Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Badheessa 2015

‘Baqqi Yitine Agadhitinanni?’

‘Baqqi Yitine Agadhitinanni?’

“Barrano saateno affinoonnikki daafira ayewoteno baqqi yitine agadhe.”—MAT. 25:13.

1, 2. (a) Goofimarchu barruwa daafira Yesuusi mayino? (b) Aanchine hiittee xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo?

HANNI Yesuusi Ejedhete Ilaalira ofolle Yerusaalamete noo beetemeqidese laˈˈanni noohu gede assite hedi. Isi hakko shoole hawaariyaatesi yaano Pheexiroosi, Indiriyaasi, Yaaqoobinna Yohaannisi ledo no. Insa isi albillittete yanna daafira dhagge ikkitanno masaalo coyiˈranna hixamanyite macciishshitanni no. Hatti masaalo isi Maganu Mangiste Nugusa ikkannote goofimarchu barruwara alamete aana ikkannore kultannote. Yesuusi hattee baxxitino yannara “ammanaminohunna wodanaamu borojjichi” uullate aana iso riqiwe loosannotanna soqqamaanosira hasiissanno yannara ayyaanaamittete sagale aannota coyiˈrino.—Mat. 24:45-47.

2 Yesuusi aantete hattee masaaloranni, tonne seemore kulanno lawishsha coyiˈrino. (Maatewoosi 25:1-13 nabbawi.[1]) Hanni aante noo xaˈmuwa laˈno: (1) Konni lawishshiti qara sokka maati? (2) Ammanantino buuramaasine konni lawishshi sokka loosu aana hosiissinohu hiittoonniiti? Tennenni mayi guma afidhino? (3) Yesuusi coyiˈrinohu kuni lawishshi ninke baalunkura kaaˈlannonkehu ma garinniiti?

 YESUUSI COYIˈRINO LAWISHSHI SOKKA MAATI?

3. Tonne seemore kulanno lawishsha alba xawinsoonnihu hiittoonniiti? Konni garinni xawisa kayinni ma assitara dandiitanno?

3 Sai birxichira laˈnummonte gede, ammanamino borojjichi muli dirra kawa Qullaawa Borro roorse xawisannohu mayi maaho caale ikkannoro ikkikkinni maa ronseemmorooti. Alba borronke giddo, tonne seemore kulanno lawishshi giddo qummi assinoonni coyibba caabbichu, zayitenna zayitete uduunnichi nafa gatikki wole coyibbara caale ikkitinota xawinsoonni. Kayinni konni garinni xawisa konni lawishshinni ronsannihu lowo geeshsha hasiisanno rosi teeˈle baˈˈanno gede assitannotalla ikkita? Tenne xaˈmo dawaro afa hasiissannonke.

4. Lawishshu giddo kulloonni (a) idayichi ayeti? (b) seemooti ayeooti?

4 Hanni Yesuusi coyiˈrinohu konni lawishshita qara sokka laˈno. Umihunni, lawishshu giddo kulloonni manna hedi. Konni lawishshi giddo kulli idayichi ayeti? Yesuusa umosi ikkinoti egennantinote. Isinni Yesuusi wole yannara isonooto idayicho ikkinohu gede asse coyiˈrino! (Luq. 5:34, 35) Lawishshu giddo kulli seemootina? Yesuusi konni lawishshi giddo, seemootu caabbichonsa xawisiˈre idayichu daanno yanna baqqi yee agadha hasiissannonsata coyiˈrino. Isi buurantino harunsaanosi amaddinota “shiima hoshsha” mayyee hajajinoro wodanchi: “Halloˈne qodhitine qixxaabbe, hattono caabbichoˈne xawisidhe; mootichinsa sargetewiinni higa geeshsha agartanno . . . mannooti gede ikke.” (Luq. 12:32, 35, 36) Qoleno, Kiristoositi buurantino harunsanno seemoota ikkitinota hawaariya Phaawuloosinna hawaariya Yohaannisi qullaawu ayyaaninni borreessitino. (2 Qor. 11:2; Aju. 14:4) Konni daafira, Yesuusi Maatewoosi 25:1-13 aana noo lawishsha coyiˈrinohu buurantino Kiristaana amaalatenna qorowisiisateeti.

