Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Ammajje 2015

Daga ‘Yihowa Rosira’ Qixxeessa

Daga ‘Yihowa Rosira’ Qixxeessa

“Gobbate gashshaanchi . . . Yihowa roso dhagge assiˈrino daafira, ammanaancho ikki.”—LOOSO 13:12.

1-3. Yesuusi rosaanora dancha duduwo ‘duuchante dagara’ sabbaka qarra ikkitanno gede assinori maati?

YESUUSI KIRISTOOSI harunsaanosira uyino loosi dimajjaho. Isi togo yee hajajinonsa: “Hadhine duuchante daga manna rosaano asse.” Insa konne looso loossannoha ikkiro, “daga baalantera naqaashe ikkanno gede, kuni Mangistennihu danchu duduwi uulla woˈmate sabbakamanno.”—Mat. 24:14; 28:19.

2 Yesuusi rosaano isono dancha duduwono baxxanno. Ikkirono, uyinoonninsa looso hiitto assine loonseemmokka yite heddinoha ikkara dandaanno. Umihunni, kiironsa shiimate. Qoleno, insa Maganu Beettooti yite dudubbanni keeshshitinoha Yesuusa shinoonni. Mannu qole insa ‘rossinokkirenna garire ikkitinokkihu’ gede asse laˈˈannonsa. (Looso 4:13) Insa sabbakkanno sokka mannu ayirrisannori ammaˈnote marooti rosiissanno rosi ledo dixaaddannote; qoleno, kuri ammaˈnote marooti lowo diro Yihudootu woga rossinoreeti. Yesuusi rosaano ilantino gobbara nafa mannu ayirrisannore diˈˈikkitino. Qoleno hoola yinanniha Roomu Gashshoote hendiro, Isiraeelete daga garita diˈˈikkitino.

 3 Hakkiinni saeno, Yesuusi rosaanosi mannu giwannonsata, darantanno gede assannonsatanna mitoota isinni shaannota kulinonsa. (Luq. 21:16, 17) Rosaano mininsa manni woy fiixinsa kaadannonsa; qoleno kaphaano masaalaanonna bunshete batinye dandee heeˈra hasiissinonsa. (Mat. 24:10-12) Insa sabbakkanno sokka mannu duuchankawa maahoyye yee adhiro nafa, “uullate qacce geeshsha” hiitto assite farcidhanno? (Looso 1:8) Tini baalanti coyibba guficho ikkitannoha lawinsakki digatino.

4. Umi xibbi diri Kiristaanihu sabbakate loosi mageeshshi geeshsha halaˈlino?

4 Yesuusi rosaano loosu shota ikkannokkita affinoha ikkirono, dancha duduwo Yerusaalametenna Samaariyaho calla ikkikkinni wole gobbuwarano diinaggaabbe sabbaka jammartu. Insara qarra ikkannori tuncu yiinonsaha ikkirono, danchu duduwi 30 diri giddo “iimira woroonni noo kalaqami baalunku mereero sabbakamino,” hattono “guma laalinonna alame woˈmate halaˈlino.” (Qol. 1:6, 23) Lawishshaho, hawaariya Phaawuloosi Qophiroosi giddichora coyiˈrinorinna assinori, Roomu daga wido ikkinohu gobbate gashshaanchi Sergiyosi Phaawuloosi “Yihowa roso dhagge assiˈrino daafira ammanaancho” ikkanno gede kaaˈlino.—Hawaariyaatete Looso 13:6, 7, 12 nabbawi; * Looso 13:8-11.

5. (a) Yesuusi rosaanosira maa kulinonsa? (b) Mitootu umi xibbi diro noo coyibba daafira mayitino?

5 Yesuusi rosaano sabbakate looso uminsa wolqanni loosa dandiitannokkita affino. Yesuusi ledonsa ikkannotanna qullaawu ayyaani kaaˈlannonsata kulinonsa. (Mat. 28:20) Hakkawaro alamete aana noo coyibba Maganu Mangistehu sabbakate loosira dancha faro fantukki digattino. Hundi Beetekiristaaneha Wongeelu Looso (Ingilizete Afoo) yaanno maxaafi togo yiino: “Haxo dukkinokkite hundi Beetekiristaanera umi xibbi diri M.D. geeshsha injiitino yanna no yaa didandiinanni. . . . Kiristaanu layinki xibbi dirinni kayise, . . . Kiristinnu ammaˈnora alame injiitanno gede assinohu Maganoho yee coyiˈra jammarino.”

