Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Onkoleessa 2015

Insa Maganu Uyino Hexxo ‘Laˈino’

Insa Maganu Uyino Hexxo ‘Laˈino’

“Insa hexxote qaali woˈmanna laˈinokkiha ikkirono, . . . xeertote heedhe laˈe hagiidhitino.”—IBI. 11:13.

1. Laˈnoommokki coye ikkanni noohu gede assine hedate dandoonke maaho kaaˈlitannonke? (Umi misile lai.)

LAˈNOOMMOKKI coye ikkanni noohu gede assine hedate dandoo Maganu uyinonke aamamooshsheeti. Tini dandoo dancha soma fushshiˈne qarrunni gatatenna danchare quqquxamme agadhate kaaˈlitannonke. Yihowara albillitte ikkannore balaxe afate dandoo noosi; isi Qullaawu Maxaafi giddo albillitte ikkannore balaxe kulinonke. Ninke albillitte afiˈneemmo coyibba ikkitanni noohu gede assine heda dandiineemmo. Laˈnoommokki coyibba ikkitanni noohu gede assine hedate dandoonke ammana heedhannonke gede kaaˈlitannonke.—2 Qor. 4:18.

2, 3. (a) Ikkanni noohu gede assine hendeemmo coyi hiittooha ikka hasiissannosi? (b) Konni birxichira hiittee xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo?

2 Ikkanni noohu gede assine hendeemmohu mitu coyi kayinni horonta ikkannokkiha ikkara dandaanno. Lawishshaho, mitte shiima qaaqqo billaacha guluffe hadhanni noohu gede assite hedduro, kuni horo ikkannokkireeti. Ikkollana, Haanna qaaqqose Saamueeli xaadooshshu dunkaanira soqqamara hakkira massitanno yanna ikkanni noori gede assite hedase haaqete hagiirre diˈˈikkitino. Tini hedose wonanni assitara murcidhe kaˈinoreeti; konni garinni hedase xanose wonshitanno gede jawaante ikkitinose. (1 Sam. 1:22) Maganu uyinonke hexxo woˈmitanni noohu gede assine hendeemmoha ikkiro,  hendoommori woˈmikki gatannore diˈˈikkino.—2 Phe. 1:19-21.

3 Hundi waro heeˈrinohu batinyu ammanamino manni Maganu uyinonsa hexxo woˈmitanni noohu gede asse hedinoti dihuluullissannote. Konne manna albillitte afiˈranno atoote hedansa kaaˈlitinonsahu hiittoonniiti? Ninkeno Maganu albillitte owaatu mannira aara qaale einoha hagiirsiisanno coye hedanke kaaˈlitannonkehu ma garinniiti?

HEXXONSA “LAˈˈANSA” JAWAANTE IKKITINONSA

4. Abeeli albillitte woyyaabbino yanna daggannota hedanno gede assannosiri mayi no?

4 Umihu ammanamino manchi Abeeli Yihowa qaale eino coyibba “lainoni”? Abeeli Maganu hamashshoho coyiˈrinohu aane noo qaali ma garinni woˈmannoro balaxe afa dandaannokkiti egennantinote: “Atenna manchote mereero, hattono sirchikkinna sirchise mereero baarigaarre woreemmo. Isi ateha umokki cancananno, ati kayinni gindesi madiissatto.” (Kal. 3:14, 15) Ikkollana, Abeeli tenne hexxo daafira seekke hede manchu sirchi Addaaminna Heewani cubbo loossara albaanni afidhino guunte afiˈranno gede assate ‘ginde madiˈrannohu’ heeˈrannota huwatikki digatino. Abeeli albillittete yanna daafira hedinori baxireno ikkiro, Maganu uyino hexxo woˈmitannota ammanino; hakko daafira Yihowa kakkalosi hagiirrunni adhino.—Kalaqo 4:3-5; * Ibiraawuyaani 11:4 nabbawi. *

