Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Dotteessa 2015

Woˈmanka Wote Yihowa Addaxxe!

Woˈmanka Wote Yihowa Addaxxe!

“Manna, duuchanka wote iso addaxxe.”FAR. 62:8.

1-3. Phaawuloosi Yihowa albinni roore addaxxanno gede assinosiri maati? (Umi misile lai.)

UMI xibbi diro Roomaho Kiristaana ikkino mannira yanna kabbaadete. Hakkawaro Roomu daga, Kiristoosi harunsaano 64 M.D. katama giirtino hattono manna gibbanno yite duume illenni laˈannonsa. Atino Kiristaancho ikkite hatte yannara heeˈroottoro, barru barrunku amande usurraheranna gadadinsahera dandiinanni. Ammanate roduuwikki giddo mito moyichoho sayinse uyineenna itantara woy bubbe caabbicho ikkitara haqqaho sunte lubbote heedheenna giirrara dandiinanni.

2 Hawaariya Phaawuloosi Roomaho layinkimeeshsho usuraminohu hattee qarru yannaraati. Hakkawote kaaˈlasira shiqino Kiristaani nookka? Phaawuloosi kaaˈlasira daannohu heeˈrannota huluullamikki digatino; korkaatuno isi hakkuyira albaanni tuncu yiinosire togo yee Ximootewosira kulino: “Kassanseennae umi gargarooshsheˈya shiqishiˈrummo yannara, baalunku agurte hadhinoe ikkinnina anera kaaˈlinohu dino; Maganu tennera gatona yoonsa.” Ikkirono, Phaawuloosi kaaˈlannoehu mittuno dino yee hedinokkita coyiˈrino. Togo yee borreessino: “Ikkollana, . . . Mootichu muleˈya uurre wolqa uyie.” Ee,  Mootichu Yesuusi Phaawuloosira hasiissannosi wolqa uyinosi. Hatti kaaˈlo Phaawuloosira mageeshshire assitino? Isi, “doobbiichu afiinnino gatummo” yee borreessino.—2 Xim. 4:16, 17. *

3 Phaawuloosi Maganu kaaˈlo afiˈrinota hattee yanna qaagasi, hakkawote iillanni noosi qarranna albillitte iillasira dandaanno coye Yihowa kaaˈlonni dandee saˈˈannota hexxanno gede kaaˈlitinosi daafira jawaachishshusikki digattino. Isinni bayichonko togo yiino: “Mootichu bushu loosi baalunkunni gatisannoe.” (2 Xim. 4:18) Ee, Phaawuloosi mannuwiinni gari kaaˈlo afiˈra hoogiro nafa, Yihowanna Beettisi uyitannosi kaaˈlo addaxxino!

‘YIHOWA ADDAXXINEEMMOTA’ LEELLINSHEEMMO FARO

4, 5. (a) Duuchanka wote hasiissannonke kaaˈlo afiˈneemmohu ayewiinniiti? (b) Yihowa ledo noohe jaalooma kaajjado assiˈra dandaattohu hiittoonniiti?

4 Qarru iilleennahe shiqe kaaˈlannoheha hoogge callatootto woti no? Iillinohe qarri angate anje, rosu mine iillanno fatana, ordu keere hooga woy wole yaachishanno coye ikkara dandaanno. Miteekkite wole manna kaaˈlo xaˈmiˈroottohanna hasiissinohe kaaˈlo afiˈra hoogge koffi yoottoha ikkara dandaanno. Hige mitu qarri mannu tire afannokkiho. Ikkina togoo yannara “Yihowa addaxxi” yitannota Qullaawu Maxaafi amaale harunsa kaaˈlitannori dinoni? (Law. 3:5, 6) Togoo wote iso addaxxa beebbate? Deeˈni! Batinye Qullaawu Maxaafi xaggenni huwata dandiineemmonte gede, Maganu aanno kaaˈlo addaxxinannite.

