Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Onkoleessa 2017

Wole Gobbanni Dayino Manni Ooso Kaaˈlensa

Wole Gobbanni Dayino Manni Ooso Kaaˈlensa

“Oosoˈya halaalaancho heeshsho heedhannota macciishshatenni roorino hagiirri dinoe.”—3 YOH. 4.

FAARSO: 134, 133

1, 2. (a) Wole gobba manni adhe dayino oosora qarra ikkannonsari maati? (b) Konni birxichira hiikkuri xaˈmuware ronseemmo?

JOOSHSHUWA yinanni rodii ‘Anje noo yannara minenna songote giddo, annisinna amasi ilamino gobba afoo’ coyiˈranni lophinota coyiˈrino. Isi lede togo yiino: “Rosu minira eummo gedensaanni kayinni heeˈneemmo gobbara coyiˈnanni afoo roorsiˈra hanafummo. Shiimu diri gedensaanni coyi roore suta fuli. Gambooshshunniwa yinannire huwata dandeemmokkiha ikkummo; qoleno anniˈyanna amaˈya bude hawummo.” Togoo coyi tuncu yiinohu Jooshshuwara calla diˈˈikkino.

2 Yannankera 240,000,000 saˈˈanno manni ilamino gobbanni haˈre wole gobbara heeˈranno. Ati wole gobbara heeˈrattoho ooso noohe Kiristaanchootiro, oosokki “halaalaancho heeshsho” yaano halaalu mine heedhanno gede kaaˈla dandaattohu hiittoonniiti? (3 Yoh. 4) Wolootu insa kaaˈlitannohu hiittoonniiti?

ANNUWANNA AMUUWA, DANCHA LAWISHSHA IKKE

3, 4. (a) Annuwunna amuuwu oosonsara dancha lawishsha ikka dandaannohu hiittoonniiti? (b) Annuwunna amuuwu mayyee heda dihasiissannonsa?

3 Annuwanna amuuwa, kiˈne dancha lawishsha ikkaˈne, oosoˈne hegere heeshshowa massitanno doogora haˈrate baasa kaaˈlitannonsa. Oosoˈne heeshshoˈne giddo “Maganu Mangiste” balaxisiissinannita  laˈanno wote, heeshshote heeˈrate hasiissannonsare afiˈrate Yihowa addaxxa rossanno. (Mat. 6:33, 34, NW) Konni daafira bikku heeshsho heedhe. Maalaamittete coyinni roore ayyaanaamittete coye asse. Asalu giddora eˈinannikki gede qorophe. ‘Mannu jajaˈnera’ woy maccaha ikka hasiˈrantenni “gordoho jiro” afiˈrate yaano Yihowa hagiirsiisate kaaˈlannoˈnere assate sharramme.—Maarqoosi 10:21, 22 nabbawi; Yoh. 12:43.

4 Addi addi dilgo oosoˈne ledo hossinannikki gede assitaˈnera wodhitinoonte. Oosoˈne maccare ikkatenna dureeyye ikkantenni woy kiˈnera woxe aantenni roore Yihowara soqqanturo hagiidhitinannita huwattanno gede asse. Kiristaana ikkinokki manni hedannohu gede, ooso annuwinsanna amuuwinsa dancha heeshsho heeˈranno gede assa hasiissannonsa yitine heddinoonte. Qullaawu Maxaafi, “Oosonsara woxe miinjitannori iltinonsareeti ikkinnina ooso iltinonsarira woxe dimiinjitanno” yaannota deˈinoonte.—2 Qor. 12:14.

ANNUWANNA AMUUWA, AFOO DANDAA HOOGA ABBITANNO QARRA TIRRE

5. Annuwunna amuuwu oosonsara ganyite Yihoware rosiisa hasiissannonsahu mayiraati?

5 Masaalotenni kulloonninte gede, “wole gobba manni” yaano addi addi afoo coyidhanno gaˈre giddonni fulino manni Yihowa dirijjitewa yaaˈˈanni no. (Zak. 8:23) Ikkollana, afoo dandaa hooga oosoˈnera halaale rosiissinanni wote guficho ikkitaˈnera dandiitanno. Kiˈne kaaˈla hasiissannoˈneti waanna Qullaawu Maxaafi xiinxalloˈne oosoˈneeti; qoleno insa Yihowa ‘afansa’ hegere heeshsho afiˈrate faro fantannonsa. (Yoh. 17:3) Oosoˈnera Yihoware rosiisate afidhinanni faro baala horoonsidhine ‘hajajosire kula’ hasiissannoˈne.—Marro 6:6, 7 nabbawi.

