Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Onkoleessa 2017

Wole Gobbanni Dayino Manni Magano ‘Hagiidhanni Magansiˈranno’ Gede Kaaˈlensa

Wole Gobbanni Dayino Manni Magano ‘Hagiidhanni Magansiˈranno’ Gede Kaaˈlensa

“Kaaliiqi gobbansanni xiiwante fultinore agaranno.”—FAR. 146:9.

FAARSO: 17, 109

1, 2. (a) Mitu roduuwinkera mayi qarri iillannonsa? (b) Aanchine hiikkuri xaˈmuware ronseemmo?

LIJE yinanni Rodii togo yiino: “Burundi gobba manni insa insanaawa olami yannara, maatenke jawu gambooshshiwa no. Laˈneemmo wote mannu xooqanni no; qoleno qawwe tokkonsanni heeˈnoonni. Konnira, anniˈyanna amaˈya, hattono tonaamitenti mininke ooso lubbo gatate xoonqummo; hakka wote anga adhinoommoha shiima uduunne agurranna adhine haˈnoommori dino. Mininke manni giddo gamu 1,600 kiilo meetire saˈˈannowa xeertidhe Malaawi noota daramino manni heeˈranno kaampe haˈre ei. Wolootu kayinni mininke manniwiinni babbaxxine baˈnummo.”

2 Alamete aana olunni woy wolu coyinni kainohunni darame heeˈranno manni kiiro 65,000,000 saˈanno; konni albaanni mannu konni garinni darame diegennino. * Konni manni giddo lowo kume ikkitannoti Yihowa  Farciˈraasine no. Insa giddo batinyu shiidhino; mitoho noonsari gudisame bainonsa. Darame dayinohu wolu mannira iillinonsahu wolu qarri maati? Insa qarru iillinsarono Yihowa ‘hagiidhanni Magansiˈranno gede’ kaaˈla dandiineemmohu hiittoonniiti? (Far. 100:2) Darame dayinohu Yihoware afinokki mannira dancha duduwo danchu garinni duduwa dandiineemmohu hiittoonniiti?

DARAMINO MANNI HEEˈRANNO HEESHSHO

3. Yesuusinna batinye harunsaanosi dartu iilleennansa wole gobba hadhinohu hiittoonniiti?

3 Yihowa sokkaasinchi Moote Heeroodisi Yesuusa shaate hedinota Yooseefira kulisi yannara, Yesuusi annisinna amasi ledo Gibitsete gobba haˈre heeˈrino. Insa Heeroodisi reya geeshsha hakko heeˈrino. (Mat. 2:13, 14, 19-21) Lowo diri gedensaanni, hundite Yesuusi rosaanora dartu iillinonsa daafira, ‘Yihudunna Samaariyu [gobbara] billaallitino.’ (Soq. 8:1) Yesuusi harunsaanosi qaensanni darantanno gede assinanninsata balaxe coyiˈrino. Togo yiino: “Mittu katamira qarrissuˈnero, wole katama xooqqe.” (Mat. 10:23) Haˈra hasiˈnikkinni wole gobba haˈne heeˈra shota diˈˈikkitino.

4, 5. Darame wole gobba haˈranno mannira (a) doogote aana, (b) kaampete heeˈranno yannara mayi qarri iillannonsa?

4 Darame wole gobba haˈre heeˈranno manni haˈranna doogote woy kaampete giddo addi addi qarri iillansara dandaanno. Gaadi yinannihu Lijehu maaˈnu rodii dartu iillinsa warita qaage togo yiino: “Haammata lamala doogote batinye reeshsha laˈnanni saˈnoommo. Hakka waro anera 12 diro ikke nooe. Anera hoowu dhudhukatinoehura mininke manna ane agurtine hadhe yuummo. Anniˈya ane finqilino mannira hune haˈra hasiˈrinokki daafira duhie. Konni garinni, mittu barrinni wole barra saˈnummo; ganyine Yihowa huucciˈneemmo hattono iso addaxxineemmo; mito wote haˈneemmo doogora laaltinota maango calla inteemmo.—Fil. 4:12, 13.

