Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Afoo doodhi Sidaamu Afoo

Qaagooshshu Ayyaani Maganu Manni Mereero Mittimma Heedhanno Gede Assanno

Qaagooshshu Ayyaani Maganu Manni Mereero Mittimma Heedhanno Gede Assanno

“Maganu manni . . . mitteenni heeˈriro, lowo geeshsha danchahonna hagiirsiisannoho.”—FAR. 133:1.

FAARSO: 18, 14

1, 2. Alamete doyichora 2018nni mannu hiikkonne ayyaana ayirrisate gamba yaanno? Kuni ayyaani baxxinoho yineemmohu mayiraati? (Hanafote noo misile lai.)

BADHEESSA 31, 2018nni arrishsho ea hanaffanno wote, Yihowa Farciˈraasinenna hasatto noonsahu wolu batinyu manni Mootichu Hurbaate ayirrisate gamba yaanno. Arrishsho eˈanno wote, lowo miliyoone ikkanno manni Kiristoosi Reyo Qaagooshshe ayirrisanno. Diru kiiro ayirrinsannihu kuni Ayyaani uullate aanna assinannihu wolu coyi baalunni roore mittimma heedhanno gede assannoho!

2 Yihowanna Yesuusi alamete doyichora lowo miliyoone ikkanno manni konne baxxino ayyaana ayirrisanna laˈanno woyite mageeshshi geeshsha hagiidhitannoro hanni hedi. Qullaawu Maxaafi, addi addi afoo coyiˈrannohu ‘ayino kiire dandaannokkihu lowo manni gosa baalatenninna gare baalatenni’ daye qoonqonsa naggi asse “Gato ayirradu barcimira ofollino Maganitenna, Geˈrechunnite” yee coyiˈrannota balaxe kulino. (Aju. 7:9, 10) Ee, diru kiiro ayirrinsannihu  Qaagooshshu Ayyaani Yihowanna Yesuusa guwisiˈneemmo faro fanannonke!

3. Konni birxichira hiikkuri xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo?

3 Konni birxichira aante noo xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo. (1) Qaagooshshu Ayyaanira qixxaawanna konni ayyaaninni horo afiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? (2) Qaagooshshu Ayyaani Maganu manni mereero mittimma heedhanno gede assannohu hiittoonniiti? (3) Ninke mittimma heedhanno gede kaaˈla dandiineemmohu hiittoonniiti? (4) Jeefonniha Qaagooshshu Ayyaana ayirrinseemmohu mamarooti?

QAAGOOSHSHU AYYAANIRA QIXXAAWANNA KONNI AYYAANINNI HORO AFIˈRA DANDIINANNI GARA

4. Qaagooshshu Ayyaana hosa hoogate sharrama hasiissannonkehu mayiraati?

4 Qaagooshshu Ayyaana haˈnummoro afiˈneemmo horo hiince. Songote gambooshshi magansiˈranke kifile ikkinota habbinoonte. Yihowanna Yesuusi konne baxxino Ayyaana ayirrisate sharrantannore laˈanno. Fayyimmate woy wolu shota ikkinokki qarri iilla hooginke geeshsha Qaagooshshu Ayyaana hosa dihasiissannonke; hatto ikkiro Yesuusinna Yihowa hagiidhitanno. Assootinkenni gambooshshe naandeemmota leellinsheemmoha ikkiro, Yihowa suˈmanke ‘maxaafisira borreessanno;’ konni “heeshshote maxaafira” suˈmansa borreessinoonni manni hegere heeshsho afiˈranno.—Mil. 3:16; Aju. 20:15.

