Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Badheessa 2015

 AANIIDI QOOLIHA COYI UMO | YESUUSI GATISANNO MAYINNI?

Yesuusi Reyonna Kaosi Atera Kaaˈlitannohe Gara

Yesuusi Reyonna Kaosi Atera Kaaˈlitannohe Gara

‘Mooticha Yesuusa ammani, gatattona.’—Hawaariyaatete Looso 16:31.

Phaawuloosinna Sillaasi konne hawamannokki qaale coyidhinohu Filiphisiyusira Meqedooniyu katamira usuru mine agaranno manchiraati. Ikkina hatto yaansa mayyaate? Yesuusa ammana reyotenni gatate ledo mayi xaado afidhinoro huwatate, balanxe reyineemmohu mayiraatiro afa hasiissannonke. Qullaawu Maxaafi tennera mayyaannoro hanni laˈno.

Mannu ooso kalaqantinohu reyitara diˈˈikkino

“Maganu Yihowa Edenete kaashshu base latisannonna towaatanno gede mancho masse hakko wori. Qoleno Maganu Yihowa manchoho tenne hajajo uyi: ‘Kaashshu basera noote baalante haqqe guma duuwatto geeshsha ita dandaatto. Danchanna busha afisiissanno haqqicho guma kayinni ittooti; korkaatuno ise guma itootto barra mitte huluullono nookkiha reyatto.’”—Kalaqo 2:15-17.

Maganu umi mancho Addaami uullate aana lowo saadanna baxissanno haqqe woˈmitino gannatera Edenete kaashshu basera worinosi. Hakkiicho Addaami hasiˈri gede ita dandaannoti guma laaltanno haqqe no. Ikkollana, Maganu Yihowa mitte haqqicho bade kule Addaami ittooti yiino; qoleno giwe itiro reyannota kule qorowisiisinosi.

Addaamira tini hajajo mayyaatero leellinosi? Isi reyo maatiro afino; korkaatuno hakkawaro saada reyitanna laino. Maganu Addaami kalaqinohu gedensaanni hige reyara ikkiro, reyattokki gede qorophi yaasi waaga diafidhino. Hatteentenni, Addaami Maganoho hajajamannohanna hoolloonni haqqicho guma itannokkiha ikkiro, gawalo nookki heeshsho heeˈrannota yaano reyannokkita afino.

Mitu manni hoolloonni haqqicho yiniti siimu xaadooti yee ammananno; tini kayinni digaraho. Yihowa Addaaminna Heewani ‘ile ilame batiˈranno gedenna uulla woˈme ise gashshanno’ gede hasiˈrino. (Kalaqo 1:28) Konni daafira hoolloonni haqqicho addinta haqqichote. Yihowa tenne haqqicho “danchanna busha afisiissanno haqqicho” ikkitinota coyiˈrino; korkaatuno tini haqqicho Maganoho mannu oosora danchunna bushu maatiro wossanate noosi qoosso riqibbannote. Addaami tenne haqqicho ita hoogoommero, hajajamannoha ikkinotanna Kalaqinosihanna lowo coye oye maassiˈrinosi Magano galatannota leellisha dandaanno.

 Addaami Maganoho hajajama hoogino daafira reyino

“[Maganu] Addaami togo yii: ‘. . . Itattokki gede hajajoommohe haqqicho guma itootto daafira, . . . fulootto baatto higatto geeshsha albikki hunkiinni daabbo itatto. Bushsha ikkootto daafira, bushsha higatto.’”—Kalaqo 3:17, 19.

Addaami ittooti yinoonnisi haqqicho guma itino. Hajajama giwe tenne assasi mulluri gede assine laˈnannire diˈˈikkino. Kuni assootisi finqillete; qoleno Yihowa assinosihura lowohu danchu coyira hili diniqo nafa noosikkita leellishannoho. Addaami hatte haqqicho guma itasinni Yihowa facci asse agurino; konni garinni buutote qarra abbitannota umisi doogo haˈra doodhino.

Yihowa balaxe kulinonte gede, Addaami jeefote reyino. Maganu Addaami kalaqinohu ‘baattote aaninni bushsha’ haareeti; qoleno reyanno wote galagale ‘baatto higannota’ kulinosi. Addaami reyiti wolu garinni heeˈra woy wolewa haˈre heeˈra jammarino yaa diˈˈikkino. Isi reyi wote kalanqoonnisi bushshi gede heeshsho nookkiha ikkino.—Kalaqo 2:7; Mekibibi 9:5, 10.

Ninke reyineemmohu Addaami sircho ikkinoommo daafiraati

“Cubbu mittu manchi widoonni alame ei, reyo qolte cubbu widoonni eˈino; baalunku cubbo loossino daafira reyo manna baalaho tuqqino.”—Roomu Sokka 5:12.

Addaami finqille woy cubbi lowore daafino. Addaami huˈninoti 70 woy 80 diri heeshsho ikkitukkinni hegerera heeˈrate farooti. Hakkiinni saeno, Addaami cubbo loosi yannara guuntesi huˈnino; konni daafira, sirchisi baalunku isiwiinni guuntete xeˈne ragiˈranno.

