Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Arfaasa 2018

Yihowara Soqqantannorinna Soqqantannokkiri Mereero Noo Badooshshe Wodanche

Yihowara Soqqantannorinna Soqqantannokkiri Mereero Noo Badooshshe Wodanche

“Danchu manchira assinannisi danchummanna . . . bushu manchira iillannosi qarra manniˈya laˈˈanno.”—MIL. 3:18.

FAARSO: 127, 101

1, 2. Xaa yannara Maganu mannira mayi fonqoli iillannonsa? (Hanafote noo misilla lai.)

AKIMOOTU taraawanno dhibbi amadinonsaha batinye manna xagissanno. Insa dhiwamino manna xagissannohu kaaˈla hasidhanno daafiraati. Ikkollana, xagissanno yannara dhibbu taraawannonsakki gede qoropha hasiissannonsa. Hatteente gede, ninke giddo batinyu heeˈneemmohunna loonseemmohu Maganu baxannokki akatta noonsa manni ledooti. Konni daafira akatinsa daafannonkekki gede qorophineemmo.

2 Tenne goofimarchu barruwara amanyootu maaeelle batidhino. Soqqamaasinchu Phaawuloosi Ximootewoosira borreessinote layinki sokka aana Maganuwiinni xeertiˈrino mannira noonsa akatta qummi assino; isi goofimarchu roore gambisanno wote mannu amanyooti anganni fulanni haˈrannota coyiˈrino. (2 Ximootewoosi 3:1-5, 13 nabbawi.) Mito busha amanyoote macciishshineemmo wote bisu shorodhi yaankera dandaanno; ikkirono tini akatta ninkeno daaffankera dandiitannota qaaga hasiissannonke. (Law. 13:20) Konni birxichira goofimarchu diro heeˈranno  mannira noonsa akattanna Maganu mannira noonsa akatta mereero noo badooshshe ronseemmo. Qoleno mannu Maganu daafira rosanno gede kaaˈlineemmo wote, bushu akati daafannonkekki gede qoropha dandiineemmo gara laˈneemmo.

3. Layinki Ximootewoosi 3:2-5 aana kulloonni akatta heedhannohu ayeooraati?

3 Soqqamaasinchu Phaawuloosi ‘goofimarchu barri qarrisannoha’ ikkannota borreessino. Hakkiinni yannankera noo manni aana leeltannota 19 busha akatta qummi assino. Kowiicho qummi assinoonni akatta Roomu Sokka 1:29-31 aana kulloonnite ledo mittu garite; ikkollana Phaawuloosi Ximootewoosira borreessino sokkara qummi assino akatta giddo mite wole Giriikete Afiite Qullaawa Borro giddo dinoote. Phaawuloosi Magano hagiirsiissannokki akatta noonsari daafira coyiˈri wote, “mannu” yee hanafino. Hatto yaa kayinni baalunku mannira busha akatta noonsa yaa diˈˈikkino. Addu Kiristaanira noonsa akatta konni mannira noonsatenni baxxitinote.—Milkiyaasi 3:18 nabbawi.

NINKENEETIRA NOONKE LAO

4. Naaxxaleeyye ma garinni xawisa dandiineemmo?

4 Phaawuloosi mannu umonsanna woxe baxannoha ikkannota coyiˈri gedensaanni, naaxxaleessanna booˈnaaleessa ikkannota kulino; mittu manchira tini akatta heedhannosihu dandoosinni, xummesinni, jirosinni woy noosi ayirrinyinni wole manna roorannohu gede asse hedannoha ikkirooti. Togoo akatta noonsari, woˈmanka wote mannu naadansaranna jajansara hasidhanno. Mittu egennaami naaxxaleessu manchi “wodanisi giddo shiima kakkallanni bayicho seekkire isonooto magansiˈranno” yee borreessino. Mitootu coyidhanno garinni, naaxxate akati busha ikkino daafira, naaxxaleeyye nafa togoo manna dibaxxanno.

5. Ammanantinoti Maganu soqqamaano naaxxatenni qeelantinohu hiittoonniiti?

5 Yihowa naaxxinannita tiyyire giwanno. Isi “booˈnaaleette ille” giwanno. (Law. 6:16, 17) Naaxxa Yihowawa shinqeemmokki gede guficho ikkitannonke. (Far. 10:4) Naaxxa Daawuloosi akataati. (1 Xim. 3:6) Ammanantinoti Maganu soqqamaano nafa naaxxitino woti no. Yihudu moote Ooziya lowo diro Yihowara ammaname soqqamino. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Ooziya jawaante afiˈrihu gedensaanni hajajamannokkiha ikkino. Hajajama giwasino uwanno gede assitinosi. Hixaana giirranni uduunnichi aana hixaana giirara Qullaawu Minira eatenni Kaaliiqa Maganosi seyatino.” Moote Hiziqiyaasino shiima yanna geeshsha booˈnino woti no.—2 Dud. 26:16; 32:25, 26.

