Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Arfaasa 2018

Yihowa “Daafurtinorira Jaawaante Aanno”

Yihowa “Daafurtinorira Jaawaante Aanno”

2018nniha diru qummeeshsha: Yihowa ‘iso hexxitannorira wolqansa haaroonsanno.’—ISA. 40:31.

FAARSO: 3, 47

1. Tenne alamera heeˈnoommo geeshsha hiittoo qarri iillannonke? Ikkirono ammanantinoti Yihowa soqqamaasine Iso hagiirsiisa dandiitannohu hiittoonniiti? (Hanafote noo misilla lai.)

TENNE alamera heeˈnoommo geeshsha qarru iillannonketi egennantinote. Lowo roduuwanke buutote dhibbi waadannonsa. Mitu roduuwinke kayinni insa uminsa jajjabba ikkiturono geedhino fiixansa towaaxxitanno. Wolootu kayinni maatensara qawaaxxote uduunne agurina heeshshotenni heeˈrate hasiisannonsare nafa shiqisha hoogge qarrantanno. Kuni baalu qarri mitteenni mittu rodiira iillanno woti heeˈrara dandaanno. Roduuwu iillannonsa qarra dandee heeˈrate shaarantanno; tini woxensa, wolqansanna yannansa guddara dandiitanno. Ikkirono insa Maganu eino qaale seekkite ammantanno; insa albillitte woyyitino heeshsho heedhannota horo dihuluullantanno. Yihowa insa ammana laˈˈanno wote lowo geeshsha hagiidhanno!

2. Isayaasi 40:29 jawaachishshannonkehu hiittoonniiti? Hiittenne soˈro loonseemmokki gede qoropha hasiissannonke?

2 Iillinohe qarri wolqakkira aleenni ikkinohehu gede assite hedatto woti no? Togo assite hedattohu ate calla diˈˈikkootto. Qullaawu Maxaafi hundite ammanantinote Maganu soqqamaasinera hattoo hedo macciishshantinonsa woti nootta kulanno. (1 Mot. 19:4; Iyo.  7:7) Ikkirono insa hexxo mudha agurte jaawaante aannonsa gede Yihowa huuccidhino. “Daafurtinorira jaawaante aanno” Magani insa tuge diagurinonsa. (Isa. 40:29) Yannankera mite Maganu soqqamaasine qarra dandee heeˈrate shiima yanna geeshsha Yihowara soqqama agura woyyitanno yite heddanno; insa Yihowara soqqama atoote afiˈnanni gede assitanoha ikkikkinni duhaho yitinohu gedeeti. Insa Qullaawa Maxaafa nabbawa, songo haˈra hattono soqqansho fula agurtino; Sheexaanu Maganu manni hexxo mudhe togo assa agurara hasiˈranno.

3. (a) Sheexaanu qeelannonkekki gede gargadha dandiineemmohu hiittoonniiti? (b) Konni birxichira maa ronseemmo?

3 Daawuloosi ganyine ayyaanaamittete coye assineemmoha ikkiro jawaante afiˈneemmota seekke afino; hakko daafira isi tenne assinammora dihasiˈranno. Qarru batiˈriherono Yihowawiinni xeeˈrtidhooti. ‘Irkisannohenna kaajjishannohe’ Maganiwa albinni roore shiqi. (1 Phe. 5:10; Yai. 4:8) Konni birxichira Maganoho diinaggaambe soqqammeemmokki gede guficho ikkankera dandaannoha lame coye laˈneemmo, hattono Qullaawu Maxaafi biddishsha harunsanke tenne qeelate kaaˈlitannonkehu hiittoonniitiro ronseemmo. Balanxe hanni Isayaasi 40:26-31 kulloonnita Yihowara ninke jawaachishate noosi wolqa laˈno.

