Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Ammajje 2015

Yesuusi Gede Worbuullenna Wodanchitinannire Ikke

Yesuusi Gede Worbuullenna Wodanchitinannire Ikke

“Iso laˈine egentinoonnikkiha ikkirono, baxxinannisi. Xa iso laˈinanni heedhinoonnikkiha ikkirono, isira ammana nooˈneta loosunni leellishshinanni heedhinoonni.”—1 PHE. 1:8.

1, 2. (a) Gato afiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? (b) Gatote widira massitanno doogonni fullummokki heeˈrate kaaˈlannonkehu maati?

KIRISTOOSI harunsaano ikkinummohunni hananfe doogo haˈnanni heeˈnoommohu gedeeti. Tini doogo iima woy uulla hegere heeshsho afiˈneemmo gede assitannonke. Yesuusi togo yiino: “Goofimarchu [xaa heeshshosi goofimarchi woy tenne busha alame goofimarchi] geeshsha kaajje uurrannohu kayinni hakku gatanno.” (Mat. 24:13) Ee, ammanamate doogo amande haˈneemmoha ikkiro, gato afiˈneemmo. Doogote aana kayinni hedonke billaallitannokki gede woy wolewa hinge baˈneemmokki gede qoropha hasiissannonke. (1 Yoh. 2:15-17) Ikkina, doogotenni fullummokki heeˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?   

2 Lawishshanke ikkinohu Yesuusi tenne doogo leellishinonke. Isi haˈrino doogo woy heeshshosi gari Qullaawu Maxaafi giddo borreessamino. Tenne isire kultanno xagge xiinxalline Yesuusi akati hiittoohoro afa dandiineemmo. Hakko garinni iso banxeemmore ikkineemmo; hattono isira ammana noonketa loosunni leellinsheemmo. (1 Pheexiroosi  1:8, 9 nabbawi. *) Hawaariya Pheexiroosi Yesuusi faalesi seekkine harunsinammora lawishsha ikkinonketa coyiˈrinota qaagi. (1 Phe. 2:21) Isi lawishsha seekkine harunsineemmoha ikkiro, ammananke “mixo” woˈmitanno, yaano jeefote gato afiˈneemmo. * Sai birxichira, Yesuusi lawishsha harunsine shooshaqootanna shaqqadda ikka dandiineemmo gara ronsoommo. Hanni xa isi faale harunsine worbimmanna wodancha noonketa leellisha dandiineemmo gara laˈno.

YESUUSI WORBAHO

3. Worbimma maati? Worboota ikka dandiineemmohu hiittoonniiti?

3 Worbimma dhuku heeˈrannonke gedenna kaajjine uurrineemmo gede kaaˈlitanno simmeeteeti. Worbimma “qarru yannara kaajje uurra,” “gara ikkino coyira haˈla,” hattono “shetto ammanatenni woy ayirrinyunni duqqa” ikkitinota xawinsoonni. Worbimma waajjate, hexxotenna baxillu ledo xaado afidhino. Hiitto? Magano waajja, manna waajjineemmokki gede kaaˈlitannonke worbimma heedhannonke gede assitanno. (1 Sam. 11:7; Law. 29:25) Halaalaancho hexxo iillannonke qarra agurre albillittete heeshshonke aana illachinsheemmo gede kaaˈlitannonke. (Far. 27:14) Umisi horo hasiˈrannokki baxilli, dartu iillinkerono worbimma leellinsheemmo gede assannonke. (Yoh. 15:13) Magano addaxxineemmohanna Beettisi faale haˈneemmoha ikkiro, worbimma heedhannonke.—Far. 28:7.

4. Yesuusi beetemeqidesete giddo “rosiisaanote mereero” worbimma leellishinohu hiittoonniiti? (Umi misile lai.)

4 Yesuusi 12 dirihu heeˈre nafa worbimmatenni gara ikkino coyira haˈlino. Hanni isi shiimu heeˈre “beetemeqidesete giddo rosiisaanote mereero ofolle” noo wote ikkinore hedi. (Luq. 2:41-47) Hatti rosiisaano Muse Higge seekkite affinore calla ikkitukkinni tenne Higge harunsa qarra ikkitanno gede assitannota Yihudootu wogano affinoreeti. Yesuusi kayinni insa waajje sammi diyiino; isi “insa addi addi xaˈmo xaˈmino.” Isi qaaqquullu afate quqquxante xaˈmitannote gedee xaˈmuwa xaˈminokkiti egennantinote. Yesuusi tenne rosiisaano hixamanyite macciishshitanno gede assitannota hawa gede qollannikki xaˈmuwa xaˈminota heda dandiineemmo. Qoleno, tini rosiisaano Yesuusa gurcheessitanno xaˈmuwa xaˈmite coyinni amaddasira woˈnaaltinoha ikkiro, beebba daafurtino. Rosiisaano calla ikkikkinni macciishshanni noo manni baalunku “wodanchasinna qolanno dawaro dhagge assiˈrino”; qolino dawaro qolte Maganu Qaali halaale irkissannota ikkitinoti dihuluullissannote!

