Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Arfaasa 2015

Galteˈne Yihowa Jawaachishannonna Agaranno Gede Assidhe

Galteˈne Yihowa Jawaachishannonna Agaranno Gede Assidhe

“Yihowa katama agara hoogiro, agaraanchu beebba goxikki galanno.”—FAR. 127:1b.

1, 2. (a) Lemiina shoole kume ikkitanno Isiraeele dhagge ikkino atoote afidhukki gattinohu mayiraati? (b) Tini hundi xagge ninkera kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

HUNDA Isiraeelete daga Hexxote Gobba eˈara shiimuri gate heeˈreenna, lowo kume ikkitanno labballi “Moaabi meenti ledo foortino.” Konni korinni Yihowa 24,000 ikkitanno Isiraeele shee gudino. Hakkawote Isiraeele lowo diro agadhite keeshshitino raggensa afiˈrate lowo geeshsha gambisse marte no; kayinni fatanaho anga uyitino daafira dhagge ikkanno atoote afidhukki gattino.—Zeh. 25:1-5, 9.

2 Tini dadillissanno xagge borreessantinohu “diru goofimarchira heeˈnoommorira ninkera qorowishsha ikkitanno gedeeti.” (1 Qor. 10:6-11) “Goofimarchu barruwa” gooffe dagginote tenne yannara, Maganu soqqamaano haaro alame eate gaxaho no. (2 Xim. 3:1; 2 Phe. 3:13) Ikkollana, mite Yihowa soqqamaasine amanyootu seera lashshi assitino; tini dadillissannote. Insa foorrete woshshaadonni amadante amanyootu maaeelle abbitannoha buutote qarra mixxitino. Qolteno, maaro eˈannokkiha ikkiro hegere heeshsho hexxo hooggara dandiitanno.

3. Adhantinorira Yihowa biddishshinna agarooshshi hasiisannonsahu mayiraati? (Umi misile lai.)

 3 Yannankera alamete aana foorre batidhino daafira, minaannuwunna minaamuwu galtensa agadhate sharrantanno sharro seekkanno gede Yihowa biddishshinna agarooshshi hasiisannonsa. (Faarso 127:1 nabbawi. *) Konni birxichira adhantinori wodanansa agadhite, Maganunniwa shiqqe, haaro mannimma uddidhe, mimmitu ledo garunni hasaabbenna galtete hasiisannore assite galtensa jawaachishiˈra dandiitanno gara laˈneemmo.

WODANAˈNE AGADHE

4. Mito Kiristaana soorrote widira hige haˈranno gede assinori maati?

4 Mittu Kiristaanchi sunu sununni foorrete widira hige haˈrannohu hiittoonniiti? Buutote qarra abbitannota foorrete doogo haˈra jammarannohu roore wote illesinniiti. Yesuusi togo yee xawisino: “Siimu xaadi simmeetesi kaˈa geeshsha meyaata lae yorannohu baalunku hakkawote wodanisinni ise ledo soorrino.” (Mat. 5:27, 28; 2 Phe. 2:14) Batinyu Kiristaani soorrote widira hige haˈrinohu, balaxe amanyootu seerira noonsa lao shoshshoggitanno gede assiˈransanniiti; konne assinohu teeda baˈino misilla lae, siimu xaadi simmeete kakkayissanno borro nabbawe, woy Interneetete aana siimu xaado faajjete leellishannore laeeti. Wolootu qolte siimu xaado faajjete leellishshanno filme, tiyaatire, woy televizhiinete pirogiraame laˈino. Mitootu kayinni, hashsha woˈma sirbinanni gallanni minira (hashshi kibabe), mullootu sirbinanni minnanna simmeete kakkayisanno garinni biso cuukkisiisiˈnanniwa hadhino.