5 Lijeoo maate giddo rooru jeefote, Buusantino Mangistubbata daramino manni heeˈranno kaampe eino. Ikkirono, insara hakko coyi diˈˈinjiinonsa. Xa woradu aliidi laˈˈaancho ikkinohu Lije togo yiino: “Lowo mannira loosu dinonsa. Hakko daafira insa heˈmanno, aganno, qumaare gaˈnanno, mooranno hattono amanyoote bainore assanno.” Kaampete heedhannoti Yihowa Farciˈraasine gara ikkinokkire assitannokki gede ayyaanaamittete coye illachisha hasiissinonsa. (Ibi. 6:11, 12; 10:24, 25) Insa ayyaanaamittensa shoshshoggitannokki gede yannansa danchu garinni horoonsidhino; insa giddo batinyu suwisaano ikkitino. Biˈre Isiraeele halalla hadhino haˈrinsho gumulantunte gede, kaampete heedhanno yannano gumulantanno yite heddinohura dicaaccaabbino.—2 Qor. 4:18.

DARAME DAYINO MANNIRA BAXILLE LEELLISHSHE

6, 7. (a) “Maganu baxilli” Kiristaanu roduuwinsara maa assanno gede kakkayisannonsa? (b) Mitto lawishsha kuli.

6 “Maganu baxilli” mimmitinkera baxille leellinsheemmo gede assannonke; roorenkanni qarru yannara hatto assa hasiissannonke. (1 Yohaannisi 3:17, 18 nabbawi.) Umi xibbi diro Yihudu Kiristaana hude amaddu yannara, ayyaanaamittete roduuwinsa kaaˈlinonsa. (Soq. 11:28, 29) Soqqamaasine Phaawuloosinna Pheexiroosino, Kiristaanu mimmitonsa wosinsanno gede amaaltino. (Rom. 12:13; 1 Phe. 4:9) Kiristaanu dartu iillinonsakki roduuwansa wosinsa hasiissannonsaha ikkiro, qarru iillinonsaha woy ammanansanni kainohunni daraminoha ayyaanaamittete roduuwansa isinni roore kaaˈla hasiissannonsati egennantinote!—Lawishsha 3:27 nabbawi. *

7 Muli yannara Yukireenete soojjaatoonni olu kai yannara, haammata kume ikkitannoti Yihowa Farciˈraasine labballiranna meentira hattono qaaqquullira dartu iillinonsa. Insa giddo mitu reyino; tini dadillissannote. Ikkollana, insa giddo batinye Yukireenete gobbankura wolewa heeˈranno roduuwi haaˈrinonsa; woloota kayinni Ruusiyaho heeˈranno roduuwi haaˈrinonsa. Insa lamente gobbara heedhu yannara poletiku hajora anga wodha gibbe alamete wido ikkitinokkita leellishshino; qoleno  ‘Maganu qaaliha’ dancha duduwo diinaggaabbe dudubbino.—Yoh. 15:19; Soq. 8:4.

DARAME DAYINO MANNI AMMANANSA JAWAACHISHIˈRANNO GEDE KAAˈLENSA

8, 9. (a) Darame wole gobba haˈranno mannira mayi qarra ikkansara dandaanno? (b) Insa ceeˈminummokkinni kaaˈla hasiissannonkehu mayiraati?

8 Dartu iillinonsahu mitu manni gobbansaranni wole bayicho heeˈranno; wolu kayinni alba heeˈranno gobbanni lowo geeshsha baxxitino gobbara heeˈranno. Mangistuwa sagale, uddanonna galtanno base uyitannonsaha ikkirono, kuni manni alba rosino sagale afiˈrannokkiha ikkara dandaanno. Iibbado gobbanni dayino manni qiidado gobbara heeˈra rosinokki daafira, hatte gobbara ma garinni uddiˈnanniro afa hoogara dandaanno. Darame dayino manni gaxaretenni dayinoha ikkiro, yannanniha mini uduunnicho horoonsiˈnanni gara egenninokkiha ikkara dandaanno.

9 Mite mangistuwa togoo manni darame dayino gobbara heeˈnanni heeshsho rosanno gede kaaˈlitanno. Ikkollana, boode aganna giddo kuni manni umonsa dandee heeˈra hasiissannonsa. Tenne assa shota ikka hooggara dandiitanno. Hanni darame dayino manni assa hasiissannonsaha addi addi coye hedde: Insa haaro afoo rosanna haaro mangistete wodho afa hasiissanonsa; hattono heeˈnanni heeshsho, barrisiˈra hooga, qaraxo kaffalate, rosu mine haˈrate, ooso amaxxate ledo xaado afiˈrino coye baala mite hige afa hasiissannonsa. Togoo coyi ledo sharramannoha darame dayino roduuwa, ceeˈmitinikki hattono ayirrissinanninsata leellishanno garinni kaaˈlitinanni?—Fil. 2:3, 4.

