Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Ammajje 2015

Yesuusi Gede Shooshaqootanna Shaqqadda Ikke

Yesuusi Gede Shooshaqootanna Shaqqadda Ikke

“Kiristoosi . . . faalesi hadhinanni gede lawishsha ikkaˈnera kiˈne daafira yee qarramino.”—1 PHE. 2:21.

1. Yesuusi faale haˈranke Yihowawa shiqate kaaˈlitannonke yineemmohu mayiraati?

ROORE WOTE akattasinna ikkitosi naandeemmo manchi faale haˈra rakkannonke. Uullate aana heeˈrino manni baalunkunni roore harunsa hasiissannonkehu Yesuusi Kiristoosi faaleeti. Mayira? Yesuusi umisi togo yiino: “Ane lainohu Annaˈyano laino.” (Yoh. 14:9) Yesuusi Annisi akatta guuta ikkino garinni leellishino daafira, iso laˈˈa Annasi laˈˈate gedeeti. Hakko daafira, Yesuusi faale haˈnummoro, kalqete alame giddo aliidi Mooticha ikkinohuwa Yihowawa albinni roore shinqeemmo. Konnira Beettisi akattanna heeshshosi gara harunsa lowo geeshsha kiissannote!

2, 3. (a) Yihowa Beettisi heeshsho daafira kultanno xagge borreessantanno gede assinohu mayiraati? Yihowa ninke ma assinammora hasiˈranno? (b) Konniranna aananno birxichira maa ronseemmo?

2 Ikkina Yesuusi akati hiittoohoro afa dandiineemmohu ma garinniiti? Tennera qullaawu ayyaaninni borreessamino qaali noonke. Yihowa Girikete Afiite Qullaawa Borro giddo noota tenne xagge borreessantanno gede assinohu, Yesuusi ayimma anfe isi faale haˈnammora hasiˈrino daafiraati. (1 Pheexiroosi 2:21  nabbawi. *) Qullaawu Maxaafi giddo Yesuusi lawishsha ‘faalete’ woy haˈrumu ledo lawinsoonni. Wole yaattonni, Yihowa Yesuusi kadinowa kandanni isira hoode haˈnammora kulinonkehu gedeeti. Yesuusi ninkera lawishsha ikkino gari guutaho; ninke kayinni guuntete xeˈne noonkereeti. Yihowa kayinni Yesuusi lawishsha guuta ikkino garinni haˈrunse yee diqarrisannonke. Hatteentenni, Yihowa Beettisi lawishsha harunsate guuntete xeˈne noonsa manni dandaanno geeshsha assinammora hasiˈranno.

3 Hanni Yesuusite kaajja akatta giddo mite laˈno. Konni birxichira shooshanqesinna shaqqillesi laˈneemmo; aanannohura kayinni, worbimmasinna wodanchasi daafira laˈneemmo. Mittu mittunku akati daafira ronseemmo wote, sase xaˈmora dawaro afiˈneemmo: Konni akati tiro maati? Yesuusi konne akata leellishinohu hiittoonniiti? Ninke isi faale haˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

YESUUSI SHOOSHAQAHO

4. Shooshanqete yaa mayyaate?

4 Shooshanqete yaa mayyaate? Naaxxa batidhinote tenne alame giddo mitu manni, shooshanqe laanfete gede woy shanshete gede asse laˈˈara dandaanno. Tini kayinni gara diˈˈikkitino. Shooshanqe leellishate jawaantenna worbimma hasiissanno. Shooshanqe “naaxxatenna booˈnate gurcho ikkino akata” yitanno tiro afidhino. Girikete Afiite Qullaawa Borro giddo “shooshanqe” yaanno qaale ‘meessaneeto kaffi asse laˈˈa hooga’ yineno tira dandiinanni. (Fil. 2:3) Shooshanqe ninkeneeto laˈneemmo garinni hanaffanno. Qullaawu Maxaafi qaalla tiro amadinohu mittu maxaafi, “Shooshanqe Maganu lowimma hendiro ninke mageeshshi geeshsha anjoommore ikkinoommota huwatate” yaanno. Maganu albaanni addinta shooshaqoota ikkinummoro, wole manna rooreemmo yitanno hedono diheedhannonke. (Rom. 12:3) Shooshaqa ikka guuntete xeˈne noonsa mannira shota diˈˈikkitino. Ikkollana, Maganu bayirreenya hendiro ninke mageeshshireetiro hendeemmohanna Beettisi faale haˈneemmoha ikkiro, shooshaqoota ikka dandiineemmo.

