Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Badheessa 2015

“Tenne Assa Ate Fajjooti”

“Tenne Assa Ate Fajjooti”

“Tenne coyibba hayyootahonna egennaammaho maaxxe hoolte qaaqquulleho xawisootto.”—LUQ. 10:21.

1. Yesuusi ‘qullaawu ayyaaninni hagiidhanno’ gede assinosiri maati? (Umi misile lai.)

HANNI Yesuusi “qullaawu ayyaaninni hagiidhi” wote hiitto ikkinoro hedate woˈnaali. Miteekke isi muushshi yeenna albisinna illesi waraˈa yite xabbinota heda dandaatto. Iso togo hagiidhanno gede assinosiri maati? Isi hakkuyira albaanni 70 rosaanosi Maganu Mangisteha dancha duduwo dudubbara soyino. Danchu duduwi duduwamannota gibbannori lowo diinna noo daafira, rosaanosi uyinonsa looso hiissite higgannoro afate quqquxamino. Hatte diinna giddo mitu lowo roso rossino borreessaanootinna Ferisaanooti. Insa mannu Yesuusa hanaatsicha calla ikkino gedenna rosaanosi kayinni “rossinokkirenna garire ikkitinokkire” ikkitino gede asse laˈˈannonsa gede assitino. (Looso 4:13; Marq. 6:3) Ikkollana, rosaano soqqanshotewiinni hagiidhitanni higgino. Insa wole agurina agaaninte nafa heedheennanni sabbakkino! Insa waajjitannokkinna hagiirraamma ikkitanno gede kaaˈlinonsari maati?—Luqaasi 10:1, 17, 21 nabbawi; * Luq. 10:18-20.

2. (a) Yesuusi rosaano qaaqquullu gede ikkitinohu ma garinniiti? (b) Kiristoosi harunsaano Qullaawa Borro halaale huwattanno gede assinonsari maati?

 2 Yesuusi, Yihowa mayinoro huwati: “Iiminna uulla Mooticha Annaˈya, tenne coyibba hayyootahonna egennaammaho maaxxe hoolte qaaqquulleho xawisootto daafira dagate albaanni guwisiˈreemmohe. Ee, Annaˈya tenne assa ate fajjooti.” (Mat. 11:25, 26) Yesuusi rosaanosi addinta qaaqquulleho yaasi diˈˈikkino. Qooxeessaho noori lowo geeshsha rossinonna coye egentinori insaneeto hayyootu gede assite laˈanno mannooti ledo heewisiinsiro rosaanosi qaaqquulleho. Hakkiinni saeno, Yesuusi rosaanosi shooshaqootanna rosate maahoyye yitannore ikkite qaaqquullu gede ikkitanno gede rosiisinonsa. (Mat. 18:1-4) Insa shooshaqoota ikkansa kaaˈlitinonsahu hiittoonniiti? Yihowa insa lowo geeshsha hasiisannoha Qullaawa Borro halaale huwattanno gede qullaawu ayyaaninni kaaˈlinonsa; mishshannonsa hayyootanna egennaamma kayinni Sheexaanunna naaxxansa ballisse huntinonsa.

3. Konni birxichira maa xiinxallineemmo?

3 Yesuusi baasa hagiidhasi garankolla! Yihowa rosinsanna egennonsa deerri baxi geeshshiha ikkirono, shooshaqa ikkinohu duuchunku gari manni hawa gede huwantannikkiha Qullaawa Borro halaale huwatanno gede assinota afinohura Yesuusi hagiidhino. Yesuusi Annisi xawisenna huwatate qarrisannokki garinni rosiisa doodhannota afasi hagiirsiissinosi. Yihowa techono disoorramino; ikkina, isi yannankerano rosiisate tenne doogo horoonsiˈrannota leellishinohu hiittoonniiti? Tenne xaˈmora dawaro afanke, ninkeno Yesuusinte gede hagiidhineemmo gede assitannonke.