5 Hakko daafira, mannu kaaˈlo afiˈra hoogatto wote hattee godowaho amaxxantenni, hattoo yanna Phaawuloosi laino garinni laˈˈate woˈnaali; yaano, Yihowa woˈmunni woˈma addaxxatenna baxillu towaanyosi heeshshokkinni laˈˈate kaaˈlitanno faro gede assite lai. Tini qolte iso albinni roore addaxxatto gedenna isi ledo noohe jaaloomi roore kaajjado ikkanno gede kaaˈlitannohe.

MAGANO ADDAXXA ISI LEDO NOONKE JAALOOMIRA HASIISSINOTE

6. Qarru iillannonke wote Yihowa addaxxa kabbaade ikkitankera dandiitannohu mayiraati?

6 Miteekke dadillisannohu buutote qarri iillinoheha ikkara dandaanno. Konne qarrakki tirate dandaamannohere baala assoottohanna kaaˈlo afiˈrate Yihowa huucciˈroottohano ikkara dandaanno. Isi kaaˈlannoheta addaxxakki giddiidi salaame afiˈratto gede assitahera dandiitanno? Ee, dandiitanno! (Faarso 62:8; * 1 Pheexiroosi 5:7 nabbawi. *) Yihowa ledo danchu jaaloomi heeˈrannohe gede, iso addaxxa rosa hasiissannohe. Ikkirono, Yihowa hasiissannohe kaaˈlo aannoheta addaxxa shota ikka hooggara dandiitanno. Mayira? Tennera mittu korkaati, Yihowa mito wote huuccattonkera dawaro bayichonko qola hoogasi ikkitara dandiitanno.—Far. 13:1, 2; 74:10; 89:46; 90:13; Imb. 1:2.

7. Yihowa huuccattonke baalantera dawaro bayichonko qolannokkihu mayiraati?

7 Yihowa huuccattonke baalantera dawaro bayichonko qolannokkihu mayiraati? Qullaawu Maxaafi Yihowa Annanke ikkinota, ninke kayinni oososi ikkinoommota coyiˈranno. (Far. 103:13) Mittu anni qaaqqisi xaˈmiˈrannore baala diassanno woy bayichonko diaanno. Qaaqqu mito wote mitto coye xaˈmiˈrannohu mulla qulli yeennasi calla ikkara dandaanno. Qoleno, mito coye oosote uyinannihu yannasiraati. Hattono, annu qaaqqisira roore woyyinori maatironna hakku coyi wolu manni heeshsho ledo mayi xaado afiˈrinoro afino. Hakkiinni saeno, annu qaaqqu xaˈmiˈrire baala bayichonko assannoha ikkiro, annanna beetto ikkansa gatteenna qaaqqu mooticha, annu soqqamaancho ikki yaate. Hatteente gede, Yihowa huuccattonkera dawaro qolara albaanni yanna saˈara sammi yaannohu ninkera yee ikkara dandaanno. Hayyicha Kalaqaanchonke, baxillaancho Mootichankenna iimi Annanke  ikkino daafira konne assate qoosso noosi. Xaˈmiˈnummore baala bayichonko assannonkeha ikkiro, isinna ninke mereero noo jaaloomi gara baˈˈanno.—Isayyaasi 29:16; 45:9 ledo heewisiisi.

8. Duqqa dandiineemmo qarri jilba lainohunni Yihowa mayyee qaale eino?

8 Yihowa dhukinke jilba seekke afinotano heda hasiissannonke. (Far. 103:14) Konni daafira, isi shaqqadu anni gede irkisannonke ikkinnina uminke wolqanni sharrammammora wore dilaˈˈannonke. Noonke dhuki baalunku goofinohu gede ikke macciishshamannonke woti heeˈrara dandaanno. Ikkirono, Yihowa soqqamaanosira wolqansara aleenni ikkino qarri iillansara wore agurannokkita coyiˈrino. Ee, ‘fultanno furcho qixxeessannonsa.’ (1 Qorontoosi 10:13 nabbawi. *) Konni daafira, Yihowa duqqa dandiineemmo qarri jilba afinota addaxxa dandiineemmo.