6. (a) Konni birxichira maa ronseemmo? (b) Aananno birxichira maa xiinxallineemmo?

6 Maganu sabbakate loosi halaˈlara yee alamete noo coyibba mageeshshi geeshsha horoonsiˈrinoro Qullaawu Maxaafi dikulanno. Ikkollana, mittu huluullammeemmokki coyi no: Yihowa dancha duduwo dudumbara hasiˈrino, Sheexaanu kayinni dihasiˈrino. Konni birxichira, umi xibbi diro sabbakate looso loosa wole yannanni roore shota ikkitanno gede assitukki digattino yine hendannita mite coyibba laˈneemmo. Aananno birxichira kayinni, yannankera noo coyibba dancha duduwo uullate qacce geeshsha duduwate kaaˈlitanni noo gara xiinxallineemmo.

PAKSI ROMAANA KAAˈLINO GARA

7. Paksi Romaana maati? Hattee yanna baxxitinota assannori maati?

7 Umi xibbi diro Roomu gashshooti mitu garinni Kiristaanaho kaaˈlino. Lawishshaho, hanni Paksi Romaana woy Roomunniha Salaamete Diro yinanni yannare laˈno. Halaˈladu Roomu Gashshooti, amadino gobba baalate mannu salaame afiˈranno gede assino. Yesuusi masaalinonte gede mito wote “olunna olu duduwi” nooti dikaandannite. (Mat. 24:6) Roomu saraawite Yerusaalame 70 M.D. diigge huntino, hattono Roomu gashshooti hunda noo gobbuwa danna xaaddannowa kaˈˈanno oli no. Ikkirono, Yesuusi yannanni kayinse mitu 200 diri geeshsha Mediteraaniyu qooxeessira wolu wotita hendiro salaame  no. Mittu maxaafi togo yaanno: “Xaphoomunni laˈniro, manchu beetti xagge giddo salaame kageeshshita seeda yanna heedhe diegentino; qoleno hakkuyi kawa hakkawari gede lowo manni mereero salaame noo woti dino.”

8. Umi xibbi diro nooti salaamete yanna hundi Kiristaanira kaaˈlitinohu hiittoonniiti?

8 Sayikki sanira heeˈrinohu Orijeni yinannihu ammaˈnote fullahaanchi togo yiino: “Hakkawaro batinye mangistubba heedhoommero Yesuusi rosiisino rosi alame woˈma tuqannokki gede guficho ikkitanno; . . . korkaatuno duuchante basera heeˈranno manna wottaaddara ikkannonna gobbansara gaaramanno gede giddeessa digattanno. . . . Yesuusi dayi woggara duuchankawa alamete ikkito soorrante woyyaawa hooggoommero salaamennire kulannohunna mannu diinnansa nafa rabbisiˈrannota hoolannohu kuni rosi hiitto ikke halaˈlanno?” Maganu Mangistere sabbakkannori Roomu gashshooti yannara darantino; ikkirono, insa salaame harunsitannore ikkitino daafira hatti salaamete yanna kaaˈlitunsakki digattino.—Roomu Sokka 12:18-21 nabbawi. *

BAYICHUNNI BAYICHO HAˈRA SHOTA IKKASE KAAˈLITINO GARA

9, 10. Roomu Gashshooti giddo bayichunni bayicho haˈra Yesuusi rosaanora shota ikkitanno gede assinori maati?

9 Kiristaanu Roomu daga loossino doogga dancha gede horoonsiˈrino. Roomu mangiste qansichootase gawajjotenni agaratenna insa illaallisate kaaˈlitannota jawaata olu saraawite afidhino. Hakkawaro olu saraawite mitte basenni rahe wolewa haare haˈrate, dancha doogga hasiissanno; Roomu daga qolte doogga loosate fullakkinoreeti. Roomu maandisooti duuchanka gashshootu qoqqowo xaadissannota 80,000 kiilomeetire saˈanno doogo loossino. Tini doogga dubbuwa, barahanna jajjabba ilaalla tayisse saˈannote.

