Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Badheessa 2015

Kiristoosi Roduuwa Ammanamme Kaaˈla

Kiristoosi Roduuwa Ammanamme Kaaˈla

“Kuri baalunkunni ajjanno roduuwiˈya giddo mittoho assitinoonnihu, anera assitinoonnihu gedeeti.”—MAT. 25:40.

1, 2. (a) Yesuusi muli jaallasira hiittee lawishshuwa kulinonsa? (Umi misile lai.) (b) Geˈreewunna meu daafira kulanno lawishsha lainohunni afa hasiissannonkeri maati?

YESUUSI muli jaallasi ledo yaano Pheexiroosi, Indiriyaasi, Yaaqoobinna Yohaannisi ledo hasaawanni no. Isi ammanaminohunna wodanaamu borojjichire, tonne seemorenna taalaantennire kultanno lawishshuwa kule kainonsa. Jeefote wole mitto lawishsha kulinsa. Isi “manchu Beetti” ‘daga baalantera’ yoo yaanno yannare coyiˈrino. Kuni lawishshi rosaanosira dhagge ikkinsakki digatino! Yesuusi konni lawishshi giddo lame gaamore yaano geˈreewunna meu daafira coyiˈrino. Qoleno, “Nugusu” ‘roduuwaˈya’ yiinoti wole sayikki gaamo noota xawisino.—Maatewoosi 25:31-33, 40, 41, 45, 46 nabbawi; Mat. 25:34-39, 42-44.

2 Yihowa soqqamaasine lowo dirinni jammarte konne lawishsha huwatate woˈnaaltino; Yesuusi konni lawishshira mannu oosote albillittete kaayyore coyiˈrinohura konne assansa garankolla. Yesuusi mitu manni hegere heeshsho afiˈrannohu, mitu kayinni hegerera baˈˈannohu mayiraatiro xawisino. Heeshsho afiˈneemmohu Yesuusi konni lawishshira coyiˈrino halaale huwante hakko garinni heeˈneemmoha ikkirooti. Konni daafira, aante noo xaˈmuwara dawaro afiˈra hasiissannonke: Yihowa konne lawishsha garunni huwanteemmo gede  yannate kiiro kaaˈlinonkehu hiittoonniiti? Kuni lawishshi sabbakate loosi hasiisannoha ikkinota leellishanno yineemmohu mayiraati? Sabbakkanno gede hajanjoonniri ayeooti? ‘Nugusahonna’ isi ‘roduuwaˈya’ yiinorira ammanammoommore ikkate yanna xaati yineemmohu mayiraati?

YIHOWA KONNE LAWISHSHA HUWATATE KAAˈLINONKE GARA

3, 4. (a) Geˈreewunna meu daafira kulanno lawishsha huwatate afa hasiissannonketi qara coyibba hiikkuriiti? (b) Agarooshshu Shae 1881nni konne lawishsha xawissinohu ma garinniiti?

3 Geˈreewunna meu daafira kulanno lawishsha garunni huwatate, sase qara coye afa hasiissannonke: lawishshu giddo kulloonniri ayeootiro, firdete yanna mamarootironna manna geˈreewoho woy meˈˈeho yinannihu mayiraatiro afa hasiissannonke.

4 Agarooshshu Shae 1881nni, “manchu Beetto” woy “Nugusa” yinihu Yesuusa ikkinota xawissino. Hakkawaro Qullaawu Maxaafi Rosaano Nugusu ‘roduuwaˈya’ yiiri, iima Kiristoosi ledo mookkannore calla ikkitukkinni albillitte uullate aana guuta ikkanno manna baalanka riqibbanno yite heddino. Qoleno, geˈreewonna meˈˈe Kiristoosihu Kumi Diri Gashshooti yannara bandanniha lawinonsa. Hattono geˈreewoho yinannihu Maganunnite baxillu higge garinni heeˈranno mannaati yite ammantino.