Ninke baalunku Addaami sirchooti. Cubbu nootanna reyote widira massitannota guuntete xeˈne noo mannimma isiwiinni ragiˈnoommo; tenne ragiˈnoommohu uminke doodhine diˈˈikkino. Phaawuloosi mannu ooso qarra dancha gede asse xawisino. Isi togo yee borreessino: “Ani cubboho hiramoommoho maala uddiˈroommo manchooti. Ani horo tidhoommokki manchooti! Reyote widira massitannote tenne mannimmanni ayi gatisannoe?” Phaawuloosi xaˈmino xaˈmora umisi togo yee qolino: “Mootichinke Yesuusi Kiristoosi widoonni gatisannoe Magani galatamo!”—Roomu Sokka 7:14, 24, 25.

 Yesuusi hegerera heeˈra dandiineemmo gede heeshshosi sayise uyinonke

“Annu Beettosi alamete Gatisaancho asse soyino.”—1 Yohaannisi 4:14.

Maganu Yihowa cubbu abbino qarrinninna reyote qorichinni ganteemmo doogo qixxeessinonke. Hiittoonni? Isi baxanno Beettosi Addaami gede guuta mancho ikke ilamara uullara soyino. Ikkollana, Yesuusi “hili cubbono diloosino”; konninni Addaamiwiinni baxxinoho. (1 Pheexiroosi 2:22) Yesuusi guuta ikkino daafira, reyote qorichi diˈˈiillannosi; konnira isi guuta mancho ikke hegerera heeˈra dandaannonka.

Ikkirono, Yihowa Yesuusa diinnasi shitara fajjino. Reyihunni sayikkita Yihowa ayyaanaame heeshsho oye reyotenni kayisinosi; gedensaanni isi wirro iimira higino. Addaami umisinna oososi hoogganno gede assino heeshsho qolate Yesuusi iima mare guuta maalaamitte heeshshosi waaga Maganoho shiqishino. Yihowa tenne kakkalo adhe Yesuusa ammantannori hegere heeshsho afiˈra dandiitanno faro fanino.—Roomu Sokka 3:23, 24; 1 Yohaannisi 2:2.

Konni garinni Yesuusi Addaami huninore qolate waaga kaffalino. Isi ninke hegerera heeˈnammora yee reyino. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Yesuusi reyote geeshsha qarra duqqino; . . . isi mittu mittunku manchira yee reyino.”—Ibiraawuyaani 2:9.

Tini qixxaawo Yihowa daafira lowore kultanno. Kaffi yiinohu Yihowahu taashshote seeri garinni, guuntete xeˈne noonsa manni insaneeto woxxa didandaanno. Ikkollana, baxillisinninna maarosinni isi umisi mannu ooso wodate hasiisannore asse lowo waaga kaffalino; yaano wodote waaga kaffalate umisi Beetto sayise uyino.—Roomu Sokka 5:6-8.

Yesuusi reyotenni kaino; wolootuno hattonni kaˈanno

“Kiristoosi reyitinorira bayira ikke reyotenni kaino. Reyo mittu manchi widoonni dagginonte gede, kaono mittu manchi widoonni dagganno. Korkaatuno, baalunku Addaaminni kainohunni reyannonte gede, hattonni baalunku Kiristoosinni kainohunni heeshsho afiˈranno.”—1 Qorontoosi 15:20-22.

Yesuusi uullate aana heeˈre kae reyinoti dihuluullissannote; ikkina isi reyotenni kainota leellishshanno taje nooyya? Ammansiissanno taje giddo mitte, Yesuusi reyotenni kai gedensaanni lowo mannira addi addi yannara babbaxxino bayicho leellasiiti. Mitte hige isi 500 saˈˈanno mannira leellino. Hawaariya Phaawuloosi Qorontoosi Kiristaanira borreessino sokka giddo, Yesuusi reyotenni kaeenna lainohu mitu manni hakkawote lubbote noota xawisino; hakku manni lainorenna macciishshinore farciˈra dandaanno.—1 Qorontoosi 15:3-8.

Phaawuloosi Kiristoosi reyotenni kaˈannorira “bayira” ikkinota qummi assasi, gedensaanni wolootuno reyotenni kaˈannota leellishshannote. “Qaagooshshu waamma giddo noori baalunku” fultanno yanna daggannota Yesuusi umisi coyiˈrino.—Yohaannisi 5:28, 29.

 Hegerera heeˈrate, Yesuusa ammanneemmota loosunni leellisha hasiissannonke

“Maganu alame lowo geeshsha baxino daafira, Beettosi ammanannota loosunni leellishannohu baalunku hegere heeshsho afiˈranno gede ikkinnina baˈˈannokki gede, mitto Beettosi uyino.”—Yohaannisi 3:16.

Qullaawu Maxaafihu umi maxaafi reyo dagginonna Gannate baˈino yanna kulannonke. Jeefote maxaafi kayinni reyo baˈannonna Maganu uulla Gannate assanno yannare kulanno. Hatte yannara mannu hegerera hagiidhanni heeˈranno. Ajuuja 21:4 togo yitanno: “Reyo higgeno diheedhanno.” Kuni halaale ikkinota buuxisate kiiro 5 togo yitanno: “Kuni qaali ammannannihonna halaaleho.” Yihowara asseemmo yiinore assate wolqa noosi.

Kuni qaali ‘ammannannihanna halaale’ ikkinota ati ammanatto? Hatto ikkiro, Yesuusi Kiristoosire ledde rosi, hattono iso ammanattota heeshshokkinni leellishi. Tenne assattoha ikkiro, Yihowa hagiirsiisatto. Qolteno, xa afiˈrattoha falahino atooteno agurranna ‘reyo higgeno heedhannokkiwa, hattono dadillu woy raare woy xisso higgeno heedhannokkiwa’ Gannate ikkitino uullara hegerera heeˈrate hexxo heedhannohe.