5, 6. (a) Sokkaanote sooreessi Mikaeeli ayeti? (b) Mikaeeli shooshanqete hedo noosita leellishinohu hiittoonniiti?

5 Yesuusi shooshaqa ikkasi leellishinohu hiittoonniiti? Maganu Beetti iima wolqaataamo ayyaanu kalaqo ikke noo warono ikko uullate aana guuta mancho ikke heeˈri waro shooshanqe leellishino. Hanni mito lawishsha laˈno.

6 Hedosi. Qullaawu Maxaafi borreessaanchi Yihuda Yesuusi iima noo waro assinoha mitto coye kulino. (Yihuda 9 nabbawi. *) Sokkaanote sooreessa Mikaeeli yaamaminohu Yesuusi ‘Daawuloosi ledo yekkeeramino.’ Yekkeerote kaima ikkinohu ‘Muse maalaati.’ Muse reyihu gedensaanni, Yihowa iso anfoonnikki bayicho madaarinota qaagi. (Marro 34:5, 6) Daawuloosi Muse maala kaphu magansiˈra halashshate horoonsiˈra hasiˈrinoha ikkara dandaanno. Daawuloosi assara hedinohu bushu coyi baxihano ikkiro, Mikaeeli worbimmatenni giwino. Mittu maxaafi yaanno garinni, “yekkeerami” yine tirroonnihu Girikete qaali higgete ledo xaado afiˈrino coyiˈra horoonsiˈnanniho; hattono “Mikaeeli ‘Muse reeshsha adhate qoosso dinohe’ yee Daawuloosi ledo hettisaminota” kulannoha ikkara dandaanno. Ikkirono, Sokkaanote sooreessi firde farada isita ikkitinokkita huwatino. Isi konne coye Duuchunkura Aliidi Daanyi Yihowa faradara agurino. Konni daafira Mikaeeli hanqisanno coyi tuncu yiisi wote nafa isi silxaanera aleenni ikkinore diassino. Tini addinta shooshanqete!  

7. Yesuusi coyiˈrino coyinninna assootisinni shooshanqe leellishinohu hiittoonniiti?

 7 Yesuusi uullate aana soqqami yannara, coyiˈrino coyinninna assootisinni addu shooshanqe leellishino. Coyiˈrino coye. Yesuusi hasiisannosikki ayirrinye horonta dihasiˈrino. Isi ayirrinye baalanka Annisira uyinanni gede assino. (Marq. 10:17, 18; Yoh. 7:16) Rosaanosi woffi asse coyiˈre diegennino; hattono insa garire ikkitinokkihu gede assite heddanno gede diassino. Hatteentenni ayirrisinonsa, dancha akatansa kule naadinonsa, qoleno ammanannonsata leellishino. (Luq. 22:31, 32; Yoh. 1:47) Assootesi. Yesuusi maalaamittete coyibba duuˈne heeshshosi raqaxantanno gede assiˈra agure shota heeshsho heeˈrino. (Mat. 8:20) Isi mannu heeshshi asse laˈˈannore assino. (Yoh. 13:3-15) Roorenkanni kayinni hajajame shooshaqa ikkasi leellishino. (Fil. 2:5, 6; Filiphisiyusi 2:7, 8 nabbawi. *) Yesuusi hajajama baxannokkihu booˈnaleessu manni gede ikkikkinni, Maganu fajjora maahoyye yee “reyote geeshsha” hajajamino. Tini manchu Beetti Yesuusi ‘wodanisinni shooshaqa’ ikkinota dileellishshanno?—Mat. 11:29.

YESUUSI GEDE SHOOSHAQOOTA IKKE

8, 9. Shooshanqe leellisha dandiineemmohu ma garinniiti?

8 Yesuusi lawishsha harunsine shooshanqe leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti? Hedonke. Shooshanqe heedhunkero silxaanenkera aleenni ikkinore diassineemmo. Faradate silxaane noonkekkita huwantummoro, wolootu sodhanno wote insa mishate woy giddiidi hedonsa huluullamate dimuddammeemmo. (Luq. 6:37; Yaq. 4:12) Shooshanqe “quwa saˈne keeraano” ikkine ninkera noonke dandoo woy qoosso noonsakkire ajinshe laˈneemmokki gede assitannonke. (Mek. 7:16) Shooshaqa cimeeyye ammanate roduuwinsara aliidire ikkitino gede assite diheddanno. Hatteentenni, tini allaalaasine ‘wolootu insa roortino gedenna’ insa kayinni woriidire ikkitino gede assite heddanno.—Fil. 2:3; Luq. 9:48.