5. Konne lawishsha 1920 balla albinni roore garunni huwantoommohu hiittoonniiti?

5 Yihowa 1920 balla soqqamaanosi konne lawishsha roore huwattanno gede kaaˈlino. Birra 15, 1923 Agarooshshu Shae, “manchu Beetti” Yesuusa ikkinota buuxissino. Kiristoosi roduuwa ikkitinori kayinni iima isi ledo mookkannore calla ikkitinota leellishshanno taje shiqinshoonni; qoleno geˈreewoho yiniri Kiristoosi Mangiste hunda uullate aana heeˈrate hexxo noonsare riqibbannota xawinsoonni. Geˈreewonna meˈˈe bandannihu mamarootiyya? Hatti Agarooshshu Shae, Kiristoosi roduuwi Kumu Diri Gashshootisi yannara iima isi ledo mookkanno daafira, hatte yannara uullate aana noori insa kaaˈlite woy qakke affannokkita xawissino. Hakko daafira, geˈreewonna meˈˈe bandannihu Kumu Diri Gashshooti jammarara albaanni ikka hasiissannosi. Manna geˈreewoho yinanni korkaata lainohunni kayinni, Yesuusa Mootichansa assiˈre doodhino mannanna Mangistesi hexxanno manna geˈreewoho yinanni yine hatte metseetera xawinsoonni.

6. Yannankera 1990 balla, konne lawishsha huwantoommo gara taashshinoonnihu ma garinniiti?

6 Tenne goofimarchu barruwara loosamanni noohu sabbakate loosinni manna geˈreewoho woy meˈˈeho yine bandanni heeˈnoonni yine lowo diro hendanni keeshshinoommo. Sabbankeemmo sokka adhituro geˈreewoho, adha gibburo kayinni meˈˈeho yine hendoommo. Ikkollana 1990 mereedhi balla tenne hedo taashshinoonni. Birra 15, 1995 Agarooshshu Shaera fultinoti lame birxichuwa Yesuusi Maatewoosi 24:29-31 (Xiqise nabbawi[2]) nna Maatewoosi 25:31, 32 (Xiqise nabbawi[3]) aana coyiˈrino qaali mitto dana ikkinota xawissino.[4] Konni daafira mayyaa dandiinanni? Hatti metseete togo yitino: “Manna geˈreewoho woy meˈˈeho yine farandannihu konni kaˈaati.” Konni kaˈa mamaro? “Maatewoosi 24:29, 30 aana kulli ‘qarri’ jammarinna manchu Beetti ‘ayirrinyisinni dayi’ gedensaanniiti. . . . Hakkiinni, woˈmu bushu seeri baˈˈanno wote Yesuusi yoote wombarera ofolle mitoho dancha firde, mitoho kayinni baote firde faradanno.”

7. Geˈreewunna meu daafira kulanno lawishshi tiro xawisi.

7 Xaa yannara meunna geˈreewunnire kulanno lawishsha garunni huwantoommo. “Manchu Beetto” woy “Nugusa” yinihu Yesuusaati. Nugusu “Roduuwaˈya” yiinsari kayinni iima Kiristoosi ledo gashshitannore ayyaanunni buurantinore labballonna meya roduuwaati. (Rom. 8:16, 17) ‘Geˈreewonna meˈˈe’ yiniri, duuchante daga giddo noo manna riqibbanno. Kuri qullaawu ayyaaninni buurantinore diˈˈikkitino. Firdete yanna  mamarootiyya? Tenne firde farandannihu bayiru qarri goofara kaˈˈanno woteeti. Manna geˈreewo woy meˈˈe yine farandannihu maa laˈneeti? Uullate aana gattinorira Kiristoosi roduuwira assannore laˈneeti. Kuni bushu seeri baˈˈara kae noote tenne yannara, Yihowa konne lawishshanna Maatewoosi fooliishsho 24 nna 25 noore wole lawishshuwa garunni huwanteemmo gede kaaˈlinonke daafira lowo geeshsha galanteemmosi!

KUNI LAWISHSHI SABBAKATE LOOSI HASIISANNOTA LEELLISHANNO GARA

8, 9. Yesuusi geˈreewo ‘keeraanote’ yiinohu mayiraati?

8 Yesuusi geˈreewunna meu daafira coyiˈrino lawishshi giddo sabbakate loosire xaawate dicoyiˈrino. Ikkina, kuni lawishshi sabbakate loosi hasiisannota leellishanno yineemmohu mayiraati?