5. Heenooki albillitte ikkannore ikkanni noohu gede asse hedasi kaaˈlitinosihu hiittoonniiti?

5 Ammanamino manchi Heenooki Maganoho busha qaale coyiˈrannohu bushu manni tuncu yiinosiha ikkirono, ammana noosita leellishino. Heenooki, Yihowa “tunsote tunso ikkitannote qullaawa sokkaanosi ledo . . . baalunkura yoo yaate, Magano waajjitannokki mannooti iso ayirrissukki assitinoha busha assootenna Magano waajjitannokki cubbaataammi Maganoho coyidhinoha busha qaale xawo fushshate” daannota ayyaanunni masaalino. (Yih. 14, 15) Isi ammana noosiha ikkino daafira, Magano waajjannokki manni heeˈrannokki alame hiittoota ikkitannoro hedikki digatino.—Ibiraawuyaani 11:5, 6 nabbawi. *

6. Nohi Baote Wayi gedensaanni hiittee yanna daafira hedikki digatino?

6 Nohi Baote Wayinni gate sainohu ammana noosi daafiraati. (Ibi. 11:7) Ammanasi Baote Wayi gedensaanni Maganoho saadate kakkalo shiqishanno gede assitinosi. (Kal. 8:20) Isino Abeeli gede, mannu ooso cubbunna reyote borojjimmanni fultanno yanna daggannota ammaninoti dihuluullissannote. Baote Wayi gedensaanni alame galagalte finqila ikkitu; Naamiruudi Yihowa hettise mannu Maganoho finqilara hasiˈrino; hatte yannara nafa Nohira ammananna hexxo noosi. (Kal. 10:8-12) Nohi mannu ooso gadadissanno gashshaanonni, cubbunninna reyotenni gattanno yanna daafira hedikki digatino. Ninkeno xa lowonta gambisse dagginota hattee yanna heda dandiineemmo!—Rom. 6:23.

INSA MAGANU UYINO HEXXO WOˈMITANNO YANNA “LAˈINO”

7. Abirahaami, Yisaaqinna Yaaqoobi hiittee yanna ammanate illenni “laˈukki” digattino?

7 Abirahaami, Yisaaqinna Yaaqoobi Maganu sirchinsa widoonni uullate daga baalanti maassantannota  kulinonsa daafira, dhaggete yanna daggannota heddukki digattino. (Kal. 22:18; 26:4; 28:14) Qoleno, Maganu sirchinsa batiˈrannotanna kaajja Hexxote Gobba ragiˈrannota kulinonsa. (Kal. 15:5-7) Magano waajjitannori kuri mannooti sirchinsa hattee gobba ragiˈranno yanna ammanate illenni “laˈukki” digattino. Isinni Yihowa Addaaminna Heewani cubbo loossu yannanni kayise soqqamaanosi mannu sirchi galagale atoote afiˈranno gara huwattanno gede assanni keeshshino.

8. Abirahaami jawaata ammana noosita leellishannore assanno gede kaaˈlinosiri maati?

8 Abirahaami jawaata ammana noosita leellishannore assinohu, Maganu uyinosi hexxo woˈmitanni noohu gede asse hedino daafira ikkinota heda dandiineemmo. Abirahaaminna ammanantinori wole Maganu soqqamaasine Maganu uyinohu ‘hexxote qaali woˈmanna dirinsara laˈinokkiha ikkirono, xeertote heedhe laˈe hagiidhitinota’ Qullaawu Maxaafi kulannonke. (Ibiraawuyaani 11:8-10 nabbawi; * Ibi. 11:11-13) Abirahaami hexxino coyibba woˈmansa gattannokkita leellishshannota lowo taje laino daafira, lainokki coyi illesinni lainohu gede ikke leellinosi!

