Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Ammajje 2015

Yihowa Alamete Doyichoha Rosiisate Loosonke Marraˈˈanni No

Yihowa Alamete Doyichoha Rosiisate Loosonke Marraˈˈanni No

“Horoomannohere rosiiseemmohehu, haˈra hasiissannohe doogo marraeemmohehu ani Yihowa Maganokkiiti.”—ISA. 48:17.

1. Yannankera Kiristaanaho sabbakate loosira guficho ikkannori maati?

QULLAAWU MAXAAFI ROSAANORA * 19ki sani jeeforanna 20ki sani hanafora guficho ikkannori lowori tuncu yiinonsa. Umi xibbi diri Kiristaaninte gede, hakkawaro insa dudubbanno sokkano batinyu manni dibaxannote. Hatte yannara kiironsano digarite; qoleno xaphoomunni laˈniro alamete manni insa lowo egenno noonsareeti yee dihedanno. Hakkiinni saeno, Sheexaanu Daawuloosi ‘lowo geeshsha hanqe’ dirrita dartu iillinonsa. (Aju. 12:12) Qoleno insa sabbakkanni noohu “dandee heeˈrate qarrisannohu baxxino diri” giddo yaano ‘goofimarchu barruwaraati.’—2 Xim. 3:1.

2. Yihowa yannankera sabbakate loosi halaˈlanno gede assate maa assanni keeshshino?

2 Ikkollana, Yihowa dirinkera soqqamaanosi dancha duduwo taalle nookki garinni dudubbara hasiˈrino; qoleno tenne hedosi wonshannota hoolannosiri dino. Yihowa hunda Isiraeelete daga Baabiloonetenni fushshinonte gede, yannankerano soqqamaanosi alamete kaphu ammaˈno  dirijjite ikkitinote “Bayira Baabiloone” giddonni fushshinonsa. (Aju. 18:1-4) Isi horoomannonkere rosiisinonke, salaame uyinonke, hattono rosiisinonkere wolu mannirano kulleemmo gede kaaˈlinonke. (Isa. 48:16; Isayyaasi 48:17, 18 nabbawi. *) Hatto yaa kayinni Yihowa albillitte ikkannore balaxe afate dandoosi horoonsiˈre Mangistesiha sabbakate looso halashshate mitto mittonka coye illaallisanno yaa diˈˈikkitino. Alamete aana mite coyibba sabbakate loosinkera injiitannote; ikkollana, Sheexaanu gashshinote tenne alame giddo iillannonke dartenna loosinkera guficho ikkannoha wole qarra qeelle saˈˈa dandiinoommohu Yihowa kaaˈlonni callaati.—Isa. 41:13; 1 Yoh. 5:19.

3. Dirinkera “addu egenno” woˈmitinohu hiittoonniiti?

3 Yihowa masaalaanchu Daanieeli goofimarchu yannara “addu egenno” woˈmitanno yee borreessanno gede ayyaanisinni marrainosi. (Daanieeli 12:4 nabbawi. *) Yihowa Qullaawu Maxaafi Rosaano Suˈmu Kiristinni rosi lowo diro beeshshe huninoha Qullaawa Borro halaale huwattanno gede kaaˈlinonsa. Isi dirinkera soqqamaanosi addu egenno uulla woˈmate noo mannira tuqissanno gede assanni no. Xaa yannara Daanieeli masaalo woˈmitanni no. Sette miliyoone meddi yaanno manni Qullaawu Maxaafi halaale cuˈmirino; qoleno konne halaale alamete deerrinni duduwanni no. Ikkina konne alame woˈmate looso loonseemmo gede kaaˈlitinonke coyibba hiikkuriiti?

QULLAAWU MAXAAFI TIRO KAAˈLITINONKE GARA

4. Tonaa honsikki sanira Qullaawu Maxaafi mageeshshi afiinni qixxaawino?

4 Dancha duduwo duduwate kaaˈlitinonke coyibba giddo mittu Qullaawu Maxaafi gobba tuqasiiti. Suˈmu Kiristinni marooti lowo xibbe ikkanno diro Qullaawa Maxaafa nabbambannita taqaawwantanni keeshshitino; Qullaawa Maxaafa wolu afiira qole tirinoha mito manna isinni shitino. Ikkollana, 19ki sanira addi addihu Qullaawu Maxaafi maamari Qullaawa Maxaafa woˈma woy gama, 400 meddi yaanno afiinni qixxeessino. Hakko sani jeefora, batinyu manni Qullaawa Maxaafa afiˈrino; Qullaawa Borroti addu egenno kayinni dinonsa.