9. Huuccatto assiˈne dawaro bayichonko afiˈra hoongummoro maa assa hasiissannonke?

9 Yihowa kaaˈlankera huucciˈnoommo huuccattora dawaro bayichonko qolannokki wote cincine agadhino. Isi ninke kaaˈla baxannoha ikkirono, xaˈmiˈnoommore assate woyyitino yanna dagga geeshsha cincannota qaagi. “Yihowa ayirrisaˈnera cincatenni agadhe no; qoleno maaraˈnera kaˈˈanno. Korkaatuno Yihowa taashshote Maganooti. Cincite iso agadhitannori baalunku hagiirraammaho.”—Isa. 30:18.

‘DOOBBIICHU AFOO’

10-12. (a) Darga assiˈrino dhibbinni amadaminoha maatete miila xiwansiisiˈranno Kiristaanira coyi roore kabbaade ikkannohu hiittoonniiti? (b) Qarru yannara Yihowa addaxxinummoro isi ledo noonke jaaloomi hiikkanno? Lawishsha kuli.

10 Kabbaade qarri iillannohe wote, Phaawuloosira macciishshaminohu gede ‘doobbiichu afii’ giddo woy “doobbiichu afii” mule noottohu gede ikke macciishshamahera dandaanno. Togoo yannara Yihowa addaxxa roore kabbaade ikkiturono, tenne assa kayinni lowo geeshsha hasiissinote. Lawishshaho, darga assiˈrino dhibbi amadinoha maatekki miila xiwansiisidhanni noottoha ikkara dandaanno. Tennera kaaˈlitanno hayyonna jawaante afiˈrate huuccatto assiˈroottoha ikkara dandaanno. * Dandaamannohere baala assitto gedensaanni, Yihowa nootto gara laˈˈanni nootanna kaajjite uurratto gede hasiissannohe kaaˈlo aannoheta afakki giddokki salaame afidhanno gede diassitanno?—Far. 32:8.

11 Mito wote Yihowa kaaˈlanni noohekkiha lawahera dandaanno. Akimootu dhiwamino fiixikki daafira coyidhannori gurcheessahera dandaanno. Woy kaaˈlannoe yite hexxootto fiixi coyi roore kabbaade ikkannohe gede assara dandaanno. Jawaante afiˈrate Yihowa hexxa agurtooti. Albinni roore isiwa shiqi. (1 Saamueeli 30:3, 6 nabbawi. *) Yihowawiinni shesho afiˈratto wote, isi ledo noohe jaaloomi albinni roore kaajjado ikkanno.

12 Linda * yinanni rodoo tini halaale ikkitinota huwattinohu geedhinonna dhiwamino annasenna amase reyi geeshsha boode diro xiwansiisidhu gedensaanniiti. Ise togo yitino: “Hatte yannara anera, minaanniˈyaranna rodiiˈyara ma assa hasiissannonkero leella giwinke. Mito wote hexxo mudhineemmo. Ikkollana, hakkawarita hendeemmo wote, Yihowa ninke ledo ikkinoti leeltannonke. Isi jawaante uyinonke; qoleno xaate hige ma assineemmo yine hendeemmo yannara nafa hasiisannonkere assinonke.”

13. Mitte rodoo Yihowa addaxxasse hoode hoodete iillinose qarra dandiite saˈanno gede kaaˈlitinosehu hiittoonniiti?

 13 Woˈmu wodaninkenni Yihowa addaxxa hedeweelchu qarri iillannonke woteno kaaˈlitannonke. Raanda yinanni rodoo Yihowa Farciˈraasincho ikkinokki minaannise ise fushshe haˈrisate kae noo yannara, rodiise shaara dandaanno dhibbinni amadaminota anfi. Hakkiinni shiimu agani gedensaanni, rodiise galte reyitu. Raanda tini dadillissanno coyibba iilliteennase sheshifata jammartuti, woˈma yanna suwisaancho ikkite soqqama jammartu. Hakkiinni mulenni amase reyitu. Raanda konne baala dandiitanno gede kaaˈlinoseri maati? Ise togo yitino: “Shiimaaddu coyi nafa gatikki baalankare barru baala Yihowara hasaapheemma. Hatto assaˈya Yihowa xawe leellannoe gede assitinoe. Qoleno, aneneeto woy wole manna addaxxa agure iso addaxxa roseemma gede assitinoe. Isi kaaˈlo heeshshoˈyanni laˈˈa dandoomma; hasiisannoere baalankare assinoe. Konninni kainohunni, Yihowa ledo gamba yee loosate faro afiˈroomma.”