9. Abirahaami Maganu uyinosi hexxo ammanasi kaaˈlitinosihu ma garinniiti?

9 Abirahaami Maganu uyino hexxo ammanasi Maganu fajjo assate murciˈre kaˈˈanno gede assitinosi. Isi ammana noosi daafira, Uuri katama agure fulino; qoleno Kanaani katamma giddo mittowano teese heeˈra dihasiˈrino. Hatti katamma Maganoho soqqantannokkiri gashshitannota ikkitino daafira, Uuri kataminte gede kaajjado xinta afidhinore diˈˈikkitino. (Iya. 24:2) Abirahaami gatinoha heeshshosi diro baala “Maganu xintinonna kalaqinoha addu xinta afiˈrino katama [agadhanni]” heeˈrino. (Ibi. 11:10) Abirahaami Yihowa gashshooti hunda teese heeˈranno yanna ammanate illesinni “laino.” Abeeli, Heenooki, Nohi, Abirahaaminna wolootu ammanantino mannooti reyitinori kaˈannota ammantino daafira Maganu Mangiste hunda yaano “addu xinta afiˈrino [katamira]” uullate aana afidhanno heeshsho quqquxante agadhitino. Insa konni atooti daafira hiincansa Yihowara noonsa ammana roore jawaata ikkitanno gede kaaˈlitinonsa.—Ibiraawuyaani 11:15, 16 nabbawi. *

10. Saara albillittete yanna quqquxante agadhase ma garinni kaaˈlitinoseha ikkara dandaanno?

10 Hanni Abirahaami galte Saara daafira laˈno. Saara 90 diro ikke noose yannara ooso noosekkiha ikkirono, Yihowa uyino hexxo seekkite ammantino. Isinni ise oosose Yihowa qaale eino atoote afidhanno yanna ammanate illesenni laˈino. (Ibi. 11:11, 12) Kuni ikkannota hexxitanno gede assinoseri maati? Yihowa minaannisera togo yiino: “Maassiˈreemmose, hattono ise widoonni labbaa beetto oyeemmohe; maassiˈreemmose, ise lowo daga ikkitanno; dagate nugussano isewiinni fultanno.” (Kal. 17:16) Saara Yisaaqi ilase, Maganu Abirahaamira uyinoti wole hexxono woˈmitannota ammantanno gede assitanno tajeeti. Ninkeno Maganu uyinonketi huluullissannokki hexxo woˈmitanni noohu gede assine hedate dandoonke kaajja aamamooshsheeti!

AFIˈRANNO BARAARSHA HIXAMANYE LAINO

11, 12. Muse albinni roore Yihowa baxanno gede assinosiri maati?

11 Yihowa lubbora baxino daafira ammana noosita leellishinohu wolu manchi Museeti. Isi Yihowa lowo geeshsha baxanno. Muse wedellimmasi yannara Gibitsete beetemangistera lophino  daafira, silxaanenna durumma roorsiˈranno gede assitanno faro noosiho. Ikkollana, ilinosi anninna ama isira Yihoware rosiissinosi; qoleno Yihowa Ibiraawete manna borojjimmatenni fushshe Hexxote Gobba eesseemmo yee qaale einota kultinosi. (Kal. 13:14, 15; Wol. 2:5-10) Muse Maganu manni afiˈranno atoote duucha hige hedasi maccaha ikkate kaˈˈa agure albinni roore Yihowa baxanno gede assitinosi.

12 Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Muse lophi gedensaanni Feriooni beetto beettooti yinannisita ammanatenni giwino. Cubbunni afiˈnanniha geedannokki hagiirre agure Maganu manni ledo qarrama doodhino; albillitte afiˈranno baraarsha hixamanye laino daafira, Buuraminoha ikkeenna iillitannosi mishsho Gibitsete jironni roorse laino.”—Ibi. 11:24-26.

13. Muse Maganu uyino hexxore seekke hedasi kaaˈlitinosihu hiittoonniiti?

13 Muse Yihowa Isiraeelete uyino hexxo seekke hedita, Maganoho noosi ammananna baxilli lexxino. Magano waajjannohu wolu manninte gede, isino Yihowa mannu ooso reyotenni keere fushshanno yannare hedinoti dihuluullissannote. (Iyo. 14:14, 15; Ibi. 11:17-19) Muse Maganu Ibiraawete daganna mannu ooso baalanta mararanno gara huwatasi iso albinni roore baxanno gede assitinosi. Isi heeshshosi diro baala ammanasinna baxillesi leellishannore assino. (Marro 6:4, 5) Muse Feriooni shaasira hasiˈrinoha ikkirono, ammanasi, Maganoho noosi baxillinna albillitte afiˈranno atoote hedasi waajjannokki gede kaaˈlitinosi.—Wol. 10:28, 29.