HAWA GEDE HUWANTANNIKKI HALAALE DUUCHUNKURA XAWISA

4. Shotinse qixxeessinoonniti Agarooshshu Shae baasa kaaˈlitanni noohu hiittoonniiti?

4 Muli dirra kawa, Yihowa dirijjite xawinsenna huwatate qarrisannokki garinni rosiisa roorsitanno. Hanni tennera sase lawishsha laˈno. Umihunni, shotinse qixxeessinoonniti Agarooshshu Shae no. * Konni garinni qixxaabbanno metseete, qaalu woy nabbawa qarra ikkitannonsarira lowore kaaˈlitinonsa. Ayyaanaamitte sagale afiˈneemmota tenne qara borronke xiinxallinanni yannara qaaqquullu xa albinni roore huwattannota annuwansa coyidhino. Batinyu roduuwi hagiidhe galatu sokka borreesse Aliidi Bisira soyino. Mitte rodoo bashsho Agarooshshu Shae Xiinxallo yannara dawaro qola waajjitanno daafira sammi yitannota coyidhino. Xa kayinni diwaajjitanno! Shotinse qixxeessinoonnita Agarooshshu Shae horoonsiˈra jammartu gedensaanni togo yite borreessitino: “Xa waajja aguroomma daafira lame sase hige anga kayise qoleemma! Yihowano kiˈneno galateemmaˈne.”

5. Haaro ikkine buunxe qixxeessinoonniti Qullaawa Borroti Haaro Alame Tiro uyitanno kaaˈlo giddo mite xawisi.

5 Layinkihunni, Ingilizete afiinni haaro ikkine buunxe qixxeessinoonniti Qullaawa Borroti Haaro Alame Tiro Birra 5, 2013nni diru gambooshshira fultino. * Duucha xiqisubba xa albinni ajanno qaalinni borreessinoonni; ikkirono gatte baˈino assaawe dino; isinni tini xiqisubba roore huwatate qarrissannokkita ikkitino. Lawishshaho, bashsho 27 qaali nooti Iyyoobi 10:1 xa 19 qaale amaddino; bashsho 20 qaali nooti Lawishsha 8:6 xa 13 qaale amaddino. Lamenti xiqise albinni roore xa xabbe leeltanno. Isinni lowo diro Yihowara ammaname soqqaminohu mittu buuramino rodii togo yiino: “Haaro ittimenni Iyyoobi maxaafa xa nabbawe gudoommo; kuni maxaafi xaalla huwatoommohu gede ikke leellinoe!” Wolu batinyu roduuwirano hattoo hedo noonsa.

6. Maatewoosi 24:45-47 huwanteemmo gara taashshinoonni; tennera mayi macciishshamannohe?

6 Sayikkihunni, mite xiqisubba huwantoommo  gara taashshinoonnita qaagi. Lawishshaho Maaja 15, 2013 Agarooshshu Shaera, “ammanaminohunna wodanaamu borojjichi” ayetiro roore garunni huwanteemmo gede assinita lowo geeshsha hagiidhinoommo. (Mat. 24:45-47) Ammanamino borojjichi Aliidi Biso ikkinota, “soqqamaano” yiniri kayinni ayyaanaamitte sagale sagaˈlitannore baalanka yaano buurantinoreno ‘wole geˈreewono’ ikkitinota xawinsoonni. (Yoh. 10:16) Togoo halaale rosanna wolu mannira rosiisa lowo geeshsha hagiirsiissannote! Yihowa xawisenna huwatate qarrisannokki garinni rosiisa doodhannota leellishinoti wole doogga hiikkuriiti?

QULLAAWU MAXAAFI XAGGE HUWATATE QARRISANNOKKI GARINNI XAWISA

7, 8. Qullaawu Maxaafi giddo albillitte daannohu rooru coyira caale ikkitinota kulloonni coyibba giddo mitu hiikkuriiti?

7 Yihowara lowo diro soqqantanni keeshshoottoha ikkiro, borronke giddo mite Qullaawu Maxaafi xagge xawinsanni gari soorramanni dayinota huwatoottoha ikkara dandaanno. Hiittoonni? Qullaawa Borro xagge giddo kulloonnihu mittu coyi albillitte daannohu wolu roorino coyira caaleho yee xawisa alba roore rosantinote. Qullaawu Maxaafi xagge hakko garinni xawisate korkaata ikkannori nooni? Ee, no. Lawishshaho, Yesuusi “masaalaanchu Yoonaasi [malaatire]” coyiˈrino. (Maatewoosi 12:39, 40 nabbawi. *) Yesuusi, Yoonaasi qulxuˈmichote godowi giddo keeshshino yanna isi umisi waammate giddo keeshshanno yannara malaate ikkitannota xawisino.