9 Umihunni, Yesuusi lawishsha horoonsiˈre rosiisanni noota huwati. Isi coyiˈranni noohu addinta geˈreewonna meˈˈe badate daafira diˈˈikkino. Hattonni, geˈreewoho yine farandanni manni roduuwasi addinta itisanno, uddisiisanno woy usuru mine mare laˈˈanno yaasino diˈˈikkitino. Hatteentenni, isi kuri lawishshunni geˈreewoho yaamantannori roduuwasi ma garinni laˈannoro xawisanni no. Isi geˈreewo ‘keeraanote’ yiinohu insa buurantinore Kiristoosi roduuwa ikkitino gede assite laˈannonna tenne goofimarchu barruwara insara ammanantinore ikkitanno daafiraati.—Mat. 10:40-42; 25:40, 46; 2 Xim. 3:1-5.

10. Geˈreewoho yaamantannori Kiristoosi roduuwa kaaˈlitannohu hiittoonniiti?

10 Layinkihunni, Yesuusi coyiˈrino lawishshira qooxeessaho noo hedo laˈno. Isi bayicho amadasiranna alamete gumulora malaatu maatiro kulanni no. (Mat. 24:3) Hanafote, konni malaati wido gaamamannoha mitto hasiisanno looso qummi assino; yaano Mangistennihu danchu duduwi “uulla woˈmate sabbakamanno” yiino. (Mat. 24:14) Qoleno, Yesuusi geˈreewunna meu daafira coyiˈrara albaanni, taalaantete lawishsha coyiˈrino. Sai birxichira laˈnummonte gede, Yesuusi konne lawishsha coyiˈrinohu ayyaanunni buurantinori yaano ‘roduuwisi’ sabbakate looso diinaggaabbe loosa hasiissannonsata rosiisateeti. Ikkollana, goofimarchu daara albaanni “duuchante dagara” sabbaka Yesuusi bayicho amadanno yannara uullate aana gattinorira shota coye diˈˈikkitino. Geˈreewunna meu daafira kulanno lawishshi buuramaasine kaaˈlitannori heedhannota leellishanno. Konni daafira, geˈreewoho yine farandanniri Kiristoosi roduuwa kaaˈlitannote qara doogga giddo mitte sabbakate looso kaaˈlate. Ikkina konni garinni kaaˈlate maa maa assa hasiissanno? Konni loosira woxe fushsha woy buurantinore jawaachisha calla baqeteni?

SABBAKKANNO GEDE HAJANJOONNIRI AYEOOTI?

11. Mayitanno xaˈmo xaˈma dandiineemmo? Mayira?

11 Xaa yannara, sette miliyoone meddi yitannote Yesuusi rosaano giddo rooru ayyaanunni buurantinore diˈˈikkitino. Insa Yesuusi buurantino borojjootisira uyino taalaante diadhitino. (Mat. 25:14-18) Hatto ikkiro, ‘Ayyaanunni buurantinokkiri sabbakke yine uyinoonni hajajo agadha hasiissannonsayya?’ yine xaˈma dandiinanni. Hanni tennera ee yine qolleemmo gede assannonkere laˈno.

12. Yesuusi Maatewoosi 28:19, 20 aana coyiˈrino qaalinni maa ronseemmo?

12 Yesuusi rosaanosi baalanti sabbakkanno gede hajajino. Yesuusi reyotenni kaihu gedensaanni, harunsaanosi isi ‘hajajinore baalankare’ rosiisse manna rosaano assitanno gede kulino. Isi hajajino coyibba giddo mitte sabbakke yee uyino hajajooti. (Mat. 28:19, 20) Hakko daafira, hexxonsa iima moohano ikkituro woy uullate aana heeˈrano ikkituro Kiristoosi rosaano baalanti sabbaka hasiissannonsa.—Looso 10:42.