6. Daawiti naaxxanno gede assannori mayi noosi? Isi kayinni naaxxinokkihu mayiraati?

6 Mitu manni naaxxannohu xumanna maccaha ikkino daafira, muuziiqa dandaannohura, wolqa afiˈrinohura woy silxaane noonsahura ikkara dandaanno. Daawitira kuri coyibba baala noosiha ikkirono, isi heeshshosi diro woˈma umosi heeshshi asse heeˈrino. Isi Goliyaadi shiino daafira Moote Saaooli beetto uyinisita Daawiti togo yiino: “Mootete beetto adheemmohu ani ayeti? Ayiddiˈyano Israeelete giddo dianfiho?” (1 Sam. 18:18) Daawiti umosi heeshshi assanno gede kaaˈlinosiri maati? Daawiti tenne akatta, dandoonna qoosso afiˈrinohu Yihowa iso kaaˈlate umosi heeshshi assinohura ikkinota huwatino. (Far. 113:5-8) Daawiti afiˈrinoha dancha coye baala uyinosihu Yihowa ikkinota afino.—1 Qorontoosi 4:7 te ledo heewisiisi.

7. Umonke heeshshi assineemmo gede mayi kaaˈlannonke?

7 Yannankerano Yihowa soqqamaano Daawiti gede umonsa heeshshi assitanno. Yihowa kalqete alame giddo baalunkunni Rooriidiha ikkirono, umosi heeshshi assannota  afanke dhagge ikkitannonke. (Far. 18:35) Qullaawu Maxaafi togo yee amaalannonke: “Mararro, joongille, shaqqille, shooshanqenna cinca, uddanote gede assitine uddidhe.” (Qol. 3:12) Qoleno “baxillu dinaaxxanno,” hattono “dibooˈnanno.” (1 Qor. 13:4) Umonke heeshshi assineemmoha ikkiro, mannu Yihowawa shiqara dandaanno. Minaannuwu minaamuwinsa akatinni soorramara dandaannonte gede, ninke umonke heeshshi assineemmoha ikkiro, wolootu Yihowawa shiqqara dandiitanno.—1 Phe. 3:1.

WOLOOTU LEDO NOONKE AANTE

8. (a) Xaa yannara mitootu annahonna amate hajajama hooga ma garinni laˈanno? (b) Qullaawu Maxaafi ooso maa assitano gede amaalanno?

8 Phaawuloosi goofimarchu barruwa giddo heeˈranno mannira insa insanaawa heedhannonsa aante daafira coyiˈrino. Isi goofimarchu barruwara ooso iltinonsarira hajajantannokkire ikkitannota borreessino. Yannankera maxaaffate, filmetenna televizhiinete aana togoo amanyooti qarra afiˈrinokkihu gede assine shiqinshanni; ikkollana annahonna amate hajajama hooga dagoomaho xinta ikkitino maate daaffanno. Annahonna amate hajajama hooga qarra abbitannota albanni huwantoonni. Hunda Giriikete giddo annasi woy amasi gananno beetto dagoomu giddonni bonkanni; Roomu higge qolte, anna gana shaate ledo taalo ikkitinota xawissanno. Ibiraawootu Afiiti Qullaawa Borrono ikko Giriikete Afiiti Qullaawa Borro ooso annansanna amansa ayirrisa hasiissannonsata kultanno.—Ful. 20:12; Efe. 6:1-3.

9. Ooso anninsaranna amansara hajajantanno gede mayi kaaˈlannonsa?

9 Ooso, anninsanna amansa assinonsare hedansa insara hajajama gibbannokki gede kaaˈlitannonsa. Baalunku Anna ikkinohu Yihowa ooso annuwinsaranna amuuwinsara hajajantara hasiˈrannota afansa insara hajajantanno gede assitannonsa. Ooso anninsanna amansa daafira danchare coyiˈransa, darawonsa uminsa annanna ama ayirrissanno gede assitara dandiitanno. Annunna ama oosonsara kalaqamu baxille leellishshannokkiha ikkiro, ooso insara wodaninsanni hajajama qarra ikkitansara dandiitanno. Mittu qaaqqi annisinna amasi giddonni baxannosita huwatiro kayinni, fonqolu iillannosi wote nafa insa hagiirsiisate yee hajajamannonsa. Ostini yinanni beetti togo yiino: “Gara ikkinokkire asseemmo gede fonqolu iillannoe woti no. Anniˈyanna amaˈya fushshanno biddishshi ea fula hoˈlannoha diˈˈikkino; qoleno insa konne biddishsha fushshinohu mayiraatiro xawisannoe; anino hedoˈya kuleemmonsa wote macciishshannoe. Tini insara hajajameemmo gede kaaˈlitinoe. Insa anera hedannoe; tini qolte insa hagiirsiisate sharrameemmo gede assitinoe.”