5. Yesuusi coyiˈrino lawishshi woˈmanno yannare qummi assinohu hiittoonniiti?

5 Tenne hanni yannate daafira hendo. Yesuusi coyiˈrino lawishshi hiittee yannara woˈmannoho? Yesuusi hakko lawishshira jeefote, yannate daafira kulannore coyiˈrino; isi, “Idayichu dayi” yiino. (Mat. 25:10) Maaja 15, 2013 Agarooshshu Shaera xawinsoonninte gede, Yesuusi Maatewoosi fooliishsho 24 nna 25te coyiˈrino masaalo isi “daa” daafira sette bayicho kultanno; settenkawa einohu Girikete qaali mittoho. Settenka bayicho kuni qaali, Yesuusi faradatenna tenne busha alame hunate daannota bayiru qarri yanna leellishanno. Konni daafira, kuni lawishshi woˈmannohu goofimarchu barruwaraati yaate; Yesuusi ‘daannohu’ kayinni bayiru qarri yannaraati.

6. Qooxeessaho noo hedo garinni, tonne seemore kulanno lawishshiti qara sokka maati?

6 Konni lawishshiti qara sokka maati? Hanni konni lawishshira qooxeessaho noo hedo laˈno. Yesuusi hakkuyira albaanni “ammanaminohunna wodanaamu borojjichi” daafira coyiˈrino. Hakku borojjichi, goofimarchu barruwara Kiristoosi harunsaano mereero sooreeyye ikkitannore buurantino labballo amaddinote shiima gaamooti. Yesuusi kuri labballi ammanantinore ikkite heedhanno gede qorowisiisinonsa. Isi hakkiinni aanche, goofimarchu barruwara heedhannori buurantino harunsaanosi baalanti afidhanno baraarshi gate baˈˈannonsakki gede ‘ayewoteno baqqi yite agadhitanno’ gede amaalino. (Mat. 25:13) Xa hanni konne lawishsha seekkine xiinxallino; hattono buurantinori kuni lawishshi amadino amaale harunsitino gara laˈneemmo.

BUURANTINORI KUNI LAWISHSHI AMADINO AMAALE HARUNSITINO GARA

7, 8. (a) Busulootu seemooti qixxaawe agadhinohu hiittee lame doogonniiti? (b) Buuramino Kiristaani qixxaawe agadhinota leellishinohu hiittoonniiti?

7 Yesuusi coyiˈrino lawishshi, busulootu seemooti gowwootu gede ikkikkinni idayichu daanno yanna qixxaawe agadhinota xawise kulanno. Hiitto? Insara lame hasiissanno akatta noonsa; hasiisannore qixxeesse wodhino, qoleno dea agure baqqi yee agadhino. Hattee qaxaqaˈa yitinote hashshi saatera idayichu daanno yanna agadhino seemooti, caabbichinsa xoikki idayichu  daa geeshsha seeda yanna baqqi yiinore ikka hasiissinonsa. Onte gowwoota seemoota agurranna, onte busulooti caabbichinsa ledo wole zayiteno anga adhe fulino daafira addinta qixxaawino. Ammanaminohu buuramino Kiristaani konni garinni qixxaawinota leellishinoyya?

8 Ee, leellishino! Tenne goofimarchu barruwara, buuramino Kiristaani uyinoonninsa looso jeefote geeshsha ammaname loosate qixxaawino daafira busulootu seemooti gede ikkino. Kuni Kiristaani Maganoho ammaname soqqamate tenne Sheexaanu alame giddo qawaaxxote heeshsho heeˈra agura hasiissannonsata afino. Insa heeshshonsa Yihowara gudisse uyite soqqantannohu, goofimarchu gambise dayino daafira yite ikkikkinni isonna Beettosi baxxanno daafiraati. Qoleno, tenne busha alamera noote maalaamittete coye baxate hedowiinni, amanyootu maaeellenni, hattono meessira roorsiˈrate hedowiinni xeertidhe ammanantinore ikkitanno. Insa Idayichu keeshshannoha lawinsaro nafa ayewoteno xawaabba xawissanni qixxaabbe agartanno.—Fil. 2:15.

9. (a) Yesuusi kalaqamunni daafure goxate daafira qorowisiisinohu ma garinniiti? (b) Buuramaasine, “Idayichu dayino” yitanno huuro macciishshite ma assitino? (Lekkaalliidi qaagiishsha lai.)

