Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Arfaasa 2018

Insaneeto Uminsa Fajjonni Shiqishshino—Madagaskaarira

Insaneeto Uminsa Fajjonni Shiqishshino—Madagaskaarira

Silviyaana yinanniti 27 diro ikkannose suwisaancho togo yitino: “Suwisaano roore hasiissannowa hadhe soqqantino jaallaˈya afidhino hagiirre macciishshummati, anino togoo hagiirre afiˈrate halchoomma. Ikkollana sabbakkannori roore hasiissannowa haˈre soqqama didandeemma yee waajjoomma.”

Aterano Silviyaana gede macciishshaminohe? Sabbakkannori roore hasiissannowa hadhe soqqamate hasidhe heedhe tenne mixo wonshiˈra dandaattokkiha lawinohe? Hatto ikkiro hexxo mudhitooti! Lowo kume ikkanno roduuwi Yihowa kaaˈlonni soqqanshonsara guficho ikkannoha babbaxxino qarra qeelte albinni roore soqqama dandiitino. Yihowa mitootaho doogo faninonsahu hiittoonniitiro afate alamete noo giddichuwa giddo halaˈlinyunni shoolkita ikkitinota Madagaskaari giddicho daaˈˈanto.

Saihu tonnu diri giddo, 70 saˈannori diinaggaabbe soqqantanno halashshaanonna suwisaano 11 gobbanni * soqqamate Madagaskaari daggino; tenne giddichora batinyu manni Qullaawa Maxaafa ayirrisanno. Qoleno hatte giddichora heedhannori batinye halashshaano Maganu Mangiste sokka tenne giddichora halaˈlitanno gede assate noo qooxeessinni wolewa hadhino. Hanni kuri giddo mitu roduuwi woˈnaalsha laˈno.

WAAJJA QEEˈLANNA HEXXO MUDHA HOOGA

Peeriininna Luwisi

Luwisinna Peeriini yinanniri 30 diro saˈˈannonsa minaanninna minaama Faransayetenni Madagaskaari haˈrino. Insa wole gobba haˈre soqqanshonsa halashshiˈranno doogo hedanni keeshshino; ikkollana Peeriini wole gobba haˈra waajjitino. Ise togo yitino: “Afoommakki gobba haˈra waajjishinoe. Maatenke, songonke, minenke, ronsoommo qooxeessanna duucha wote assineemmore agure haˈra waajjoomma. Soqqanshoˈya halashshiˈrate togoo waajja qeeˈla hasiissinoe.” Gedensaanni Peeriini waajja qeeˈliteenna 2012 Luuwisi ledo wolewa soqqamate haˈri. Ise doodhitino doorshi daafira mayi macciishshaminose? Ise togo yitino: “Hakkawarita qaageemma wote heeshshonke giddo Yihowa kaaˈlannanke laoomma; tini ammana jawaachishshannote.” Luuwisi togo yiino: “Madagaskaarira umo Qaagooshshu Ayyaana ayirrinsummo wote, Qullaawa  Maxaafa xiinxallinseemmo manni giddo tonnu konne ayyaana ayirrisate dayino!”

Kuri minaanninna minaama qarru iillinsarono soqqanshonsa agurannokki gede kaaˈlinonsari maati? Insa cinca dandaanno gede Yihowa wolqa aannonsa gede huuccatto assiˈrino. (Far. 46:1) Luuwisi togo yiino: “Yihowa huucciˈnoommo huuccatto macciishshe ‘keeresi’ uyinonke. Soqqanshonkenni afiˈneemmo hagiirri aana illachisha dandiinoommo. Qoleno Faransayete gobbara heedhanno jaallanke sokkannonke iimeelenna sokkate borro hexxo mudhineemmokki gede jawaachishshinonke.”—Fil. 4:6, 7; 2 Qor. 4:7.

Yihowa, Luwisinna Peeriini cincinotera kiisinonsa. Luwiisi togo yiino: “Birra 2014nni Faransayete Adhamino Kiristaanira Qixxaawinoha Qullaawu Maxaafi Rosi Mine * eˈne ronsummo. Kuni rosi Yihowawiinni afiˈnoommoho hambannikki aamamooshsheeti.” Kuri minaanninna minaama maassami gedensaanni wirro Madagaskaarira soqqamanno gede sonkinsata lowo geeshsha hagiidhino.