10, 11. (a) Mannu mimmito baxannokkita leellishshannoti busha akatta hiikkuriiti? (b) Addu Kiristaani ayeoo nafa baxa hasiissannonsa?

10 Phaawuloosi qummi assinoti wole busha akatta goofimarchu yannara mannu mimmito baxannokkita leellishshannote. Phaawuloosi ooso ‘hajajantannokkire’ ikkitannota coyiˈri gedensaanni mannu galata afiˈrinokkiha ikkannota kulasi garankolla; korkaatuno galata afiˈrinokki manni wolootu assinonsaha dancha coye dinaadanno. Qoleno mannu ammanaminokkiha ikkannota coyiˈrino. Hattono araara baxannokkiha ikkannota kulino. Qoleno xonamaano ikkanno yiino; tini insa manna, wole agurina Magano nafa bushiishshannotanna gara ikkinokkire coyidhannota leellishshanno. Phaawuloosi mannu hemaancho ikkannota coyiˈrino; togoo manni wolootu suˈma hunannore coyiˈranno. *

11 Yannankera batinyu mannira baxillu  noonsakkiha ikkirono, Yihowa soqqamaano kayinni woloota wodaninni baxxanno. Hundinni kayisse Maganu soqqamaano togo assitanni keeshshitino. Yesuusi coyiˈrino garinni, Muse Higge Maganunni aanchine mannaho agaappe yinanni baxille leellinshanni gede kultanno. (Mat. 22:38, 39) Qoleno Yesuusi addu Kiristaana bande anfannihu baxillunni ikkinota coyirino. (Yohaannisi 13:34, 35 nabbawi.) Addu Kiristaani diinnansa nafa baxa hasiissannonsa.—Mat. 5:43, 44.

12. Yesuusi wolootaho baxille leellishinohu hiittoonniiti?

12 Yesuusi wolootaho bayira baxille leellishino. Isi mannaho Maganu Mangisteha dancha duduwo duduwanni katamunni katama haˈrino. Hattono balloota, laanshaabbinore, dhiigu amadinonsarenna macciweeloota hursino. Isi reyitinoreno kayisino. (Luq. 7:22) Yesuusi batinyu manni giwinosiha ikkirono, ninkera yee heeshshosi nafa sayise uyino. Ee, Yesuusi baxille leellishe Annisi lawishsha harunsino. Alamete doyichora nooti Yihowa Farciˈraasineno wolootaho baxille leellishshanno.

13. Baxille leellishanke wolootu Yihowawa shiqqanno gede kaaˈlitannonsahu hiittoonniiti?

13 Wolootaho leellinsheemmo baxilli mannu iimi Anninkewa shiqanno gede assanno. Lawishshaho mittu Tayilaandete heeˈranno manchi qoqqowu gambooshshiwa roduuwu mereero noo baxille lae dhagge assiˈrino. Isi qaesi higi gedensaanni lamalate giddo lame barra Qullaawa Maxaafa xiinxallinsannisi gede xaˈmirino. Isi fiixisi baalaho farciˈrino, hattono qoqqowu gambooshshe haˈrihunni lewu agani gedensaanni Gambooshshu Addaraashera Qullaawu Maxaafi niwaawe shiqishino. Ninkeno wolootaho baxille leellinsheemmoronna teˈee buuxate ninkeneeto togo yine xaˈma dandiineemmo: ‘Maateˈya, songoˈya miilla, hattono soqqamanni xaadeemmo manna kaaˈlate sharrameemmo? Woloota Yihowa laˈˈanno garinni laˈˈate woˈnaaleemmo?’

HIYYEEYYENNA WILIIˈLE

14, 15. Batinyu mannira hiikkuri busha akatta noonsa? Ikkollana mitootu soorrante biddi yitinohu hiittoonniiti?

14 Goofimarchu barra alamete noo manni leellishannoti ninke giwa hasiissannonketi  wole busha akatta no. Phaawuloosi Maganuwiinni xeertiˈrino manni danchumma giwannoha ikkannota coyirino. Qoleno togoo manni umonsa qeeˈlannokkihonna mararro afiˈrinokkiho. Hattono insa giddo mitu yiinowa hosannokkiho, woy muddamannohonna woleho hedannokkiho.