5. Yesuusi soqqanshosi yannara worbimma leellishinohu hiittee doogganniiti?

5 Yesuusi soqqanshosi yannarano duucha doogonni worbimma leellishino. Isi ammaˈnote marooti kapho rosiisse manna soˈrisiissanni noota waajjikkinni faajjete coyiˈrino. (Mat. 23:13-36) Qoleno, alame hedosi daaffara diwodhino. (Yoh. 16:33) Gibbannori heedhurono, sabbakasi diagurino. (Yoh. 5:15-18; 7:14) Isi waajjikkinni beetemeqidesete giddo Maganu magansiˈra batteessitannore lame hige shorre Maganu mine keereensino.—Mat. 21:12, 13; Yoh. 2:14-17.

6. Yesuusi uullate aani heeshshosira jeefote barra worbimma leellishinohu hiittoonniiti?

6 Yesuusi qarru yannara worbimmatenni assinore hiinca ammana jawaachishshannote. Hanni uullate aana heeˈrino heeshshora jeefote barra worbimma leellishino gara hedi. Yesuusi sae aamamanno wote mayi iillannosiro afino. Ikkirono, isi Faasiku ayyaaniwa Yihuda togo yiino: “Assitanni noottore rakke assi.” (Yoh. 13:21-27) Yesuusi Geetesemaani yinanniwa amadasira dayino wottaaddarira waajjikkinni ayimmasi kulino. Isi umisi heeshsho qarru giddo nooha ikkirono, wottaaddaru rosaanosi amadannokki  gede waajjikki coyiˈrino. (Yoh. 18:1-8) Yesuusi Sanihediriini shongo albira yoote shiqi yannara, kakkalaanote biili iso shiishiishate faro hasiˈranni noota afinoha ikkirono, isi Kiristoosinna Maganu Beetto ikkinota waajjikki buuxisino. (Marq. 14:60-65) Qoleno, haqqu aana sutame reyate geeshsha ammanaminoha ikkino. Qeelle adhino daafira reyara hiliri gate heeˈreenna, “Xaate woˈmino!” yiino.—Yoh. 19:28-30.

YESUUSI GEDE WORBUULLE IKKE

7. Wedella, Yihowa suˈminni woshshantinannihura mayi macciishshamannoˈne? Worboota ikkaˈne leellisha dandiitinannihu hiittoonniiti?

7 Yesuusi lawishsha harunsine worbimma leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti? Rosu mine. Wedella, ledoˈne rossannori woy wolootu qacifattuˈnero nafa, Yihowa Farciˈraasine ikkitinoonnita egensiisaˈne worboota ikkaˈne buuxissanno. Konne assaˈne Yihowa suˈminni woshshama kiˈnera ayirrinye ikkitinota leellishshanno. (Faarso 86:12 nabbawi. *) Wolootu suutu soorro halaaleho yitine ammantinara xixxiibbaˈnera dandiitanno. Ikkollana, Qullaawu Maxaafi heeshsho dagginohu kalaqanteeti yaannori halaale ikkinota ammantinanni gede assannoˈnehu gari korkaati nooˈne. “Nooˈne hexxo daafira” afa hasidhannorira duushshitanno dawaro qolate, Heeshshote Kaima—Dawaronsa Afa Hasiissannota Onte Xaˈmuwa (Amaaru Afoo) yitanno biroshere horoonsiˈra dandiitinanni. (1 Phe. 3:15) Hatto assitiniro, Maganu Qaali halaalira haˈlitinoonnita afaˈne hagiirsiissannoˈne.