6. Oosoˈne kiˈne afoo dandaansa kaaˈlitannonsahu hiittoonniiti? (Hanafote noo misile lai.)

6 Oosoˈne heedhinanni gobba afoo, rosu minenna hossannowa rossannoha ikkara dandaanno; kiˈne afoo rossannohu kayinni ganyitine insa ledo hasaabbinanniha ikkirooti. Oosoˈne kiˈne afoo dandaansa kiˈne ledo godowita hasaawate calla ikkikkinni, wole dancha faro fantannonsa. Lame afoo coyiˈra dandaansa hedate dandoonsa lexxitanno gede assitanno; hattono wolu manni lao huwata qarrissannonsakkire ikkitanno. Qoleno, Yihowara albinni roore soqqantanno faro fantannonsaha ikkara dandaanno. Wole gobbanni dayino anninna ama adhe dayinoti Karoliina yinanni beetto togo yitino: “Wole gobba afoo coyidhanno songora soqqama baxissanno. Sabbakkannori roore hasiissannowa haˈre soqqama baasa hagiirsiissanno.”

7. Oosoˈne kiˈne afiinni roore heedhinanni gobba afoo dandiitannoha ikkiro maa assa dandiitinanni?

7 Ikkollana, ooso martino gobba budenna afoo rossanno wote, insa giddo mitu anninsanna amansa coyiˈranno afoo coyiˈra baxxannokkihanna habbannoha ikkara dandaanno. Annuwanna amuuwa, oosoˈne konni garinni heddannoha ikkiro heedhinanni gobbara coyiˈnanniha mito afoo rosa dandiitinanni? Oosoˈne hasaabbanno hasaawa, boohaartanno boohaarsha, rossannore afanna rosiisaanonsa ledo hasaawa dandiitinanniha ikkiro, insa Yihowara soqqantannore ikkite lophitanno gede roore kaaˈla dandiitinanni. Wole afoo rosate yanna uyine rosiisiˈranna meessaneeto heeshshi assa hasiissannoti egennantinote. Qaaqqiˈne danqicha ikkoommero, isi ledo hasaawate danqootu afoo rosaˈne gattannoni? Hatteente gede, kiˈne coyidhanni afiinni roore heedhinanni gobba afoo dandaanno qaaqqi ledo hasaawate wole afoo rosa hasiissanno yiniro, tennera sumuu diyitinanni? *

8. Oosoˈne coyidhanno afoo seekkitine coyiˈra dandaa hoogginiro insa kaaˈla dandiitinannihu hiittoonniiti?

8 Hige mito wole gobbanni dayino manna, oosonsa coyidhanno afoo seekke coyiˈra qarrissannonsaha ikkara dandaanno. Tini, insa hawa gede huwantannikkita “Qullaawa Borro” giddo noo egenno oosonsara rosiisate guficho ikkitansara dandiitanno. (2 Xim. 3:15) Kiˈnera togoo coyi  iillinoˈneha ikkiro, oosoˈne Yihoware rossannonna Iso baxxanno gede assa didandiitinanni yaa diˈˈikkino. Sheeni yinanni cimeessi anjeta qaage togo yiino: “Ninke lossitinoti galtiweelo amanke, ninke seekkine coyiˈneemmo qaale hakkeeshshi geeshsha didandiitanno; meya roduuwiˈyanna anino ise seekkite coyidhanno afoo hakkeeshshi geeshsha didandiineemmo. Ikkirono, ise lamalate kiiro ninke rosiisate, huuccatto assatenna maatete magansiˈra massagate dandiiture baala assitanna laˈˈanke Yihoware rosa lowo geeshsha hasiissannota ikkitinota huwatate kaaˈlitinonke.”

9. Annunna ama oosonsa lamu afiinni rosa hasiissannonsaha ikkiro tenne assa dandiitannohu hiittoonniiti?

9 Mite oosora Yihoware lamu afiinni yaano rosu mine rossanno afiinninna mine hasaambanni afiinni rosiisa hasiissannoha ikkara dandaanno. Tennera mitu annuwinna amuuwi, lamunku afiinni attammoonni borro, qoonqotenni qixxeessinoonni borronna viidiyo horoonsiˈranno. Tini, wole gobbanni dayino anninna ama oosonsa Yihowa ledo noonsa jaalooma kaajjishidhanno gede kaaˈlate dandaannore baala assa hasiissannonsata leellishshannote.