MAGANU MANGISTE ALBILLITTE ASSITANNORE HEDDE

14. Haaqete halchooti yinanniti hiittoo hedooti?

14 Yannankera batinyu manni ikkanno yee hexxanno coyi diˈˈikkannoreeti. Lawishshaho, yannankera heeshsho “qarrunna dadillu woˈminota” ikkite heedheenna, anga assitunsakki albillitte hoqe durooˈmannotanna teese heeˈrannota hedanno manni no. (Far. 90:10) Qullaawu Maxaafi mannu oosora addu hexxo Maganu Mangiste ikkitinota kulanni heeˈreenna kuni manni kayinni uullate gashshooti hunda yaachishannori nookkiha heeˈra halchanno. (Dan. 2:44) Batinyu manni tini alame mittoreno diˈˈikkitanno yee hedanno; Qullaawu Maxaafi kayinni Maganu tenne busha alame hunannota kulanno. (Sof. 1:18; 1 Yoh. 2:15-17) Yihowa konni kaˈira hedinore lashshi assanno manniti togoo hexxo mulla haaqete halchooti.

Haaro alamera noottohu gede assite heda dandaatto? (Gufo 15 lai)

15. (a) Kiristaanu hexxonsa woˈmitanni noohu gede asse hedansa kaaˈlitannonsahu hiittoonniiti? (b) Maganu uyinonke hexxo woˈmitanno wote afiˈrate quqquxamattori maati?

15 Ninke kayinni hexxonke iimira haˈrano ikkituro woy uulla ragiˈrano ikkituro, hexxonke daafira hedanke jawaachishshannonke. Maganu qaale einori woˈmeenna afidhe hagiidhatto gara heda dandaatto? Maganu eino qaale wonshanno wote assattore hedakki wodanakki hagiirsiissannoti egennantinote. Uullate aana hegerera heeˈratto yanna heda dandaatto. Tenne uulla gannate assate wolootu ledo mitteenni loosatto gara hedi. Hakkawote olliichikki atente gede Yihowa baxannoho. Ordu keerinna jawaante noohe, hattono yaachishannoheri dino. Uulla gannate assate looso qineessitannori shaqqaddaho. Noohe dandoonna ogimma manna kaaˈlatenna Yihowa ayirranno gede assate horoonsiˈratto daafira tashshi yaannohe. Lawishshaho, reyotenni kaino manni Yihowa afanno gede kaaˈlatto. (Yoh. 17:3; Looso 24:15) Tini haaqete halcho diˈˈikkitino. Qullaawu Maxaafi tenne kulanno daafira kuri baalunku albillitte ikkannoreeti.—Isa. 11:9; 25:8; 33:24; 35:5-7; 65:22.

HEXXONKE DAAFIRA HASAAWA

16, 17. Hexxonke daafira mimmitu ledo hasaawanke kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

16 Yihowa uyinonke hexxo wonshanno yannara assa hasiˈneemmore mimmitu ledo hasaambeemmoha ikkiro, albillittete yanna roore xabbe leeltannonke. Hige albillitte ninke mittu mittunku maa loonseemmoro bande dianfoommo; ikkirono,  loosate halchineemmore roduuwinkera kullanni hasaawanke, mimmito jawaachishatenna Maganu uyino hexxora noonke ammana leellishate kaaˈlitannonke. Hawaariya Phaawuloosi Roomaho noo roduuwasi towaati yannara, insa ‘mimmito jawaachishshino’; ninkeno tenne qarru batiˈrino yannara hatto assino.—Rom. 1:11, 12.

17 Yihowa abbannota albillittete yanna hedanke, xaa qarrinke daafira quwa saˈne hendeemmokki gede kaaˈlitannonke. Hawaariya Pheexiroosi yaadino daafira Yesuusa togo yee xaˈmino woti no: “Kuneeti! Ninke baalankare agurre ate harunsinoommo; konnira maa afiˈneemmokka?” Pheexiroosinna ledosi noori albillittete yanna heddanno gede assate Yesuusi togo yee qolino: “Halaalinta yeemmoˈne, baalunkuri haarooˈmanno yannara manchu Beetti ayirrado zuufaanesira ofollanno wote, kiˈne ane harunsitinoonniri 12 zuufaanera ofoltine, 12 Isiraeelete gaˈrera faraddinanni. Qoleno ane suˈmira yee minna woy labballo roduuwa woy meyaa roduuwa woy anna woy ama woy ooso woy baatto agurinohu baalunku xibbe ero adhanno; hegere heeshshono afiˈranno.” (Mat. 19:27-29) Konni daafira Pheexiroosinna wole rosaano, woˈma uulla gashshannonna owaatu mannira baete atoote abbanno gashshooti giddo heeˈrannonsa qeecha heddinoti egennantinote.