10 Roomu dagara dooggansano agurranna, 27,000 kiilomeetire meddi yitannoti laggatenna baaru aani doogo noonsa. Roomu markaawe haammata xibbe ikkitanno malka xaadissannota 900 baaru aani doogo hadhanno. Konni daafira Kiristaanu Roomu gashshooti giddo gobba baala haˈra dandiino. Hige qarra ikkannohu mitu coyi nooha ikkara dandaanno; ikkollana, hawaariya Phaawuloosinna wolootu paasipoortenna viizu nookkiha Roomu gashshooti giddo bayichunni bayicho haˈra dandiitino. Imigireeshiinete biironna gumurukete keella lawinori hakkawaro dino. Mulqidhannori Roomu mangiste qixaate waajjitanno daafira, doogga hakkeeshshi geeshsha diyaachishshannote. Hattonni Roomunniti baaru olanto baaru aana mulqidhannore agartanno daafira, baaru aana haˈrano waajjishshannota diˈˈikkitino. Phaawuloosi doogo haˈranna markaawe duucha higge hiiqqaqqantinohanna baaru aana qarru iillinosiha ikkirono, Qullaawu Maxaafi baaru aana mulqidhannori tuncu yitinosi yee bade dikulanno.—2 Qor. 11:25, 26.

GIRIKETE AFII KAAˈLINO GARA

Koodekse qixxaawase xiqise hasiˈre afiˈra shota ikkitanno gede assitino (Gufo 12 lai)

11. Yesuusi rosaano Girikete afoo horoonsidhinohu mayiraati?

11 Koyine yinannihu shotu Girikete afii, hakkawaro Kiristaanu songo mimmitu ledo dancha gede hasaabbannonna mittimma heedhannonsa gede kaaˈlino. Bayiru Iskindiri duucha gobbuwa horre amadino daafira, Girikete afoo coyiˈranno manni duuchawa no. Konni daafira, Maganu soqqamaano duuchunku gari manni ledo hasaawa dandiitino; tini danchu duduwi halaˈlanno gede assitino. Hakkiinni saeno, hatte  yannara Gibitsete noo Yihudooti Ibirayisxete Afiita Qullaawa Borro Girikete afiira qolte tirtino. Konnira duuchu manni Septujente yinannita tenne tiro afino daafira, hundi Kiristaani mittu qarri nookkiha tenne tiro giddonni qummi assa dandiino. Qoleno, Girikete afii borro qixxeessate Kiristaanaho lowonta injiino. Kuni afii ayyaanaamittete coyibba xawise kulate injaannohonna lowo qaalla afiˈrinoho.

12. (a) Koodekse maati? Koodekse xaaxotenni roore injiitannohu mayiraati? (b) Kiristaanu koodekse lowo geeshsha horoonsiˈrinohu mamarooti?

12 Kiristaanu hakkawaro Qullaawa Borro soqqanshote horoonsiˈrannohu hiittoonniiti? Qullaawa Borro borreessantinoti biraannaho yinanni xaaxo horoonsiˈrate diˈˈinjiitannote; korkaatuno tenne xaaxo xaaxanna diriirsa hasiissanno; qoleno biraannu aana roore wote borro heedhannohu mitto widoonni callaati. Maatewoosi Wongeeli calla mitte xaaxo woˈmanno. Yannate gedensaanni kayinni koodekse yinannihu hakkawarihu umi maxaafi fuli. Kuni maxaafi duucha qoolla mitteenni gombe qixxeessinoonniho. Mittu manchi koodekse faˈne, qarru nookkiha hasiˈrino xiqise nabbawa dandaanno. Kiristaanu koodekse horoonsiˈra hanafinohu mamarootiro bande anfoonnikkiha ikkirono, mittu maxaafi togo yaanno: “Kiristaanu layinki sanira koodekse duuchankawa horoonsiˈranno daafira, koodekse horoonsiˈra hanafantinohu 100 M.D. albaanni ikkikki digatino.”

