Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Badheessa 2015

Taalaantete Lawishshinni Rosa

Taalaantete Lawishshinni Rosa

“Isi mittu mittunkura dandoosi garinni mittoho onte taalaante, mittoho lame, mittoho kayinni mitte oye haˈri.”—MAT. 25:15.

1, 2. Yesuusi taalaantete lawishsha coyiˈrinohu mayiraati?

YESUUSI taalaantete lawishsha horoonsiˈre buurantino harunsaanosi maa assa hasiissannonsaro xawise coyiˈrino. Kuni lawishshi addu Kiristaana baalanka laˈˈannoha ikkino daafira, iimira haˈrate hexxo noonkerino ikko uullate aana heeˈrate hexxo noonkeri tirosi huwata hasiissannonke.

2 Yesuusi taalaantete lawishsha coyiˈrinohu, rosaanosi ‘bayicho amadasiranna alamete gumulora malaatu maatiro’ xaˈmiteennasi dawaro qolanniiti. (Mat. 24:3) Konni daafira, kuni lawishshi woˈmannohu yannankeraati; qoleno Yesuusi Nugusa ikke bayicho amadinota leellishanno malaati widooti.

3. Yesuusi Maatewoosi fooliishsho 24 nna 25 aana coyiˈrino lawishshuwanni maa ronseemmo?

3 Yesuusi Maatewoosi 24:45 kayise 25:46 geeshsha coyiˈrinohu shoolu lawishshi giddo mittu taalaantete lawishshaati. Wolu sasu lawishshino yaano ammanaminohunna wodanaamu borojjichire, tonne seemore, hattono geˈreewunna meu daafira kultanno lawishshuwano Yesuusi bayicho amadasira malaatu maatiro kulanni coyiˈrinoreeti. Isi shoolunku lawishshira, tenne goofimarchu barruwara heedhannori addu harunsaanosi hiittoo akata  leellisha hasiissannonsaro xawisino. Borojjichu daafira, seemootu daafiranna taalaantete daafira kultanno lawishshuwa buurantino harunsaanosira coyiˈrinoreeti. Yesuusi ammanamino borojjichire kulanno lawishsha horoonsiˈre, goofimarchu barruwara soqqamaanosira ayyaanaamittete sagale shiqishshannoti shiima buuramaasinete gaamo ammanantinotanna wodanaame ikka hasiissannoseta xawise coyiˈrino. Seemootu daafira kulanno lawishshira kayinni, buurantino harunsaanosi baalanti isi insa affinokki barranna saatera daanni noota huwatte qixxaabbenna baqqi yite agadhitanno gede duure coyiˈrino. Qoleno taalaantete lawishshira, buurantino harunsaanosi uyinoonninsa looso ceeˈmitukki jawaatte loosa hasiissannonsata xawisino. Yesuusi jeefote lawishsha yaano geˈreewunna meu daafira kulanno lawishsha coyiˈrinohu uullate aana hegerera heeˈrate hexxo noonsariraati. Isi konni lawishshira, insa ammanantinore ikka hasiissannonsatanna uullate aana noore buurantino roduuwasi kaaˈla hasiissannonsata xawisino. * Hanni xa taalaantete lawishsha laˈno.

MOOTICHU BOROJJOOTISIRA MIINJASI UYI

4, 5. Lawishshu giddo kulli manchi woy mootichi aye riqiwanno? Mitte taalaante mageeshshi waaga afidhino?

4 Maatewoosi 25:14-19 nabbawi. * (Mat. 25:20-30) Konni lawishshira kulloonni manchi woy mootichi Yesuusa ikkinotanna isi 33 M.D. iimira haˈrasi wole gobba haˈra ikkitinota borronke giddo lowo dirinni hananfe xawinsanni keeshshinoonni. Yesuusi wolu lawishshira, wole gobba haˈrannohu “nugusimmate silxaane adhate” ikkinota xawise coyiˈrino. (Luq. 19:12) Yesuusi Mangistete silxaane adhinohu iimira haˈranni heeˈrenni diˈˈikkino. * Hatteentenni, isi ‘Maganoho qiniiteenni ofolle diinnasi lekkasira woroonni qolla geeshsha hakkuyinku jammare agadhino.’—Ibi. 10:12, 13.

5 Lawishshu giddo kulli manchi sette taalaante afiˈrinoho; kuni qole hakkawaro lowo woxeeti. * Isi wole gobba haˈrara albaanni, borojjootisi daddaltanno gede taalaantesi beehinonsa. Hakkuyi manchinte gede, Yesuusira iimira haˈrara albaanni lowo waaga afiˈrino coyi noosi. Hakku coyi maati? Isi uullate aana noo waro loosino loosooti.