“LOWO GEESHSHA HAGIIDHINEEMMO”

Naadiyana Didiyeri

Didiyerinna Naadiini yinanni minaanninna minaama 2010nni Faransayetenni Madagaskaari haˈri wote, 50 diro saˈˈannonsareeti. Didiyeri togo yiino: “Ninke wedellu heeˈnoommo waro suwisaano ikkine soqqammoommo; gedensaanni sase ooso ille lossiˈnoommo. Insa wedella ikkituta wole gobba haˈne soqqama dandiineemmoronna teˈee hendummo.” Naadiini togo yitino: “Oosoˈyawiinni baxxe haˈra qarra ikkitinoe; ikkollana insa ‘Sabbakkannori roore hasiissannowa hadhiniro lowo geeshsha hagiidhineemmo!’ yitinonke. Insa coyidhinori wole gobba haˈne soqqammeemmo gede jawaachishinonke. Xa oosonkewiinni xeertiˈne heeˈneemmoha ikkirono silketenninna interneetete widoonni hasaambeemmo daafira tashshi yaannonke.”

Didiyerinna Naadiinira Malagasiyi Afoo rosa qarra ikkitinonsa. Naadiini muushshi yite “Ninke manni qaale ranke ronseemmokki gede wedella diˈˈikkinoommo” yite coyidhino. Ikkina kaaˈlinonsari maatiyya? Umihunni, Faransayete Afiinni massanganni songo haˈri. Yannate gedensaanni qole, Malagasiyi Afoo rosa hasiˈrino daafira konni afiinni massanganni songo harino. Naadiini togo yitino: “Sabbankanni xaandoommo manni giddo rooru Qullaawa Maxaafa xiinxalla hasiˈrannoho. Duucha wote insa mininsara marre hasaawinsoommonsa daafira galattannonke. Umi qara, mannu konni garinni macciishshannonkeha dilawinoe. Konni qooxeessiˈra suwisaancho ikke soqqamaˈyanni tashshi yiinoe. Soodo goxoommawiinni kaeemma wote wodaniˈyanni, ‘Magano galatami, techono farciˈrammaraati?’ yeemma.”

Didiyeri Malagasiyi Afoo rosa hanafi yanna qaaganno wote dhagge assiˈranno. Isi togo yiino: “Songote gambooshshe massageemmoha ikkirono, roduuwu dawaro qoltanno wote mayitannoro dileellannoe. Dawaro qoltanno wote ‘Galateemmohe’ yaalla rosoommo. Mitte rodoo dawaro qolteenna galateemmohe yuummo gedensaanni isera badheenni ofoltinori qoltino dawaro gara ikkitinokkita malaatunni kultue. Hakkawotenni  mitto rodoo garu dawaro qolanno gede xaˈmummo, isi garunni dawarino yee hexxeemmo.”

LEDONSA HEEˈRATE SUMUU YITINO

Tiyeerinna minaamasi Naadiya 2005nni mittu jawu gambooshshiwa “Maganu Ayirranno Gede Assitanno Mixo Fushshidhe” yaanno diraama laino. Ximootewoosi daafira kulannohu kuni Qullaawu Maxaafi diraami lowo geeshsha hagiirsiisinonsa; hattono sabbakkannori roore hasiissannowa hadhe soqqamate noonsa hasatto lexxitanno gede assinonsa. Tiyeerini togo yiino: “Diraamu goofita anga gannanni heeˈneenna, alba galteˈyawa hige ‘Hiikkira haˈne soqqammo?’ yee xaˈmummo. Iseno tenne daafira heddanni noota kultue.” Mulenni insa wolewa haˈre soqqamate mitore assa hanafi. Naadiya togo yitino: “Noonke uduunne baala ajinsheenna shoole borsa ikkannohu callu gatino.”

Guraanni: Naadiyanna Maariye-Madeliyeni Qiniiteenni: Tiyeeri

Insa 2006nni Madagaskaari haˈranni heeˈre soqqanshonsanni hagiirre afiˈrino. Naadiya “Hakkiicho mannu kulleemmo sokka macciishshanno gari lowo geeshsha hagiirsiisinonke” yitino.

