Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Arfaasa 2018

Addu Hagiirre Afiˈnanni Gede Assannohu Hiittoo Baxilleeti?

Addu Hagiirre Afiˈnanni Gede Assannohu Hiittoo Baxilleeti?

“Kaaliiqi [“Yihowa,” NW] Maganonsa ikkino manni baˈraaˈrinoho.”—FAR. 144:15.

FAARSO: 111, 109

1. Heeˈnoommo yanna baxxitinote yineemmohu mayiraati?

TINI heeˈneemmoti baxxitino yannaati. Qullaawu Maxaafira balanxe masaalloonni garinni, Yihowa “lowo manna . . . gosa baalatenni, gaˈre baalatenni, fiixu fiixunkunninna addi addi afoo coyiˈranno manni giddonni” gamba assanni no. Sette miliyoone saˈannoti tini “wolqaataame gosa” “hashshanna barra” Maganoho hagiirrunni soqqantanni no. (Aju. 7:9, 15; Isa. 60:22) Maganonna ammanate roduuwansa baxannohu kageeshshi manni konni albaanni heeˈre diegennino.

2. Maganuwiinni xeertiˈrino mannira hiittoo baxilli noonsa? (Hanafote noo misile lai.)

2 Qullaawu Maxaafi giddo yannankera Maganuwiinni xeertiˈrinohu umonsa calla baxanno manni heeˈrannotano masaalloonni. Soqqamaasinchu Phaawuloosi togo yee borreessino: “Goofimarchu barra . . . mannu umosi baxannoha, woxe baxannoha, . . . Maganunni roorse qiniitesi baxannoha ikkanno.” (2 Xim. 3:1-4) Umonsa baxanno manni leellishanno baxilli Kiristaanaho noonsa baxillinni baxxinoho. Umonsa baxanno manni afiˈneemmo yee hedino hagiirre diafiˈranno. Isinni togoo baxilli alamete aana umonsa baxanno manni  batiˈrannonna alame ‘qarru’ woˈminota ikkitanno gede assino.

3. Konni birxichira maa ronseemmo? Mayira?

3 Phaawuloosi umonsa calla baxanno manni batiˈrannotanna tini Kiristaanaho qarra ikkitannonsata huwatino. Konni daafira isi, gara ikkinokki baxille leellishanno manniwiinni ‘xoonqeemmo’ gede amaalinonke. (2 Xim. 3:5) Ikkollana togoo manni ledo horo dixaandeemmo yine dianfeemmo. Ikkina alamete noo mannira noonsa hedowiinni xeertiˈranna baxillu Magano ikkinoha Yihowa hagiirsiisa dandiineemmohu hiittoonniiti? Konninni aanchine Magano hagiirsiisanno baxillinna 2 Ximootewoosi 3:2-4 aana kulloonni baxilli mereero noo badooshshe laˈneemmo. Togo assanke, addu baxille leellinshanni heeˈnoommoronna teˈee buuxiratenna addu hagiirre afiˈnanni gede assanno baxille leellisha dandiineemmo gara afate kaaˈlitannonke.

MAGANONSO UMOˈNE BAXXINANNI?

4. Uminkera quwa sainokki baxille leellisha soˈro diˈˈikkitino yineemmohu mayiraati?

4 Soqqamaasinchu Phaawuloosi ayyaanunni “mannu umonsa baxannoha . . . ikkanno” yee borreessino. Umonke baxa soˈroteni? Disoˈrote; quwa saˈnummokki ninkeneeto baxa bunshe diafidhino, qoleno togo assa hasiissannote. Yihowa kalaqinonkehu konni garinniiti. Yesuusi “Manna baala umikki gede assite baxi” yiino. (Maq. 12:31) Ninkeneeto baxa hoongummoro, wole manna baxa didandiineemmo. Qullaawu Maxaafi lede togo yaanno: “Minaannuwuno uminsa manninate baxxanno garinni, mininsa amuuwano baxa hasiissannonsa. Minaamasi baxannohu umosi baxannoho. . . . Mannimmasi itisannotanna towatannota ikkinnina, mannimmasi giwannohu horonta dino.” (Efe. 5:28, 29) Konni daafira uminkera quwa sainokki baxille leellisha soˈro diˈˈikkitino.