5. Qaagooshshu Ayyaanira albaanni noo barruwa giddo ‘ammananke’ layiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

5 Qaagooshshu Ayyaanira albaanni noo barruwa giddo, huuccatto assiˈne Yihowa ledo noonke jaaloomi mageeshshihoro layiˈra dandiineemmo. (2 Qorontoosi 13:5 nabbawi.) Hatto assa dandiineemmohu hiittoonniiti? ‘Ammanatenni kaajjine heeˈnoommoronna teˈee’ fonqolle layiˈra hasiissannonke. Tenne afate ninkeneeto aante noo xaˈmuwa xaˈma dandiineemmo: ‘Yihowa fajjosi wonshate horoonsiˈrannoti tenne dirijjite calla ikkitinota ammaneemmo? Mannaho Maganu Mangisteha dancha duduwo duduwatenna rosiisate danduummore baala assanni noommo? Asseemmori heeˈneemmohu goofimarchu barra ikkinotanna Sheexaanu gashshooti baˈˈanno yanna iillitinota ammaneemmota leellishannoho? Yihowaranna Yesuusira nooe ammana, heeshshoˈya Maganoho sayise uummo wote nooe geeshshite?’ (Mat. 24:14; 2 Xim. 3:1; Ibi. 3:14) Kuri xaˈmuwa hiincanke, ninkeneeto fonqole layiˈrate kaaˈlitannonke.

6. (a) Hegere heeshsho afiˈrate maa assa hasiissanno? (b) Mittu cimeessi Qaagooshshu Ayyaanira qixxaawate diru kiiro maa assanno? Atino Qaagooshshu Ayyaanira qixxaawa dandaattohu hiittoonniiti?

6 Qaagooshshu Ayyaani hasiisannoha ikkinota leellishshanno qummeeshshuwa nabbabbine hiince. (Yohaannisi 3:16; 17:3 nabbawi.) Hegere heeshsho afiˈrate, Yihowa ‘afanna’ mitto Beettosi Yesuusa ‘ammana’ hasiissanno. Qaagooshshu Ayyaanira qixxaawate, Yihowawanna Yesuusiwa shiqate kaaˈlannohe birxicho doorte xiinxalla dandaatto. Hanni mittu cimeessa ikke soqqamanni lowo diro keeshshino rodii assannore laˈno. Isi Qaagooshshu Ayyaani daafiranna Yihowanna Yesuusi leellishshinonke baxilli daafira kultannota Agarooshshu Shaera fultino birxichuwa doore gamba assanni keeshshino. Isi Qaagooshshu Ayyaanira albaanni noo lamala giddo kuri birxichiwa wirro nabbawanno, hattono konne Ayyaanna ayirrisa hasiissannohu mayiraatiro hiincanno. Isi tenne hajore kulanno birxicho afiˈranno woyite, alba gamba asse wodhinotera aanaho lexxanno. Kuni cimeessi, kuri birxichuwa wirro nabbawanna hiinca, hattono Qaagooshshu Ayyaanita Qullaawu Maxaafi niwaawe hiinca haaro roso rosate kaaˈlitannota huwatino. Baalunkunni roore diru kiiro isi tenne assanno wote Yihowaranna Yesuusira noosi baxilli lexxannota huwatino. Atino hatto assattoha ikkiro, Yihowaranna Yesuusira noohe baxilli  lexxanno, hattono Qaagooshshu Ayyaaninni roore horo afiˈratto.

QAAGOOSHSHU AYYAANI MAGANU MANNI MEREERO MITTIMMA HEEDHANNO GEDE ASSANNO

7. (a) Yesuusi umo Mootichu Hurbaate ayirrinsi hashsha mayyee huucciˈrino? (b) Yihowa Yesuusi huuccatto macciishshinota leellishannori maati?

7 Mite yine Mootichu Hurbaate ayirrisa hananfi hashsha, Yesuusi Yihowanna isi mereero noo gedee mittimma harunsaanosi mereerono heedhanno gede huuccatto assino. (Yohaannisi 17:20, 21 nabbawi.) Yihowa Beettisi huucciˈrino huuccatto macciishshino; korkaatuno xaa yannara Yihowa Beettosi soyinota ammanannohu lowo miliyoone ikkanno manni no. Maganu soqqamaano assidhannohu wolu gambooshshinte gede, Qaagooshshu Ayyaanino Yihowa Farciˈraasine mereero mittimma noota leellishanno. Hakko barra alamete doyichora addi addi gaˈrenni dayinohu babbaxxino dani noonsa manni gamba yaanno. Mitu qooxeessiˈra, addi addi sirchinni dayino manni magansiˈrate gamba yaa rosantinota diˈˈikkino; togoo gambooshshe isinni gibbannori no. Yihowanna Yesuusi kayinni Maganu manni mereero noo mittimma naaddanno!