10. Darame daanno roduuwanke ammanansa shoshshoggitannokki gede ranke kaaˈla dandiineemmohu hiittoonniiti? (Hanafote noo misile lai.)

10 Aleenni kulli coyibbano agurranna, mito wote mangistuwa darame dayino roduuwinkera songote ledo xaada qarra ikkitannonsa gede assitanno. Insa kaaˈlitannoti mite uurrinshuwa, darame dayino roduuwi gambooshshe hose loosanno gede assanno looso loosa giwiro, kaaˈla agurtannota woy kaampetenni fushshine hunanninsata kulte waajjishiishshanno. Boodu roduuwinke waajjinohuranna kaaˈlannonkehu dino yee hedino daafira tennera qeelamino. Konni daafira, darame dayino roduuwinke daanni heeˈreennanni ranke kaaˈla hasiissannonke. Insa daafira hendeemmota affanno gede assa hasiissannonke. Insa shaqqillunni kaaˈla ammanansa shoshshoggitannokki gede kaaˈlitannonsa.—Law. 12:25; 17:17.

DARAME DAYINO MANNIRA MITORE ASSINE KAAˈLA

11. (a) Darame dayino mannira umo hasiisannonsari maati? (b) Insa assinanninsarira galattannota leellisha dandiitannohu hiittoonniiti?

11 Umo, roduuwinkera sagale, uduunne woy wolere lowo geeshsha hasiisannonsare uyine kaaˈla dandiineemmo. * Shiimare assa, lawishshaho mittu rodiira karawaata aa nafa loworeeti. Darame dayino manni roduuwinsa insara mitore aa hasiissannonsahu gede asse dihedanno; hatteentenni assinanninsarira galatanno; tini aanno manchi hagiidhanno gede assitanno. Hige duucha wote manna anga laˈˈa, meessaneeto ajinshe laˈnanni gede assitanno; qoleno kaaˈlanno manchi duha ikkinoonnisihu gede asse hedanno gede assitara dandiitanno. (2 Tes. 3:7-10) Ikkirono insara mitore uyine kaaˈla hasiissanno.

Darame dayino roduuwanke kaaˈla dandiineemmohu hiittoonniiti? (Gufo 11-13 lai)

12, 13. (a) Darame dayino manna kaaˈla dandiineemmohu hiittoonniiti? (b) Mitto lawishsha kuli.

12 Darame dayino manna kaaˈlate lowo woxe afiˈra hasiissannonke yaa diˈˈikkino; insawa aananna banxeemmonsata leellisha dandiineemmo. Insa basetenni base hadhanno wote hodhishsha horoonsidhanno gara, fayyimmansara kaaˈlitannota kayinni waaga batidhinokki sagale hidhitanno gara leellinshammonsara dandiineemmo; qoleno loosoho kaaˈlannonsa uduunnicho hidhanna woxe afiˈrate kaaˈlannonsa looso rossanno gede  kaaˈlinammonsara dandiineemmo. Baalunku coyinni roore, haaro songonsa giddo jawaatte soqqantanno gede irko ikkinammonsara dandiineemmo. Makeenu woy motore nooˈnero gambooshshunniwa massensa. Qoleno, insa qooxeessiˈnera heeˈranno mannira Maganu Mangiste sokka sabbaka dandiitanno gara kullensa. Ledonsa soqqamme.

13 Mitto waro shoolu wedellooti darante mitte songo daggu yannara, songote cimeeyye kuri roduuwi makeena kada, kompiyuterenni borreessa, loosoho kuˈlaato eessiˈra dandiitanno gara, hattono Yihowara jawaatte soqqamate soma fushshidhanno gara rosiissinonsa. (Gal. 6:10) Shoolunku mulenni suwisaano ikkitino. Insa cimeeyye irkissinonsahuranna uminsa Yihowara soqqamate sharrantino daafira ayyaanaamittetenni lophitino; insa Sheexaanu moohino alame amaddansara diwodhitino.

14. (a) Darame dayino manni hiikkonne fonqolo ikkanno coye qoropha hasiissannonsa? (b) Mitto lawishsha kuli.