5. Yihowa Farciˈraasine Qullaawa Maxaafa wolu afiira qolte tirate maa assitino?

5 Qullaawu Maxaafi Rosaano sabbaka hasiissannonsata huwattino daafira, ceeˈmitukki Qullaawu Maxaafi halaale mannaho rosiissino. Hakkiinni saeno, Yihowa soqqamaano addi addita Qullaawu Maxaafi tiro horoonsidhino, hattono attante mannaho tuqissino. Qoleno, 1950nni hanaffe Qullaawa Borrota Haaro Alame Tiro woˈma woy gama 120 saˈˈanno afiinni qixxeessitino. Ingilizete afiinni 2013nni haaroonsine qixxeessinoonniti Haaro Alame Tiro wolu afiira qole tirate albinni roore shotate. Huwatate qarrissannokkita, hattono nabbawate injiitannota Qullaawu Maxaafi tiro horoonsiˈranke qolte sabbakate loosinkera baasa kaaˈlitannonke.

SALAAMETE YANNA KAAˈLITINONKE GARA

6, 7. (a) Dirinkera olu mageeshshi geeshsha batiˈrino? (b) Mite gobbara salaame heeˈrase sabbakate kaaˈlitinonkehu hiittoonniiti?

6 ‘Alamete aana mayi salaame no?’ yite hedattoha ikkara dandaanno. Lawishshaho 20ki sanira, hakko iso lamunku alamete oli yannara lowo miliyoone ikkanno manni olunni goofino. Ikkollana 1942nni Layinkihu Alamete Oli kae heeˈreenna, hatte yannara Yihowa Farciˈraasine loosira albisa ikke noohu Naataani Noori, “Salaame Geeddara Dandiitanno?” yitanno nigiggire jawu gambooshshiwa shiqishino. Hatti nigiggire, hakkawote kae noo olira jeefote Armagedooni oli hanafannoha ikkikkinni salaame heedhannota  leellishshannota Ajuuja fooliishsho 17te noo taje kultannote.—Aju. 17:3, 11.

7 Layinkihu Alamete Oli uurrita baalankawa noo manni salaame afiˈrino yaa diˈˈikkino. Mitte xiinxallo leellishshanno garinni, 1946nni kayise 2013 geeshsha olu massaara qodhitino olanto mereero 331 gaari kaino. Konninni lowo miliyoone ikkanno manni goofino. Ikkirono hatte yannara, batinye gobbara salaame no; Yihowa soqqamaano qolte hattee faro horoonsidhe dancha duduwo dudubbino. Tini mayi guma abbitino? Alamete aana 1944nni Maganu Mangiste halashshaano kiiro 110,000 diwoˈmitanno. Xa kayinni 8,000,000 meddi yitanno! (Isayyaasi 60:22 nabbawi. *) Salaame afiˈne dancha duduwo duduwa dandaanke hagiirsiissannota diˈˈikkitino?

BAYICHUNNI BAYICHO HAˈRA INJIITINOTA IKKASE KAAˈLITINONKE GARA

8, 9. Tiraansipoortete lopho leeltinohu hiittoonniiti? Tini lopho loosinkera kaaˈlitinohu ma garinniiti?

8 Tiraansipoortete lopho sabbakate loosinkera lowore kaaˈlitino. Umiti Agarooshshu Shae attamantuhunni mitu 21 diri gedensaanni 1900nni, Yunayitidi Isteetete 8,000 makeeni calla no; qoleno makeenunni haˈrate injiitanno doogo garita diˈˈikkitino. Xa kayinni alamete aana mitte biliyoonenna darate ikkitanno makeennanna dhoqidhoqqe no; qoleno lowo miliyoone kiilomeetire ikkitannoti dancha doogga no. Makeenunna dancha doogga heeˈransa dancha duduwo xeertote noo gaxarra geeshsha iillishate kaaˈlitinonke. Ikkollana, injiitanno tiraansipoorte hoogguro woy seeda doogo lekkatenni haˈra hasiissunkero nafa, manna rosaano assate dandiinummore baala assineemmo.—Mat. 28:19, 20.

9 Sabbakate loosinkera kaaˈlitinonketi wolu gari tiraansipoorteno no. Jajjabba hogowu makeenna, markaawenna baaburu Qullaawu Maxaafi aana xintantino borronke xeerto gobba boode lamala giddo iillishate kaaˈlitinonke. Horophillu qole woradu aliidi laˈˈaano, Sinu Biiro Komite miilla, misiyoonenna wolu roduuwi jajjabbu gambooshshira woy wolu tiokiraasete loosira mulenni iillitanno gede kaaˈlino. Qoleno, Aliidi Bisi miilla woy qara biironkenni sonkanniri wolu roduuwi addi addi gobbara roduuwanke jawaachishatenna rosiisate horophillunni hadhanno. Konni daafira, tiraansipoortete lopho Yihowa daga mereero mittimma heedhanno gede kaaˈlitino.—Far. 133:1-3.