8. Yihowa mannisi mitto ikkannota leellishate Hiziqeelira maa assanno gede kulinosi?

8 Yihowa daga mereero togoo mittimma heeˈrase dhagge diˈˈikkitannonke. Korkaatuno Yihowa mannisi mereero mittimma heedhannota balaxe coyiˈrino. Hanni Maganu masaalaanchu Hiziqeelira kulino sokka hedi; Isi “Yihudu gashshoote” nna “Israeelete gashshoote” yitannota lame siqqo mittowa gamba assanno gede kulinosi. (Hiziqeeli 37:15-17 nabbawi.) Maaja 2016nnite Agarooshshu Shaera fulinohu “Nabbawaano Xaˈmitanno Xaˈmo” yaanno birxichira togo yitanno hedo no: “Yihowa, masaalaanchu Hiziqeeli Israeele Hexxote Gobba higgu gedensaanni mitte daga ikkitannota kultanno sokka masaalanno gede assino. Hatti masaalo goofimarchu yannara heeˈrannohu Maganu mannino mitto ikkannota leellishshanno.”

9. Diru kiiro Qaagooshshu Ayyaana ayirrinsanni wote Hiziqeeli masaalotenni kulino mittimma xabbe leeltannohu hiittoonniiti?

9 Yihowa 1919nni kayise, “Yihudu gashshoote” yine borreessini siqqo yaano buuramaasine wirro mitto ikkitanno gede assino. Hakkiinni “Israeelete siqqo” yiniri yaano uullate aana heeˈrate hexxo noonsari, buurantinori ledo “mitte hoshsha” ikkitino. (Yoh. 10:16; Zak. 8:23) Yihowa tenne lamenta siqqo xaadise mitte asse amadate qaale eino. (Hiz. 37:19) Yannankera tini lamenti gaamo mitte Moote hunda heedhe mitteenni soqqantanni no; tini Moote “soqqamaanchoˈya Daawiti” yine masaalotenni kulliho Yesuusa Kiristoosaati. (Hiz. 37:24, 25) Uullate aana gate noohu buuramino Kiristaani, diru kiiro “wolu geˈreewi” ledo Kiristoosi Reyo Qaagooshshe ayirrisate gamba yaanno yannara, Hiziqeeli maxaafira kulloonni mittimma xabbe leeltanno! Ikkina, ninke Maganu manni mereero noo mittimma baˈannokki gede kaaˈla dandiineemmohu hiittoonniiti?

MITTIMMA HEEDHANNO GEDE KAAˈLA DANDIINEEMMO GARA

10. Maganu manni mereero mittimma heedhanno gede kaaˈla dandiineemmohu hiittoonniiti?

10 Maganu manni mereero mittimma heedhanno gede kaaˈla dandiineemmo doogga giddo mitte umonke heeshshi assate. Yesuusi uullate aana noo yannara, rosaanosi umonsa heeshshi assitanno gede amaalinonsa. (Mat. 23:12) Umonke heeshshi assineemmoha ikkiro, alamete manni gede umonke gotti diassineemmo. Hatteentenni umonke heeshshi assineemmore ikkanke, Maganu manni mereero albisa ikkite soqqantannorira hajajammeemmo gede assitannonke; tini qolte songote giddo mittimma heedhanno gede kaaˈlitanno. Baalunkunni roore umonke heeshshi assineemmoha ikkiro Maganu hagiidhanno; isi  ‘booˈnaleeyye giwanno; jooguulleho kayinni elto aanno.’—1 Phe. 5:5.