5. Wodananke agadha hasiissannonkehu mayiraati?

5 Mitootu kayinni fatanu giddora eˈannohu towaanyo afiˈrate galtensa agurte wolu manniwa higganno daafiraati. Heeˈnoommo alamera mannootu hakkeeshshi geeshsha insaneeto diqeeˈlitanno; hattono duuchunku gari foorre hagiirsiissannonsa. Qoleno, wodaninke guuntete xeˈne noohanna hantaalaamo ikkino daafira galtenke ikkinokki mancho baxa jammarrammora dandiineemmo. (Ermiyaasi 17:9, 10 nabbawi. *) Yesuusi togo yiino: “Wodanu giddonni busha hedo, shoo, soorronna foorre fultanno.”—Mat. 15:19.

6, 7. (a) Hantaalaamu wodani cubbu doogo haˈnanni gede assara dandaannohu hiittoonniiti? (b) Yihowa baddalatewiinni gata dandiinannihu hiittoonniiti?

6 Gara ikkitinokki yorto hantaalaamu wodani giddo rumuxxitu gedensaanni, mimmito baxa jammarinohu lamu manni galtensa ledo calla hasaawa hasiissannonsa coyibba kayise hasaawara dandaanno. Mulenni, lamunku albinni roore xaadate korkaata ikkannore kalaqiˈranno; hattono hedeweelcho xaadinore lawe duucha hige xaadanno. Mimmitoho noonsa simmeete roore lexxitanni hadhanno wote, amanyootu dhukinsa shoshshogganni haˈranno. Tenne cubbu doogo aana faffe hadhanno wote, assootinsa gara ikkinokkita affinoha ikkirono agure higa roore kabbaade ikkitannonsa.—Law. 7:21, 22.

7 Gara ikkitinokki yortonna hasaawi meessi galte ledo calla assinannire lawishshaho, mimmitoho anga amada, sunqama, mimmitoho biso amammada, hattono wole togoore assate deerra massannonsa wote, lamunku Yihowaha amanyootu seera horonta habbanno. Jeefoteno, ‘uminsa yorto goshooshsheennanna doggeenna fatanantanno.’ Yorto godobbu gedensaanni, “cubbo iltanno”; tini ikkitonsa iltanno cubbi foorrete. (Yaq. 1:14, 15) Tini lowo geeshsha dadillissannote! Lamunku mannooti galtete noonsa ayirrinyi baˈˈannokki gede Yihowa kaaˈlannonsa  gede assidhoommero konni garinni iso dibaddaltanno. Hiitto?

AYEWOTENO MAGANUNNIWA SHIQQE

8. Yihowa ledo jaalooˈma amanyootu keeraanchimma agadhate kaaˈlitannohu hiittoonniiti?

8 Faarso 97:10a nabbawi. * Yihowa ledo jaalooˈma amanyootenke agadhine heeˈrate lowo geeshsha kaaˈlitannonke. Maganunnite dhaggete akattare seekkine ronsummoro, ‘baxantino ooso gede iso lambeemmoha ikkiro, hattono baxillunni heeˈneemmoha ikkiro,’ “foorrenna duuchunku gari batte” giwate dhuku heeˈrannonke. (Efe. 5:1-4) Adhantinori “Maganu fooraasinenna soorraasine [faradannota]” affino daafira, galtensa ayirrinyu nootanna batte nookkita assiˈrate baasa sharrama hasiissannonsa.—Ibi. 13:4.

9. (a) Yooseefi amanyootu fatana qeelinohu hiittoonniiti? (b) Yooseefi xaggenni maa ronseemmo?