 AFUU KAAˈLINONKE GARA

10. Ingilizete afii alamete afooti yinannihu mayiraati?

10 Umi xibbi dirira, Koyine yinanniha shota Girikete afoo Roomu Gashshooti giddo mannu duuchawa coyiˈranno. Yannankera mannu duuchawa coyiˈranno afii nooyya? Batinyu manni Ingilizete afii alame woˈmate afooti yaanno. Mittu maxaafi togo yaanno: “Alamete daga giddo bocu boco ikkanno manni Ingilizete afoo mommoddikki coyiˈranno woy yinanniri leellannonsa.” (Ingilishi Azi E Gilobaali Languweji) Alamete aana Ingilizete afoo daddaloho, poletikaho, sayinsetenna tekinoolojete horoonsiˈnanni daafira lowo manni konne afoo rosanno.

11. Ingilizete afii halaalu magansiˈra halaˈlitanno gede kaaˈlinohu hiittoonniiti?

11 Ingilizete afii duuchawa coyiˈnanniha ikkasi, halaalu magansiˈra halaˈlitanno gede kaaˈlitino. Lowo diro, Agarooshshu Shaenna wole borronke balaxxe fultannohu Ingilizete afiinniiti. Yihowa Farciˈraasinete qara biirora horoonsiˈnannihu qaru afiino konneeti. Qoleno, roore wote Niwu Yoorkete Paatersenira roduuwaho qajeelsha uyinannihu Ingilizete afiinniiti.

12. Yihowa soqqamaano Qullaawu Maxaafi aana xintantino borro mageeshshi afiinni tirtanno? Tekinooloje tennera kaaˈlitinonkehu hiittoonniiti?

12 Maganu Mangisteha dancha duduwo daga baalate duduwate qoosso noonke daafira, borronke 700 meddi yaanno afiinni qixxeessinanni heeˈnoommo. Kompiyuterete tekinooloje lopho lawishshaho, MEPS (Malti-laanguweji Elekitirooniki Pabilishingi Sistemi) yinanni pirogiraame heeˈrase konni halaˈladu loosira lowore kaaˈlitinonke. Tini sharronke Maganu Mangiste sokka duduwatenna alamete deerrinni mittimma heedhannonke gede kaaˈlitinonke. Roorenka mittoonsitinonketi kayinni, Qullaawa Borro halaaliha “xalala afoo” coyiˈneemmore ikkankeeti.—Sof. 3:9.

HIGGE KAAˈLITINONKE GARA

13, 14. Higgenna yoote mini yiino yoo dirinkera Kiristaanaho kaaˈlitinohu hiittoonniiti?

13 Sai birxichira laˈnummonte gede, Roomu gashshooti giddo mannu duuchankawa harunsannoti Roomu higge hundi Kiristaanira kaaˈlitino. Hattonni dirinkera duucha gobbara noo higge sabbakate loosinkera injiitinote. Lawishshaho, qara biironke noowa Yunayitidi Isteetete Mangistete Wodho mannaho ammaˈnote, coyiˈratenna songate wolapho uyitannote. Tini qolte Yunayitidi Isteete noo roduuwinke faajjete gamba yite Qullaawa Maxaafa xiinxallatenna rossino coye mannaho kulate wolapho heedhannonsa gede assitino. Ikkollana, mite qoossonke higge affinota assiˈrate kayinni gaarama hasiissinonke woti no.  (Fil. 1:7) Daanyootu sabbakate loosonke hoolate kaˈino woti nooha ikkirono, aliidi yoo minira kado kuˈline duucha hinge garroommo.

14 Wole gobbuwarano yoote minna magansiˈratenna faajjete sabbakate qoossonke agarantanno gede assitino. Mite gobbuwara yoote mine garammoommoha ikkirono, alamete deerrinni noote yoote minnara kado kuˈlinoommo. Lawishshaho Ella 2014 geeshsha, Awuroppunnihu Kalaqamu Qoosso Yoote Mini 57 hajora ninkera kaaˈle faradino; tini yoo qolte Awuroppunnihu Amaalete Mini miilla ikkitino gobba baalanti harunsitannote. ‘Daga baalanti gibbannonkeha’ ikkirono, duucha gobbara nooti yoote minna halaalu magansiˈrankera kaaˈlitanno yoo yitino.—Mat. 24:9.    