14 Baalunku Kiristaaninte gede, darame dayino Kiristaani Yihowa ledo noonsa jaalooma agure maalaamittete coye shorranno gede fonqolo ikkannonsa coye qoropha hasiissannonsa. * Aleenni kullihu Lijenna roduuwisi, maatensa darante fultu yannara anninsa ammana noosita leellishino gara qaagganno. Insa togo yitino: “Anga adhinoha hakkeeshshi geeshsha hasiisannokki uduunne doogo hunino. Hakkiinnino jeefote, giddo noori nookki borsa fane muushshi yee, ‘Laˈini? Heeshshote hasiissannori shiimareetilla!’ yiinonke.”—1 Ximootewoosi 6:8 nabbawi.

BAALUNKURINNI ROORE HASIISSANNONSA KAAˈLO

15, 16. (a) Darame dayino manna ayyaanaamittetenni kaaˈla dandiineemmohu hiittoonniiti? (b) Insa magarinni sheshifachisha dandiineemmo?

15 Darame dayino mannira maalaamittete kaaˈlonni roore ayyaanaamittete kaaˈlonna shesho hasiissannonsa. (Mat. 4:4) Cimeeyye darame dayino mannira uminsa afiinni qixxeessinoonnita ayyaanaamittete borro uyite woy insa afoo coyiˈranno roduuwinni xaadisse kaaˈla dandiitanno. Darame gobbansanni fulannohu batinyu manni lowo geeshsha baxanno maatewiinni hattono rosino dagoominna songowiinni baxxe dayinoho. Hakko daafira, ayyaanaamittete roduuwinsa Yihowa baxannonsatanna mararannonsata huwattanno gede assa hasiissannonsa. Hatto ikka hoogiro, insa shesho afiˈrate yite Yihowa magansiˈrannokki fiixinsawa woy insa bude afiˈrinohunna insara iillinonsa gedee qarri iillinonsahu gobbansanni dayino manniwa alba higgannoha ikkara dandaanno. (1 Qor.  15:33) Insa roduuwu noonke yitanno gede assine, “gobbansanni xiiwante” woy darante fultinore ‘agarannohu’ Yihowa lawishsha harunsa dandiineemmo.—Far. 146:9.

16 Biˈre Yesuusinna maatesinte gede, darame fulino manni gobbansanni xooqe fulanno gede assinsa manni silxaane afiˈre noo geeshsha gobbansa higanno faro diafiˈranno. Qoleno Lije yiinte gede, “maatensa miila giddeessine seyantanna woy shinanna lainohu batinyu annuwinna amuuwi, oosonsa adhe hattee qarru iillinsa gobba higa dibaxanno.” Darame daanno manna haadhanno roduuwi, togoo qarri iillinonsa roduuwa kaaˈlitanno wote, ‘wolu manni qarra uminsahu gede assite heddannore, rodiimmate baxillinni baxantannore, shaqqaddanna jooguulle ikka’ hasiissannonsa.’ (1 Phe. 3:8) Darame dayinoha mito manna iillinonsa qarri ammanansa shoshshogitanno gede assino; togoo manni iillinonsa qarra hasaapha, hakko iso oosonsa noowa hasaawa saalfatannoha ikkara dandaanno. Ateneeto togo yite xaˈmi, ‘Anera hattoo qarri iilloommeˈˈero, mannu maa assaera hasiˈreemmo?’—Mat. 7:12.

DARAME DAYINOHU WOLU MANNIRA SABBAKA

17. Sabbakate loosinke darame dayino manni fooliishsho afiˈranno gede kaaˈlannohu hiittoonniiti?

17 Yannankera darame daannohu lowo manni sabbakate loosonke agamboonni gobbuwanni daannoho. Insa haadhanno gobbuwara heedhannote diinaggaabbe soqqantannote Yihowa Farciˈraasinera Maganu ikkonsana, lowo kume ikkannohu darame dayino manni Maganu Mangiste “qaale” mite yee macciishshanni no. (Mat. 13:19, 23) ‘Duhu batiˈrinonsahu’ batinyu manni gambooshshinkewa daanno wote fooliishsho afiˈranno; insa, ‘Maganu ninke ledo noota’ mulenni buuxanno.—Mat. 11:28-30; 1 Qor. 14:25.

18, 19. Darame dayino mannira sabbankeemmo wote hayyoota ikka dandiineemmohu hiittoonniiti?

