Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Arfaasa 2015

Galteˈne Jawaatanna Hagiirraame Assiˈrate Woˈnaalle

Galteˈne Jawaatanna Hagiirraame Assiˈrate Woˈnaalle

“Yihowa mine mina hoogiro, mintannori beebba daafurtanno.”FAR. 127:1a.

1-3. Adhantinorira hiittoo fatani iillannonsa? (Umi misile lai.)

ADHAMINKU 38 diro ikkinosihunna hagiirraame galte * noosihu mittu minaanni togo yiino: “Addinta sharrantinannihanna galteˈne seekkara hasidhinannita leellishshinanniha ikkiro, Yihowa atoote afidhine hagiidhitinanni.” Ee, minaanninna minaama galtensa hagiirraame assiˈranna qarru yannara mimmito irkisa dandiitanno.—Law. 18:22.

2 Ikkollana, adhamino mannira ‘maalinsara qarru iillannoti’ wosincho coye diˈˈikkitino. (1 Qor. 7:28) Mayira? Barru barrunku iillitanno mitiimma hagiirrensa huntara dandiitanno. Minaanninna minaama guuntete xeˈne noonsare ikkitino daafira, coyidhanno coyinni mimmito gawajjitara, coyi kawa kaˈaa higansara hattono garunni hasaawa hooggara dandiitanno. (Yaq. 3:2, 5, 8) Mitu minaanninna minaama qolte ooso noonsarenna kabbaade looso loossannore ikkitara dandiitanno. Loosunni jaatanaawanna daafuru, mereeronsa noo mittimma kaajjishiˈrate hasiissannonsa yanna hooganno gede assansara dandaanno. Woxu coyi, fayyimmate qarri, woy wole mitiimma baxillinsanna mimmitoho noonsa ayirrinyi sunu sununni baˈˈanno gede assitara dandiitanno. Hakkiinni saeno, “maalu loosi” lawishshaho foorre,  mancau amanyooti, gibbo, gaance, hinaasonna hanqe boolaqiˈra lawinori jawaata galteeti yinannita nafa daafara dandaanno.—Gal. 5:19-21.

3 Gamete aana gami-tokke yinanninte gede, aleenni yinireno agurranna tini “goofimarchu barruwa” umonsa baxannohunna Magano ayirrisannokki manni woˈminote; togoo akatta qolte galtete hadhote. (2 Xim. 3:1-4) Qoleno, galte diigate murciˈre kainohu mittu urungichu diini no. Hawaariya Pheexiroosi togo yee qorowisiisinonke: “Baarigaariˈne Daawuloosi egemmannoha hasiˈre ittananno doobbiichi gede kawanna kaˈa doyanni no.”—1 Phe. 5:8; Aju. 12:12.

4. Galte jawaatanna hagiirru noota assiˈra dandiinanni yineemmohu mayiraati?

4 Jaappaanete heeˈrannohu mittu minaanni togo yee noore coyiˈrino: “Alba woxu coyi lowo qarra ikkinoe. Qoleno, minaamaˈya ledo hakkeeshshi geeshsha dihasaambeemmo; hakko daafira tini iserano lowo fatana ikkitinose. Hakkiinni saeno, muli yannara ise buuto xiwantino. Tini coyibba saˈe saˈe mereeronke gaance kalaqantanno gede assitino.” Adhantinorira iillannohu mitu qarri hoolle dianfanniho; ikkirono kuni qarri mala diafiˈrinoho yaa diˈˈikkino. Minaanninna minaama Yihowa kaaˈlonni galtensa jawaatanna hagiirru noota assiˈra dandiitanno. (Faarso 127:1 nabbawi. *) Hanni galte jawaatanna geedonnita assiˈra dandiinannita onte doogga laˈno. Qoleno, galte jawaata ikkite heedhanno gede baxillu hasiisannohu mayiraatiro laˈneemmo.

YIHOWA KIˈNE LEDO KARSAMANNO GEDE ASSIDHE

5, 6. Minaanninna minaama Yihowa mereeronsa karsamanno gede assiˈra dandiitannohu hiittoonniiti?