ROOMU HIGGE KAAˈLITINO GARA

13, 14. (a) Phaawuloosi Roomu qansichimmasi horoonsiˈrinohu hiittoonniiti? (b) Roomu higge Kiristaanaho kaaˈlitinohu ma garinniiti?

13 Roomu gashshooti giddo noo daga baalanti Roomu higge ayirrisa hasiissannonsa; hattono Roomu qansichooti addi addi qoossonna agarooshshe afidhino. Phaawuloosi Roomu qansichimmasi haammata hige horoonsiˈrino. Isi Yerusaalamete gannasira kaˈnita Roomunniha wottaaddaru roorricha togo yiino: “Roomu qansicha firde nookkiha gantinara higge fajjitannoˈne?” Difajjitanno. Phaawuloosi Roomu qansicha ikkinohu ilami wotenni hanafe ikkinota coyiˈrita, “gantanni qortasira kaˈino mannooti agurte badhera higgu; qoleno wottaaddaru roorrichi Phaawuloosi Roomu qansicha ikkinota afiti iso sansalatetenni usurino daafira waajji.”—Looso 22:25-29.

14 Phaawuloosi Roomu qansicha ikkasi Filiphisiyusi katamirano kaaˈlitinosi. (Looso 16:35-40) Efesooni katamira qaru borreessaanchi gamba yiino manna sammi assi gedensaanni, Roomunniha higgete seera qummi assino. (Looso 19:35-41) Phaawuloosi Qiisaariyaho heeˈre higgete garinni kado kuˈlasi, Qeesaari albira shiqe  ammanasi daafira coyiˈranno faro fantinosi. (Looso 25:8-12) Konni daafira, Roomu higge “danchu duduwi daafira gaaramatenna higge affinoha assate” lowore kaaˈlitino.—Fil. 1:7.

YIHUDOOTU DUUCHA GOBBARA HEEˈRANSA KAAˈLITINO GARA

15. Umi xibbi diro Yihudu daga mageeshshi geeshsha gobba tuqqino?

15 Umi xibbi diro Yihudootu Roomu gashshooti giddo duuchawa billaallite heeˈransa, wongeelu looso loosa roore shota ikkitanno gede assitukki digattino. Lowo xibbi diri albaanni Asoorunna Baabiloonete gosa Yihudoota gobbansanni qafaddino. Ontikki sanira K.A., Yihudu daga Faarsi Gashshooti giddo 127 qoqqowira heedhanno. (Ast. 9:30) Yesuusi uullate aana noo waro, Yihudu daga Gibitsetenna wole Aliyye Afiriki gobbuwara, Girikete, Shiimiidi Iisiyiranna Mesophoxaamiyaho heedhino. Hakkawaro Roomu Gashshooti giddo noohu 60,000,000 ikkanno manni giddo 4 miliyoone saˈˈannohu Yihudu mannaati yine hendanni. Yihudootu hadhuwa baalankawa ammaˈnonsa adhite hadhanno.—Mat. 23:15.

16, 17. (a) Yihudootu duuchawa billaallite heeˈransa wole dagara kaaˈlitinohu hiittee doogganniiti? (b) Yesuusi rosaano harunsitinohu Yihudootu rosichi hiikkonneeti?

16 Hakkawaro Yihudootu duucha gobbara heedhanno daafira, wole daga wido ikkinohura lowo mannira Ibirayisxete Afiiti Qullaawa Borro wosincho coye diˈˈikkitino. Kuni manni halaalaanchu Magani mitto calla ikkinotanna iso magansidhannori amanyootu seera seekkite agadha hasiissannonsata huwatino. Hakkiinni saeno, Ibirayisxete Afiiti Qullaawa Borro Mesihichu daafira kultannota batinye masaalo amaddino. (Luq. 24:44) Yihudootuno ikko Kiristaanu Ibirayisxete Afiiti Qullaawa Borro qullaawu ayyaaninni borreessaminoha Maganu Qaale ikkinota ammantanno; tini qolte Phaawuloosi keeraanchimma hasiˈranno manni ledo guto ikkitanno hedo kayise hasaawanno gede kaaˈlitinosi. Konni daafira, isi duucha wote Yihudootu mukuraabe eˈˈe Qullaawa Borro giddonni qummi assanni hasaawanno.—Hawaariyaatete Looso 17:1, 2 nabbawi. *