YIHOWA ISO HEXXITANNORIRA WOLQANSA HAAROONSANNO

4. Isayaasi 40:26 nni maa ronseemmo?

4 Isayaasi 40:26 nabbawi. Kalqete alame giddo noo beeddahe kiira dandaanno manchi dino. Sayinsete fullahaano Milki Weyi yinannite ninke gaalaakse giddo calla 400 biliyoone meddi yitanno beeddahe noota kultanno. Yihowa kayinni mitte mittente beeddakkora suˈma fushshino. Ninke tennenni maa ronseemmo? Yihowa heeshsho nookki kalaqama seekke afinoha ikkiro, umikki fajjonni soqqantanni noottohu ate daafira hedannota huluullantooti. (Far. 19:1, 3, 14) Anninke Yihowa ninke seekke afino. Uminke “dananchi baalu nafa kiirreenna no.” (Mat. 10:30) Qoleno faarsaasinchu Yihowa “keeraano towaatanno” yee coyiˈrino. (Far. 37:18) Ee, isi iillannohe qarra baala afino, hattono iillannohe qarra baala dandiite saˈˈatto gede jawaante aannohe.

5. Yihowa ninke jawaachishate wolqa noosita ammana dandiineemmohu mayiraati?

5 Isayaasi 40:28 nabbawi. Yihowara taalle nookki wolqa noosi. Hanni lawishshaho, Maganu arrishshote mageeshshi wolqa uyinoro hendo. Deevidi Boodaanisi yinannihu sayinsete fullahaanchi togo yiino: “Arrishshote giddonni mittu sokondi giddo calla fultanno wolqa lowo biliyoone ikkannohu atomete bombi afiˈrino wolqa ledo taalote.” Wolu fullahaanchi qole “Arrishshote giddonni mittu sokondinni calla fultanno wolqa mannu ooso baala 200,000 diri geeshsha heeˈrate hasiissannonsa wolqa afiˈrate ikkitannote” yiino. Arrishshote kageeshshi wolqa uyino Magani, ninke qarra dandiine heeˈneemmo gede jawaante diaannonke?

6. Yesuusi qambari shotaho yineemmohu mayiraati? Tenne afanke kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

6 Isayaasi 40:29 nabbawi. Yihowara soqqama lowo geeshsha hagiirsiissanno. Yesuusi rosaanosira “Qambaraˈya qotiˈnera dukke” yii gedensaanni “Lubboˈnerano fooliishsho afidhinanni. Qambariˈya diayirranno; duhiˈyano shotaho” yiinonsa. (Mat. 11:28-30) Yesuusi yiinori halaaleho! Mito wote songote gambooshshe haˈneemmonna soqqansho fulleemmo wote daafursankera dandaanno. Ikkollana songo woy soqqansho haˈne hingeemmo wote jawaante afiˈneemmo; tini iillannonke qarra dandee heeˈrate kaaˈlitannonke. Ee, Yesuusi qambari ayirrannoha diˈˈikkino!

7. Maatewoosi 11:28-30 noo qummeeshshi halaale ikkinota leellishanno woˈnaalsha kuli.

 7 Keela yinanni rodoo kirooniki fatiigi siyindireemi yinannihu wolqa shaqqishanno dhibbi, quwa saˈino yaaddonna umu damuume waadannose. Konninni kainohunni ise mito wote songote gambooshshe haˈra didandiitanno. Mitto barra ise songote gambooshshe ikkituta ikkite hadhe higgu gedensaanni togo yitino: “Hakko barra shiqqino lallawo hexxo mudhate daafira kultannote. Lallawo shiqishi rodii jawaachishannonna wolootaho hedannota leellishanno garinni shiqishino daafira hindiiddo daggue. Gambooshshunniwa shiqqino lallawo anera shiqqinohu gede asse hedumma.” Ise gambooshshe ikkituta ikkite haˈrasenni lowo geeshsha hagiidhitino.

8, 9. Soqqamaasinchu Phaawuloosi ‘wolqa afiˈreemmohu wolqiweeleemmo woyiteeti’ yaasi mayyaate?