6, 7. Taalaante maa riqibbanno?

6 Yesuusi sabbakatenna rosiisate loososi kaffi asse laˈˈanno. (Luqaasi 4:43 nabbawi. *) Isi konne looso loose, lowo guma laalanno irsha qixxeessino. Isi rosaanosira togo yiino: “Illeˈne irshu widira kayissine gidu laale waajjiˈrino gara laˈe.” (Yoh. 4:35-38) Isi tenne coyiˈrinohu suwashshu wodani noonsahu wolu lowo manni rosaanosi ikkannota hedeeti. Worbu gawartichinte gede, Yesuusi midote iillinoha konne irsha towaatannoha worikkinni agure haˈra dihasiˈrino. Konni daafira isi reyotenni kae iimira haˈrara albaanni rosaanosira togo yee lowo halaafinate uyinonsa: “Hadhine daga baalanta rosaano asse.” (Mat. 28:18-20) Konni garinni isi rosaanosira lowo waaga  afiˈrino miinja yaano Kiristaanu soqqansho hadara uyinonsa.—2 Qor. 4:7.

7 Konni daafira mayyaa dandiineemmo? Yesuusi rosaanosi manna rosaano assitanno gede hajaji wote, “miinjasi” yaano taalaantesi aanni noonsahu gedeeti. (Mat. 25:14) Haranchunni, taalaante sabbakatenna manna rosaano assate halaafinate riqibbanno.

8. Mittu mittunku borojjichi adhino taalaante taalo ikka hooggurono, mootichu baalunku ma assitara hasiˈrino?

8 Taalaantete lawishshira, mootichu mittu borojjichisira onte taalaante, mittoho lame, xaano woleho mitte uyinota xawinsoonni. (Mat. 25:15) Mootichu mittu mittunkura taalo taalaante uyinoha ikka hoogirono, sasunku taalaantetenni seekkite daddaltara yaano dandoonsa deerrinni seekkite soqqantara hasiˈrino. (Mat. 22:37; Qol. 3:23) Kiristoosi harunsaano umi xibbi diro, 33 M.D. Phenxeqosxete barrinni hanaffe taalaantetenni daddala jammartino. Insa diinaggaabbe sabbakkinonna manna rosaano assitino gara Hawaariyaatete Loosi maxaafira kaajja gede borreessinoonni. *—Looso 6:7; 12:24; 19:20.

GOOFIMARCHU YANNARA TAALAANTETENNI DADDALA

9. (a) Lamu ammanantino borojjooti adhitino taalaante ma assitino? Tini maa leellishshanno? (b) “Wolu geˈreewi” mayi qoosso afiˈrino?

9 Uullate aana noori ammanantinori Kiristoosiri buurantino borojjooti, goofimarchu  yannara hakko iso 1919nni hanaffe Mootichu taalaantenni daddaltanni keeshshitino. Umiri lamu borojjooti assitinonte gede, buurantinori meyanna labbaa roduuwi sabbakate looso loosate dandiitannore baala assitino. Insa giddo onte taalaante noosihunna lame taalaante noosihu ayeti yine heda hasiissannota diˈˈikkitino. Lawishshu giddo lamunku borojjooti mootichinsa uyinonsa taalaantera aanaho ero tirfite leddino; hakko daafira lamunku jawaatte loossino. Uullate aana hegerera heeˈrate hexxo noonsari tennera kaaˈlitannori nooyya? Ee, lowori no! Yesuusi coyiˈrinohu geˈreewunna meu daafira kulanno lawishshi, uullate aana hegerera heeˈrate hexxo noonsari Yesuusire buurantino roduuwira sabbakatenna rosiisate looso kaaˈlate qoosso afidhinota xawisanno. Tenne goofimarchu barruwa giddo lamenti gaamo ‘mitte hoshsha’ ikkite manna rosaano assate looso mitteenni diinaggaabbe loossanni no.—Yoh. 10:16.

10. Yesuusi bayicho amadinota leellishanno malaati giddo mittu qaru coyi maati?

10 Mootichu borojjootisi loosse guma abbitanno yee agadhasi garankolla. Aleenni qummi assininte gede, umi xibbi diro heedhino harunsaanosi loosse jajjisi tirfanno gede assitino. Taalaantete lawishshi woˈmannote tenne goofimarchu yannarana? Ammanantinorinna diinaggaabbe loossannori Yesuusi harunsaano yannankera taalle nookkiha sabbakatenna manna rosaano assate looso loossino. Insa mittimmatenni loossino loosi, diru dirunku lowo kume ikkitannoti haaro rosaano lexxite Maganu Mangistere dudubbannore ikkitanno gede assino; konni garinni, sabbakatenna rosiisate loosi Yesuusi Maganu Mangiste silxaane adhe bayicho amadinota leellishanno malaati giddo mitto qara coye ikka dandiino. Ee, Mootichinsa tennera baasa hagiidhannoti egennantinote!