18. Maganu uyinonke hexxo woˈmitanno gara hedanke kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

18 Uullate aana heedhinori Yihowa soqqamaano isi uyino hexxore hedansa kaaˈlitinonsa. Abeeli Yihowa albillittete yanna daafira uyino hexxore hedino; isi hattee hexxo ammanino daafira, Yihowa tashshi assino. Abirahaami jawaata ammana noosita leellishannore assinohu Maganu “sirchu” daafira coyiˈrino qaali woˈmanno yanna ammanate illesinni “laˈinohuraati.” (Kal. 3:15) Muse “albillitte afiˈranno baraarsha hixamanye laino daafira,” ammanasi loosunni leellishino, hattono Yihowara noosi baxilli lexxino. (Ibi. 11:26) Ninkeno Yihowa uyino hexxo woˈmitanni noohu gede assine hedate dandoonke horoonsiˈneemmoha ikkiro, ammanankenna Maganoho noonke baxilli lowonta lexxanno. Maganu uyinonkeha konne aamamooshshe danchu garinni horoonsiˈra dandiineemmohu hiittoonniitiro aananno birxichira laˈneemmo.

^ GUFO 4 Kalaqo 4:3-5: “Yannate gedensaanni, Qaaeeli uullate laalo giddo gama Yihowara kakkalo asse shiqishi. Abeeli kayinni hoshshasi mereero umire ikkitinori giddo gama coominsa ledo mitteenni shiqishi. Yihowa Abeelinna kakkalosi danchu albinni laino; Qaaeelinna kakkalosi kayinni danchu albinni dilaino. Konnira Qaaeeli lowo geeshsha giirami; qoleno baasa dadilli.”

^ GUFO 4 Ibiraawuyaani 11:4: “Abeeli, Qaaeeli kakkalonni roore waaga afidhino kakkalo ammanatenni shiqishino; qoleno shiqishiˈrinore Maganu adhino daafira tenne ammanasinni keeraancho ikkinota farciˈnoonnisi; isi reyirono, ammanasi widoonni xaa geeshsha coyiˈranni no.”

^ GUFO 5 Ibiraawuyaani 11:5, 6: “Heenooki reyannokki gede ammanatenni wolewa massinoonni; Maganu wolewa massinosi daafira iso mittowano dianfoonni; korkaatuno iso wolewa massinara albaanni Magano seekke hagiirsiisinota farciˈnoonni. Ammana nookkiha Magano seekkine hagiirsiisa didandiinanni; korkaatuno Maganunniwa shiqannohu baalunku isi nootanna giddonsanni hasidhannosire kiisannoha ikkinota ammana hasiissannosi.”

^ GUFO 8 Ibiraawuyaani 11:8-10: “Abirahaami woshshinisi yannara, albillitte ragiˈranno gobba haˈrasinni ammanatenni hajajamino; isi haˈrannowa afinokkiha ikkirono, heeˈrannowiinni agure fulino. Manni gobbara heeˈranno wosinchi gede ikke hexxote gobbara ammanatenni heeˈrino; qoleno konni hexxote qaali ragiˈraasine ikkitinori Yisaaqinna Yaaqoobi ledo dunkaanaho heeˈrino. Korkaatuno isi Maganu xintinonna kalaqinoha addu xinta afiˈrino katama agadhino.”

^ GUFO 9 Ibiraawuyaani 11:15, 16: “Agurte daggino gobba xaa xaa heddannoha ikkoommero, wirri yite higa dandiitanno faro afidhannonka. Xa kayinni woyyinoha yaano iimiha ikkino bayicho afiˈrate sharrantanno. Konni daafira, Maganu insa Maganonke yite woshshitannosi wote disaalfatanno; korkaatuno katama qixxeessinonsa.”