8 Qullaawu Maxaafi albillitte daannohu rooru coyira caale ikkannore wolereno kulanno. Hawaariya Phaawuloosi togooha batinye coye borreessino. Lawishshaho, Abirahaamira Aggaarinna Saara ledo noosi xaadooshshi, Yihowara Isiraeelete daga ledonna dirijjitesira iimiidi kifile ledo noosi xaadooshshira caaleho. (Gal. 4:22-26) Hattonni xaadooshshu dunkaaninna beetemeqidese, Cubbo Diwate Barri, kakkalaanote biilinna Muse Higge giddo kulloonniti wole coyibba “daannohu danchu coyira caaleho.” (Ibi. 9:23-25; 10:1) Albillitte daannohu rooru coyira caale ikkannohu togoo coyi daafira xiinxalla hagiirsiissannotenna ammana jawaachishshannote. Ikkina Qullaawu Maxaafi giddo kulloonni manni, ikkitonna coyi baalunku albillitte daannohu wolu coyira caaleho yaa dandiinanni?

9. Naabutere kultannota Qullaawu Maxaafi xagge alba ma garinni xawinsoonni?

9 Alba borronke giddo hattoo xawishshi rosaminoho. Lawishshaho, hanni Naabute xagge laˈno; busha mootitte Elzaabeeli minaannise Akiaabi Naabuteha woyinete irsha adhara beebbate gano gante Naabute shiishiishshino. (1 Neg. 21:1-16) Alba 1932nni, tini xagge albillitte daanno coyira caale ikkitinota borronke giddo xawinsoonni. Hakkawaro, Akiaabinna Elzaabeeli Sheexaanenna dirijjitesi riqibbannota kulloonni; qoleno Naabute Yesuusira caale ikkinotanna Naabute reyo Yesuusi reyora caale ikkitinota xawinsoonni. Gedensaanni 1961nni fulinohura “Suˈmikki Qullaawa Ikko” (Ingilizete Afoo) yaanno maxaafira kayinni, Naabute buuramino Kiristaanira caale ikkinotanna Elzaabeeli Suˈmu Kiristinna riqibbannota xawinsoonni. Hakko garinni, Elzaabeeli Naabute shiishiishase dirinkera buuramino Kiristaanira iillanno dartira caale ikkitinota kulloonni. Qullaawu Maxaafi xagge konni garinni xawisa lowo diro Maganu manna jawaachishshanni keeshshitino. Ikkina, Qullaawu Maxaafi xagge xawinsanni gari soorramanni dayinohu mayiraatiyya?

10. (a) Ammanamino borojjichi wodanaamo ikkasi Qullaawu Maxaafi xagge xawisanno wote roore qorophanno gede kaaˈlitinohu hiittoonniiti? (b) Xaa yannara borronke giddo roorsine xawinsannihu mayi daafiraati?

 10 Saˈu dirrara, Yihowa “ammanaminohunna wodanaamu borojjichi” albinni roore wodanaamo woy hayyicha ikkanno gede assino. Ammanamino borojjichi wodanaamo ikkasi, mitte Qullaawu Maxaafi xagge Qullaawa Borro giddo bande kulloonniha ikka hoogi geeshsha albillitte daanno coyira caaleho yaa qorophanno gede assitinosi. Qoleno, daannohu rooru coyira caale ikkitanno coyibba xawinsoonniti mite doogga lowo mannira huwatate qarrissannota ikkitinota buunxoonni. Togoohu halaˈladu xawishshi huwatate, qaagatenna loosu aana hosiisate kabbaade ikkara dandaanno. Qoleno, mitte Qullaawu Maxaafi xagge albillitte daannohura rooru coyira caale ikkitara dandiitanno gara hendanna hatte xaggenni ronsannihu heeshshonkera roore kaaˈlanno rosi teeˈle baˈˈara dandaanno; roore busha tenneeti. Xaa yannara borronke giddo Qullaawu Maxaafi xaggenni ammanate daafira, kaajje uurrate daafira, Maganoho galate daafiranna wole dancha akatta daafira maa ronseemmoro roorsine xawinsannihu iseraati. *

Naabute lawishshi kaaˈlannonke roso amadino (Gufo 11 lai)