9 Hanni 1894nni hanafe woradu aliidi laˈˈaancho ikke soqqaminoha Wolteri Torni lawishsha assine laˈno. Roduu Torni konni garinni lowo diro soqqami gedensaanni, Niwu Yorkete Beeteelete irshi giddo lukkuwa towaatanno gede gaamami. Isi umosi kaffi asse laˈˈanni noota hedanno wote, “Koo bukicho. Naaxxatto gede assannoheri mayi no?” yee isonooto seejjannota coyiˈrino. (Isa. 40:12-14; Isayyaasi 40:15 nabbawi. *) Addaho, tini shooshanqete hedooti!

10. Coyiˈneemmo coyinninna assootinkenni shooshanqe leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

10 Coyiˈneemmo coye. Wodaninkenni shooshaqoota ikkinummoro, coyiˈneemmo coyi shooshanqe nooha ikkanno. (Luq. 6:45) Mannu ledo hasaambeemmo wote, ninkera qinaawinonkerenna qoossonke daafira calla dicoyiˈneemmo. (Law. 27:2) Hatteentenni, roduuwinkehu danchu akatinsa daafira, assitino coyiranna dandoonsa daafira naandeemmonsa. (Law. 15:23) Assootenke. Shooshaqu Kiristaani tenne alame aana maccaha ikka dihasiˈranno. Shota heeshsho heeˈranno; hattono woˈma lubbonsanni Yihowara soqqamate yee alame mishshanno looso nafa loosa digiwanno. (1 Xim. 6:6, 8) Duuchunkunni roore shooshanqe leellinsheemmohu hajajammummorooti. Songote giddo ‘albisa ikkitinorira hajajamatenna’ Yihowa dirijjite uyitannonke biddishsha maahoyye yine adhine harunsate shooshanqe hasiissanno.—Ibi. 13:17.

YESUUSI SHAQQADOHO

11. Shaqqillu tiro maatiro xawisi.

11 Shaqqilleho yaa mayyaate? “Shaqqado”  yaanno qaali mannu daafira assaawanna woloota marara yitanno tiro afiˈrino. Shaqqillu baxille leellinshanni doogga giddo mittoho; qoleno shaqqillu mararrotenna maarote ledo mitto goowaati. Qullaawu Maxaafi “shaqqillu noo mararro,” “shaqqillu noo [maaronna]” “shaqqillu noo baxilli” daafira kulanno. (Luq. 1:78; 2 Qor. 1:3; Fil. 1:8) Mittu maxaafi Qullaawu Maxaafi giddo kulloonni mararro daafira coyiˈranni togo yaanno: “[Tini mararro] qarramino manni daafira dadilla calla diˈˈikkitino. Qarra beeqqatenna wolootu heeshsho wole woyyino raga higge hadhanno gede assannore assate kakkayisanno akataati.” Shaqqillu mitore assine kaaˈlinanni gede kakkayissanno wolqa afiˈrino. Shaqqadu manchi wolootu heeshsho seekkanno gede kaaˈlate kaˈˈanno.

12. Yesuusi woloota shaqqillunni mararannoha ikkinota leellishannohu maati? Shaqqillu isi ma assanno gede kakkayisinosi?

12 Yesuusi shaqqille leellishinohu hiittoonniiti? Shaqqillu hedosinna assootesi. Yesuusi woloota shaqqillunni mararino. Isi jaalasi Maariyaaminna ledose noori rodiise Alaazaari reyenna wiˈlitanna lai yannara, mannu albaanni ‘wiˈlino.’ (Yoh. 11:32; Yohaannisi 11:33-35 nabbawi. *) Hakkiinnino mararannoha ikkino daafira, gunnittete qaaqqo kayisinte gede Alaazaarino reyotenni kayisino. (Luq. 7:11-15; Yoh. 11:38-44) Yesuusi shaqqillunni konne assasi, Alaazaari iimi heeshsho ragiˈranno faro afiˈranno gede assitinoha ikkara dandaanno. Hakkuyira albaannino ikkiro, Yesuusi isiwa gamba yiino manna ‘shaqqillunni mararino.’ Isi mararinonsa daafira “insara lowo coye rosiisa jammari.” (Marq. 6:34) Tenne assasi kulinonsa sokka maahoyye yite adhiturira heeshshonsa soorrite biddi assitannote! Yesuusi shaqqille leellishinohu mannaho dadille calla diˈˈikkino; shaqqillu woloota kaaˈlate kaˈˈanno gede assinosi.—Mat. 15:32-38; 20:29-34; Marq. 1:40-42.