Kiristoosi borojjootisira kaajja sabbakate looso uyinonsa (Gufo 10 lai)

MOOTICHU WOXESI SHALLAQQATE DAANNOHU MAMAROOTI?

11. Yesuusi woxesi shallaqqate daannohu bayiru qarri yannaraati yineemmo gede assannonkeri maati?

11 Yesuusi borojjootisi ledo woxesi shallaqqate daannohu bayiru qarri goofara kaˈˈanno woteeti. Togo yineemmohu mayiraati? Yesuusi Maatewoosi fooliishsho 24 nna 25 masaalino masaalo giddo, daasi daafira marro marro hige coyiˈrino. Isi bayiru qarri yannara farandanni firdere kulanni, mannu “manchu Beetti iimi gomichinni daanna laˈˈanno” yiino. Qoleno, goofimarchu barruwara heedhanno harunsaanosi baqqi  yite agadhitanno gede amaalanni togo yiino: “Mootichiˈne ma barra daannoro diaffinoonni”; qoleno “manchu Beetti heddinoonnikki saatera daanno.” (Mat. 24:30, 42, 44) Konni daafira, Yesuusi “kuri borojjooti mootichi daye insa ledo woxesi shallaqqi” yiinohu isi tenne alame goofimarchira firde farade Sheexaanu alame hunanno yanna kulateeti. *—Mat. 25:19.

12, 13. (a) Mootichu umire lame borojjoota mayyaanno? Mayira? (b) Buurantinorira jeefote sumuda sumundannihu mamooteeti? (“ Reyote Yannara Woxe Shallaga” yitanno saaxine lai.) (c) Geˈreewoho yine farandanninsari mayi baraarsha afidhanno?

12 Lawishshu buuxisannonkente gede, mootichu daanno wote lamu borojjootisi yaano onte taalaantenna lame taalaante adhituri daddalte ero tirfe abbitino daafira ammanantinoreeti. Mootichu lamunkura mitto gara coyiˈrino: “Hashshu worbaˈya, ati danchahonna ammanamootto borojjichooti! Shiimu coyira ammanamootto. Hakko daafira, lowo coyira shoomeemmohe.” (Mat. 25:21, 23) Ikkina, lowo ayirrinye afiˈrinohu Mootichu Yesuusi albillitte daanno wote maa assanno?

13 Umiri lamu borojjooti riqibbannorira yaano diinaggaabbe loossannori buurantino harunsaanosira jeefote sumuda sumundannihu bayiru qarri hanafara albaanniiti. (Aju. 7:1-3) Armagedooni oli kaˈˈara albaanni, Yesuusi insara iimi baraarsha aannonsa. Kiristoosi roduuwira sabbakate looso kaaˈlitinore uullate aana heeˈrate hexxo noonsare hatte yannara geˈreewoho yine farandanni daafira, insa Maganu Mangiste hunda uullate aana heeˈrate qoosso afidhanno.—Mat. 25:34.

BUSHANNA CEEˈMALEESSA BOROJJICHO

14, 15. Yesuusi bushu borojjichire coyiˈrinohu buurantino roduuwisi giddo batinyu bushuullenna ceeˈmaleeyye ikkitannota kulateeti? Xawisi.

14 Lawishshu giddo, sayikki borojjichi adhino taalaantenni daddala woy woxe soorritannoriwa wora agure baatto ume waamino. Kuni borojjichi afanni heeˈrenni mootichisi tirfe afiˈrannokki gede assino daafira bushaho. Mootichu iso “bushunna ceeˈmaaleessu borojjichi” yaasi garankolla. Mootichu uyinosi taalaante haare tonne taalaante noosi borojjichira uyino. Hakkiinnino busha borojjicho ‘gobbara fushshine tunsichu giddora tungoonni.’ “Hakkiicho [isi] wiˈlanno hattono hinkosi quruuxanno.”—Mat. 25:24-30; Luq. 19:22, 23.