9 Maganu soqqamaano giddo mitootu, ledonsa loosannohu Yihowa Farciˈraasine ikkinokki manni ledo loosu saate gedensaanni aantanni amanyootu dhukinsa shoshshogganno gede assidhino. Loosu saatera nafa fatana ikkannori kalaqamara dandaanno. Xumu beetti Yooseefi loosiisaanchisi galte isira baasa mirgitinota afinohu loosu aana heeˈreeti. Isi ledose fooranno gede assate barru barrunku wotto wortinosi. Hakkiinnino jeefote, “ise uddanosi cuˈmite amadde, ‘Ledoˈya goxi!’ yitusi.” Yooseefi kayinni ise agure xooqino. Yooseefira konni fatani yannara amanyootu dhukisi shoshshoggannokki gede kaaˈlinosiri maati? Isi amanyootesi agadhe ammanaminoha ikkanno gede assinosihu Maganu ledo noosi fiixooma agadhe heeˈrate murciˈre kaˈˈasiiti. Konninni kainohunni isi loososi hoogino, hattono usuramino; ikkirono Yihowa maassiˈrinosi. (Kal. 39:1-12; 41:38-43) Loosu bayichono ikko wole aye baserano heeˈnoommo wote, fatanu giddora eessara dandaanno coyiwiinni xeertiˈneemmo.

HAARO MANNIMMA UDDIDHE

10. Haaro mannimma uddiˈra amanyoote agadhate kaaˈlitannohu hiittoonniiti?

10 Haaro mannimma “Maganu fajjo garinni kalaqantinotanna halaalaancho keeraanchimmanna ammanama ledo sumuu yitannota” ikkitino daafira, galte jawaata assiˈrate baasa kaaˈlitanno. (Efe. 4:24) Tenne haaro mannimma uddidhinori uullayidi bisu kifillansa giddo noo dooˈˈo ‘shitanno’; insano: “foorre, batte, quwa saˈinota siimu xaadi hasatto, busha yortonna hafuurrete.” (Qol. 3:5, 6) “Shiiyye” yaanno qaali, gara ikkitinokkita maalu yorto eemadhate hasiisannore baalankare assa hasiissannonketa leellishanno. Galtenke ikkinokki manchira siimu xaadi hasatto heedhannonke gede assannonke coyi baalunkuwiinni xeertiˈneemmo. (Iyo. 31:1) Maganu fajjo ledo sumuu yaanno garinni heeˈneemmoha ikkiro, ‘bushare effiˈne giwanna danchuri ledo quraanyama’ ronseemmo.—Rom. 12:2, 9.

11. Haaro mannimma uddiˈra galte jawaata ikkitanno gede kaaˈlitannohu ma garinniiti?

11 Haaro mannimma uddiˈnummoro, Yihowate gedee akatta heedhannonke. (Qol. 3:10) Minaanninna minaama “godowinni marara, shaqqille, shooshanqe, joongillenna cinca” uddidhe galtensa jawaata assiˈransa lowo atoote afidhanno gede assitannonsa! (Qol. 3:12) Qoleno, lamunku ‘Kiristoosi salaame wodanansa illaallissanno’ gede assidhannoha ikkiro, galtensa roore mittimma noota ikkitanno. (Qol. 3:15) Addaho, adhantinori ‘mimmito lubbora baxansa’ lowo geeshsha kiissannote! Mimmito lubbora baxanno minaanninna minaama ‘kuˈu koˈoye ayirrisa’ diqarrissannonsa.—Rom. 12:10.

12. Galte hagiirru noota ikkitanno gede assitanno akatta hiikkuri labbannohe?

12 Siidi yinanni minaanni, galtensa hagiirraame ikkitanno gede kaaˈlinonsari maatiro xaˈmineenna togo yiino: “Heeˈrankera lowo geeshsha sharrammoommohu qaru akati baxilleho. Qoleno,  joongillu lowo geeshsha kaaˈlannota huwantoommo.” Minaamasi Sooniya tennera sumuu yite, “Shaqqillu lowo geeshsha hasiisanno akataati. Qoleno, woˈmanka wote shota ikka hoogirono shooshaqoota ikkate woˈnaalleemmo” yitino.