8. Worbimmatenni sabbankeemmo gede assannonkeri maati?

8 Soqqanshonke yannara. Addu Kiristaana ikkinoommo daafira, ayewoteno “waajjinummokki Yihowa silxaanenni” coyiˈra hasiissannonke. (Looso 14:3) Worbimmatenni woy waajjinummokki sabbankeemmo gede assannonkeri maati? Sabbankeemmo sokka Qullaawu Maxaafi aana xintantinota ikkitino daafira halaale ikkitinota anfoommo. (Yoh. 17:17) “Maganu ledo loonseemmore” ikkinoommotanna qullaawu ayyaani irkisannonketa huwantoommo. (1 Qor. 3:9; Looso 4:31) Diinaggaambe farciˈranke Yihowanna olliichonke banxeemmota leellishshannota anfoommo. (Mat. 22:37-39) Worbimma waajjine sammi yineemmokki gede assitannonke. Hatteentenni, mannu halaale afannokki gede ballisinoha ammaˈnote kapho xawo fushshineemmo. (2 Qor. 4:4) Qoleno, mannu sokkanke mulluri gede asse laˈˈannoha, qacifatannonkeha, woy taqaawwamannonkeha ikkirono sabbakanke diagurreemmo.—1 Tes. 2:1, 2.

9. Qarru yannara worbimma leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

9 Qarru iillannonke wote. Magano addaxxa qarra dandaate hasiissanno ammananna worbimma heedhannonke gede kaaˈlitannonke. Shiiˈneemmo wote xissiisiˈneemmoha ikkirono hexxo dimudhineemmo. “Shesho baalante Magani” Yihowa jawaante aannonketa dihuluullammeemmo. (2 Qor. 1:3, 4; 1 Tes. 4:13) Buutote dhibbi amadinkero woy mannimmanke gawajjanturo, baasa xissannonketi egennantinote; kayinni hakkawoteno ikkiro Maganu seera didiingeemmo. Qullaawu Maxaafihu xintu seeri ledo sumuu yaannokki hikkiminna diadhineemmo. (Looso 15:28, 29) Dadillineemmo wote ‘wodaninke bushiishankera’ dandaannoha ikkirono, “xissiisidhinorira mule” ikkino Magano addaxxineemmo daafira hexxo dimudhineemmo. *—1 Yoh. 3:19, 20; Far. 34:18.

YESUUSI WODANCHANNOHO

10. Wodancha maati? Wodancha noosi Kiristaanchi coyiˈrannohunna mitto coye assanohu hiittoonniiti?

10 Wodanchate yaa coye keenate dandooti; yaano  gara ikkinore gara ikkinokki coyiwiinni bande dancha ikkinoha doodhate dandooti. (Ibi. 5:14) Wodancha “ayyaanaamitte hajo lainohunni gara ikkinore wossaˈnate dandoo” ikkitinota xawinsoonni. Wodancha noosi Kiristaanchi Magano hagiirsiisannore coyiˈrannonna assanno. Togoo manchi woloota gawajjannore ikkikkinni kaaˈlannonsare coyiˈranno. (Law. 11:12, 13) Qoleno, “hanqoho dimuddamanno.” (Law. 14:29) Gatote widira massitanno doogonni fulikki ‘suwe albillitte haˈranno.’ (Law. 15:21) Wodanchineemmore ikka dandiineemmohu hiittoonniiti? Maganu Qaale xiinxallanna ronseemmore harunsa hasiissannonke. (Law. 2:1-5, 10, 11) Hakko iso uullate aana heeˈrino manni baalunkunni roore wodanchannoha ikkinohunniha Yesuusi lawishsha xiinxalla roore kaaˈlitannonke.

11. Yesuusi coyiˈrino coyinni wodancha noosita leellishinohu hiittoonniiti?

11 Yesuusi coyiˈrinonna assino coyi baalunkunni wodancha noosita leellishino. Coyiˈrino coye. Soqqanshosi yannara coye dancha gede keene, macciishshannosi mannira dhagge ikkannoha “eltote qaale” doore coyiˈrino. (Luq. 4:22; Mat. 7:28) Isi duucha hige Maganu Qaale horoonsiˈrino; qoleno hiittee xiqise hiikkawote horoonsiˈra woyyitannoro seekke afino. (Mat. 4:4, 7, 10; 12:1-5; Luq. 4:16-21) Hakkiinni saeno, Qullaawa Borro macciishshannosi manni wodana kakkayisanno garinni xawisino. Isi reyotenni kaihu gedensaanni, Eemahusi hadhanni noorira lame rosaanora “Qullaawa Borro giddo isi daafira borreessaminore baalankare tittire kulinsa.” Rosaano gedenaanni higge togo yitino: “Qullaawa Borro tittire kulannanke wodaninke giirate gede ikke dibuwino?”—Luq. 24:27, 32.