Tiyeeriranna Naadiyara lewu agani gedensaanni mittu qarra ikkanno coyi tuncu yiinsa. Faransayete heedhannoti Naadiya ama Maariye-Madeliyeni ubbe anga hiiqqidhino hattono umo gaˈnite raantidhino. Insa Naadiya ama akkamanno dokitericha amaaˈli gedensaanni, insawa Madagaskaari dagganno gede assi. Isera hakkawaro 80 diro ikke nooseha ikkirono hadhe ledonsa heeˈrate hakkira haˈrate sumuu yitino. Ise wole gobba haˈre heeˈrate daafira mayi macciishshaminose? Togo yitino: “Haaro gobba rosa shota diˈˈikkitanno; ikkollana wolqaˈya garita ikkano hoogguro songote kaaˈla dandeemma. Oosoˈya ledo mitteenni heeˈrate assinoonni qixxaawo insa hatte giddichora soqqama agurtannokki gede kaaˈlitinonsa; tini lowo geeshsha hagiirsiissinoe.”

“YIHOWA ANGA KAAˈLITANNAE LAOOMMO”

Riyaana Tandiroyi Afiinni lallawo shiqishanni no

Riyaana 22 diro ikkannosi rodooti. Isi lophinohu Alaootira Mangoro yinanniwa aliyye Madagaskaariraati; kuni qooxeessi gibirinnu loosiˈra injaannoho. Isi dancha guma abbe kaffi yiino roso rosa hasiˈranno. Ikkollana, isi Qullaawa Maxaafa xiinxalliti hedosi soorriri. Isi togo yiino: “Layinki dirimi roso gudummo gedensaanni, Yihowara ‘Jeefote fonqolo saummoro suwisaancho ikkeemmo’ yee qaale eoommo.” Riyaana roso gudi gedensaanni eino qaale wonshino. Isi mittu suwisaanchu rodii ledo heeˈranni gama yanna umisi looso loosanni suwisaancho ikke soqqama hanafi. Riyaana togo yiino: “Heeshshoˈya giddo doodhoommo doorshi baalu giddo kuni rooreho.”

Ikkollana, Riyaana fiixi isi kaffi yiino roso rosa hasiˈrinokkihu mayiraatiro dibuuxino. Isi togo yiino: “Anniˈya, wosiiliˈyanna anniˈya laˈlama kaffi yiino roso roseemmo gede jawaachishie. Ikkollana mittu coyino suwisaancho ikkeemmokki gede guficho ikkaera dihasiˈroommo.” Mulenni Riyaana sawaakootu roore hasiisannowa haˈre soqqama hasiˈrino. Isira togoo hasatto heedhannosi gede assinosiri maati? Isi togo yiino: “Mooraano galleemmo mine hiiqqite eˈe lowo uduunne moortunke. Tini, Yesuusi ‘jiroˈne gordoho duuˈne’ yee rosiisino roso qaageemmo gede assitinoe. Konni daafira ayyaanaamittete jiro duuˈnate murciˈrummo.” (Mat. 6:19, 20) Isi heeˈranno qooxeessinni 1,300 km xeertidhe noote wodiidi qacce haˈri; hakko qooxeessira moolle batidhanno. Kuni qoqqowi Antandiroyi yinanni manni heeˈrannowaati. Isi hakka haˈrinohu mayiraati?

Mooraano mine hiiqqite eˈara mittu agani albaanni Riyaana lamu Antadiroyi mannira Qullaawa Maxaafa xiinxallisa hanafino. Isi insa afiinni mitore coyira dandiino; qoleno Antadiroyi qoqqowira Maganu Mangiste sokka iillitinokkita huwatino. Isi togo yiino: “Tandiroyi Afoo coyiˈranno manni noo qoqqowo haˈre soqqama dandeemmo gede Yihowa huucciˈrummo.”

