Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Arfaasa 2015

 Aaniidi Qooliha Coyi Umo

Hadho Ikkinoha Mangistete Mussinna

Hadho Ikkinoha Mangistete Mussinna

Mangistete mussinna yaa, dagate silxaane meessi xiqimera gariweelo horoonsiˈrate yine xawinsoonni. Togoohu gara ikkinokki assooti lowo diro keeshshinoho. Lawishshaho, Qullaawu Maxaafi yoote yannara gubbo adha hooltanno higgeno amadino daafira, kuni assooti 3,500 saˈˈanno diri albaannino rosaminoho yaate. (Wolapho 23:8) Mussinnaho yaa gubbo adha calla ikkinokkiti egennantinote. Dagate gashshaano mito wote fajjinoonninsakki jajja uminsara adhitanno, hasiissannonsakki micco afidhanno, hakkiino saˈe woxe moorte mussinna loossanno. Qolteno silxaanensa horoonsidhe jaallansanna fiixansa doogimale kaaˈlitanno.

Mannu dirijjitta duuchante giddo mussinnu heeˈrara dandaannoha ikkirono, mangistete mussinni kayinni bushu bushaati. Tiraansiparensii Internaashinaali yinanni dirijjite 2013nni attantinohu Giloobaali Korrapshiini Baaromeetiri xawisino gara ikkiro, alame woˈmate noo manni mussinnaho qara ikkitinoti onte uurrinsha poletiku paarte, polise, dagate gashshaano, higge fushshitannorenna daanyoota ikkitinota huwatino. Konni qarri deerra leellishshannota hanni boode rippoorte calla laˈno.

  • AFIRIKA: Wodiidi Afirikira 2013nni 22,000 ikkitannore dagate gashshaano mussinnu hajora kassansoonni.

  • WODIIDI AMEERIKA: Biraazilete 2012nni, 25 manni poletiku irko afiˈrate dagoomu woxe horoonsidheenna hunaanote yine farandoonni. Kuri giddo albi pirezidaantichira qara olantote roorricha ikkinohunna hatte gobbara silxaanete layinkiha ikkino manchino no.

  • IISIYA: Wodiidi Kooriyira Sewuli giddo 1995nni jawa dikkote addaraashe toˈeenna 502 manni reyino. Tenne addaraashe mintu mannooti katamu gashshaanora gubbo itisse gimbaataho seekkannokki simminto horoonsidhinota xiinxallaano buuxxino.

  • AWUROPPA: Awuroppaho Gobbate Giddo Hajo Komishiinere ikkitinoti Siisiliya Malmistiroomi yitino garinni, “[Awuroppaho mussinnu] qarri iillino deerri waajjishannoho.” Ise aanchite, ‘mussinna rumushshunku hunate murciˈre kainohu nooha dilawanno’ yitino.

Mangistete mussinni lowo geeshsha rumuxxinoho. Mussinna giwate hajora fullahaancho ikkitinoti Pirofeeseri Suuzaani Roozi Akermaani, mussinna hunate “mangistete loosi giddo qara ikkitino coyibba soorra hasiissannota” borreessitino. Kuni qarri hexxo nookkiha lawara dandaanno; kayinni Qullaawu Maxaafi lowo coyi soorramara dandaannota calla ikkikkinni togoo soorro gattannokkita buuxisanno.