15 Yesuusi sasu borojjooti giddo mittu mootichisi taalaante waamino yiinohu, buurantino harunsaanosi giddo batinyu bushuullenna  ceeˈmaleeyye ikkitannota kulateetini? Deeˈni. Hanni qooxeessaho noo assaawe laˈno. Yesuusi ammanaminohunna wodanaamu borojjichire kulanno lawishshi giddo, wole borojjoota gananni qarrisanno borojjichire coyiˈrino. Yesuusi tenne coyiˈrinohu, bushu borojjichi gaamo kalaqantannota masaalate diˈˈikkino. Isi tenne coyiˈrinohu ammanamino borojjichira bushu borojjichi akatta heedhannosikki gede qorowisiisateeti. Hatteente gede, tonne seemore kulanno lawishshira, buurantino harunsaanosi giddo darate ikkitannori onte gowwootu seemooti gede ikkitanno yaasi diˈˈikkino. Isi tenne coyiˈrinohu, ayyaanaamittete roduuwisi baqqi yite agadhanna qixxaawa hoogguro mayi ikkannoro qorowisiisateeti. * Hatteente gede, Yesuusi taalaantete lawishshi giddo, goofimarchu barruwara buurantino roduuwisi giddo batinyu bushuullenna ceeˈmaleeyye ikkitanno yaasi diˈˈikkino. Isi bushu borojjichire coyiˈrinohu, ammanantino harunsaanosi ceeˈmitukki loossanno gede yaano taalaantensanni ‘daddaltanno’ gedenna bushu borojjichi gede ikkitannokki gede qorowisiisateeti.—Mat. 25:16.

16. (a) Taalaantete lawishshinni maa ronseemmo? (b) Kuni birxichi taalaantete lawishsha garunni huwanteemmo gede kaaˈlinonkehu hiittoonniiti? (“ Taalaantete Lawishshi Tiro Huwata” yitanno saaxine lai.)

16 Taalaantete lawishshinni ronseemmoti lame coyibba hiikkuriiti? Umihunni, Mootichu Kiristoosi kaffi asse laˈˈanno coye yaano sabbakatenna manna rosaano assate looso buurantino borojjootisira hadara uyino. Layinkihunni, Kiristoosi ninke baalunku sabbakate looso jawaante loonsammora hasiˈranno. Hatto ikkiro, ammanankera, baqqi yine agadhankeranna ammanamankera Mootichu baraarsha aannonketa dihuluullammeemmo.—Mat. 25:21, 23, 34.

^ GUFO 3 Ammanaminohunna wodanaamu borojjichi ayimma Maaja 15, 2013 Agarooshshu Shaera (Amaaru Afoo) qoola 21-22, gufo 8-10 aana xawinsoonni. Tonne seemo yiniri ayeootiro kayinni tenne metseetera sai birxichira kulloonni. Geˈreewunna meu daafira kulanno lawishsha Birra 15, 1995 Agarooshshu Shaera (Amaaru Afoo) qoola 23-28 aananna tenne metseetera aananno birxichira xawinsoonni.

^ GUFO 4 Maatewoosi 25:14-19: “Iimi Mangiste, borojjootasi woshshe miinjasi insara hadara wodhe kae wole gobba haˈrara kaino mancho labbanno. Isi mittu mittunkura dandoosi garinni mittoho onte taalaante, mittoho lame, mittoho kayinni mitte oye haˈri. Onte taalaante adhihu bayichonko haˈre daddale wole onte tirfi. Hattonni, lame taalaante adhihu wole lame tirfi. Mitte taalaante adhi borojjichi kayinni haˈre mootichisi woxe baatto ume waami. Seeda yanna gedensaanni, kuri borojjooti mootichi daye insa ledo woxesi shallaqqi.”

^ GUFO 4 “Taalaantete Lawishshinna Minaanete Lawishshi Mereero Noo Xaadooshshe” yitanno saaxine lai.

^ GUFO 5 Yesuusi waro mitte taalaante mite 6,000 diinaare ikkitanno. Mittu manchi loose barrunni mitte diinaare afiˈrannoha ikkiro, mitte taalaante afiˈrate mereerimunni mito 20 diro loosa hasiissannosi.

^ GUFO 6 Luqaasi 4:43: “Isi kayinni togo yiinsa: ‘Wole katammarano konne Maganu Mangisteha dancha duduwo duduwa hasiissannoe; korkaatuno sonkoonniehu iseraati.’”

^ GUFO 8 Hawaariyaate reyite gooffu gedensaanni, Sheexaanu lowo xibbe diro kaadaasine halaˈlitanno gede assino. Hattee dirrara, manna Kiristoosi rosaano assate looso loosinohu hakkeeshshi geeshsha dino. Ikkollana tini ikkito “midote yannara” yaano goofimarchu barruwara soorrantanno. (Mat. 13:24-30, 36-43) Maaja 15, 2013 Agarooshshu Shae (Amaaru Afoo) qoola 9-12 lai.

^ GUFO 11 Maaja 15, 2013 Agarooshshu Shae (Amaaru Afoo) qoola 7-8, gufo 14-18 lai.

^ GUFO 15 Tenne metseetera “‘Baqqi Yitine Agadhitinanni?’” yaanno birxicho gufo 13 lai.