11. Naabute xagge xa huwantoommohu hiittoonniiti? Isi ninke baalunkura dancha lawishsha ikkinonkehu ma garinniiti?

11 Ikkina Naabute xagge xa huwantoommohu hiittoonniiti? Xa xawinsoonni gari huwatate diqarrisannoho. Hakku keeraanchu manchi reyinohu Yesuusira woy buuramaasinete caale ikkino daafira ikkikkinni Maganoho ammanaminoha ikkino daafiraati. Lowo silxaane noosi gashshaanchi gadadisisirono, isi kayinni Yihowa Higge didiigino. (Zeh. 36:7; 1 Neg. 21:3) Ninkerano togoo qarri iillankera dandaanno daafira isi dancha lawishsha ikkinonke. (2 Ximootewosi 3:12 nabbawi. *) Ammana jawaachishannohu kuni rosi duuchunku mannira huwatate, qaagatenna loosu aana hosiisate diqarrisanno.

12. (a) Qullaawu Maxaafi xagge daafira mayine heda dihasiissannonke? (b) Hawa gede huwantannikki coyibba nafa huwatate qarrisannokki garinni xawisa dandiinoommohu mayiraati? (Lekkaalliidi qaagiishsha lai.)

12 Ikkina Qullaawu Maxaafi xagge heeshshonkera  kaaˈlanno roso agurranna wole tiro diafidhino yaate? Deeˈni. Ikkirono, xaa yannara borronke giddo, mittu coyi wolere qaagiissannonketa woy wolu coyira lawishsha ikkannota roorsine xawinsanni. Batinye Qullaawu Maxaafi xagge wolu coyira caaleho yine mooshshine coyiˈra xa gattanni daggino. Lawishshaho, Naabute dartunna reyote yannara ammanaminoha ikkasi Kiristoosinna buuramaasine ammanantinore ikkitinota qaagiissitannonke yaa garankolla. Ikkollana, isi xagge “wolu geˈreewi” wido ikkinohu batinyu roduuwino ammanaminoha ikkinota qaangeemmo gede assitannonke. Addaho, Yihowa huwatate qarrisannokki garinni rosiisanni noonketa wodancha dandiineemmo. *

YESUUSI COYIˈRINO LAWISHSHA HUWATATE QARRISANNOKKI GARINNI XAWISA

13. Yesuusi coyiˈrino lawishshuwa xaa yannara borronke giddo huwatate qarrisannokki garinni xawinsoonnita leellishshanno lawishshuwa kuli.

13 Uullate aana heeˈrino manni baalunku giddo rosiisate Yesuusa ikkannohu dino. Isi rosiisino doogga giddo mitte lawishsha horoonsiˈrate. (Mat. 13:34) Lawishsha horoonsiˈra huwatate qarrisanno coye shotinse xawisatenna wodana kakkayisate kaaˈlitanno. Muli dirra kawa Yesuusi coyiˈrino lawishshuwano borronke giddo huwatate qarrisannokki garinni xawinsoonni. Sadaasa 1, 2014 Agarooshshu Shaera irshote, sanaaficete gumi, marawetenna wole coyibba daafira kulannoha Yesuusi coyiˈrino lawishsha shotinse xawinsoonni gari dhagge diˈˈikkino? Tini lawishshuwa Maganu Mangisterenna tini Mangiste tenne busha alame giddo halaalunni Kiristoosi harunsanno manna gamba assitino gara xawissannota xa roore buunxoommo.

14. (a) Yesuusi danchu Samaariyu manchi daafira coyiˈrino lawishsha alba xawinsoonnihu hiittoonniiti? (b) Xaa yannara konne lawishsha huwantoommohu ma garinniiti?

14 Ikkina Yesuusi coyiˈrinota seeda lawishshuwa woy xagge huwanteemmohu hiittoonniiti? Tenne lawishshuwa giddo mite wole coyibbara caale ikkitannote; wole kayinni heeshshonkera kaaˈlanno roso amaddinote. Hiitti hiitteetiro mayinni anfeemmoyya? Tenne xaˈmo dawaro lowo diri kawa xabbe leeltino. Lawishshaho, hanni Yesuusi danchu Samaariyu manchi daafira coyiˈrino lawishsha alba xawinsoonni gara laˈno. (Luq. 10:30-37) Alba 1924nni fultinote Agarooshshu Shaera Samaariyu manchi Yesuusira caale ikkinota xawinsoonni; Yerusaalametenni kayisse Iyyaarkote geeshsha nooti eelallicho haˈnanni doogo kayinni, mannu ooso Edenete finqille kaˈuhunni kayisse heedhinota bushshanni hadhino heeshsho riqibbannota xawinsoonni. Samaariyu mancho doogote mulqidhuri kayinni hafuuraamma daddalu dirijjittara, hattono kakkalaanchunna Leewaawichu Suˈmu Kiristinnira caaleho yinoonni. Xaa yannara konne lawishsha horoonsiˈneemmohu, kaaˈlo hasiissinonsare kaaˈlineemmo wote hakko iso manna ayyaanaamittetenni kaaˈlineemmo wote mallaada hasiissannonkekkita rosiisateeti. Yihowa halaalu xawe leellannonke gede assasi lowo geeshsha hagiirsiissannota diˈˈikkitino?