8 Isayaasi 40:30 nabbawi. Aye geeshshi dandoo heedhunkerono, uminke wolqanni assine anfeemmori shiimareetilla. Ninke baalunku tenne huwata hasiissannonke. Soqqaamaasinchu Phaawuloosira duucha dandoo noosiha ikkirono, isi hasiˈranno coye baala umisi wolqanni assa didandiino. Isi yaachishinosire Maganoho kuˈli gedensaanni, Yihowa togo yiinosi: “Ane wolqa guutte leeltannohu ate wolqiweelle [aanaati].” Phaawuloosira tini mayyaatero leeltinosi. Isi ‘Wolqa afiˈreemmohu wolqiweeleemmo woyiteeti’ yiino. (2 Qor. 12:7-10) Phaawuloosi togo yaasi mayyaate?

9 Phaawuloosi umisi wolqanni assannori shiimare ikkinota buuxino. Maganunnihu qullaawu ayyaani Phaawuloosira noosikki wolqa uyinosi. Qoleno, Maganu ayyaani Phaawuloosi umisi wolqanni asse dandaannokkire assanno gede kaaˈlinosi. Yihowa ninkerano togoo wolqa aannonke. Yihowa ayyaanasi aannonke wote wolqa afiˈneemmo.

10. Yihowa Daawiti iillinosi qarra dandee saˈˈanno gede kaaˈlinosihu hiittoonniiti?

10 Faarsaasinchu Daawiti Maganu ayyaani kaaˈlinosita buuxino. Isi togo yee faarsino: “Ate wolqanni baarigaarraˈya qeeleemmo; ate Maganiˈyanni qiisho tayise eˈˈeemmo.” (Far. 18:29) Qiisho ikkinohu yaano uminke wolqanni ‘tayinse’ saˈneemmokki qarri iillannonke wote Maganinke kaaˈlo hasiissannonke.

11. Qullaawu ayyaani qarra dandiine saˈneemmo gede kaaˈlannonkehu hiittoonniitiro xawisi.

11 Isayaasi 40:31 nabbawi. Allamurchu iima hige buuwannohunna seeda yanna buuwanni keeshshannohu umisi wolqanni calla diˈˈikkino. Allamurcho iibbado ayyare iima hige buuwanno gedenna wolqasi gooffannokki gede kaaˈlitannosi. Konnira hexxo mudhatto gede assannohe coyi iillannohe wote allamurcho qaagi. Yihowa ‘qullaawu ayyaanisinni’ jawaachishannohe gede huuccatto assiˈri. (Yoh. 14:26) Qullaawu ayyaani kaaˈlo hasiissannonke yanna baalantera huucciˈra dandiineemmo. Hakko iso songote giddo roduuwinke ledo coyi kawa kaˈaa higannonke wote Maganu kaaˈlo hasiissannonke. Kayinni togoori kalaqamannohu mayiraati?

12, 13. (a) Kiristaanaho coyi kawa kaˈaa higansara dandaannohu mayiraati? (b) Yooseefi xagge Yihowa daafira maa rosiissannonke?

12 Guuntete xeˈne noonkere ikkinoommo daafira mereeronke koffi assanno coyi kalaqamara dandaanno. Ikkollana wolu fonqolinte gede roduuwinke mereero coyi kawa kaˈaanni higannonke wote, tini Yihowara ammanammoommotanna teˈee leellishate kaaˈlitannonke. Hiittoonni? Roduuwinke guuntete xeˈne noonsare ikkiturono Yihowa baxannonsa; ninkeno roduuwanke banxenna insa ledo sumuu yine loonse Yihowara ammanammoommota leellisha dandiineemmo.

Yihowa Yooseefi tuge diagurinosi; ateno ditugannohe (Gufo 13 lai)

13 Yooseefi xagge Yihowa soqqamaanosira fonqolu iillannonsata hoolannokkita leellishshanno. Yooseefi wedellichu heeˈreenna  roduuwisi hinaassinosi daafira borojjicho assite hirtinosi; hakkunni gedensaanni Gibitse haaˈne haˈnoonnisi. (Kal. 37:28) Yihowa jaalasinna keeraancho soqqamaasinchosi Yooseefi assinoonnita lainotinna iillitinosi gawajjo daafira dadillinoti dihuluullissannote. Ikkollana Yihowa togoori iillannosikki gede diassino. Gedensaanni, Yooseefi Phoxifaari galte seyaatara woˈnaalino yine usuru minira eessinoonnisi; tenne yannarano Yihowa Yooseefi usuru minira eeessinannita dihoolino. Kayinni Maganu Yooseefi jeefote geeshsha sammi yee lainoni? Dilaino; hatteentenni Yihowa “ledosi noo daafira, [Yooseefira] assannori baalu qiniisi.”—Kal. 39:21-23.