5 Minaanninna minaama adhanna adhama xintinohura Yihowara ammanantinorenna isira maahoyye yite galtannore ikkituro, galtensa kaajjadu xinti noota ikkitanno. (Mekibibi 4:12 nabbawi. *) Adhantinori Yihowa baxillunni uyino biddishsha harunsite, isi ledonsa karsamanno gede assiˈra dandiitanno. Qullaawu Maxaafi hundihu Maganu manni daafira togo yaanno: “Qiniitira higge haˈra hasiissuhero woy gurara higge haˈra hasiissuhero, maccakki badhekkiinni, ‘Doogo tenneetina, kawaanni higge haˈri’ yitanno huuro macciishshitanno.” (Isa. 30:20, 21) Yannankera minaanninna minaama Maganu Qaale mitteenni nabbabbe Yihowa huuro ‘macciishsha’ dandiitanno. (Far. 1:1-3) Qoleno, hagiirsiissannotinna ayyaanaamittetenni jawaachishshannoti Maatete Magansiˈra heedhannonsa gede assidhe galtensa roore jawaata assiˈra dandiitanno. Barru barrunku mitteenni huuccatto assiˈransano, busha Sheexaanu alame abbitannonsa fatana qeelate baasa kaaˈlitannonsa.

Adhantinori ayyaanaamo coye mitteenni assitannoha ikkiro, Maganunniwanna mimmitunniwa gamba yitanno (Gufo 5, 6 lai)

6 Jarmanete heeˈrannohu Geerihati togo yiino: “Gillete qarrinninna coyi kawa kaˈaa higeenna hagiirrinke ajanno wote, Maganu Qaali aanno amaale cincineemmorenna gatona yineemmore ikkineemmo gede kaaˈlitinonke. Tini akatta galte seekkinota ikkitanno gede lowo geeshsha hasiissanno.” Adhantinori ayyaanaamo coye mitteenni assite Maganu mereeronsa ikkanno gede assidhannoha ikkiro, Maganunniwa hattono mimmitunniwa gamba yitanno.

MINAANNUWA, UMIMMATE SILXAANEˈNE BAXILLUNNI HOROONSIDHE

7. Minaanni umimmate silxaanesi hiittoonni horoonsiˈra hasiissannosi?

7 Minaanni umimmate silxaanesi horoonsiˈranno gari, galte jawaatanna hagiirraame assiˈrate lowore kaaˈlanno. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Labbaahu baalunkura umu Kiristoosiiti; meyaate baalantera kayinni umu labbaaho.” (1 Qor. 11:3) Tenne xiqisera qooxeessaho noo assaawe, minaanni umimmate silxaanesi Kiristoosi rosaanosi aana noosi silxaane horoonsiˈrino garinni horoonsiˈra hasiissannosita xawissanno. Yesuusi gadadisannoha  woy kaajjado ikkikkinni, ayewoteno baxillu noosiho, shaqqadoho, quwa saˈˈannokkiho, rahe hanqannokkihonna shooshaqaho.—Mat. 11:28-30.

8. Minaanni minaamasi baxxannosinna ayirrissannosi gede maa assa dandaanno?

8 Kiristaana ikkino minaanni, minaamasi ayirrissannosi gede kuˈla dihasiissannosi. Hatteentenni, minaamasi ‘ledo egennotenni [woy, isera assaawannoha ikke] heeˈranno.’ Qoleno, ‘roore hiiqqamanno uduunnicho ikkitinota minaamasi ayirrisanno.’ (1 Phe. 3:7) Minaanni minaamasi isira muxxe ikkitinota leellishate, ise ledo calla noo woteno ikko mannu albaanni ayirrisannoseta leellishanno garinni coyishiishannose, hattono mararannoseta leellishannore assannose. (Law. 31:28) Umimmate silxaanesi togo baxillunni horoonsiˈrasi, minaamasi baxxannosinna ayirrissannosi gede assitanno; qoleno Maganu galtensa maassiˈranno.

