Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Onkoleessa 2015

 AANIIDI QOOLIHA COYI UMO

Goofimarchu Gambisinoni?

Goofimarchu Gambisinoni?

Maganu mannu ooso mimmito gashshitanninna manchu beetti heeshshora guficho kalaqqanni heedhara wore aguranno? Diaguranno. Sai birxichira ronsummonte gede, Maganu mereero eˈˈe lowo xibbe diro keeshshino qarranna mitiimma hunanno. Mannanna uulla kalaqino Kalaqaanchi, tenne assanno barri gambisinota afattora hasiˈranno. Isi konne lowonta hasiisanno coye kulinohu hiittoonniiti?

Hanni mitto lawishsha laˈno: Mitto bayicho hajamatto wote, haˈratto doogora nooha baxxino coyenna malaatta doogo afino mancho xaˈmattora dandaatto. Hatte doogo hadhanni marte, manchu kulinohe malaatta laˈˈatto wote hedoottowa iilla rahoottota huwatatto. Hatteente gede, Maganu alame woˈmate aana xabbe leeltannota baxxitino coyibba kulannonkeha Qaalesi uyinonke. Tenne xabbe leeltanno ikkito laˈneemmo wote, goofimarchunniwa hinge haˈnanni heeˈnoommota afa dandiineemmo.

Qullaawu Maxaafi baxxitino yanna daggannotanna tini yanna goofimarchu daanno wote gumulantannota kulanno. Hatte yannara alamete deerrinni ikkitanno coyibbanna ikkituwa heedhanno; tini ikkituwa gamba yite hattee yanna mannu ooso xagge giddo baalantenni baxxitinota ikkitanno gede assitanno. Hanni Maganu Qaali giddo kulloonnita mite coyibba laˈno.

1. ALAME WOˈMATE GAARO Maatewoosi fooliishsho 24te aana noo masaalo, uullate aana ikkannoha addi addi coye kultanno; tini coyibba duucha ikkito mitteenni amadino malaati widooti. Kuni malaati ‘alamete gumulo’ baxxite leeltanno gede assanno; hattono “goofimarchu daanno” yanna widira massannoho. (Kiiro 3, 14) Konni malaati wido ikkitino coyibba giddo mitu jajjabba ola, sagalete anje, addi addi bayicho uullate huxano, bunshe lexxitanni haˈrase, baxillu qiidanni haˈrasinna ammaˈnote marooti manna soˈrisiisate yite assitanno awaawurooti. (Kiiro 6-26) Tini coyibba, mito geeshshano ikkiro albanni ikkitanni keeshshitinote. Ikkirono, goofimarchu gambise daanno wote kuri baalunkuri mitte wogga giddo ikkanno. Kurino agurranna tenne wogga giddo ikkitannoti wole sase coyibba no.

2. MANNU AKATI SOORRAMA Qullaawu Maxaafi, “goofimarchu barruwara” yaano goofimarchu widira massitanno yanna giddo mannu akati lowo geeshsha maaeelannota kulanno. Togo yaanno: “Mannootu umonsa baxxannore, woxe baxxannore, umonsa gotti gotti assitannore, booˈnaleeyye, xonantannore, annahonna amate hajajantannokkire, galattannokkire, ammanantannokkire, kalaqamu baxilli noonsakkire, sumuu yitannokkire, suˈma huntannore, umonsa qeeˈlitannokkire, kaajjadda, danchare baxxannokkire, kaadaasine, ani yoommoti calla ikkito yitannore, naaxxa batidhinore, Maganunni roore qawaaxxo baxxannore ikkitanno.” (2 Ximootewosi 3:1-4) Hige mannu manna ayirrisa hooga haaro coye diˈˈikkitino; ikkollana, mannu akati aleenni kulli deerra mareenna tenne wogga ‘dandee heeˈrate qarrisannoha baxxino diro’ yinannihu “goofimarchu barruwara” callaati.’ Ati mannu akati mageeshshi geeshsha bushanni haˈrinoro wodanchootto?

3. UULLA DOOFAARTANNI NO Qullaawu Maxaafi Maganu “uulla huntanni noore hunannota” kulanno. (Ajuuja 11:18) Mannu uulla hunanni noohu hiittee doogganniiti? Nohi heeˈrino diri yannanke gedeeha ikkinota kulloonni: “Uulla halaalaanchu Magani albaanni doofaartu; qoleno finqille batidhinota ikkitu. Ee, Maganu uulla lai; laˈˈanno wote ise doofaartino.” Konni daafira Maganu hattenne busha daga “gudeemmo” yee coyiˈrino. (Kalaqo 6:11-13) Uullate aana finqille batidhanni hadhinota huwatootto? Qoleno manchu beetti wole baalantenni baxxitino yanna giddo no: korkaatuno mannu ooso manna baala uullate aaninni coˈo assite guda dandiitanno deerra martino. Konne assa dandiitanno gede assannonsaha olu massaara qixxeessidhino. Uulla wolu garinnino doofartanni no. Mannu ooso uulla garimale horoonsidhanni noo daafira, heeshshote hasiisannori yaano, foolleemmo ayyare, saadanna muro, hattono wuqiyanoose daafantanni hadhino.

 Ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Xibbu diri albaanni mannu ooso insaneeto guda dandiitanno wolqa afidhinoni?’ Xa kayinni mannu ooso yannate massaara qixxeessitenna qooxeessansa daaffe togoo wolqa noonsata leellishshanni no. Rakke lexxitanni hadhanni noote tekinoolojete lophonni kainohunni daanni noo qarri mannaho wodanchansaranna wolqansara aleenni ikkinoha lawanno. Ikkollana, manchi beetti uulla albillitte ikkitannore muranna illaallisa didandaanno. Uullate aana noo kalaqami baalu baikkinni, Maganu uulla huntanni noore hunanno. Isi tenne assate qaale eino!

4. ALAME WOˈMATE LOOSAMANNI NOOHA SABBAKATE LOOSO Goofimarchu malaati wido ikkitino coyibba giddo mittu, taalle nookki loosi loosamasiiti: “Daga baalantera naqaashe ikkanno gede, kuni Mangistennihu danchu duduwi uulla woˈmate sabbakamanno; hakkiinnino goofimarchu daanno.” (Maatewoosi 24:14) Kuni sabbakate loosi, roore ammaˈno manna insawa qoˈlate yite saihu lowo xibbi diri giddo sharrantino sharronni lowo geeshsha baxxinoho. Goofimarchu barruwara dudumbanniti baxxitino sokka ‘Mangistenniho dancha duduwooti.’ Yihowa Farciˈraasine agurranna tenne sokka sabbakkannoti afoottoti wole ammaˈno no? Mite ammaˈno tenne sokka dudubbannore labbara dandiitanno; ikkollana sabbakkannohu mittu qooxeessira callaatinso kuni danchu duduwi “daga baalantera naqaashshe ikkanno gede uulla woˈmate” tuqissanno?

Alame woˈmate aana Maganu Mangistere lowo xibbe ikkanno afiinni sabbankanni heeˈnoonni

www.jw.org yinanni webisayitenke ‘Mangistenniha dancha duduwo’ roorsite kultanno. Tenne sokka kultanno borro 700 saˈˈanno afiinni tenne webisayite aana fultino. Yihowa Farciˈraasine agurranna alamete deerrinni konne dancha duduwo konni garinni sabbakkannoti wole ammaˈno nooni? Alba interneete nookki yannara nafa, Yihowa Farciˈraasine Maganu Mangisteha dancha duduwo duduwansanni egennantinoreeti. Agarooshshu Shae 1939nni hanaffe aaniidi qoolira “Yihowa Mangiste Egensiissannota” yaanno handaari noota ikkitino. Ammaˈnote daafira kulannohu mittu maxaafi, Yihowa Farciˈraasine loossannoha sabbakate looso “rahe loosamateno ikko halaˈlinyunni taalle dinooho” yiino. Kuni sabbakate loosi, Maganu Mangiste muli yanna giddo “goofimarchu daanno” gede assitannota kulanno.

YANNA BAALANTENNI BAXXITINO YANNA

Konni birxichira kulloonnihu shoolunku goofimarchu yannare kulanno malaati yannankera woˈmanni noota huwatootto? Tini metseete, nabbawanno manni goofimarchu gambise dayinota leellishshannota alamete coyibba huwatanno gede xibbe saˈˈanno diro kultanni keeshshitino. Ikkollana  mitu huluullamanno manni tenne coyibbanna taje, mannu lawinsa garinni coyiˈrannoreeti yee adha giwanno. Qoleno alamete ikkito bushshanni hadhinoha lawannohu alame woˈmate nooti xaadooshshu buussa lexxitanni hadhino daafiraati yaanno. Ikkollana, yanna baalantenni baxxitino yanna gumulora heeˈnoommota leellishshanno taje albinni roore lexxitanni hadhino.

Mite fullahaano, tenne uulla aana lowo coyi soorramanno yanna widira hinge haˈnanni heeˈnoommota ammantanno. Lawishshaho, 2014nni mite sayinsete fullahaano fushshitino rippoorte, mannu oosoti albillittete heeshsho lowonta yaachishshannota ikkitinota kulte qorowisiissino. Insa togo yitino: “Mannu oosoti albillittete heeshsho yaachishshanno gede assitanno coyibba daafira assinoonni xiinxallo, manchi beetti lopho daaffannoti tekinoolojete ledo xaado afidhino dano batidhanni hadhino yineemmo gede assitinonke.” Lowo manni yanna baalantenni baxxitino yanna giddo heeˈnoommota ammananno. Tenne borro qixxeessaanonna tenne borro nabbawannohu batinyu manni, tini baxxitino yanna goofimarchu barruwa ikkitinotanna goofimarchu gambise dayinota dihuluullantanno. Ikkollana albillittete yanna waajja agurte, goofimarchu abbanno coyinni hagiidha dandaatto. Hiitto? Korkaatuno goofimarchu barra gatte saˈˈa dandaatto!