14. ‘Hanqa agurrummoro’ mayi horo afiˈneemmo?

14 Hanni wole lawishsha laˈno. Maganu jaala Daawiti mannu beebba assiˈrinosi. Ikkollana isi tennera hanqe Yihowawiinni difafino. Hatteentenni togo yee borreessino: “Ateno bunshete giddora eessannohena, fooggaltooti; hanqonna giirama aguri.” (Far. 37:8) Hanqo “agura” hasiissannonkehu qaru korkaati Yihowa lawishsha harunsa hasiˈneemmo daafiraati; isi “cubbinke deerrinni diqorichishannonke.” (Far. 103:10) ‘Hanqa agurrummoro’ afiˈneemmoti wole horono no. Hanqu mundee huffanno gedenna foolate qarri amadanno gede assanno. Qoleno hanqa afalenna efeleqqo gawajjitara dandiitanno; hattono afaliitu dhibba abbitanno. Hanqineemmo wote garunni heda didandiineemmo. Hanqine heeˈne coyiˈneemmori woy assineemmori woloota koffi assara dandaanno; tini qolte quwa saˈino yaaddo amaddannonke gede assitara dandiitanno. Qullaawu Maxaafi “wodanu keeraanchimma mannimmate heeshsho uyitanno” yaanno. (Law. 14:30) Koffi yinoommo rodiinke ledo araaramme salaame kalaqa dandiineemmohu hiittoonniiti? Qullaawu Maxaafi amaale harunsine tenne assa dandiineemmo.

AMMANATE RODIINKE KOFFI ASSANNONKE WOTE

15, 16. Koffi assinonke rodiinke ledo araaramate maa assa dandiineemmo?

15 Efesooni Sokka 4:26 nabbawi. Yihowa Farciˈraasincho ikkinokki manni hanqisannore coyiˈranno woy assanno wote, tini dhagge ikka hooggankera dandiitanno. Ikkollana ammanate rodiinke woy maatenke miili koffi assannonke wote lowo geeshsha xissiisiˈnammora dandiineemmo. Iillitinonke xisso hawa qarralla ikkitunke? Koma amande lowo diro keeshshineemmonso, Qullaawu Maxaafi amaale harunsine hakkawontenni rodiinke ledo araaramate sharrammeemmo? Rodiinke ledo seeda yanna hasaawa hoongummoro, tini araarama woy mereeronke salaame kalaqa roore qarra ikkitanni hadhannonke gede assitara dandiitanno.

16 Hanni rodiikki koffi asseennahe hattenne heda aguroottokkihu gede assite hedi.  Rodiikki ledo araaramate maa assa hasiissannohe? Umihunni Yihowa kaaˈlannohe gede giddokkinni huucciˈri. Rodiikki ledo hasaabbinanni gede kaaˈlahera huucciˈri. Isi Yihowa jaala ikkinota deˈooti. (Far. 25:14) Yihowa baxannosi. Yihowa jaallasi shaqqillunni amadanno, ninkeno hatto assinammora hasiˈranno. (Law. 15:23; Mat. 7:12; Qol. 4:6) Hakkiinni aanchite isiwa marittoro mayyaattoro hedi. Rodiikki ate afanni heeˈre koffi assinohehu gede assite heddooti; hatteentenni kalaqamino coyi soˈro ikkinota hedi. Hattono atino soˈroottori heerara dandaannota deˈooti. Hakkunni gedensaanni rodiikkira “Bero lowo geeshsha hanqe noommo, hatte giddo ati coyishiishittoeta . . . ” yite hanafa dandaatto. Togo assitto gedensaannino coyi ati hedootto gede ikka hoogiro, rodiikki ledo araaramattota wole injo hasiˈri. Hatte yannara rodookki Yihowa maassiˈranno gede huuccatto assi. Maganu rodiikkite dancha akatta aana illachishatto gede kaaˈlahera huucciˈri. Yihowa assattore baala maassiˈre Maganu jaala ikkinohu rodiikki ledo araaramatto gede kaaˈlannoheta huluullantooti.