MINAAMUWA, SHOOSHANQETENNI MAAHOYYE YITINE GALLE

9. Minaama shooshanqetenni maahoyye yite galtannota leellisha dandiitannohu hiittoonniiti?

9 Yihowara uminke horo agurreemmo gede assannohunna xintu seerisi aana xintamino baxilli heeˈrinkero, bayira angasira woroonni umonke heeshshi assa diqarrissannonke. (1 Phe. 5:6) Owaata minaama Yihowa silxaane ayirrissannota leellishshannoti mitte doogo, minaannise ledo buusamatenna iso irkisate. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Minaamuwa, Mootichu albaanni gara ikkino daafira minaannuwiˈnera maahoyye yitine galle.” (Qol. 3:18) Minaanni wossanannohu mitu coyi minaamasi baxxanno gedeeha ikka hoogara dandaanno. Ikkirono, wossanino coyi Maganu higge ledo sumuu yaannokkiha ikka hoogi geeshsha, maahoyye yite galtanno minaama adha digibbanno.—1 Phe. 3:1.

10. Baxillunni maahoyye yee gala hasiissannota ikkitinohu mayiraati?

10 Minaama minaannisera “aggaare” ikkitino daafira ayirradote. (Mil. 2:14) Ise ayirrinyunni hedosenna simmeetese coyidhe maatete danchare wossannanni gede kaaˈlitanno; kayinni hakkawoteno maahoyye yite galase diagurtanno. Hayyichu minaanni minaamasi coyidhannore seekke macciishshanno. (Law. 31:10-31) Minaama baxillunni maahoyye yite galase, mereeronsa hagiirrunna salaame heedhanno gede, hattono maate afoo xaaddanno gede assitanno; qoleno minaanninna  minaama Magano hagiirsiissanni noota affanno daafira tashshi yaannonsa.—Efe. 5:22.

KUˈU KOˈOYE MULLA GATONA YAAˈNE AGURTINOONTE

11. Mimmito gatona yaa lowonta hasiissannota ikkitinohu mayiraati?

11 Minaanninna minaama galtensa geeddanno gede assiˈrate, kuˈu koˈoye gatona yitannore ikka hasiissannonsa. Lamunku ‘mimmito cincitannohanna mimmito mulla gatona yaansa agurtannokkiha’ ikkiro, mereeronsa noo mittimma jawaata ikkitanno. (Qol. 3:13) Minaanninna minaama koma wodanaho borreesse amaxxannohanna mimmito qohate horoonsiˈrannoha ikkiro kayinni, galtensa dhuka baˈanno. Hiinxa mitte gimbera kaajjille huntara dandiitannonte gede, koffi yine hattee wodanaho wodhine keeshsha gatona yaa roore qarrissanno gede assitara dandiitanno. Minaanninna minaama Yihowa insara gatona yaanno garinni mimmito gatona yitannoha ikkiro kayinni, mittimmansa jawaattanno.—Mik. 7:18, 19.

12. Baxillu ‘cubbu batinye diwannohu’ hiittoonniiti?

12 Addu baxilli “soˈro mazaggawe diwodhanno.” Isinni “baxillu cubbu batinye diwanno.” (1 Qor. 13:4, 5, lekkaalliidi qaagiishsha; 1 Phe. 4:8) Wole yaattonni, baxillu heeˈrinkero meˈˈe hinge gatona yineemmoro diwossanneemmo. Yesuusi hawaariya Pheexiroosi mitto mancho meˈˈe hige gatona yaa hasiissannosiro xaˈmita, “77 higge” yiinosi. (Mat. 18:21, 22) Hatto yaasi, mittu Kiristaanchira woloota gatona yaate gawalo dino yaasiiti.—Law. 10:12. *

13. Gatona yaa giwate dooˈˈo gargadha dandiinannihu hiittoonniiti?

13 Anneeti togo yitino: “Minaanninna minaama mimmito gatona yaa giwannoha ikkiro, godowa baˈˈanninna mimmito addaxxa aguranni haˈranno; tini qolte galtete hadhote. Mimmito gatona yineemmore ikka galtete mittimma jawaachishshanno hattono kuˈu kuˈuyiwa gamba yineemmo gede assitanno.” Gatona yaa giwate dooˈˈo gargadhate, galattinannirenna kuˈu koˈoye naaddinannire ikkate woˈnaalle. Mimmito addinta galata roso assidhe. (Qol. 3:15) Kuˈu koˈoye gatona yitinannire ikkaˈne surrete salaame, mittimmanna Maganu atoote afidhinanni gede assitannoˈne.—Rom. 14:19.