13. Yesuusi manna shaqqillunni coyishiishinohu hiittoonniiti? (Umi misile lai.)

13 Shaqqillunni coyiˈrinore. Yesuusi wodanisi shaqqado ikkino daafira manna hakko iso hexxo mudhitinore shaqqillunni coyishiishino. Hawaariya Maatewoosi aante nooti Isayyaasi masaalo Yesuusi aana woˈmitinota coyiˈrino: “Cancanantino shomboqqo dihiiqqanno; xoara kaino heqicha dixoyissanno.” (Isa. 42:3; Mat. 12:20) Yesuusi lawishshu yaattonni cancanantino shomboqqo gede woy xoara kae noohu kurraazete heqichi gede ikkino manna jawaachishanno garinni coyiˈrino. Isi “wodana hiiqqantinore sissate,” hexxo uyitanno sokka duduwino. (Isa. 61:1) ‘Daafurtinorinna duhu ayirrinonsari’ isiwa dagganno gede koyisinonsa; hattono ‘fooliishsho afidhannota’ kule jawaachishinonsa. (Mat. 11:28-30) Maganu soqqamaanosi, wole agurina alamete lao garinni “shiimaadda” yaano waagu noonsakkire labbannore nafa mararrotenni kaffi asse laˈˈannota Yesuusi harunsaanosi buuxxanno gede assino.—Mat. 18:12-14; Luq. 12:6, 7.

YESUUSI GEDE SHAQQADDA IKKE

14. Mannaho shaqqadda ikkate maa assa dandiineemmo?

14 Yesuusi lawishsha harunsine shaqqille leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti? Shaqqillu hedonke. Shaqqille leellisha shota ikka hooggara dandiitanno; ikkirono, Qullaawu Maxaafi konne akata lossiˈnammora amaalannonke. Baalunku Kiristaani uddiˈranno gede kulloonnite haaro mannimma wido ikkitino akatta giddo mitte “godowinni mararate.” (Qol. 3:9; Qolasiyaasi 3:10, 12 nabbawi. *) Mannaho shaqqado ikkate maa assa dandaatto? Wodanakki halashshite fani. (2 Qor. 6:11-13) Mittu manchi hedosinna  dhiwinosire hasaaphannohe wote seekkite macciishshi. (Yaq. 1:19) Hedosi huwatate ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Isira iillinori anera iilloommeˈˈero, mayi macciishshamannoe? Hakkawote mannu maa assaera hasiˈreemmo?’—1 Phe. 3:8.

15. Cancanantino shomboqqo woy xoara kaino heqichi gede ikkitinore kaaˈlate maa assa dandiineemmo?

15 Shaqqillu assootenke. Shaqqillu mannu heeshsho, roorenkanni cancanantino shomboqqo woy xoara kaino heqichi gede ikkino manni heeshsho woyyeessate kaˈneemmo gede assannonke. Togoo manna kaaˈla dandiineemmohu hiittoonniiti? Roomu Sokka 12:15, “Wiˈlitannori ledo wiˈle” yitanno. Hexxo mudhitinorira roore hasiisannohu dawaro qola ikkikkinni noo gara huwante marara ikkitara dandiitanno. Qaaqqo shiidhu gedensaanni ammanate roduuwise sheshifachishshinoti mitte rodoo togo yitino: “Jaallaˈya dagge wiˈlansa umise lowo geeshsha sheshifachishshinoe.” Qoleno, mannaho danchare assine shaqqille leellisha dandiineemmo. Mini giddo mitore biddi assiˈrate kaaˈlo hasiissannoseti minaanna shiidhino rodoo nooni? Songote gambooshshe haˈrate, soqqansho fulate, woy akimete minira haˈrate hodhishshu kaaˈlo hasiissannohu jawu rodii nooni? Kaaˈlo hasiissannohura ammanate rodiinkera shaqqillunni shiimare nafa assa heeshshosi giddo lowo coye soorritara dandiitanno. (1 Yoh. 3:17, 18) Kayinni wolootaho shaqqille leellinsheemmoti duuchantenni roortino doogo, diinaggaawe sabbakate. Suwashshu wodani noonsa manni heeshsho seekkanno gede assitannoti tenne roortannoti wole doogo dino!