9 Busuloota seemoota qixxaawanno gede kaaˈlinonsahu layinki coyi dea agure baqqi yee agadhansaati. Buuramino Kiristaani giddo seeda yanna agadhe keeshshi gedensaanni goxannohu heeˈrara dandaanno? Ee, heeˈranno. Yesuusi tonnente seemore kulanni, idayichu daa keeshshita “baalunku daafure goxi” yiinota wodanchi. Yesuusi, maalu daafuraancho ikkino daafira baqqi yee agadhate hasatto noosihu diinaggaawanno manchi nafa daafuraranna hedosi billaallitara dandiitannota afino. Ammanantino buuramaasine konne qorowishsha huwattino daafira, ayewoteno baqqi yite agadhate wolu wotinni roore diinaggaabbe loossanni keeshshitino. Yesuusi coyiˈri lawishshi giddo, hashshu taalootira “Idayichu dayino!” yinita baalunku seemooti macciishshino. Jeefote geeshsha kaajjitinori kayinni baqqi yite agadhiture callaho. (Mat. 25:5, 6; 26:41) Xaa yannara noo buuramaasinena? Tenne goofimarchu barruwara, buuramaasine “Idayichu dayino” yitanno huuro macciishshitino; wole yaattonni, Yesuusi daara kainota leellishshanno taje ammantanno. Qolteno kaajjite uurritino, hattono Idayichu daanno yanna qixxaabbe agadhitanni no.[2] Ikkollana, Yesuusi coyiˈrino lawishshi jeefote roorse bade kulanno yanna no. Hiittoonni?

BUSULOOTU ADHITANNO BARAARSHANNA GOWWOOTU ADHITANNO QORICHA

10. Busulootunna gowwootu seemooti hasaawino hasaawi mayine xaˈminanni gede assannoho?

10 Yesuusi coyiˈri lawishshi giddo huwatate roore qarrisara dandaannohu, gowwootunna busulootu seemooti hasaawino hasaawaati. (Mat. 25:8, 9) Ikkina, kageeshshi geeshsha ammanantino buuramaasine kaaˈlo xaˈmiˈrino manna kaaˈla gibbino woti nooni? Xaano kuni lawishshi woˈmanno yanna hedanke tenne xaˈmo dawaro afate kaaˈlitannonke. Idayicho yaamaminohu Yesuusi firde faradate daannohu bayiru qarri goofara kaˈˈanno wote ikkinota qaagi. Hatto ikkiro, seemootu hasaawino hasaawire kulannohu lawishshu gafi woˈmannohuno hattee yannara ikkannoha dilawannohe? Hatto yee heda garaho; korkaatuno, hatti yanna buuramaasinete jeefote sumuda sumunde gundannite.

11. (a) Bayiru qarri hanafara albaanni maa assinanni? (b) Busulootu seemooti gowwoota zayite hiranno manniwiinni hadhine hidhe yaansa mayyaate?

11 Konni daafira, bayiru qarri hanafara albaanni, uullate aana noo buuramaasine baalantera jeefote sumuda sumunde gundanni. (Aju. 7:1-4) Hakkuyi gedensaanni, iimi woshshattonsa huluullo nookkita ikkitanno. Kayinni hanni bayiru qarri hanafara albaanni noo dirra hedi. Baqqi yite agadhanna ammanama hoogganno buuramaasine ma ikkitannoha lawannohe? Insa iima afidhanno baraarsha afidhukki gattanno. Kuri bayiru qarri hanafara albaanni sumundanniha jeefote sumuda diafidhanno. Hatte yannara,  wolootu ammanantinori buurantanno. Gowwootu bayiru qarri hanafanno wote, Bayira Baabiloonera iillitanno bao laˈe massara dandiitanno. Insa Idayichu daanno wotira qixxaabbinokkita huwattannohu hatte saatera ikkara dandaanno. Hattee barritino yannara, insa higgannowa hoogge kaaˈlo xaˈmidhuro mayi maikkanno? Yesuusi coyiˈrino lawishshi tennera xawise qolanno. Busulootu seemooti zayitensa gowwootaho uyite guxxa agurte, hiranno manniwa haˈre hidhara kultinonsa. Kayinni hatti yanna ‘hashshu taaloote’ ikkitinota wodanchi. Gowwootu hatte saatera zayite hiranno manna afidhannoni? Yanna lowo geeshsha yannitino daafira diafidhanno.

12. (a) Buurante kaˈe jeefote sumuda sumundansara albaanni ammanamansa huˈnitannorira bayiru qarri yannara mayi iillannonsa? (b) Gowwootu seemooti gede ikkitannori jeefote hiikkitanno?