HIIKKOYE AFOO COYIDHANNO SONGORA SOQQANTINIRO WOYYANNO?

10. (a) Mitte maate hiittee songora soqqanturo woyyannonsaro murannohu ayeti? (b) Minaanni mitto doorsha doorara albaanni maa assa hasiissannosi?

10 ‘Wole gobbanni dayino manni’ gobbansa afoo coyidhanno songowiinni xeertiˈre heeˈrannoha ikkiro, hatte gobba afoo coyidhannota qooxeessinsara noo songo haˈra hasiissannonsa. (Far. 146:9) Ikkollana, kiˈne afoo coyidhanno songo qooxeessiˈnera nooha ikkiro, aane noore hedaˈne danchate: Maateˈne hiikkoye afoo coyidhanno songora soqqanturo woyyanno? Maatete umo ikkinohu coye heeshshi gotti asse hedenna huuccatto assiˈre, hattono minaamasinna oososi ledo hasaawe kae, hiittee songora soqqamiro woyyannonsaro mura hasiissannosi. (1 Qor. 11:3) Maatete umo ikkinohu maa heda hasiissannosi? Togoo yannara kaaˈlannohu Qullaawu Maxaafihu xintu seeri hiikkoyeti? Xa hanni togoo wote kaaˈlannohu Qullaawu Maxaafi seeri giddo mito laˈno.

11, 12. (a) Ooso songo coyidhanno afoo dandaa woy dandaa hoongansa kaaˈlitansara woy gawajjitansara dandiitannohu hiittoonniiti? (b) Mite ooso annuwinsanna amuuwinsa afoo rosa hasidhannokkihu mayiraati?

11 Annuwunna amuuwu oosonsara hasiisannonsa coye seekkite heda hasiissannonsa. Ooso halaale seekkite cuˈmidhanno gede kaaˈlate, lamalate kiiro boode saate gambooshshunniwa rossannorinni sainore rosiisa hasiissannoti egennantinote. Hanni tenne hedde: Ooso seekkite egentino afoo coyidhanno songo gambooshshe hadhuro lowore rossanno; tenne annuwinsanna amuuwinsa huwata hoogara dandaanno. Lowo geeshsha dandiitannokki afoo coyidhanno songo assidhanno gambooshshe hadhuro kayinni coyi dihattooti. (1 Qorontoosi 14:9, 11 nabbawi.) Mittu qaaqqi afoo dadhino afiinni roore wole afoo roorsiˈrannoha ikkara dandaanno. Mito wote isinni, ooso dadhitino afiinni gambooshshunniwa dawaro qoltannoha, loonse leellinshanni ikkito woy lallawo shiqishshannoha ikkara dandaanno; togo assitanno wote kayinni giddonsanni coyiˈra dandiitannokkiha ikkara dandaanno.

12 Qoleno, mittu qaaqqira rosannori wodanisira qaˈmiˈrannohu hakko afoo dandiino daafira calla diˈˈikkino. Hanafote qummi assinihu Jooshshuwa gari hattooti. Rodoosi Asteeri yitinonte gede, “aja oosora annuwansanna amuuwinsa afii, budinna ammaˈno mitteenni amadaminoreeti.” Ooso annuwinsanna amuuwinsa bude badde afa hoogguro, insa coyiˈranno afoonna ammaˈnonsare rosa gibbannoha ikkara dandaanno. Tennera wole gobbanni dayino annuwinna amuuwi maa assa dandaanno?

13, 14. (a) Wole gobbanni dayino minaanninna minaama maatensa heedhanno gobbara coyiˈnanni afoo coyidhanno songo haˈrinohu mayiraati? (b) Insa ayyaanaamittetenni jawaate heeˈra dandiinohu hiittoonniiti?