17 Hakkawaro Yihudootu ganyite Magano magansidhanno pirogiraame noonsa. Insa duucha wote mukuraabete woy gobba gambooshshu basera gamba yitanno. Insa gamba yitinowa faarso faarsitanno, huuccatto assidhanno, hattono Qullaawa Borro xiinxallitanno. Yannankerano Kiristaanu songo tenne faale hadhanno.

YIHOWA KAAˈLONNI DANDAAMINO

18, 19. (a) Umi xibbi diro noo coyibba maaho kaaˈlitino? (b) Konni birxichira ronsoommori Yihowa daafira mayi macciishshamannohe gede assinohe?

18 Kageeshsha laˈnummonte gede, umi xibbi diro sabbakate loosira kaaˈlinori duuchuri no. Roomunnihu Salaamete Diri, bayichunni bayicho haˈra shota ikkase, Girikete afii halaˈlasi, Roomu higge, hattono Yihudootu gobba baalate billaallite heeˈransa Yesuusi rosaano Maganu uyinonsaha sabbakate looso loossanno gede kaaˈlitinonsa.

19 Yesuusi uullara daara 400 diri albaanni Girikete egennaami Pilaato borrosi aana togo yiino: “Ninke heeˈneemmote tenne kalqete alame kalaqaanchinna anni ayetiro afate woˈnaala daafuroho; iso afa dandiinummoro nafa, mittu mittunku manchira isire kula dandaamannokkireeti.” Ikkollana, Yesuusi togo yiino: “Mannaho dandaamannokkiri Maganoho dandaamanno.” (Luq. 18:27) Kalqete alame Kalaqaanchi mannu iso hasiˈre afara hasiˈranno. Qoleno, Yesuusi harunsaanosi togo yiino: “Duuchante daga manna rosaano asse.” (Mat. 28:19) Yihowa kaaˈlonni konne looso loosa dandiinanni. Aananno birxichira yannankera kuni loosi loosamanni noo gara laˈneemmo.

^ GUFO 4 Hawaariyaatete Looso 13:6, 7, 12: “Giddichote giddo qaccetenni qaccete geeshsha hadhu gedensaanni Phafoosi iillituti, Beriyasuusi yinanni Yihudichinni xaaddu; kuni manchi kiilaanchohonna kaphaancho masaalaanchooti. Isi Sergiyosi Phaawuloosi yinannihu hayyichu gobbate gashshaanchi ledo no. Kuni gobbate gashshaanchi Maganu qaale macciishshate baasa quqquxamino daafira, Barnabaasinna Saaooli isiwa woshshi. Hakkiinnino, gobbate gashshaanchi mayi ikkiro laiti, Yihowa roso dhagge assiˈrino daafira, ammanaancho ikki.”

^ GUFO 8 Roomu Sokka 12:18-21: “Dandaami deerrinni, kiˈne widoonni mannu baalunku ledo salaametenni heedhe. Baxantinoonni roduuwa, kiˈne umiˈne rabbisidhinoonte; hatteentenni Maganu hanqira bayicho agurre; korkaatuno, “‘Rabba anete, ani bado qoleemmo,’ yaanno Yihowa” yine borreessinoonni. Kayinni ‘baarigaarikki hudiˈriro, itisisi; gooriro, agannore uyisi; tenne assite umisi aana kashilo duunatto.’ Bushurinni qeelantooti, hatteentenni ayewoteno bushare danchurinni qeeli.”

^ GUFO 16 Hawaariyaatete Looso 17:1, 2: “Hakkiinnino insa Amfipholisinna Apholoniyu widoonni higge Yihudootu mukuraabe noowa Teselonqe daggu. Phaawuloosi rosinonte gede, insa noowa mukuraabe ei; hakkiinnino sasu sambati geeshsha Qullaawa Borro giddonni qummi assanni insa ledo hasaawi.”