12 Hatteente gede, bayiru qarri yannara ammanantino buuramaasine ammanama hooginoha aye manchono kaaˈla didandiitanno. Hatte yannara uyinanni kaaˈlo diheedhanno. Hatti saate yanna lowo geeshsha yannitinote. Hattoo manni jeefote ma ikkannoyya? Yesuusi gowwootu seemooti mulla beebba fule haˈri gedensaanni ikkinore xawise kulino: “Idayichu dayi. Qixxaawe noo seemooti isi ledo sargete jilira ei; hakkiinnino saanqa cunfi.” Kiristoosi bayiru qarri gumulora lowo ayirrinyinni daanno wote, ammanantino buuramaasinesi iimira haaranno. (Mat. 24:31; 25:10; Yoh. 14:1-3; 1 Tes. 4:17) Gowwootu seemooti gede ikkitannorira ammanantannokkirira saanqa cunfanni. Hakkiinni insa, “Mooticha, Mooticha faninke!” yitara dandiitanno. Ikkollana, insarano hattee firdete saatera meu gede ikkino mannira qollannite gedee dawaro qollanninsa: “Halaalinta yeemmoˈne, kiˈne diegennoommo.” Tini dadillissannote!—Mat. 7:21-23; 25:11, 12.

13. (a) Buuramino Kiristaani giddo batinyu albillitte ammanantukki gattanno yine heda hasiissannonkekkihu mayiraati? (b) Yesuusi uyino qorowishshi, isi buurantino harunsaanosi ammanannotano leellishanno yineemmohu mayiraati? (Umi misile lai.)

13 Aleenni laˈnummo assaawe hendiro, mayyaa dandiinanni? Yesuusi buurantino harunsaanosi giddo batinyu ganaanni ammanantukki gattanno daafira wole buurranni yaasiiti? Deeˈni. Yesuusi hakkuyira albaanni “ammanaminohunna wodanaamu borojjichi” busha borojjicho ikkannokki gede qorowisiisinota qaagi. Hatto yaasi kayinni isi togoori ikkanno yee agaranno yaa diˈˈikkitino. Hatteente gede, kuni lawishshi qorophe yaate coyiˈrinoho. Onte seemooti gowwoota ikkeenna onte kayinni busuloota ikkinonte gede, mittu mittunku buuramino Kiristaanchi qixxaawenna baqqi yee agadha woy gowwimmanna ammanama hooga doodha dandaanno. Hawaariya Phaawuloosi isinte gede buuramino Kiristaanira borreessino sokkano tenne assaawe amaddino. (Ibiraawuyaani 6:4-6, 9 nabbawi;[3] Ibi. 6:7, 8; Marro 30:19 ledo heewisiisi.) Phaawuloosi ammanate roduuwasi seekke qorowisiisinoha ikkirono, insa ‘woyyite nootanna’ albillitte baraarshansa adhate geeshsha iillitanno yee ammanannota aanche coyiˈrino. Hattonni Yesuusi coyiˈrino lawishshi amadino qorowishshi, isino buuramaasine ammanannota leellishannoho. Kiristoosi buurantino soqqamaanosi giddo mittu mittunku ammaname heeˈranna hagiirru baraarsha adha dandaannota afino!

KIRISTOOSIHU “WOLU GEˈREEWI” AFIˈRANNO HORO

14. Tonne seemore kulanno lawishshi ‘wolu geˈreewirano’ kaaˈlanno yineemmohu mayiraati?

14 Yesuusi tonne seemore kulanno lawishsha coyiˈrinohu buurantino harunsaanosira ikkino daafira, kuni lawishshi Kiristoosihu ‘wolu geˈreewira’ kaaˈlannori dino yaate? (Yoh. 10:16) Deeˈni, hatto yaa diˈˈikkino! Konni lawishshiti qara sokka, “Ayewoteno baqqi yitine agadhe” yitannota ikkitinota qaagi. Tini amaale hasiissannohu buurantinorira callaati? Yesuusi mitte hige togo yiino: “Kiˈnera yeemmore baalunkura yeemmo: Ayewoteno baqqi yitine agadhe.” (Marq. 13:37) Yesuusi harunsaanosi baalanti ammanante soqqamate wodanansa qixxeessidharanna  baqqi yite agadhitara hasiˈranno. Konni daafira baalunku Kiristaani heeshshonsa giddo Maganu soqqansho balaxisiissanno buuramaasineha dancha lawishsha harunsa dandaanno. Qoleno, ninke mittu mittunku gowwootu seemooti busuloota zayite huucciˈrinota deˈnoonke. Insa zayite huuccidhe hoogansa, ninkera yee ammanaminoha ikkannohu, ninkera yee halaalu giddo kaajje uurrannohu woy ninkera yee baqqi yee agarannohu nookkita qaagiissitannonke. Ninke mittu mittunku Yihowa shoomino Daanyira uminke daafira dawaro qolleemmo. Isi rahe daanni noo daafira qixxaambe agadha hasiissannonke!