13 Annuwunna amuuwu uminsa hasattonni roore oosonsa ayyaanaamittete kaaˈlitanno gara heda hasiissannonsa. (1 Qor. 10:24) Jooshshuwanna Asteeri anni Saamueeli togo yiino: “Minaamaˈyanna  Ani oosonke ayyaanaamittete lophate hiikko afiinni rossuro woyyannoro hendummo; tenne yannara hayyo afiˈrate huuccatto assiˈnoommo. Huuccattonkera afiˈnoommo dawaro harunsa shota diˈˈikkitinonke. Ikkirono, oosonke ninke afiinni assinanni gambooshshiwa huwattanni noori nookkita anfummoti, heeˈneemmo gobba afoo coyidhanno songo haˈrate murciˈnummo. Ganyine insa ledo gambooshshe haˈneemmo hattono soqqansho ledonsa fulleemmo. Qoleno, heeˈneemmo gobba afoo coyidhanno roduuwa sagalete koyinseemmo; hattono insa ledo milli yineemmo. Hatto assanke, oosonke roduuwinke ledo egennantanno gede assitino; hattono Yihowa Maganonsa calla ikkikkinni Annansanna Jaalansa ikkinota affanno gede kaaˈlitino. Tini, insa ninke afoo rossanno gede assatenni roorino waaga afidhinota anfoommo.”

14 Saamueeli lede togo yiino: “Ayyaanaamittetenni jawaante heeˈrate, minaamaˈyanna Ani ninke afoo coyidhanno songo assidhanno gambooshsheno haˈneemmo. Heeˈnoommo heeshsho loosu batiˈrinotenna daafursitannote. Ikkirono, Yihowa galatamona sharronkenna daafurinke guma laalino. Sasenti oosonke xa woˈma yanna soqqansho eˈˈe Yihowara soqqantanni no.”

WEDELLU MAA ASSA DANDAANNO?

15. Kiristiina yinanni rodoo insa heeˈranno gobba afoo coyidhanno songo harate kaˈinohu mayiraati?

15 Ooso wedella ikkitanno wote, insa seekkite coyiˈra dandiitanno afoo coyidhanno songo hadhuro Yihowara albinni roore soqqama dandiitannota huwattannoha ikkara dandaanno. Insa konni garinni hedduro, annuwinsanna amuuwinsa oosonsa ayirrisa gibbinonsahu gede assite heda dihasiissannonsa. Kiristiina albita qaagge togo yitino: “Anniˈyanna amaˈya coyiˈranno afoo mito geeshsha dandeemmaha ikkirono gambooshshunniwa roseemmari lowo geeshsha dileellannoe. Tonaalamu diriti heeˈre rosu mine roseemma afiinni assinoonniha mitto jawa gambooshshe haˈrumma. Tenne yannara macciishshoommari halaale ikkinota mite yee huwatumma! Hakkiinni saeno, rosu mine rosiinsanni afiinni huucciˈra hanafaˈya lowo geeshsha kaaˈlitinoe. Yihowara wodaniˈyata fushshe hasaaweemma!” (Soq. 2:11, 41) Kiristiina wedellitte ikkituti hattee insa heeˈranno gobbara coyiˈnanni afoo coyidhanno songo haˈrate murcidhinota annisenna amase ledo hasaabbu. Ise togo yitino: “Rosu mine rosiinsanni afiinni Yihowa daafira rosaˈya rosoommare loosunni leellisheemma gede assitinoe.” Mulenni Kiristiina woˈma yanna suwisaancho ikkitino.

16. Naadiya, isenna roduuwise annisenna amase afoo coyidhanno songonni haˈra hooginotera hagiidhitinohu mayiraati?

16 Wedella, kiˈne heedhinanni gobbara coyiˈnanni afiinni massanganni songo haˈra woyyitannoha lawannoˈne? Hatto ikkiro haˈra hasidhinannihu mayiraatiro hedde. Hattee songo haˈraˈne Yihowawa albinni roore shiqate kaaˈlitannoˈneha lawannoˈne? (Yai. 4:8) Hakkira haˈrate kaˈinoonnihu anniˈnenna amaˈne anganni fula hasidhinoonnihura woy looso ceeˈmitinoonni daafiraati? Xa Beeteelete soqqantannoti Naadiya yinanni rodoo, ‘Isenna roduuwise wedella ikkiti, heeˈranno gobba afoo coyidhanno songo haˈra hasiˈrinota’ coyidhino. Anninsanna amansa kayinni insa haˈriro Yihowara noonsa baxilli baˈˈara dandaannota afino. Ise togo yitino: “Anninkenna amanke insa coyiˈranno afoo rosiisate sharraminoteranna insa afoo coyidhanno songonni haˈneemmokki gede assitinotera galanteemmonsa. Insa hatto assansa hagiirraame heeshsho heeˈneemmo gedenna wolu mannira Yihowara rosiisate faro afiˈneemmo gede kaaˈlitinonke.”