DANCHU GARINNI HASAABBE

13. Galte teessanno gede assiˈrate kaaˈlannohu mittu qaru coyi maati?

13 Galte teessanno gede assiˈrate kaaˈlitannote qara coyibba giddo mittu awu afiinni hasaawate. Mitu adhamino manni, egenninokki mancho, wole agurina saadansa ayirrinyunni coyishiishanno geeshsha mimmitoho dicoyiˈranno; tini lowo geeshsha dadillissannote! Mereeronsa “effire giwa, hanqu, giirama, boolaqiˈre coyiˈranna xono” heedhuro sunu sununni mittimmansa baˈanno. (Efe. 4:31) Minaanninna minaama duucha wote mimmito arrassanninna coyinni kisanni galtensa daafa agure, jaaloomansa jawaachishiˈrate shaqqillu, shooshanqenna mararro noo qaale coyiˈra hasiissannonsa.—Efe. 4:32.

14. Maa assatewiinni xeertiˈra hasiissannonke?

14 Qullaawu Maxaafi “sammi yaate yanna no” yaanno. (Mek. 3:7) Hatto yaa kayinni galtenke ledo hasaawa agurre sammi sammi yineemmo yaa diˈˈikkitino; korkaatuno hasaawu galtete lowonta hasiisanno coyeeti. Jarmanete heedhannoti mitte minaama togo yitino: “Togoo wote sammi yaa galteˈne lowo geeshsha dadillissara dandiitanno.” Qolteno togo yitino: “Yaachishanno coyi heeˈranno yannara gaˈlabbi yaa duuchanka wote shota ikka hooggurono, hanqine boolaqiˈrano gara diˈˈikkitino. Hakkawote galtenke xissiisannore garri-garimmo laˈnummokki coyiˈnammora woy assinammora dandiineemmo; tini qolte coye roore huntanno.” Minaanninna minaama hanqe coyiˈransa woy mimmitu ledo qahaminohu gede sammi sammi yaansa qarransa ditirtanno. Hatteentenni, kawa kaˈaa higinonsa coye rahe tidhatenna gibbote deerra martukki higate woˈnaaltannoha ikkiro galtensa jawaata ikkitanno.

15. Danchu garinni hasaawa minaanninna minaamara mittimmansa jawaachishshannohu hiittoonniiti?

15 Minaanninna minaama yanna gaaˈmite  hedonsanna simmeetensa mimmitoho kultannoha ikkiro mittimmansa jawaata ikkitanno. Coyiˈneemmo coyi daafira hendeemmonte gede, coyiˈneemmo garano seekkine heda hasiissannonke. Hakko daafira, coyi kawa kaˈaa higannoˈne wote nafa, danchunna shaqqadu afiinni coyiˈrate woˈnaalle. Hatto assitiniro, yitinannire macciishsha galteˈnera shota ikkitanno. (Qolasiyaasi 4:6 nabbawi. *) Minaanninna minaama ‘jawaachishannoha dancha qaalenna galtensara kaaˈlara dandaannore’ coyidhe dancha gede hasaawansa mereeronsa noo mittimma jawaachishshara dandiitanno.—Efe. 4:29.

Minaanninna minaama dancha gede hasaabbannoha ikkiro, mittimmansa jawaattanno (Gufo 15 lai)

GALTEˈNERA HASIISANNORE ASSE

16, 17. Adhantinori galtensata simmeetetenna siimu xaadi hasatto dea hasiissannonsakkihu mayiraati?

16 Adhantinori uminsa hasattonni roorsite galtensara kaaˈlannore laˈannoha ikkiro mittimmansa jawaata ikkitanno. (Fil. 2:3, 4) Minaanninna minaama galtensata simmeetetenna siimu xaadi hasatto dea dihasiissannonsa.—1 Qorontoosi 7:3 nabbawi; * 1 Qor. 7:4.

17 Adhaminohu mitu manni mimmitunniwa gamba diyaanno; mitu labballi isinni meyaatera shaqqado ikka labballimma diˈˈikkitino yee hedanno; tini dadillissannote. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Minaannuwa, ledoˈne heeˈranno minaamuwi noo gara huwata hasiissannoˈne.” (1 Phe. 3:7, Filipsi) Galtete hasiisannore yinihu siimu xaado calla ikkinokkita minaanni huwata hasiissannosi. Minaama minaannise siimu xaadi yannara calla ikkikkinni wole yannarano isera shaqqadonna baxillaancho ikkiro, siimu xaadinni roore hagiidhitara dandiitanno. Lamunku mimmitunniwa gamba yaannorenna baxillu noonsare ikkiro, kuˈu kuˈuyita simmeetetenna siimu xaadi hasatto wonsha diqarrissannonsa.