15. Aane noo birxichira maa ronseemmo?

15 Aananno birxichira, Yesuusi coyiˈrinoha wole lawishsha laˈneemmo; hakkuno tonne seemo daafira kulanno lawishshaati. (Mat. 25:1-13) Yesuusi konne lowo tiro afiˈrino lawishsha xaa yannara ma garinni huwantammora hasiˈranno? Konni lawishshira kulloonnihu mittu mittunku manchi, uduunnichi woy coyi wolu coyira caalehonso, kuni lawishshi tenne goofimarchu barruwara kaaˈlannonke roso amadino? Aanchine laˈneemmo.

^ GUFO 1 Luqaasi 10:1, 17, 21: “Tenne coyibba gedensaanni, wole 70 rosaano shoomi; hakkiinni isi umisi haˈrara noo katammanna qooxeessa baalanka hadhanno gede lame lame asse balaxe soyi. Hakkiinnino, 70 rosaano hagiidhitanni higge togo yitu: “Mooticha, suˈmikkinni agaaninte nafa hajajantinonke.” Hatte saatera Yesuusi qullaawu ayyaaninni hagiidhe togo yii: “Iiminna uulla Mooticha Annaˈya, tenne coyibba hayyootahonna egennaammaho maaxxe hoolte qaaqquulleho xawisootto daafira dagate albaanni guwisiˈreemmohe. Ee, Annaˈya tenne assa ate fajjooti.”

^ GUFO 4 Shotinse qixxeessinoonnita Agarooshshu Shae umo Ingilizete afiinni Maaja 2011nni qixxeessinoonni. Hakkuyi kawa tenne shota ittime wolu boodu afiinnino qixxeessinoonni.

^ GUFO 5 Haaro ikkine buunxe qixxeessinanni ittime albillitte wolu afiinnino fultanno.

^ GUFO 7 Maatewoosi 12:39, 40: “Bushanna soorraasine ilama duuchanka wote malaate laˈˈa hasidhanno; kayinni masaalaanchu Yoonaasi malaate agurranna wole malaate dileellinshanninsa. Yoonaasi sase barranna sase hashsha lowo qulxuˈmicho godowira keeshshinonte gede, manchu Beettino sase barranna sase hashsha uullate wodani giddo keeshshanno.”

^ GUFO 10 Lawishshaho, Ammanatenni Insa Labbe (Amaaru Afoo) yaanno maxaafi Qullaawu Maxaafi giddo kulloonnihu 14 manni heeshshore halaˈlishe xawisanno. Kuni maxaafi albillitte daanno coyira caale ikkannore ikkikkinni maa ronseemmoro roorse kulanno.

^ GUFO 11 2 Ximootewosi 3:12: “Kiristoosi Yesuusi ledo mittimma heedheennansa Maganoho galtinore ikkite heeˈra hasidhannori baalunku darantanno.”

^ GUFO 12 Maganu Qaali giddo “huwatate qarrissanno” coyibba nooti dikaandannite; lawishshaho Phaawuloosi borreessinoti mite coyibba huwatate qarrissanno. Ikkollana, Qullaawu Maxaafi borreessaano baalanti borreessitinohu qullaawu ayyaaninniiti. Hakkunni ayyaani addu Kiristaani Qullaawa Borro halaale, “Maganunnihu hawa gede huwantannikki coyi nafa gatikki” huwatanno gede kaaˈlino.—2 Phe. 3:16, 17; 1 Qor. 2:10.

Naabute lawishshi kaaˈlannonke roso amadino (Gufo 11 lai)