11. Qaagooshshu Ayyaaniwa shiqanno timinna woyine afidhino tiro hiincanke mittimma heedhannonke gede kaaˈlitannohu hiittoonniiti?

11 Mittimma heedhanno gede kaaˈla dandiineemmoti layinki doogo, Qaagooshshu Ayyaaniwa shiqanno timinna woyine mayi tiro afidhinoro hiincate. Roorenkanni Qaagooshshu Ayyaana ayirrinsanni hashsha shiishinokki timinna duume woyine afidhino tiro seekkitine hedde. (1 Qor. 11:23-25) Timu Yesuusi kakkalo asse shiqishinoha cubbu nookki maala riqiwanno; woyine kayinni duˈnantino mundeesi riqibbanno. Ikkollana timunna woyine afidhino tiro huwata calla diguddanno. Wolurino qaaga hasiissannonkeri no; Maganu Beettosi ninkera oye baxillesi leellishinonke; Yesuusino umisi fajjonni ninkera heeshshosi sayise oye baxille leellishinonke; insa leellishshinonke gedee baxille leellishankera dandaannohu mittuno dino. Yihowanna Yesuusi baxille leellishshinonke daafira, ninkeno insa banxeemmota leellisha hasiissannonke. Yihowara noonke baxilli ninke baalunku mereero mittimma heedhanno gede assanno.

Gatona yineemmoha ikkiro mittimma heedhanno gede assineemmo (Gufo 12, 13 lai)

12. Yesuusi mitte mootenna borojjichisi daafira coyiˈrino lawishshi, Yihowa wolootaho gatona yinammora hasiˈrannota leellishannohu hiittoonniiti?

12 Mittimma heedhanno gede kaaˈla dandiineemmoti sayikki doogo wolootaho mulla gatona yaate. Koffi assitinonkere gatona yineemmoha ikkiro, Kiristoosite wodote kakkalo widoonni cubbinkera afiˈnoommo maaro naandeemmota leellinsheemmo. Yesuusi Maatewoosi 18:23-34 aana coyiˈrino lawishsha qaagge. Kiˈneneeto togo yite xaˈme: ‘Yesuusi rosiisinore harunseemmo? Ammanate roduuwiˈyara cincate akata leellisheemmo? Insa koffi assitinoehu mayiraatiro huwatate woˈnaaleemmo? Koffi assitinoere gatona yaate qixxaawoommoho?’ Guuntete xeˈne noonkere ikkinoommo daafira, koffi assitinonkere gatona yaa qarra ikkitannonke woti heeˈrara dandaanno. Ikkirono, Yesuusi coyiˈrino lawishshi Yihowa maa assinammora hasiˈrannoro leellishanno. (Maatewoosi 18:35 nabbawi.) Yesuusi, roduuwinke maaro xaˈmidhanno wote gatona yineemmonsakkiha ikkiro, Yihowano ninke cubbo gatona yaannokkita xawisino. Kuni shotinse laˈnanni coye diˈˈikkino! Yesuusi rosiisinonke garinni wolootaho gatona  yineemmoha ikkiro, mereeronke noo mittimma baˈannokki gede kaaˈlineemmo.

13. Salaame banxeemmore ikkanke mittimma heedhanno gede assitannohu hiittoonniiti?

13 Wolootaho gatona yaanke, salaame banxeemmota leellishshanno. Soqqamaasinchu Phaawuloosi ‘Maganu ayyaani aanno keerinni mittimmanke agadhate jawaata’ hasiissannonketa kulino. (Efe. 4:3) Qaagooshshu Ayyaana ayirrinsanni woggara, roorenkanni konne ayyaanna ayirrinsanni hashsha, wolootu ledo noohe aante hiittootero seekkite hedi. Ateneeto, ‘Koma amade keeshsheemmonso, salaamenna mittimma heedhanno gede assate sharrameemmo’ yite xaˈmi. Qaagooshshu Ayyaana ayirrinsanni woggara tenne xaˈmo seekke heda hasiissannonke.