5. Quwa sae umonsa baxanno manna ma garinni xawisa dandiineemmo?

5 Layinki Ximootewoosi 3:2te aana kulloonni baxilli garu baxille diˈˈikkino. Phaawuloosi coyiˈrinohu quwa saˈe umonsa baxxannori daafiraati. Quwa sae umonsa baxanno manni hasiisannohunni aleenni uminsa daafira hedanno. (Roomu Sokka 12:3 nabbawi.) Woˈmanka wote heddannohu uminsara callaati. Insa wolu mannira diheddanno. Mite soˈro loosanno wote, soˈronsa ammana agurte wole manna busha assitanno. Mittu Qullaawu Maxaafi egennaami umonsa quwa sae baxanno manni “isiniitira shaqqadunna iibbadu fuutta lawannorichi giddo heeˈre, gobbaanni noorira uttasi calla leellishanno xoichi gedeeti” yiino. Togoohu uminsara calla hedanno mannira addu hagiirri dinonsa.

6. Magano baxxannori maa afidhanno?

6 Phaawuloosi goofimarchu barra mannaho heedhannota busha akatta kuli wote umo qummi assinohu umo baxate akataati; mitu Qullaawu Maxaafi egennaammi, Phaawuloosi umo baxate akata balaxe qummi assinohu mittu manchira busha akatta heedhannosihu umosi baxannohura ikkino daafiraati yite coyidhanno. Magano baxanno mannira kayinni dancha akatta heedhannonsa. Qullaawu Maxaafi Magano hagiirsiisanno baxilli hagiirru, salaamete, cincate, shaqqillu, danchummate, ammanate, joongillunna meessaneeto qeeˈlate ledo xaado afiˈrinota kulanno. (Gal. 5:22, 23) Faarsaasinchu “Kaaliiqi Yihowa Maganonsa ikkino manni baˈraaˈrinoho” yee borreessino. (Far. 144:15) Yihowa hagiirraamo Maganooti; konni daafira mannisino hagiirraamma ikka dandaanno. Qoleno Yihowa soqqamaasine umonsa calla baxannonna adha ikkinninna aa baxannokki manni gede ikkitukkinni wolootaho aatenni hagiidhitanno.—Soq. 20:35.

Uminkera gara ikkitino lao heedhannonke gede mayi kaa’lannonke? (Gufo 7 lai)

7. Uminkenni roorsine Magano banxeemmotanna teˈee afate hiikkuri xaˈmuwa kaaˈlitannonke?

7 Uminkenni roorsine Magano banxeemmotanna teˈee afa dandiineemmohu hiittoonniiti? Soqqaamaasinchu Phaawuloosi Filiphisiyusi Sokka 2:3, 4 te aana togo yee  amaalinonke: “Umoˈne roorsidhine haafu adawarshinni mittore nafa assitinoonte. Hatteentenni wolu manni kiˈnenni roorinohu gede assitine hedde. Mittu mittunku woleho woyyannore hedo ikkinnina, umisira woyyannore calla laoonke.” Ninkeneeto togo yine xaˈma dandiineemmo: ‘Heeshshoˈya giddo tenne amaale harunsanni noommo? Maganu fajjo wonshate sharrameemmo? Songote giddonna soqqansho fuleemmo wote woloota kaaˈleemmo faro hasiˈreemmo?’ Yannankenna wolqanke woloota kaaˈlate horoonsiˈra, woˈmanka wote shota ikka hooggara dandiitanno. Tenne assate sharramanna meessi horo agura hasiissanno. Kayinni kalqete alame giddo baalunkunni Rooriidiha hagiirsiinsanni heeˈneemmota afanke lowo geeshsha tashshi assitannonke!