Yihowa ledo noonke jaaloomira fatana ikkannori maatenke giddo nafa kalaqamara dandaanno (Gufo 14-16 lai)

14. Fiixisi bohamino Kiristaanchi Yihowa ma assannosita addaxxa dandaanno?

14 Hanni qarra ikkannoha wole coye laˈno. Mittu baxatto fiixikki songotenni bohaminoha ikkara dandaanno. Qullaawa Maxaafa xiinxallakkinni, bohantinore ma garinni laˈˈa hasiissannoro afootto. (1 Qor. 5:11; 2 Yoh. 10) Ikkirono, bohamino fiixakki baxatto daafira Qullaawu Maxaafi hajajo ayirrisa qarra ikkitahera dandiitanno. * Ikkina, Qullaawu Maxaafi bohamino manni daafira aanno biddishsha ayirrisa dandaatto gede iimi Annikki jawaante aannoheta addaxxatto? Tenne ikkito Yihowa ledo albinni roore quraanyante isi ledo noohe jaalooma lossiˈrate kaaˈlitannohe faro gede assite laˈˈa dandaatto?

15. Addaami Edenete Yihowa hajajo diiginohu mayiraati?

 15 Tennera hanni umi mancho Addaami hedi. Addaami Yihowa hajajo agadha hoogirono heeshshote heeˈrannota hedinoni? Isi hatto yee dihedino; korkaatuno Qullaawu Maxaafi Addaami “didogamino” yaanno. (1 Xim. 2:14) Hatto ikkiro, hajajama hooginohu mayiraatiyya? Addaami Heewani uyitinosi guma itinohu galtesi roorsiˈrino daafiraati. Isi Maganisiha Yihowa qaale agure galtesi qaale macciishshino.—Kal. 3:6, 17.

16. Duuchunkunni roorsine baxa hasiissannonkehu ayeti? Mayira?

16 Ikkina fiixanke lowo geeshsha baxa dihasiissannonke yaateni? Hatto yaa diˈˈikkino! Ikkirono, roorsine baxa hasiissannonkehu Yihowaati. (Maatewoosi 22:37, 38 nabbawi. *) Tini fiixinke Yihowara soqqamanni nooha ikkirono ikka hoogirono insa uminsara kaaˈlitannote. Konni daafira Yihowara noohe baxille lossiˈranna iso albinni roore addaxxa agurtooti. Bohamino fiixikki ikkito yaachishshuhero, giddokkita fushshite huuccattotenni Yihowara kuˈli. * (Rom. 12:12; Fil. 4:6, 7) Tenne dadillissanno ikkito Yihowa ledo noohe jaalooma kaajjishiˈrate horoonsiˈri. Tini qolte woyyino mala afiˈrate Yihowa agadhatto gede kaaˈlitannohe.

YIHOWA AGADHINEEMMO YANNARA

Yihowa looso diinaggaabbe loosse iso addaxxattota leellishi (Gufo 17 lai)

17. Sabbakate loosira diinaggaambeemmoha ikkiro, Yihowa ma assannonketa addaxxa dandiineemmo?

17 Yihowa Phaawuloosi ‘doobbiichu afiinni gatisinohu’ mayiraati? Isi togo yiino: “Ane widoonni sabbakate loosi woˈmunni woˈma gumulamanno gedenna daga baalanti macciishshitanno [gedeeti].” (2 Xim. 4:17) Ninkeno Phaawuloosi gede sabbakate looso diinaggaambe loonsanni, wole hasiisannonke coye baalanka Yihowa ‘aannonketa’ addaxxineemmo. (Mat. 6:33) Maganu Mangistere sabbankeemmore ikkinoommo daafira, ‘dancha duduwo hadara uyinoonninke’; hattono Yihowa ‘ledosi loossannori’ gede asse kiirinonke. (1 Tes. 2:4; 1 Qor. 3:9) Dandaaminke deerrinni Yihowa looso diinaggaambe loosanke, isi fooliishshiishannonke yanna agadha shota ikkitannonke gede assitanno.