AMANYOOTU HIGGE HARUNSE

14, 15. Amanyootu Higge yinanniti hiitteeti? Tini higge galtete baasa kaaˈlitannohu hiittoonniiti?

14 Wolu manni ayirrisaˈnera hasidhinanniti dihuluullissannote. Mannu hedoˈnenna simmeeteˈne misha agure ayirrise macciishshiˈnero tashshi yaannoˈne. Kayinni mannu, “Assieta asse qoˈleemmo” yaanna macciishshitine egentinoonni? Mito wote hatto yine hendanni gede assannori heeˈrannoha ikkirono, Qullaawu Maxaafi kayinni togo yaanno: “‘Isi assieta asse qoˈleemmo’ yitooti.” (Law. 24:29) Isinni Yesuusi qarra ikkanno coye roore woyyino garinni amandanni gara kulino. Amanyootu Higge yinanniti tini higge lowonta rosantinote: “Mannu assaˈnera hasidhinannire baalankare kiˈneno insara hattonni assensa.” (Luq. 6:31) Yesuusi hatto yaasi, qohinonke mancho qonke qoˈla agurre, woloota mannu ninke amadankera banxeemmo garinni amada hasiissannonke yaasiiti. Tenne higge garinni, minaanninna minaama galtensawiinni afiˈra hasidhannore galtensara assa hasiissannonsa yaate.

15 Adhantinori galtensa simmeete lashshi assitannokkiha ikkiro, mittimmansa jawaattanno. Wodiidi Afirikira heeˈrannohu mittu minaanni togo yiino: “Amanyootu Higge harunsate woˈnaalleemmo. Koffi yineemmo woti nooha ikkirono, kuˈu koˈoye ninke amandankera hasiˈneemmo garinni  amadate yaano mimmito ayirrisate lowo geeshsha sharrammeemmo.”

16. Minaanninna minaama mimmito ma assa dihasiissannonsa?

16 Galteˈne laanfe woy kiˈne baxisannoˈnekki akatasi haariimotenni nafa kayissinoonte. Adhanna adhama lamunku giddo roore wolqaataamu ayetiro, roore cance coyiˈra dandaannohu ayetiro woy roore xissiisannore coyiˈra dandaannohu ayetiro afate heewisammanni heewo ikkitinokkita qaagge. Ninke baalunku soˈnammoranna saˈne saˈne woloota koffi assinammora dandiineemmo. Hakkoyeno ikkiro, minaanni woy minaama saalfachishannore, woy xissiisanno qaale coyiˈre kuˈu koˈoye goddaasanno gede assannohu gara ikkino korkaati dino.—Lawishsha 17:27; * 31:26 nabbawi. *

17. Minaanni Amanyootu Higge harunsa dandaannohu hiittoonniiti?

17 Mitu qooxeessira minaama wolqatenni gawajja woy gana labballimmate gede assine laˈnanniha ikkirono, Qullaawu Maxaafi kayinni togo yaanno: “Rahe hanqannokki manchi wolqaataamo mancho rooreho; isonooto qeeˈlanno manchino katama horre amadanno manchinni rooranno.” (Law. 16:32) Uullate aana heeˈrino manni baalunkunni roore bayiru manchiha Yesuusi Kiristoosi lawishsha harunsine meessaneeto qeeˈlate lowo jawaante hasiissanno. Coyiˈnanni coyinni woy wolqatenni minaama gawajja labballimma diˈˈikkitino; isinni togo assanno manchi Yihowa ledo noosi fiixooma huˈnanno. Wolqaataamonna jawaata mancho ikkinohu faarsaanchu Daawiti umisi togo yiino: “Hanqa hanqena, kayinni cubbo loossinoonte. Daallasiˈnera heedhine wodaniˈnenni hedde; hattono sammi yiiyye.”—Far. 4:4.