13. Yohaannisi laino ajuuja maa buuxissanno? Mayira?

13 Ajuujate maxaafi buurantinorino wolootuno sabbakate looso loossannota xawisanno. Yesuusi, “idayicho” yaano iima Kiristoosi ledo moohannohu 144,000 buuramino manni “heeshshote  waa mulla” adhara manna koyisanna Yohaannisi ajuujatenni laˈˈanno gede assino. (Aju. 14:1, 3; 22:17) Lawishshunni kulloonnihu hakku wayi, Yihowa mannu ooso cubbunninna reyotenni gatisate Kiristoosi wodo widoonni qixxeessino qixxaawo riqiwannoho. (Mat. 20:28; Yoh. 3:16; 1 Yoh. 4:9, 10) Wodote kakkalo sabbankeemmo sokkara guulchoho; qoleno, buurantinori mannu tenne wodonni horo afiˈranno gede kaaˈlitanni no. (1 Qor. 1:23) Ikkollana, Yohaannisi idayichote gaamo wido ikkitinokkire wolootano ajuujatenni laino. Kurino “Amo!” yitanno gede kulloonninsa. Insano hajajante wole manna heeshshote waa adhanno gede koyissanno. Tini layinki gaamo uullate aana heeˈrate hexxo afidhinote. Konni daafira, tini ajuuja amo yaanno koyishsha adhitannori baalunkura wolootaho sabbakate halaafinati noonsata buuxisanno.

14. ‘Kiristoosi higgera’ hajajamate maa assa hasiissannonke?

14 “Kiristoosi higge” hunda noori baalunku sabbaka hasiissannonsa. (Gal. 6:2) Yihowa lamu gari seera difushshino. Lawishshaho, isi Isiraeele togo yiino: “Gobbaˈne mannirano ikko mereeroˈne heeˈrannohu wole gobba manchira mittu gari higge heedhannoˈne.” (Wol. 12:49; Zel. 24:22) Kiristaanu Muse Higge hunda nooha diˈˈikkino. Ikkollana, buurantinorino ikko wolu geˈreewi “Kiristoosi higge” hunda nooreeti. Hatti higge Yesuusi rosiisinore baalankare amaddinote. Isi rosiisino rosi giddo qaru harunsaanosi baxillu noonsare ikkitanno gede uyino hajajooti. (Yoh. 13:35; Yaq. 2:8) Magano, Kiristoosinna olliichonke banxeemmota leellinsheemmote qara doogga giddo mitte Mangistenniha dancha duduwo sabbakate.—Yoh. 15:10; Looso 1:8.

15. Yesuusi hajajo baalanta harunsaanosi laˈannote yineemmohu mayiraati?

15 Yesuusi shiima gaamora coyiˈrinori mito wote lowo gaamono laˈˈannoho. Lawishshaho, Yesuusi Mangistete gondooro einohu 11 rosaano ledo callaati; ikkirono, hakku gondoori 144,000 wido  ikkitinore baalanka laˈˈannoho. (Luq. 22:29, 30; Aju. 5:10; 7:4-8) Hatteente gede, Yesuusi sabbakke yee hajajo uyinohu shiima harunsaanosira yaano reyotenni kae leellinonsarira callaati. (Looso 10:40-42; 1 Qor. 15:6) Ikkollana, umi xibbi diro noori ammanantinori Yesuusi harunsaano giddo isi coyiˈranna macciishshitinori baalanka ikka hooggurono, baalunku hatti hajajo insano laˈannota huwattino. (Looso 8:4; 1 Phe. 1:8) Hatteente gede, yannankera noote sette miliyoone ikkitanno halashshaano giddo Yesuusi coyishiishe hajajinohu dino. Ikkirono, insa baalunku Yesuusa ammananna tenne ammanansa sabbakate looso loosse leellisha hasiissannonsata affino.—Yaq. 2:18.

AMMANAMMOOMMORE IKKATE YANNA XAATI

16-18. Geˈreewoho yine farandanninsari Kiristoosi roduuwa kaaˈlitannohu hiittoonniiti? Konne assate yanna xaati yineemmohu mayiraati?

16 Sheexaanu uullate aana gattinori buurantinori Kiristoosi roduuwira ola kayise no; qoleno gattinositi ‘shiima yanna’ gooffanni hadhanno wote roore olamannoti egennantinote. (Aju. 12:9, 12, 17) Yannankera buuramaasinete lowo fatani iillanni noonsaha ikkirono, insa taalle nookkihu sabbakate loosira albisa ikkite loossanni no. Addaho, Yesuusi ledonsa nootinna marraˈˈanni noonsati dihuluullissanno.—Mat. 28:20.