12, 13. Yesuusi hanqoho muddamannokkihanna quwa saˈˈannokkiha ikkinota leellishanno lawishsha kuli.

12 Simmeetesinna laosi. Wodancha Yesuusi isonooto eemadhe “hanqoho muddamannokki” gede kaaˈlitinosi. (Law. 16:32) Isi “joogaho.” (Mat. 11:29) Yesuusi rosaanosi sodhannore ikkiturono ayewoteno insa ledo cincatenni heeˈrino. (Marq. 14:34-38; Luq. 22:24-27) Gara ikkinokkire assinisi wote nafa isonooto qeeˈlino.—1 Phe. 2:23.

13 Qoleno, wodancha Yesuusi quwa saˈˈannokkiha ikkanno gede assitinosi. Isi Muse Higge uyinoonni korkaata wodanchino; qoleno hatte wodanchasi garinni heeˈrino. Hanni Marqoosi 5:25-34 noo xagge lawishsha assine laˈno. (Kiiro 27-29, 33, 34 nabbawi. *) Mundee duˈnantannoseti mitte mancho lowo manni mereeroonni higge Yesuusi uddano kisse hurtino. Muse Higge garinni tini mancho battaame ikkitino daafira mitto manchono kisa dihasiissannose. (Zel. 15:25-27) Ikkirono, Yesuusi ise kissinosi daafira diboroorinose; isi “Higgete giddo roore hasiisannore” lawishshaho “maaronna ammanama” wodanchino. (Mat. 23:23) Isi shaqqillunni togo yiinose: “Beettoˈya, ammanakki hursitinohe. Salaametenni haˈri, waadannohe dhibbikkinni fooliishshiri.” Yesuusi wodanchatenni togo shaqqille leellishasi lowo geeshsha dhaggete!

14. Yesuusi maa assa doodhino? Isi soqqanshosi aana illachishinohu hiittoonniiti?

14 Heeˈrino heeshsho. Yesuusi gara ikkitinota heeshshote doogo doodhenna hattee doogo seekke cuˈmiˈre wodancha noosita leellishino. Isi sabbakate looso heeshshosira qara looso assiˈrino. (Luq. 4:43) Yesuusi konne looso illachishanno gedenna gumulanno gede kaaˈlannosire wossaˈne hanafino doogonni fulikki heeˈrino. Yannasinna wolqasi soqqanshote horoonsiˈra dandaanno gede shota heeshsho heeˈra doodhino; tini hayyote. (Luq. 9:58) Qoleno, reyi gedensaanni isi hanafino looso loossannore qajeelsa hasiissannosita wodanchino. (Luq. 10:1-12; Yoh. 14:12) Hattono  “alamete goofimarchu barruwa geeshsha” konni loosira rosaanosi ledo ikkannota coyiˈrino.—Mat. 28:19, 20.

YESUUSI GEDE WODANCHA HEEDHOˈNE

Hasaawisatto manni hasatto wodanchi, coyiˈrattoreno insa hasatto garinni biddi assiˈri (Gufo 15 lai)

15. Coyiˈneemmo coyinni wodancha noonketa leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

15 Yesuusi gede wodanchineemmore ikka dandiineemmohu ma garinniiti? Coyiˈneemmo coye. Ammanate roduuwinke ledo hasaambeemmo wote, mikita ganannonsaha ikkikkinni kiannonsa qaale coyiˈneemmo. (Efe. 4:29) Mannaho Maganu Mangistere kulleemmo wote, “maxinetenni” cuukkamino qaale coyiˈneemmo. (Qol. 4:6) Qaete anni hasatto wodanchine, coyiˈneemmore isi hasatto garinni biddi assiˈneemmo. Shaqqado qaale coyiˈra hasaawaho faro fantaranna mannu wodanansa fananno gede assitara dandiitannota anfoommo. Hakkiinni saeno, ammananke daafira mannaho farciˈneemmo wote, Qullaawa Maxaafa horoonsiˈrate woˈnaalleemmo. Konnira, dandaaminkero ayewoteno Maganu Qaale ikkinoha Qullaawa Maxaafa mannaho nabbambeemmo; korkaatuno aliidi silxaane noosihu Maganoho. Ninke uminkenni coyiˈneemmo qaali baalunkunni roore lowo wolqa afidhinoti Qullaawu Maxaafi sokka ikkitinota huwantoommo.—Ibi. 4:12.

