noonkeha muxxe jaalooma hunara dandaannoha mitto coyeno assa dihasiissannonke! Hatteentenni, Yihowata tenne dancha amaale harunsino: “Xiinxallu manchi adaga laˈˈanno wote gaaˈlannowa hasiˈranno; egenno noosikkihu kayinni aanaho haˈranno, qarruno iillannosi.”—Law. 22:3.

HENDEEMMO GARA QOROPHINO

12. Hendeemmo coyi gawajjankera dandaannohu hiittoonniiti?

12 Busulu manchi hedate dandoonke giirate gede ikkitinota huwatanno. Giira garunni horoonsiˈniro, sagale raisiˈratenna wolurirano kaaˈlitara dandiitanno. Ikkollana, sammi yine agurriro mine ittaranna mannanna saadano guddara dandiitanno. Hatteente gede, hedate dandoonke Yihowa faale haˈrate kaaˈlitannonke wote danchate. Tenne dandoonke horoonsiˈne amanyoote bainore hendeemmoha ikkiro kayinni, gawajjitannonke. Lawishshaho, cubbo ikkinore assate daafira heda rosicho assiˈnummoro, togoore assate deerra marrammora dandiineemmo. Amanyoote bainore seeda yanna hendeemmoha ikkiro, ayyaanaamittenke daafantanno!—Yaaqoobi 1:14, 15 nabbawi. *

13. Heewani hiittoo heeshsho halchitinoha ikkara dandaanno?

13 Hanni umiti meya mancho Heewani hoolloonniha “danchanna busha afisiissanno haqqicho guma” itate kaˈu gara hedi. (Kal. 2:16, 17) Hamashshu isera togo yee kulinose: “Reya nafa direyitinanni. Maganu hoolinoˈnehu, hatte haqqicho guma ittini barranni illeˈne faˈnantannotanna bushanna dancha baddine affinannire isi gedeere ikkitinannita afinohuraati.” Heewani “haqqicho itate dancha, laˈˈateno halchishshannota ikkitinota laˈu.” Hakkiinni ma assituyya? “Haqqichote guma adhite ittu. Hakkawote  minaannise ledose no; isirano uyitusi, isino iti.” (Kal. 3:1-6) Heewani Sheexaanu kulinoseri halchishinose. Ise danchunna bushu konneeti yee kulannosehu nookkiha umisenni marraˈˈama dandiitannota heddino. Addaho, togoore haaqiiˈrase lowore daaffino! Cubbaataamu minaannise Addaami widoonni cubbu “alame ei, reyo qolte cubbu widoonni eˈino.”—Rom. 5:12.

14. Qullaawu Maxaafi foorretewiinni xeertiˈrate daafira mayyaanno?

14 Heewani Edenete kaashshu basera loossu cubbi foorre diˈˈikkino. Ikkollana, Yesuusi amanyoote bainore surrenke giddo hiinca qoropha hasiissannonketa coyiˈrino. Isi togo yiino: “Foora yora geeshsha meyaata laˈˈannohu baalunku hakkawote wodanisinni ise ledo soorrino.” (Mat. 5:28) Phaawuloosino togo yee qorowisiisino: “Maalu hasatto wonshate soma fushshidhinoonte.”—Rom. 13:14.

15. Duuˈna hasiissannonke jiro hiitteeti? Mayira?

15 Qoropha hasiissannonkehu wolu coyi kayinni Magano lashshi assine agurre dureessa ikkate haaqiiˈrate. Dureessu manchi jirosi “golo ikkitannosihu gede asse hedanno.” (Law. 18:11) Yesuusi “umisira jiro duuˈnannohu Maganu albaanni kayinni dureessa ikkinokki” manchi gowwa ikkinota lawishshunni coyiˈrino. (Luq. 12:16-21) Yihowara iso hagiirsiisannore assineemmo wote tashshi yaannosi. (Law. 27:11) ‘Iima jiro duuˈnine’ iso hagiirsiisa dandaanke lowo geeshsha hagiirsiissannonke! (Mat. 6:20) Addaho, wolu coyi baalunkunni roore muxxe jironke Yihowa ledo noonke jaaloomaati.