Riyaana hakka haˈranni heeˈreenna mittu qarra ikkanno coyi tuncu yiisi. Isi hakko looso diafiˈrino. Mittu manchi, “Mannu looso hasiˈranni kiˈne qooxeessa daanni heeˈreenna ati kawira mayira dayootto?” yiinosi. Lame lamala gedensaanni Riyaana maa assummoro woyyanno yaanni hedanni gari saante noosikkiha qoqqowu gambooshshira wolewa haˈri. Gambooshshunnihu jeefote barra mittu rodii Riyaana koote kiisera mitore wori. Roduu kiisete worinori woxeho; kuni woxi Riyaana, Antandiroyi qolannosi geeshshiho; hakkiinni isi gatino woxinni geinto daddaˈla hanafino. Riyaana togo yiino: “Kaaˈlo hasiisse nooe yannara Yihowa anga kaaˈlitannae laoommo. Hakko qooxeessira Yihowa daafira macciishshate tunceenya afiˈrinokki manna kaaˈla dandoommo!” Qoleno songote giddo loonsannihu lowo loosi no. Riyaana lede togo yiino: “Lame lamala  giddo mitte hige lallawo shiqisheemmo gede assinie. Yihowa dirijjitesi widoonni qajeelsanni nooe.” Xaa yannara, Riyaana Maganu Mangiste sokka Yihowa daafira afa hasiˈrannohu Tandiroyi afoo coyiˈranno mannira sabbakanni no.

‘HALAALAANCHU MAGANI MAASSIˈRANNO’

Yihowa togo yee buuxisinonke: ‘Maasso hasiˈrannoha baala halaalaanchu Magani ani Yihowa maassiˈreemmo.’ (Isa. 65:16) Soqqanshonke halashshiˈrate guficho ikkannonke coye qeelate sharrammeemmoha ikkiro Yihowa maassiˈrannonke. Hanni konni birxichi hanafora kullita Silviyaana qaagi. Ise sabbakkannori roore hasiissannowa haˈre soqqama wolqasera aleenni ikkitinota hedde waajjitinota qaagi. Ise hatto yite heddinohu mayiraati? Ise togo yite xawissino: “Guracho lekkaˈya qiniiticho lekkaˈyanni 9 seenti meetire ajjanno. Haˈreemmahu dinanni ikkino daafira mulenni daafursannoe.”

Silviyaana (guraanni) Siyilivi Ani (qiniiteenni) Doraatiine cuuantu barra

Silviyaana 2014nni mitte songosete wedellitte suwisaancho Siyilivi Ani ledo heeˈrannowiinni 85 km xeertire noowa shiima qoqqowo haˈri. Guficho ikkannori heeˈrirono Silviyaana hasatto woˈmitino; ise lowo atoote afidhino! Ise togo yitino: “Mitto diro soqqamumma gedensaanni Qullaawa Maxaafa xiinxallisoommati Dooraatini yinanniti woradu gambooshshiwa cuuantino.”

“KAAˈLEEMMOHE”

Sabbakkannori roore hasiissannowa hadhe sabbakkinori lawishshi leellishannonte gede, soqqanshonke halashshiˈrate guficho ikkannonke coye qeelate sharrammeemmo wote, Yihowa soqqamaanosira “Ani jawaachisheemmohe, kaaˈleemmohe” yee eino qaali adda ikkinota uminke heeshshonni laˈneemmo. (Isa. 41:10) Tini Yihowa ledo noonke jaaloomi kaajjanno gede assitanno. Hattono, heeˈneemmo gobbara ikko wole gobbara meessaneeto uminke fajjonni shiqinsheemmoha ikkiro haaro alamera loonseemmohu tiokiraasete loosira qixxaambeemmo gede kaaˈlannonke. Aleenni qummi assinihu Didiyeri togo yiino: “Sabbakkannori roore hasiissannowa haˈre soqqama albillittete dancha qajeelsha afiˈnanni gede assitanno!” Wolootu haammatu roduuwi insaneeto uminsa fajjonni shiqishshe qajeeltanno yine hendeemmo!

^ GUFO 4 Roduuwu sabbakkannori roore hasiissannowa soqqamate, Kanaadunni, Cheki Rippaabilikenni, Faransayetenni, Jarmanetenni, Guwadelopetenni, Lukisemberginni, Niwu Kaledoniyunni, Siwiidinetenni, Siwizerilaandetenni, Yunayitidi Kingideminninna Ameerikunni daggino.

^ GUFO 8 Xa konne rosi mine Maganu Mangiste Sawaakooti Rosi Mine yinoonni. Wole gobbara soqqantannori woˈma yanna soqqamaano konni rosi mine ilantino gobbara woy wole gobbara insa coyidhanno afiinni eˈe rosa hasidhuro forme wonsha dandiitanno.