ROSIISATE LOOSINKERA KAAˈLINONKEHA YANNATE UDUUNNE

Qullaawu Maxaafi aana xintantino borro uulla woˈmate noo mannira iillinshanni heeˈnoommo

15. Borro attammanni industire lophitinohu hiittoonniiti? Tini lopho ninkera kaaˈlitinohu ma garinniiti?

15 Borro attammanni industire lophase dancha duduwo alamete deerrinni duduwate kaaˈlitinonke. Yohaanisi Gutenbergi 1450 balla seekkinota borro attammanni maashine mannu lowo xibbe diro horoonsiˈrino. Ikkollana, saihu lamu xibbi diri giddo borro attammanni industire lowo geeshsha lophitino. Borro attammanni maashine geeshshinna ranke lexxitino; hattono baasa haarooˈmitino. Woraqata loosatenna maxaafa xammate fulanno woxino albinni roore ajino. Haaro attammanni ogimma daase shiima yanna giddo lowore attamatenna fultanno borro isilanchimma lexxitanno gedeno kaaˈlitino. Tini loosinkera kaaˈlitinohu ma garinniiti? Hanni mitto lawishsha laˈno: Umita Agarooshshu Shae (Maaja 1879 ittime), rosiisate kaaˈlitanno misilla nookkiha 6,000 koppe attammoonni; qoleno qixxeessinoonnihu Ingilizete afiinni callaati. Xa kayinni 136 diri gedensaanni, mitte mittenta Agarooshshu Shae ittime 50,000,000 saˈannota attamme mannaho iillinshanni heeˈnoonni. Tenne metseete kuulunni biifinse 200 saˈˈanno afiinni qixxeessinanni heeˈnoommo.

16. Uulla woˈmate sabbankeemmo gede kaaˈlinonkehu yannate uduunni hiikkoyeti? (Umi misile lai.)

16 Hanni Maganu soqqamaano dancha duduwo duduwate horoonsidhanni keeshshitinoha saihu 200 diri giddo fulinoha mito yannate uduunne laˈno. Jajjabba hogowu makeenna, makeennanna horophilla aleenni kulloommo; biskilliite, borrote maashine, bireelete uduunnicho, telegiraafe, silke, kaameera, qoonqotenna viidiyote uduunne, raadoone, televizhiine, milli yitanno misilla, kompiyuterenna Interneeteno qummi assa dandiinanni. Kuni baalunku uduunni manna rosaano assineemmo gede duuchu garinni kaaˈlinonke. Yihowa soqqamaano ‘dagate ado aggannota’ balanxe masaalloonni; tenne masaalo garinni, Qullaawa Maxaafanna Qullaawu Maxaafi aana xintantino borro batinyu afiinni qixxeessate, dagate jiro lawishshaho yannate tekinooloje kaajja gede horoonsiˈnoommo.—Isayyaasi 60:16 nabbawi. *

17. (a) Kageeshsha laˈnummo taje maa leellishshanno? (b) Yihowa “ledo loonseemmore” ikkanke mayi faro fantinonke?

17 Tini baalanti Maganu maassiˈrinonketa leellishshanno tajeeti. Yihowara alaamasi wonshate ninke kaaˈlo hasiissannosikkita anfoommo. Ikkirono, baxillaanchu iimi Anninke ‘ledosi loonseemmore’ ikkineemmo gede assinonke; konni garinni, isonna olliichonke banxeemmota leellinsheemmo faro faninonke. (1 Qor. 3:9; Marq. 12:28-31) Konnira Maganu Mangisteha dancha duduwo sabbakate afiˈneemmo faro baalanta horoonsiˈno; konni loosi geeshsha hasiisannohu wolu loosi uullate aana dino. Ee, Yihowa alamete doyichoha sabbakate loosonke marraˈˈanninna maassiˈranni nootera galanteemmore ikkanke leellinsho!

^ GUFO 1 Qullaawu Maxaafi Rosaano 1931nni hanaffe Yihowa Farciˈraasine yaamama jammartino.—Isa. 43:10.

^ GUFO 2 Isayyaasi 48:17, 18: “Woxxinohehunna Isiraeelete Qullaawi Yihowa togo yaanno: ‘Horoomannohere rosiiseemmohehu, haˈra hasiissannohe doogo marraeemmohehu ani Yihowa Maganokkiiti. Hajajoˈya seekkite macciishshattoha ikkoommero, salaamekki lagu gede ikkitanno; keeraanchimmakkino baaru dambali gede ikkitanno.’”

^ GUFO 3 Daanieeli 12:4: “Daanieeli, ati kayinni goofimarchu yanna geeshsha konne qaale daheessi; maxaafahono maattama gani. Batinyu manni ale woro higanno; addu egennono woˈmitanno.”

^ GUFO 7 Isayyaasi 60:22: “Shiimiidihu kume ikkanno; baalunkura shiimiidihu qole lowo daga ikkanno. Ani Yihowa, yannasira rahanno gede asseemmo.”

^ GUFO 16 Isayyaasi 60:16: “Dagate ado agatta, nugussate unuunano qanatta; qoleno ani Yihowa Gatisaanchokki ikkoommota afatta, hattono Yaaqoobi Wolqaataami woxxinoheha ikkinota huwatatta.”