YAADDO AGURRE

16. Yaaddo gargadhate kaaˈlannohu mittu coyi maati?

16 ‘Uullate aana jiro duuˈnate’ sharrammeemmoha ikkiro, roore yaandeemmo. (Mat. 6:19) Yesuusi “tenne alame yaaddonna jironniti dogate wolqa Maganu Mangiste qaale” qalxite amaddannota coyiˈrino. (Mat. 13:18, 19, 22) Qoleno, mitu manni miteekke iillansara dandaannoha busha coye hedanni yaadanno. Ikkollana, lowo geeshsha yaandeemmoha ikkiro mannimmankenna ayyaanaamittenke gawajjantara dandiitanno. Konnira Yihowa addaxxino; hattono ‘manchu wodanira noo yaaddo wodana daafursitannota, danchu qaali kayinni wodana tashshi assannota’ qaango. (Law. 12:25) Hedonke huwatanno manchi coyiˈrannohu danchu qaali wodananke tashshi assara dandaanno. Anninkeranna amankera, galtenkera woy Yihowate gedee hedo noosihura ammanamino jaalira giddonketa hasaaphanke quwa saˈne yaandeemmokki gede kaaˈlitankera dandiitanno.

17. Yihowa yaandeemmo wote kaaˈlannonkehu hiittoonniiti?

17 Yaachishannonkere Yihowa sae afannohu dino. Phaawuloosi togo yee borreessino: “Aye coyirano yaaddinoonte; hatteentenni baalunku coyira huuccattotenninna eeggifatatenni galatu ledo dhiwinoˈne coye Maganoho kulle; wodancha baalanta roortannoti Maganu salaame, wodanaˈnenna surreˈne Kiristoosi Yesuusinni agartanno.” (Fil. 4:6, 7) Yaandeemmo wote ammanate roduuwinke, cimeeyye, ammanamino borojjichi, sokkaano, Yesuusi hattono Yihowa umisi ayyaanaamittete gawajjo iillitannonkekki gede kaaˈlannonketa hendo.

18. Wolu manni hedo huwatate dandoonke kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

18 Aleenni laˈnummonte gede, wolootu hedo huwatate dandoonke Yihowa akatta lawishshaho baxillesi harunsate kaaˈlitannonke. (1 Xim. 1:11; 1 Yoh. 4:8) Manna addinta banxeemmota leellinsheemmoha, assootinke abbanno guma balanxe hendeemmoha, hattono yaaddo gargadhineemmoha ikkiro hagiirraamma ikkineemmo. Konnira hexxonke woˈmitanni noohu gede assine hedate dandoonke seekkine horoonsiˈno; qoleno Yihowa baxille, shaqqille, hayyosinna hagiirresi harunsino.—Rom. 12:12.

^ GUFO 1 Efesooni 5:1, 2: “Konni daafira, baxantinoonni ooso ikkitinoonni daafira, Magano labbe; Kiristoosi baxinonkenna isonooto dancha foole afidhino kakkalo gede asse ninke daafira yee Maganoho shiqishinonte gede, kiˈneno baxillunni heedhe.”

^ GUFO 7 Roomu Sokka 12:15: “Hagiidhitinori ledo hagiidhe; wiˈlitannori ledo wiˈle.”

^ GUFO 7 1 Pheexiroosi 3:8: “Kiˈne baalunkura mittu gari hedo heedhoˈne; kuˈu kuˈuyi hedo huwattinannire ikke; roduuwu mereero heeˈranno baxilli heeˈroˈne; godowinni marartinannirenna shooshaqoota ikke.”

^ GUFO 9 Lawishsha 15:28: “Keeraanchu manchi wodani dawaro qolara albaanni hiincanno; bushuullu afii kayinni bushare dayisi gede coyiˈranno.”

^ GUFO 12 Yaaqoobi 1:14, 15: “Mittu mittunku manchi fatanamannohu umisi yorto goshooshsheennaatinna doggeennaati. Hakkiinnino yorto godobbu gedensaanni, cubbo iltanno; qoleno cubbu loonsiro reyo abbanno.”