8. Mitoota Maganoho noonsa baxilli maa assitanno gede kakkayisinonsa?

8 Mitootu Yihowara albinni roore soqqamate yite lowo damooza afidhanno looso facci assite agurtino; togo assitinohu Magano baxxanno daafiraati. Hanni Ameerikaho heedhannota Eerika lawishsha laˈno. Ise akimitte ikkiturono, konni loosinni lowo deerra iillate sharrama agurte woˈma yanna suwisaancho ikkite minaannise ledo haammata gobbara soqqantino. Ise togo yitino: “Wole afoo coyiˈnanniwa soqqammanni afiˈnoommo woˈnaalshinna jaalla heeshshonke hagiirraame ikkitanno gede assitino. Xaano akimitte ikke loosa diaguroomma; ikkollana roore yannanna wolqaˈya horoonsiˈreemmahu manna ayyaanaamittetenni xagisanniitinna songote giddo mitore assanniiti; tini lowo geeshsha hagiirsissannoe.”

JIRO DUUˈNITINANNI HEEDHINOONNIHU IIMAATINSO UULLAATI?

9. Woxe baxa addu hagiirre afiˈnanni gede assitannokkihu mayiraati?

9 Phaawuloosi mannu “woxe baxannoha” ikkanno yee borreessino. Shiimu diri albaanni, Ayerilaandete heeˈranno suwisaanchi mittu manchira Maganunnire kulino. Hakkiinni manchu woxe wodhinanni borsi giddonni womaashsha fushshe rodooho leellishanni “Ane magani konneeti!” yee fenjeejje coyiˈrino. Batinyu manni konni manchi gede hedonsa fane coyiˈrannokkiha ikkirono, alamete aana woxenna woxunni hidhinannire baxanno manni woˈmino. Qullaawu Maxaafi kayinni togo yee qorowisiisinonke: “Woxe baxannohura woxu diˈˈikkannosi; durooˈmara hasiˈrannohu diduuwanno.” (Ros. 5:10) Woxe baxanno manni woˈmanka wote lexxa hasiˈranno ikkinninna ikkinoe diyaanno; tini qolte lowo qarra abbitannonsa.—1 Xim. 6:9, 10.

10. Qullaawu Maxaafi jirotenna buximate daafira mayyaanno?

10 Baalunkura woxu hasiisannonketi egennantinote. Mito geeshsha ikkirono woxu agarooshshe ikkannonke. (Ros. 7:12) Kayinni mittu manchi heeshshote hasiisannosiri calla heeˈrisiro hagiirraamo ikka dandaanno? Ee dandaanno! (Rosiisaancho 5:12 nabbawi.) Yaaqe beetti Aguuri “Hasiissanno sagale uyie; kayinnilla buxicho woy dureessa assitootie” yee huucciˈrino. Aguuri buxicho ikka giwinohu mayiraatiro huwata dandiineemmo. Isi tenne xawisanni buxicho ikka mooranno gede assitannota coyiˈrino; tini qolte Maganu suˈma xonsiissanno. Ikkina isi ‘dureessa assitootie’ yee huucciˈrinohu mayiraati? Isi “Duuwummoro ate haweemmo” yee borreessino. (Law. 30:8, 9) Atino Maganunni roorse jironsa addaxxanno manna afoottoha ikkara dandaanno.

11. Yesuusi woxu daafira mayyee amaalino?

11 Woxe baxxannori Magano hagiirsiisa didandiitanno. Yesuusi togo yiino: “Mittu manchi lamu Mootichira soqqama didandaanno. Woy mitto giwe mitto baxanno; woy mitto ayirrise mitto mishanno. Hattonni mittu manchi Maganohonna woxeho borojjicho ikka didandaanno.” Yesuusi tenne amaale amaalara albaanni togo yee coyiˈrino: “Daanillu qasannotera,  bile ittannoteranna mooraanchu ume adhannotera tenne baattora jiro duuˈnitinoonte. Jiroˈne daanillunna bile kissannokkiwa, mooraanono unte eˈe moora dandiitannokkiwa gordoho duuˈne.”—Mat. 6:19, 20, 24.