WOLOOTU KAAˈLA DANDIITANNO GARA

17. (a) Yihowa, ooso ayeoo lossitanno gede hajajino? (b) Annuwunna amuuwu oosonsa halaalu mine lophitanno gede wolu manni kaaˈlannonsa gede assa dandaannohu hiittoonniiti?

17 Yihowa, ooso halaalu mine lophitanno gede rosiissara hajajinohu akaakkansa woy wole manna ikkikkinni annuwansanna amuuwansaati. (Lawishsha 1:8; 31:10, 27, 28 nabbawi.) Ikkirono,  heeˈranno gobbara coyiˈnanni afoo dandaannokki annuwinna amuuwi, oosonsa danchu garinni rosiisate kaaˈlo hasiissannonsaha ikkara dandaanno. Wolu manni kaaˈlanno gede assiˈra, Maganu insara uyino looso lashshi assa diˈˈikkitino; isinni hatto assansa, oosonsa Yihowa ‘amaalenni seejje lossa’ hasiˈrannota leellishshannote. (Efe. 6:4) Lawishshaho, annuwunna amuuwu maatete magansiˈransa ma garinni assidhuro woy oosonsa ayeoo ledo jaalla ikkituro woyyannoro songote cimeeyye amaaˈla dandiitanno.

Songote roduuwiwa aana annuwanna amuuwa, hattono oosonsa kaaˈlitanno (Gufo 18, 19 lai)

18, 19. (a) Ayyaanaamittete jawaatu Kiristaani wedella kaaˈla dandaannohu hiittoonniiti? (b) Annuwunna amuuwu maa assa dea dihasiissannonsa?

18 Lawishshaho, annuwunna amuuwu maatete magansiˈra assiˈranno yannara, sae sae wole maate koyisa dandaanno. Batinyu wedelli ayyaanaamittete gikki yitinoriwa aaniro ayyaanaamittetenni lophanno; hakko daafira annuwunna amuuwu oosonsa togoo roduuwi ledo soqqantannonna boohaartanno gede assano danchate. (Law. 27:17) Aleenni qummi assinihu Sheeni, anje noo yannara kilate amaddinosi roduuwa seekke qaagannota coyiˈrino. Isi lede togo yiino: “Insa, ani rosaanote kifile qixxaawe gambooshshunniwa shiqisheemmo gara leellishshue kiiro, lowore roseemmo. Qoleno, gamba yine boohaarreemmo yanna baasa baxeemmo.”

19 Annuwunna amuuwu oosonsa kaaˈlara wodhitino roduuwi, ooso annansanna amansa ayirrissanno gede assa hasiissannonsati egennantinote; tenne assate annuwansanna amuuwansa ayirrissanno gede assanno garinni coyiˈra hasiissannonsa; qoleno anna woy ama ikkitinoha dilawissanno. Qoleno ooso kaaˈlitannori, songote giddo noori woy wolu manni wolere hedanno gede assannore assitannokki gede qorophitanno. (1 Phe. 2:12) Annuwunna amuuwu oosonsa wolu manni rosiisanno gede assiturono facci assite agura dihasiissannonsa. Insano kaaˈlannonsa Kiristaani rosiisinore assitanno gede assanna insa uminsa rosiisa hasiissannonsa.

20. Annuwunna amuuwu oosonsa Yihowara soqqantannore ikkitanno gede kaaˈla dandiitannohu hiittoonniiti?

20 Annuwanna amuuwa, Yihowa kaaˈlaˈnera huuccidhe; qoleno assa dandiitinannire baala asse. (2 Duduwo 15:7 nabbawi.) Umiˈne hasattonni roore qaaqqiˈne Yihowa jaala ikkanno gede asse. Maganu Qaali qaaqqiˈne wodanira qaˈmiˈranno gede dandiitinannire baala asse. Qaaqqiˈne Yihowara soqqamannoha dancha Kiristaancho ikkanno yitine hexxa agurtinoonte. Oosoˈne Maganu Qaalenna kiˈne lawishsha harunsitinota laˈinanni wote soqqamaasinchu Yohaannisi gede hagiidhitinanni; isi ayyaanaamittete oososi daafira togo yiino: “Oosoˈya halaalaancho heeshsho heedhannota macciishshatenni roorino hagiirri dinoe.”—3 Yoh. 4.

^ GUFO 7 Badheessa 2007nnite Baqqi Yiiyye! yinanni metseetera (Amaaru Afoo) qoola 10-12 fulinoha, “Wole Afoo Rosa Dandiitinanni!” yaanno birxicho lai.