Ammanate roduuwikkira lowo geeshsha assaawatto? (Gufo 15 lai)

16. Dadillitinore mayine sheshifachisha dandiineemmo?

16 Shaqqillunni coyiˈra. Wolootaho shaqqillu heeˈrinkero, ‘dadillitinore sheshifachishannore coyiˈneemmo.’ (1 Tes. 5:14) Togoo manna mayine sheshifachisha dandiineemmo? Insa daafira addinta assaambeemmota kulle jawaachisha dandiineemmo. Noonsaha dancha akatanna dandoonsa huwattanno gede godowinta naadano dandiineemmo. Qoleno, Yihowa Beettisiwa qole goshooshinonsa daafira isi albaanni lowo waagi noonsata qaagiissinammonsara dandiineemmo. (Yoh. 6:44) Yihowa ‘xissiisidhinonna’ “hexxo mudhitino” soqqamaanosi daafira lowo geeshsha assaawannota buuxinsammonsara dandiineemmo. (Far. 34:18) Shaqqillunni coyiˈneemmo qaali shesho hasiissinonsarira hurre abbara dandaanno.—Law. 16:24.

17, 18. (a) Yihowa cimeeyye hoshshasi ma garinni amaddara hasiˈranno? (b) Aananno birxichira maa ronseemmo?

17 Yihowa cimeeyye geˈreewosi shaqqillunni towaattara hasiˈranno. (Looso 20:28, 29) Cimeeyye geˈreewosi itisa, jawaachishanna baqqi baqqi assa insa halaafinate ikkitinota dea dihasiissannonsa. (Isa. 32:1, 2; 1 Phe. 5:2-4) Konni daafira, shaqqadu cimeessi Maganu geˈreewi heeshsho illaallisate diwoˈnaalanno; yaano umisi higge difushshanno woy insaneeto bushiishshe dhukinsa fajjannokkire assitara dixixxiiwanno. Hatteentenni, Yihowara noonsa baxillinni isira wolqansa assitu geeshsha soqqantanno yee ammananno; konni garinni insa hagiidhitanno gede assate woˈnaalanno.—Mat. 22:37.

18 Yesuusi shooshanqenna shaqqille hiincineemmo wote, ayewoteno faalesi haˈrate murciˈne kaˈneemmoti egennantinote. Aananno birxichira, baxisannoha Yesuusiha wole lame akata yaano worbimmanna wodanchate daafira ronseemmo.

^ GUFO 2 1 Pheexiroosi 2:21: “Woshshantinoonnihu tenne doogo hadhinaraati; korkaatuno, Kiristoosi nafa faalesi hadhinanni gede lawishsha ikkaˈnera kiˈne daafira yee qarramino.”

^ GUFO 6 Yihuda 9: “Sokkaanote sooreessi Mikaeeli Muse maali daafira Daawuloosi ledo yekkeerami yannara, ‘Yihowa seejjohe’ yiino ikkinnina, xonote qaale coyiˈre faradasira dikaino.”

^ GUFO 7 Filiphisiyusi 2:7, 8: “Roorenkanni isonooto mullicho assi; borojjichu gede ikke mannu daninni dayi. Hakkiinni saeno, mannu daninni dayi wote umosi heeshshi asse reyote geeshsha, yaano qarru haqqi aana reyate geeshsha hajajamino.”

^ GUFO 9 Isayyaasi 40:15: “Kuneeti! Daga [gambayichu] giddo noote wayi copho gedeeti; hattono miizaanu aana noo bukicho gedeeti. Kuneeti! Isi giddichuwa bukichote gede asse iima qole kayisanno.”

^ GUFO 12 Yohaannisi 11:33-35: “Yesuusi Maariyaaminna ledose daggino Yihudooti wiˈlitanna laiti giddosinni xissiisiˈri, hattono masillaawi. Isi, ‘Hiikko wortinoonni?’ yee xaˈmi. Insa qolte, ‘Mooticha, amo lai’ yitusi. Yesuusino wiˈli.”

^ GUFO 14 Qolasiyaasi 3:10, 12: “Kalaqaanchise dani garinni, gara ikkitino egennonni haarooˈmitanni hadhannota haaro mannimma uddidhe. Maganu doodhinoˈnere, qullaawootanna baxantinoonnire ikkitinoonni daafira, godowinni marara, shaqqille, shooshanqe, joongillenna cinca uddanote gede assitine uddidhe.”