12. Bikku heeshsho heeˈra Yihowara roore soqqammeemmo gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti? Lawishsha kuli.

12 Batinyu roduuwi bikku heeshsho heeˈra hagiirraamma assitinonsatanna Yihowara albinni roore soqqamate yanna afidhanno gede kaaˈlitinonsata coyidhino. Lawishshaho, Ameerikaho heeˈrannohu Jaaki yinanni rodii minaamasi ledo suwisaancho ikke soqqama hasiˈrino daafira jawa minesinna dirijjitesi hirino. Isi togo yiino: “Minenkenna jajjanke hira shota diˈˈikkitinonke. Alba ani lowo diro loosunniwa iillannoe qarrinni kainohunni minira higeemmohu caaccaawanniiti. Woˈma yanna suwisaancho ikkitino minaamaˈya kayinni woˈmanka wote hagiirraamete. Konni daafira, ise ‘Anera baalunkunni roorino loosiisaanchi nooe!’ yitanno. Xa anino suwisaancho ikkoommo daafira lamunku loonseemmohu Yihowaraati.”

Woxeho gara ikkitino lao heedhannonke gede mayi kaa’lannonke? (Gufo 13 lai)

13. Woxeho noonke lao afa dandiineemmohu hiittoonniiti?

13 Woxeho noonke lao afate ninkeneeto aante noo xaˈmuwa xaˈma dandiineemmo: ‘Qullaawu Maxaafi woxu daafira kulannore ammaneemmo? Heeˈreemmo heeshsho tenne leellishshanno? Heeshshoˈya giddo balaxisiiseemmohu woxeho? Woxe Yihowanna mannu ledo nooe jaaloominni roorse laeemmo? Yihowa hasiisannoere wonshannoeta ammaneemmo?’ Yihowa iso hexxitannore horo dituganno.—Mat. 6:33.

YIHOWANSO MAALAAMITTETE HAGIIRRE HASIDHINANNI?

14. Hagiirsiisannonkere assa lainohunni hiittoo lao hasiissannonke?

14 Qullaawu Maxaafi giddo masaalloonninte gede yannankera mannu ‘qiniite baxannoha’ ikkino. Quwa saˈnummokki umonke baxanna woxu daafira heda soˈro ikkitinokkinte gede hagiirsiisannore assinanni boohaarano soˈro diˈˈikkitino. Yihowa ninkeneeto coqqonnammora woy hagiirsiisanno coyiwiinni umonke agambammora dihasiˈranno. Qullaawu Maxaafi “Hadhe, yaadittokkinni sagalekki ittanninna woyinekki agganni hagiidhi” yee jawaachishannonke.—Ros. 9:7.

15. ‘Qiniite baxxannore’ yitanno yaatto maa leellishshanno?

15 Layinki Ximootewoosi 3:4 kultannohu  maalaamittete hagiirre calla shorranni Magano hawanno manni daafiraati. Qummeeshshu mannu “Maganunni roorse qiniitesi baxannoha” ikkannota kulanno; hatto yaa kayinni, insa mito geeshsha Magano baxanno yaa diˈˈikkino. Mittu egennaami togo yiino: “Kuni [qummeeshshi] kuni manni mito geeshsha Magano baxannota leellishannoha diˈˈikkino. Hatteentenni qummeeshshu togoo manni Magano horo baxannokkita leellishanno.” Tini hedo quwa saˈe maalaamittete coye baxxannorira qorowishsha ikkitannonsa! ‘Qiniite baxxannore’ yaanno xawishshi ‘tenne alame yortonni’ amadamino manna leellishanno.—Luq. 8:14.

16, 17. Yesuusi maalaamittete hagiirre lainohunni dancha lawishsha ikkinonkehu hiittoonniiti?