15 Batinyu saadate gedee akatta noonsa manni heeshshonsa biddi assiˈra dandiino. Qullaawu Maxaafi giddo mannu konni garinni soorramannota masaalloonni. (Isayaasi 11:6, 7 nabbawi.) Tini masaalo hiyyeeyyenna doobbiyu, wiliiˈlunna siittu ledo salaametenni heedhannota kultanno. Togoo salaame heedhinohu uullate aana Yihowa ‘egennino manni woˈmanno’ daafiraati. (Isa. 11:9) Saada Yihowa daafira rosa dandiitannokkihura, tini masaalo lawishshu garinni woˈmitannohu mannu ooso aanaati.

Qullaawu Maxaafi mannu heeshsho soorre biddi assanno! (Gufo 16 lai)

16. Mannu akatansa biddi assiˈranno gede Qullaawu Maxaafi kaaˈlannonsahu hiittoonniiti?

16 Alba hiyyeeyyete gede kaajjadda ikkino manni xa wolootu ledo salaametenni heeˈranni no. Togoo manni giddo mitu woˈnaalsha afate, jw.org aana “Qullaawu Maxaafi Mannu Heeshsho Soorre Biddi Assanno” yaano birxicho nabbawa dandaatto. Yihowa daafira rose isira soqqama hanafinohu kuni manni “Magano magansiˈrannoha lawanno; maganimmate wolqa kayinni diammananno” yini manniwiinni baxxinoho; Magano magansiˈrannoha lawanno manni heeˈranno heeshshonni tenne dileellishanno. Alba kaajjadda ikkinohu xa kayinni heeshshonsa soorriˈrino manni “Magano lawate kalaqantinota, halaalaancho, qullaawanna keeraanchimmannita haaro mannimma” uddiˈrino. (Efe. 4:23, 24) Kuni manni Maganunnire rosanni haˈranno wote Isi fushshino biddishsha harunsa hasiissannonsata huwatanno. Rossanno rosi ammantanno coye, akatansanna amanyootensa soorranno. Konni garinni soorrame biddi yaa shota diˈˈikkitino; ikkirono Maganu fajjo wonsha hasidhannore Yihowa ayyaani kaaˈlannonsa.

“HATTOO MANNIWIINNI XOOQQE”

17. Maganu giwanno akatta noonsa manni daafannonkekki gede qoropha dandiineemmohu hiittoonniiti?

17 Xaa yannara Magano magansiˈrannonna magansiˈrannokki manni mereero noo badooshshi albinni roore xawe leellino. Kiristaanu Maganoho soqqamannokki mannira noonsa akatta daffannonsakki gede qoropha hasiissannonsa. Layinki Ximootewoosi 3:2-5 aana kulloonni akatta noonsa manniwiinni xoonqeemmo gede qullaawu ayyaaninni amaalloonninke amaale harunsa hasiissannonke. Maganu giwanno akatta noonsa manniwiinni baxxine heeˈra didandiineemmo. Heeˈneemmohu, loonseemmohu woy ronseemmohu togoo manni ledo ikkara dandaanno. Ikkollana insa amanyooti daafanonkekkinna faalensa haˈneemmokki gede qoropha dandiineemmo. Qullaawa Maxaafa xiinxallinenna Yihowa magansiˈranno manniwa aanne ayyaanaamittenke kaajjishiranke tennera kaaˈlitannonke.

18. Coyiˈneemmorinna amanyootinke wolootu Yihowawa shiqqanno gede kaaˈlannohu hiittoonniiti?

18 Wolootu Yihowa affanno gede kaaˈlateno sharrama hasiissannonke. Dancha duduwo dudumbeemmo faro hasiˈno; hattono Yihowa gara ikkinore coyiˈneemmo gede kaaˈlankera huucciˈno. Wolootu Yihowa Farciˈraasine ikkanke affanno gede assa hasiissannonke. Togo assinummoro danchu amanyootinke ninkera ikkikkinni Yihowara ayirrinye abbanno. Yihowa “maalu yorto agurre umo qeeˈline, sumbetenninna ayyaanaame heeshshonni heeˈneemmo gede” qajeelsinonke. (Tit. 2:11-14) Magano hagiirsiisanno garinni heeˈneemmoha ikkiro, wolootu tenne laˈe “Maganu ledoˈne noota macciishshinoommana, ninkeno ledoˈne haˈnoni?” yitara dandiitanno.—Zak. 8:23.

^ GUFO 10 “Hemaancho” woy “suˈma hunannoha” yaano qaali Giriikete Afiinni Diyaboloosi yaannoho; Qullaawu Maxaafi giddo konne suˈma Maganu diina ikkinoha Sheexaane kulate horoonsiˈnoonni.