18. Yihowa ledo noonke jaaloomanna ammana kaajjishiˈra dandiineemmohu hiitte doogganniiti?

18 Hakko daafira, xa noonke yanna Maganu ledo albinni roore jaalooˈmate horoonsiˈno. Yaachishanno coyi tuncu yaannohe wote, hattee yanna Yihowawa shiqate horoonsiˈri. Ee, Maganu Qaale seekkite xiinxalli, rosatto coye hiinci, ganyite huuccatto assiˈri, hattono ayyaanaamittete loosira diinaggaawi; konne assite Yihowa xaano ikko albillitte iillannohe qarra dandiite saˈˈatto gede kaaˈlannoheta addaxxattota leellishi.

^ GUFO 2 Phaawuloosi yiihu “doobbiichu afii” wolere riqiwanno lawishsha ikkara woy addinta doobbiichu afoo ikkara dandaanno.

^ GUFO 6 Faarso 62:8: “Manna, duuchanka wote iso addaxxe. Wodaniˈneta fushshitine isira kuˈle. Maganu golonkeeti.”

^ GUFO 6 1 Pheexiroosi 5:7: “Yaachishannoˈne coye baalanka isi aana tuqqe, korkaatuno isi kiˈnera assaawanno.”

^ GUFO 8 1 Qorontoosi 10:13: “Manna baalaho iillannohunni baxxino qarri diˈˈiillinoˈne. Ikkollana Maganu ammanaminoho; isi duqqa dandiitinannihura aleenni ikkino fatani iillaˈnera wore diaguranno; hatteentenni fatana dandiitine saˈinanni gede fatanu iillannoˈne wote fultinanni furcho qixxeessannoˈne.”

^ GUFO 10 Xiwamino Kiristaananna insa towaattannore kaaˈlitannoti batinye birxichuwa borronke giddo fultino. Baqqi Yiiyye! yinanni metseete Ammajje 8, 1994 (Ingilizete Afoo); Ammajje 8, 1997 (Ingilizete Afoo); Onkoleessa 22, 2000 (Amaaru Afoo) nna Arfaasa 22, 2001 (Amaaru Afoo) lai.

^ GUFO 11 1 Saamueeli 30:3, 6: “Daawitinna mannisi katama higgu yannara, katamu giiraminota, hattono minaamuwinsanna labbaanna meya oosonsa qafadantinota affu. Labbaanna meya oosonsa qafadantino daafira mannu baalunku lowo geeshsha xissiisiˈre Daawiti kinnatenni ganara kaita isi yaadi. Ikkollana Daawiti Maganisi Yihowanni jawaante afiˈri.”

^ GUFO 12 Suˈmuwa soorrinoonni.

^ GUFO 14 Tenne metseetera nooha, “Boha Baxillu Qixxaawooti Yineemmohu Mayiraati?” yaanno birxicho lai.

^ GUFO 16 Maatewoosi 22:37, 38: “‘Maganokki Yihowa woˈmu wodanikkinni, woˈma lubbokkinninna woˈma surrekkinni baxi.’ Baalanta roortannotinna umi hajajo tenneeti.”

^ GUFO 16 Maatete giddo mittu manchi bohamanno wote ammanantinore maatete miilla kaaˈlitanno birxichuwa borronke giddo fultanni keeshshitino. Agarooshshu Shae (Amaaru Afoo) Wocawaaro 1, 2006 qoola 17-21 nna Arfaasa 15, 2007 qoola 17-20 lai.