18. Minaanninna minaama galtensa jawaata ikkitanno gede assiˈra dandaannohu hiittoonniiti?

18 Galtete ammanama hoonganni gede assannohu gara ikkino korkaati nookkiha ikkirono, adhantinori mimmitoho shaqqadda ikka hoogansa galtensa wolu manchi baxille hasidhanno gede assitara dandiitanno. (Law. 5:18; Mek. 9:9) Konni daafira, Qullaawu Maxaafi adhamino manna togo yaanno: “Mite yanna geeshsha lamunku sumuu yitine ikkiro ikkinnina mimmitoho [hasiisannore] assa agurtinoonte.” Mayira? “Kiˈneneeto qeeˈla hooggineenna, Sheexaanu fatanannoˈnekki gedeeti.” (1 Qor. 7:5) Adhantinori ‘insaneeto qeeˈla hoogge’ Sheexaanu fatani kareennansa lamunku giddo mittu soorriro lowo geeshsha dadillisanno coyeeti! Mittu mittunku “umisi xiqime ikkikkinni wolunnita [hasannoha]” ikkironna galtete hasiisannore assa halaafinatu gede ikkikkinni baxille leellinshanni doogo ikkitino gede asse laˈˈannoha ikkiro, lamunku mimmitunniwa gamba yitanno daafira galtensa jawaata ikkitanno.—1 Qor. 10:24.

GALTEˈNE JAWAATA ASSIˈRA AGURTINOONTE

19. Maa assate murciˈne kaˈˈa hasiissannonke? Mayira?

19 Haaro alame eate marre gaxaho heeˈnoommo. Konni daafira, maalu yorto qeeltankera wodha hunda Moaabi xawira noori 24,000 Isiraeele gede ninkerano lowo adaga abbitara dandiitanno. Qullaawu Maxaafi hakkawaro ikkinore kuli gedensaanni togo yee qorowisiisannonke: “Uurrinoha lawannosihu uwannokki gede qoropho.” (1 Qor. 10:12) Konni daafira, iimi Anninkeranna galtenkera ammanammoommore ikkine galtenke jawaata assiˈranke lowonta hasiissinote. (Mat. 19:5, 6) “Gumulote isi albaanni xeˈnenna mishsho noonkekkire [ikkine]” salaametenni leellineemmo gede wolu wotinni roore xa ‘dandaamannonkere baala assino.’—2 Phe. 3:13, 14.

^ GUFO 3 Faarso 127:1: “Yihowa mine mina hoogiro, mintannori beebba daafurtanno. Yihowa katama agara hoogiro, agaraanchu beebba goxikki galanno.”

^ GUFO 5 Ermiyaasi 17:9, 10: “Wodanu baalunkunni roore hantaalaamoho, qoleno bushaho. Afasira dandaannohu ayeti? Mittu mittunku manchira doogosi garinninna loosisi gumi garinni kaffaleemmo gede, ani Yihowa wodana laeemmo, giddiidi hedono fataneemmo.”

^ GUFO 8 Faarso 97:10a: “Yihowa baxxinanniri, bushare gibbe.”

^ GUFO 15 Qolasiyaasi 4:6: “Mittu mittunku manchira dawaro qola hasiissannoˈne gara affinanni gede, coyidhinanni coyi ayewoteno nyammo noohanna maxinetenni cuukkinoonniha ikko.”

^ GUFO 16 1 Qorontoosi 7:3: “Minaanni minaamasira hasiisannosere asso; minaamano minaannisera hattonni hasiisannosire assito.”