16, 17. (a) Hanqoho muddammeemmokkirenna quwa saˈneemmokkire ikkinoommota leellisha dandiineemmohu ma garinniiti? (b) Ayewoteno soqqanshonke aana illachisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

16 Simmeetenkenna laonke. Wodancha ninkeneeto eemadhine ‘hanqoho muddammeemmokki’ gede kaaˈlitannonke. (Yaq. 1:19) Mittu manchi koffi assannonke wote, hatto coyiˈranno woy assanno gede assinosire wodanchate woˈnaalleemmo. Togoo wodancha hanqo agurre baddalo gatona yine saˈneemmo gede kaaˈlitannonke. (Law. 19:11) Qoleno, wodancha quwa saˈneemmokkire ikkineemmo gede kaaˈlitannonke. Ammanate roduuwinkera ninke gudinse anfoommokki qarri iillanni noonsaha ikkara dandaannota huwanteemmo daafira, insawiinni quwa sainore diagarreemmo. Hedonsa maahoyye yine macciishshineemmo; hattono hasiisanno wote ninketa agurre insa lao ledo sumuu yineemmo.—Fil. 4:5.

17 Heeˈneemmo heeshsho. Yesuusi harunsaano ikkinoommo daafira, dancha duduwo sabbakate looso loosa roortannoti wole qoosso nookkita wodanchinoommo. Konni daafira, soqqanshonke aana illachinsheemmo gede kaaˈlannonkere wossaˈnineemmo. Lowo geeshsha hasiisannoha sabbakate looso goofimarchu daara albaanni woˈma lubbonkenni loosa dandiineemmo gede ayyaanaamittete coyibba balaxisiinseemmo, hattono shota heeshsho heeˈra doodhineemmo.—Mat. 6:33; 24:14.

18. Gatote widira massitanno doogonni fullummokki heeˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? Maa assate murcidhe kaootto?

18 Kaajja Yesuusi akatta giddo mitete daafira rosanke addinta hagiirsiissinonke. Wole akattasino hattonni xiinxallanna isi faale haˈra dandiineemmo gara huwata baasa kiissannota heda dandiineemmo. Konnira Yesuusi lawishsha seekkine harunsate murciˈne kaˈno. Tenne assine gatote widira massitanno doogonni fullummokki heeˈranna Yihowawa albinni roore shiqa dandiineemmo.

^ GUFO 2 1 Pheexiroosi 1:8, 9: “Iso laˈine egentinoonnikkiha ikkirono, baxxinannisi. Xa iso laˈinanni heedhinoonnikkiha ikkirono, isira ammana nooˈneta loosunni leellishshinanni heedhinoonni; hattono kulle dandiinannikki hagiirre hagiidhitinanni heedhinoonni.”

^ GUFO 2 Umi Pheexiroosi 1:8, 9 borreessantinohu iimi hexxo noonsa Kiristaaniraati. Ikkirono, tenne xiqisera noohu xintu seeri uullate aana heeˈrate hexxo noonsa Kiristaanirano kaaˈlanno.

^ GUFO 7 Faarso 86:12: “Maganoˈya Yihowa, woˈmu wodaniˈyanni guwisiˈreemmohe; qoleno suˈmikkira hegere geeshsha ayirrinye oyeemmo.”

^ GUFO 9 Qarru yannara worbimma leellishate lawishsha ikkitannore afate, Sadaasa 1, 2000 Agarooshshu Shae (Amaaru Afoo), qoola 24-28; Onkoleessa 2003 Baqqi Yiiyye! (Amaaru Afoo), qoola 16-19 nna Arfaasa 22, 1995 Baqqi Yiiyye! (Ingilizete Afoo), qoola 11-15 lai.

^ GUFO 13 Marqoosi 5:27-29, 33, 34: “Mancho Yesuusi daafira coyiˈnanna macciishshituti, mannu mereero isira badheenni higge dagge uddanosi kissu; korkaatuno ise, ‘Uddanosilla kisummaro, hureemma’ yite heddino. Hakkawontenni duˈnantanni noose mundee uurritu; hakkiinnino konni waadannose dhibbisenni hurtinoti mannimmase giddo leeltuse. Mancho ise aana ikkinore affino daafira, waajjite huxidhanni dagge isi albaanni ubbu; qolteno halaale gudisse kultusi. Isi togo yiise: ‘Beettoˈya, ammanakki hursitinohe. Salaametenni haˈri, waadannohe dhibbikkinni fooliishshiri.’”