ALBA LOONSOOMMO SOˈRO QULLI YITANNI QARRISSANNONKEHA IKKIRO

17. Cubbo loonsummoro Yihowa kaaˈlannonkehu hiittoonniiti? Yihowa aannonke kaaˈlo adha hasiissannonkehu mayiraati?

17 Mitootu shota ikkinokki cubbo loossino daafira Yihowara soqqama didandiineemmo yite heddanno. Meessaneeto bushiisha salaamenkenna hagiirrenke huntara hattono wolqanke guddara dandiitanno. Moote Daawiti isonooto bushiishanni togo yiino: “Cubboˈya ifaaxxoommokki [woy, kuˈloommokki] yannara, woˈma woyite wiˈlummo; miqqaˈyano daaqque. Kaaliiqaˈya hashshanna barra hanqikki aanaˈya noo daafira arru mooshshino haqqe gede jawaanteˈya coˈo yite gooffu.” Daawiti Maganu soqqamaasinesi assitara hasiˈrannore assino. Daawiti lede togo yiino: “Hakkunni gedensaanni, cubboˈya atera egensiisate murciˈroommo. Atino cubboˈya baala agurootto.” (Far. 32:3-5) Shota ikkinokki cubbo loosoottoha ikkiro, Yihowa kaaˈlahera qixxaawe no. Kayinni songote widoonni qixxeessino qixxaawo horoonsiˈra hasiissannohe. (Law. 24:16; Yai. 5:13-15) Hegere heeshsho afiˈrattohu togo assittoro ikkino daafira, techo gaˈa yiittokki tenne assi! Ikkollana cubbo loosse maaro eitto gedensaannino loosootto soˈronni ateneeto bushiishshanni qarramattohalla ikki?

18. Phaawuloosi lawishshi cubbo loosse gabbitannore kaaˈlannonsahu hiittoonniiti?

18 Soqqamaasinchu Phaawuloosi alba loosino soˈronni baasa yaadino yanna no. Isi togo yiino: “Ani soqqamaasine duuchantera woriidiho. Maganu beetekiristaane [“songo,” NW] qarrisanni heeˈroommo daafira, soqqamaasincho ikke woshshamate diˈˈikkoommoho.” Ikkollana isi “Maganu eltonni xa noommo gedeeha ikkoommo” yiino. (1 Qor. 15:9, 10) Phaawuloosi alba soˈro loosinoha ikkirono, Yihowa soqqamaasinchosi ikkanno gede assino; hattono Isi hiittoo manchootiro huwatanno gede kaaˈlinosi. Atino cubbo loosse gaabbite Yihowaranna hasiisannoha ikkiro songote cimeeyyera kulattoha ikkiro Yihowa cubbokki maarannohe. Yihowa maarannoheta amanni, hattono maarosi adhi.—Isa. 55:6, 7.

19. Tayixehu diru qummeeshshi mayyaanno? Kuni qummeeshshi malinoho yineemmohu mayiraati?

19 Goofimarchu roore gambisanno wote, tenne alamera qarru batiˈranni haˈrannoti egennantinote. Ikkollana “Daafurtinorira jawaante, . . . dhukiweeltinorira wolqa ledanno” Magani iillannohe qarra cincite saˈˈatto gede kaaˈlannohe. (Isa. 40:29; Far. 55:22; 68:19) Gambooshshu Addaraashe haˈnummo kiiro, 2018nnihu diru qummeeshshi tenne lowo geeshsha kaaˈlitannonke hedo hiincineemmo gede kaaˈlannonke. Qummeeshshu togo yaanno: Yihowa ‘iso hexxitannorira wolqansa haaroonsanno.’Isa. 40:31.