14. ‘Mimmitonke baxillunni duqqine’ heeˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

14 Mittimma heedhanno gede kaaˈla dandiineemmoti shoolki doogo, Yihowanna Yesuusi gede wolootaho baxille leellishate. (1 Yoh. 4:8) “Rodooˈya ikkino daafira ikkummota ikke duqqe heeˈreemmona, baxille leellisha kayinni didandeemmo” yine heda dihasiissannonke. Togo yee heda gara diˈˈikkitino; korkaatuno Phaawuloosi, “mimmitoˈne baxillunni duqqe” yee amaalinonke. (Efe. 4:2) Phaawuloosi “mimmitoˈne duqqe” yiinoha calla ikkikkinni “mimmitoˈne baxillunni duqqe” yiinota deˈooti. Lamenti yaatto badooshshe afidhino. Songonke giddo Yihowa woshshe abbinohu addi addi gari manni no. (Yoh. 6:44) Yihowa insa woshshe abbinonsahu baxinonsa daafiraati. Ikkina, Yihowa baxino roduuwanke ninke baxa dihasiissannonke? Yihowa roduuwanke banxeemmo gede hajajinonke hajajo harunsa hasiissannonke.—1 Yoh. 4:20, 21.

JEEFONNIHA QAAGOOSHSHU AYYAANA AYIRRINSEEMMOHU MAMAROOTI?

15. Qaagooshshu Ayyaana jeefote ayirrinseemmo barri noota anfeemmohu hiittoonniiti?

15 Barrunni mitto barra jeefonniha Qaagooshshu Ayyaanna ayirrinseemmo. Tenne anfeemmohu hiittoonniiti? Phaawuloosi Qorontoosi Kiristaanira borreessinote umi sokka aana diru kiiro Yesuusi reyo qaagooshshe ayirrinse, “Mootichu daa geeshsha reyosire” kulleemmota coyiˈrino. (1 Qor. 11:26) Kowiicho kulloonnihu “daa” yaanno qaalinna Yesuusi goofimarchu barri daafira masaali wote coyiˈrinohu “daa” yaanno qaali mitte yannara ikkannore leellishannoho. Yesuusi albillitte daannohu bayiru qarri daafira coyiˈranni togo yiino: “Manchi Beettihu daasi malaati gordoho leellanno. Hatte yannara gobbate aana noo manni baalu wiˈlanno. Manchi Beettino wolqatenninna lowo ayirrinyinni gomichu aana daanna laˈˈanno. [Yesuusi] xurumba lowo geeshsha luushshitanno sokkaasine soyanno; insano shoolenka raga hadhe, gordunna gobbate qaccenni Maganu doodhinore gamba assitanno.” (Mat. 24:29-31) Yesuusi ‘Maganu doodhinore gamba assannohu’ uullate aana gatinoha buuramino Kiristaana baala iimira haaˈranno woteeti. Kuni ikkannohu bayiru qarri hanafi gedensaanni, kayinni Armaagedooni oli hanafara albaanniiti. Hakkunni gedensaanni, 144,000 Yesuusi ledo uullate mootoolla baala qeeltanno. (Aju. 17:12-14) Konni daafira, Yesuusi uullate aana gattino buuramaasine gamba assate ‘daara’ albaanni ayirrinsannihu Qaagooshshu Ayyaani jeefonniho.

16. Tayixeha Qaagooshshu Ayyaana haˈrate murciˈroottohu mayiraati?

16 Badheessa 31, 2018nni ayirrinsanniha Qaagooshshu Ayyaana hosa hoogate murciˈno. Qoleno Yihowa mannisi mereero noo mittimma baˈannokki gede dandiinummore baala assineemmo gede kaaˈlankera huucciˈno! (Faarso 133:1 nabbawi.) Barrunni mitto barra jeefonniha Qaagooshshu Ayyaana ayirrinseemmota deˈnoonke. Hakka geeshsha kayinni Qaagooshshu Ayyaana hosa hoogate dandiinummore baala assino, hattono konne Ayyaana ayirrinsanni yannara noo mittimma naandeemmota leellinsho.