“BAXILLE UDDIDHE”

18. Ayewoteno baxille lossiˈra hasiissannohu mayiraati?

18 Umi Qorontoosi 13:4-7 nabbawi. * Galtete mereero duuchunkunni roore hasiisannohu baxilleho. “Godowinni marara, shaqqille, shooshanqe, joongillenna cinca uddanote gede assitine uddidhe. Konne duuchankano agurranna, baxille uddidhe; korkaatuno baxillu mittimmate guuta usuraasinchooti.” (Qol. 3:12, 14) Adhantinori umisi xiqime aguranno baxille mimmitoho leellishanna mannaho yee isonooto sayise uyinohu Kiristoosi faale haˈra hasiissannonsa. Togoo baxilli heeˈriro, caacceessanno akati, kabbaade fayyimmate qarri, woxu coyi, woy balluwu ledo xaado afiˈrino qarri galte dishashshafanno.

19, 20. (a) Adhantinori galtensa jawaatanna hagiirru noota assiˈra dandiitannohu hiittoonniiti? (b) Aananno birxichira maa ronseemmo?

19 Galte seekkanno gede assiˈrate baxillu, ammanama hattono lowo sharro hasiissannoti egennantinote. Minaanninna minaama qarru kalaqamanno wote hexxo mudhantenni, albinni roore mimmitunniwa gamba yaate murciˈre kaˈˈa hasiissannonsa. Yihowaranna mimmitoho insaneeto sayise uyino minaanninna minaama, Maganohonna mimmitoho noonsa baxillinni mereeronsa kalaqamino qarra tirate kaˈˈanno; korkaatuno “baxillu horonta dibaˈˈanno.”—1 Qor. 13:8; Mat. 19:5, 6; Ibi. 13:4.

20 Hakko iso tenne ‘qarrissanno yannara’ galte jawaatanna hagiirraame assiˈra shota diˈˈikkitino. (2 Xim. 3:1) Yihowa kaaˈlonni kayinni tenne assa dandiinanni. Alamennihu maaeelu amanyootino adhamino mannira kabbaade fatana ikkanno. Aananno birxichira, minaanninna minaama galtensa jawaata ikkitanno gede assiˈra dandaanno gara laˈneemmo.

^ GUFO 1 Konniranna aante noo birxichuwara “galte” yaanno qaali, adhamino manni heeshsho kulannoho.

^ GUFO 4 Faarso 127:1: “Yihowa mine mina hoogiro, mintannori beebba daafurtanno. Yihowa katama agara hoogiro, agaraanchu beebba goxikki galanno.”

^ GUFO 5 Mekibibi 4:12: “Mittu manchi mitto gadachiro, lamunku kaaˈlante qeeltannosi. Qoleno sasu ganaasinchinni gannoonni siiwo rakke ditaˈanno.”

^ GUFO 12 Minaanninna minaama mimmito gatona yaannohanna qarransa tirate woˈnaalannoha ikkirono, lamunku giddo mittu fooriro baddalamihu galte diigate woy diiga hoogate wossaˈna dandaannota Qullaawu Maxaafi kulanno. (Mat. 19:9) ‘Maganu Baxille’ yaanno maxaafira qoola 251-253 nooha, “Qullaawu Maxaafi Adhama Diiganna Babbaxxe Heeˈra Lainohunni Mayyaanno?” yaanno birxicho lai.

^ GUFO 16 Lawishsha 17:27: “Egenno noosi manchi afoosi eemadhanno; wodancha noosihuno joogaho.”

^ GUFO 16 Lawishsha 31:26: “Ise hayyotenni coyidhanno; danchummate higgeno arrawisera no.”

^ GUFO 18 1 Qorontoosi 13:4-7: “Baxillu cincahonna shaqqadoho. Baxillu dihinaasanno. Baxillu dibooˈnanno, dinaaxxanno, gariweelo coye diassanno, umisi xiqime dihasiˈranno, dihifatamanno. Baddalo mazaggawe diwodhanno. Baxillu finqillete ledo dihagiidhanno, kayinni halaalu ledo hagiidhanno. Duuchankare dandaanno, duuchanka ammananno, duuchanka hexxanno, duuchankare cince saˈˈanno.”