16 Yesuusira maalaamittete hagiirrira gara ikkitino lao noosi. Isi ‘adhanna adhamate jila’ hattono mitto ‘lowo jiliwa’ haˈrino. (Yoh. 2:1-10; Luq. 5:29) Sargenniwa woyine gooffuta maalaletenni waa woyinete soorrino. Wole yannara qole Yesuusi umonsa bokkeessitannori sagaletenni kainohunni mishshusi yannara, hedonsa biddi assidhanno gede kulinonsa.—Luq. 7:33-36.

17 Hatto yaa kayinni Yesuusi maalaamittete hagiirre shorranni heeˈrino yaa diˈˈikkino. Isi heeshshosi giddo Yihowa balaxisiisino, hattono manna kaaˈlate dandaamisire baala assino. Isi wolootu heeshsho afidhara yee qarru haqqi aana sutame qarrame reyino. Yesuusi harunsaanosi togo yiino: “Ane daafira mannu xoniˈneˈro, xiiwiˈneronna kaphunni suˈma huniˈnero tashshi yooˈne. Gordu gashshootira lowo waaga afidhinanni daafira tashshi yooˈne.”—Mat. 5:11, 12.

Maalaamittete hagiirrira gara ikkitino lao heedhannonke gede mayi kaa’lannonke? (Gufo 18 lai)

18. Maalaamittete hagiirrira noonke lao afate ninkeneeto hiikkuri xaˈmuwa xaˈma dandiineemmo?

18 Maalaamittete hagiirrira noonke lao hiittootero afa dandiineemmohu ma garinniiti? Ninkeneeto togo yine xaˈma dandiineemmo: ‘Gambooshshunna soqqanshotenni roore boohaarsha balaxisiiseemmo? Magano hagiirsiisate yee mito baxisannoe coye facci asse agureemmo? Mitto boohaarsha doodhammora albaanni tenne lainohunni Yihowa hedo afate woˈnaaleemmo?’ Yihowa giddonkenni banxeemmoha ikkiro, iso dadillisannota anfoommo coyiwiinni calla ikkikkinni iso dadillisara dandaanno yine hendeemmo coyiwiinni xeertiˈra hasiissannonke.—Maatewoosi 22:37, 38 nabbawi.

ADDU HAGIIRRE AFIˈNANNI DOOGO

19. Hagiirraamo ikkannohu hiittoo manchooti?

19 Mannu ooso Sheexaanu alame giddo 6,000 meddi yaanno diro qarrantanni keeshshitino; Sheexaanu alame baˈˈa yanna rakkino. Uullate aana quwa sae umonsanna woxe baxannohu, hattono maalaamittete hagiirre calla hasiˈranno manni woˈmino. Kuni manni afiˈranno coyi daafira calla hedanno, hattono uminsa hasatto calla wonshiˈra hasiˈranno. Togoo manni horonta hagiirraamma ikka didandaanno. Faarsaasinchu yiino garinni, hagiirraamo ikkannohu ‘Yaiqoobi Magani kaaˈlaanchosi ikkinohonna Maganosi Yihowa’ hexxanno manchooti.—Far. 146:5.

20. Magano baxakki hagiirraamo ikkatto gede assitinohehu hiittoonniiti?

20 Yihowa dagara Isira noonsa baxilli yannate kiiro lexxanni no; qoleno Yihowa magansiˈranno manni kiiro lexxitanni no. Tini qolte Maganu Mangiste gashshite nootanna muli yanna giddo mannu oosora dhagge ikkanno atoote abbitannota leellishshanno. Yihowa fajjo assanna iso hagiirsiisa geedannohanna addu hagiirre afiˈneemmo gede assitannonke. Yihowa baxxannori hegere geeshsha hagiirraamma ikkitanno! Aane noo birxichira quwa sae umonsa baxanno mannira noonsata mite busha akatta laˈneemmo, hattono Yihowa soqqamaanora noonsata dancha akatta ronseemmo.