17 Geˈreewoho yine farandanninsari Kiristoosi roduuwa sabbakate loosinnino ikko wole doogganni kaaˈla lowo qoosso ikkitinota ammantanno. Lawishshaho, Mangistete Addaraashe, Jajjabbu Gambooshshi Addaraashenna sinu biiro mina kaaˈlitanno hattono konnira woxe fushshitanno; qoleno “ammanaminohunna wodanaamu borojjichi” shoomino roduuwira ammanante hajajantanno.—Mat. 24:45-47; Ibi. 13:17.

Kiristoosi roduuwa babbaxxitino doogganni kaaˈlineemmo (Gufo 17 lai)

18 Muli yannara sokkaano alamete aana bao abbitanno bubbe amaddinowiinni agurteenna bayiru qarri jammaranno. Kuni ikkannohu uullate aana gattinorira Kiristoosi roduuwira jeefote sumuda sumunde kaˈneennaati. (Aju. 7:1-3) Armagedooni oli jammarara albaanni buurantinore iimira haaˈnanni. (Mat. 13:41-43) Konni daafira, geˈreewoho yine farandansara hasidhannori Kiristoosi roduuwa ammanante kaaˈla hasiissannonsahu xaati.

Konne lawishsha tittirre xawinsoonni gara afate, Birra 15, 1995 Agarooshshu Shaera fultinore “Yoote Wombare Albira Shiqattohu Hiittoonniiti?” nna “Geˈreewunna Meu Kaayyo Maati?” yitanno birxichuwa lai.

[2] Maatewoosi 25:31-33, 40, 41, 45, 46: “Manchu Beetti sokkaano baalante ledo ayirrinyisinni daanno wote, ayirrado zuufaanesira ofollanno. Daga baalanti albasiinni gamba yitanno; isi qole allaalaanchu geˈreewo meuwiinni badannonte gede, manna mitto woluwiinni badanno. Geˈreewo qiniitesiinni, meˈˈe kayinni gurasiinni uurrisanno. Nugusu [qiniitesiinni uurritinore] togo yaannonsa: ‘Halaalinta yeemmoˈne, kuri baalunkunni ajjanno roduuwiˈya giddo mittoho assitinoonnihu, anera assitinoonnihu gedeeti.’ Hakkiinni gurasiinni noore togo yaanno: ‘Kuri rumantinoonniri anewiinni faffe; Daawuloosinna sokkaanosira qixxaabbinota hegere giira eˈe.’ ‘Halaalinta yeemmoˈne, kuri baalunkunni ajjino roduuwiˈya giddo mittoho assitinikki gattinoonnihu anera assitinikki gattinoonnihu gedeeti.’ Kuri hegere baowa hadhanno; keeraano kayinni hegere heeshshowa hadhanno.”

[3] Maatewoosi 24:29-31: “Hattee barruwara heeˈranno qarri gedensaanni, bayichonko arrishsho tunsitanno, aganuno dixawanno, beeddahe iiminni ubbanno, hattono iimi wolquwa shafantanno. Hakkiinnino manchu Beetti malaati iima leellanno, qoleno uullate gaˈre baalanti dadillunni gagaso gaˈnitanno; hattono insa manchu Beetti wolqatenninna bayiru ayirrinyinni iimi gomichinni daanna laˈanno. Isi sokkaanosi bayira xurumbu huuronni soyanno; hakkiinni insa isire ikkitinore doorantinore shoolente bubbe widinni, iimite mitte qaccenni kayisse wole qacce geeshsha gamba assitanno.”

[4] Maatewoosi 25:31, 32: “Manchu Beetti sokkaano baalante ledo ayirrinyisinni daanno wote, ayirrado zuufaanesira ofollanno. Daga baalanti albasiinni gamba yitanno; isi qole allaalaanchu geˈreewo meuwiinni badannonte gede, manna mitto woluwiinni badanno.”