Gowwootu seemooti zayite huucciˈransa, ninke daafira ammanaminoha ikkannohu woy baqqi yee agarannohu nookkita qaagiissitannonke

15. Kiristoosinna idayichosi sarge baalunku Kiristaanira hagiirsiissannota ikkitinohu mayiraati?

15 Yesuusi coyiˈrino lawishshira kulloonniti qara ikkitono ninke baalunkura kaaˈlitannote. Albillitte ikkitannote hattee sarge daafira hagiidhannokkihu ninke giddo hige ayi no? Buuramaasine iimira hadhanno; Armagedooni oli gedensaanni insa Kiristoosi idayicho ikkitanno. (Aju. 19:7-9) Hatti sarge baalanka gashshannohu guutu gashshooti heeˈranno gede assitanno daafira, hakkuyi gedensaanni uullate aana heeˈrannohu baalunku tennenni horo afiˈranno. Hexxonke iimira haˈrano ikkituro woy uullate aana heeˈrano ikkituro, tonne seemore kulanno lawishshinni ronseemmo roso dea hoogate murciˈne kaˈno. Yihowa qixxeessinonketa dhaggete heeshsho ragiˈrate, wodananke qixxeessiˈne, ammanammoommore ikkinenna baqqi yine agadhine qixxaamboommore ikkanke leellinsho!

[1] Maatewoosi 25:1-13: “Iimi Mangiste, caabbichonsa adhe idayicho haarara fulinore tonne seemoota labbanno. Onte gowwootaho; onte kayinni busulootaho. Gowwootu caabbichonsa adhitinoha ikkirono, zayite kayinni diadhitino. Busulootu kayinni zayite uduunnichoho wodhe caabbichinsa ledo adhe no. Idayichu daa keeshshita, baalunku daafure goxi. Hashshu taalootira, ‘Idayichu dayinona, fultine haadhe!’ yitanno huuro macciishshantu. Hakkiinni baalunku seemooti gotti yee caabbichonsa biddi assiˈri. Gowwootu seemooti busuloota, ‘Caabbichinke xoaraatina, shiima zayite uuyyenke’ yii. Busulootu qole togo yii: ‘Ninkerano kiˈnerano ikka hooggara dandiitanno daafira, hadhine hiranno manniwiinni hidhe.’ Insa hidhara haˈre heeˈreenna, idayichu dayi. Qixxaawe noo seemooti isi ledo sargete jilira ei; hakkiinnino saanqa cunfi. Hakkuyi gedensaanni, gatino seemooti daye, ‘Mooticha, Mooticha faninke!’ yii. Isi togo yee qolinsa: ‘Halaalinta yeemmoˈne, kiˈne diegennoommo.’ Konni daafira, barrano saateno affinoonnikki daafira ayewoteno baqqi yitine agadhe.”

[2] Konni lawishshi giddo, “Idayichu dayino!” yitanno huuro macciishshantunna (kiiro 6) idayichu dayi (kiiro 10) yanna mereero mito geeshshi yanna saˈino. Buuramaasine tenne goofimarchu barruwara baqqi yite agadhitinohura Yesuusi bayicho amadinota leellishanno malaate huwattino. Konni garinni, isi Maganu Mangistera moohinota affino. Ikkirono, isi daa geeshsha kaajjite uurra hasiissannonsa.

[3] Ibiraawuyaani 6:4-6, 9: “Alba xawaabbu xawinonsare, iimita mulla elto qamassinore, qullaawu ayyaani beeqqaasine ikkitinorenna dancha Maganu qaalenna daanno seeri wolqa qamassinore, kayinni wirro badhera higginore, galagalte maaro eˈanno gede kakkayisa didandiinanni; korkaatuno, insa Maganu Beetto uminsara galagalte haqqaho suttanno hattono mannu albaanni shollishshannosi. Baxantinoonni roduuwa, xa konni garinni coyiˈnanni heeˈnoommoha ikkirono, kiˈne woyyino gari giddo heedhinoonnitanna gato afidhinannita ammanneemmo.”