18 Darame dayino mannira sabbakkinanni wote ‘busullanna’ ‘egennaamma’ woy hayyoota ikka hasiissannoˈne. (Mat. 10:16; Law. 22:3) Yaachishinonsa coye kayisse hasaaphitannoˈne wote macciishshe; ikkirono poletiku hajore kayissine hasaabbinoonte. Sinu biironna silxaane noonsari uyitanno biddishsha harunse; kiˈne woy wole manna qarru giddora eessannore assitinoonte. Darame dayino manni ammaˈnonna bude afate hattono mishshinannikkita leellishate woˈnaalle. Lawishshaho, mite gobba manni meyati uddidhanno uddano daafira quwa saˈino hedo noonsa. Konni daafira, hattoo gobbanni darame dayino mannira sabbakkinanni wote insa giwisannokki garinni uddidhe.

19 Yesuusi coyiˈrino masalo giddo kullihu Samaariyu manchi gede, qarru iillinonsa manna baala kaaˈla hasiˈneemmo. (Luq. 10:33-37) Tenne assate baalantenni woyyitino doogo insara dancha duduwo duduwate. Darame dayinoha batinye manna kaaˈlinohu mittu cimeessi togo yiino: “Ninke Yihowa Farciˈraasine ikkinoommotanna qara hasattonke insara maalaamittete coye aa ikkikkinni ayyaanaamittetenni kaaˈla ikkitinota umonni xawinse kula danchate. Hatto assa hoongummoro, mitu manni ninkewa gamba yaa hasiˈrannohu kaaˈlo hasiˈrino daafira calla ikkara dandaanno.”

HAGIIRSIISANNO GUMA

20, 21. (a) Darame dayinohu ayyaanaamittete roduuwinkera baxille leellisha dancha guma abbitannohu hiittoonniiti? (b) Aananno birxichira mayinnire ronseemmo?

20 Darame ‘gobbansanni fulinohu’ ammanate roduuwinkera baxille leellisha dancha guma abbitanno. Ertiraho heedhannoti mitte rodoo maatese dartu iilleennansa wole gobba hadhinota coyidhino. Oosose giddo shoolu halallu giddoonni higge settu barri doogo hadhe Sudaane eˈino. Ise togo yitino: “Hatte gobba roduuwi muli fiixi gede assite sagale, uduunne, galtannowanna makeena gidditanno woxe uyitinonsa. Albaanni egenninokki mancho isi magansiˈranno Magano magansiˈrannoha ikkinohura calla anga fane haaˈrannohu nooni? Yihowa Farciˈraasine agurranna wolu dino!”—Yohaannisi 13:35 nabbawi.

21 Darame dayino annuwinna amuuwi adhe dayino ooso kaaˈla dandiinannihu hiittoonniiti? Aananno birxichira, ninke baalunku insa Yihowara hagiirrunni soqqantanno gede kaaˈla dandiineemmo gara ronseemmo.

^ GUFO 2 Konni birxichi giddo horoonsiˈnoommoti “darame dayino manna” yitanno yaatto, olunni woy addi addi qarrinni kainohunni qaensanni wole gobbara woy hatte gobbankura wole bayicho haˈre heeˈranno manna kulateeti. Daramino manna kaaˈlitanno dirijjite (UNHCR) yannankera alamete heeˈrannohu 113 manni giddo 1 manchi qaesinni “darame” wolewa haˈre heeˈrannota kultino.

^ GUFO 6 Birra 2016nnite Agarooshshu Shaera qoola 8-12 nooha, “Manni Gobba Mannira Danchare Assa Habbinoonte” yaanno birxicho lai.

^ GUFO 11 Cimeeyye mannu darame daanno wote Yihowa Fajjo Assate Feeffatino Manna (Amaaru Afoo) yaanno maxaafira fooliishsho 8, gufo 30 noo biddishsha rakke harunsa hasiissannonsa. Insa, roduuwu alba soqqamanno songuwa ledo xaadate jw.org yinanni webisayitenke widoonni qolte kuri roduuwi heeˈranno gobbara noote sinu biirora borreessa dandiitanno. Hakka geeshsha kayinni, cimeeyye darame dayino roduuwi songo afatenna ayyaanaamittetenni noo gara buuxate hayyotenni mite xaˈmo xaˈma dandiitanno.

^ GUFO 14 Dotteessa 1, 2014nnite Agarooshshu Shaera qoola 17-26 fulinoha, “Lamu Mootichira Borojjicho Ikka Dandaannohu Dino” nna “Waajjitooti Yihowa Kaaˈlaanchokkiitina!” yaanno birxicho lai.