Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Onkoleessa 2017

“Kurinni Roorsite Baxattoe?”

“Kurinni Roorsite Baxattoe?”

“Yohaannisi beetto Simooni, kurinni roorsite baxattoe?” —YOH. 21:15, NW.

FAARSO: 143, 65

1, 2. Pheexiroosi hashsha woˈma qulxuˈme woshshaadanni gali gedensaanni tuncu yiinosiri maati?

YESUUSI rosaano giddo lamalu Galiilu Baarira hashsha woˈma qulxuˈme woshshaaxxitanni galtino; ikkirono mitte qulxuˈmichono diamaxxitino. Reyotenni kainohu Yesuusi baaru qaccera uurre heeˈre insa lai. Hakkiinni togo yiinsa: “‘Afidhinannina, woshshaadoˈne yowolote qiniiteenni tugge.’ Insano woshshaado baaru giddora tuggu. Woshshaado lowo qulxuˈme amaddino daafira giddonni goshooshshe fushsha hooggu.”—Yoh. 21:1-6.

2 Yesuusi rosaanosira shooˈmitannore uyinsahu gedensaanni alba Simooni Pheexiroosiwa hige togo yii: “Yohaannisi beetto Simooni, kurinni roorsite baxattoe?” Yesuusi togo yiinohu maa xawisateeti? Pheexiroosi qulxuˈme woshshaada baxanno. Hakko daafira Yesuusi Pheexiroosi roorse baxanno coyi maatiro afa hasiˈrinoha lawanno. Pheexiroosi roorse baxannohu Yesuusanna isi rosiisino rosootinso qulxuˈmetenna qulxuˈme woshshaadate loosooti? Pheexiroosi togo yee dawarino: “Ee Mooticha, lowo geeshsha baxeemmoheta afootto.” (Yoh. 21:15, NW) Pheexiroosi coyiˈrino qaali garinni heeˈrino. Isi hatte yannanni hanafe, manna rosaano assate looso jaatanaawe loose Kiristoosa baxannota leellishino; umi xibbi dirite Kiristaanu songora tuuqqa ikkitinori giddo mittu isooti.

3. Kiristaanu hiikkonne gawajjanno coye qoropha hasiissannonsa?

 3 Yesuusi Pheexiroosira coyiˈrinorinni maa ronseemmo? Kiristoosira noonke baxilli qiidara wodhineemmokki gede, hattono Maganu Mangistete looso balaxisiinseemmokki gede hedonke bebbeehannore qoropha hasiissannonke. Yesuusi tenne alame coyi daafursannotanna yaachishannota afino. Yesuusi wixa wixiˈri manchire kultanno masalora mitu manni ‘Maganu gashshooti qaale’ adhe umi qara ayyaanaamittetenni lopha hanafirono gedensaanni ‘tenne gobba hedonna jirote baxilli’ macciishshino ‘qaale beeshshe amadannota’ coyiˈrino. (Mat. 13:19-22; Maq. 4:19) Ninkeno qoropha hoongummoro addi addi dilgonni doogammammoranna ayyaanaamittenke ajjanni hadhara dandiitanno. Konnira Yesuusi rosaanosi togo yee qorowisiisino: “Itunna agu batinyinni, dimbatenninna tenne gobba heeshshora yaaddinanna wodanu daafurannoˈnekki gede qorophe!”—Luq. 21:34.

4. Kiristoosa mageeshshi geeshsha banxeemmoro afate kaaˈlannonkeri maati? (Hanafote noo misile lai.)

4 Pheexiroosi reyotenni kainohu Yesuusi ledo hasaawihu gedensaanni assinte gede, ninkeno heeshshonke giddo sabbakate looso balaxisiinse Kiristoosa banxeemmota leellisha hasiissannonke. Ikkina, hatto assinanni heeˈnoommotanna teˈee afa dandiineemmohu hiittoonniiti? Yannate kiiro umonke togo yine xaˈma hasiissannonke: ‘Roorse baxeemmo coyi maati? Roore hagiirsiisannoeri ayyaanaamittete coye assatenso wolereeti?’ Hanni qoropha hoongummoro Kiristoosiranna ayyaanaamittete coyira noonke baxilli qiidanno gede assara dandaannoha sase coye laˈno; insano, loosoho, boohaarshahonna maalaamittete coyeeti.

LOOSOHO QUWA SAˈINANNIKKI GEDE QOROPHE

5. Qullaawa Borro maatete umo ikkitinori maa assitanno gede kultanno?

5 Pheexiroosi qulxuˈme woshshaadate looso loosannohu baxanno daafira calla diˈˈikkino; isi heeshshote heeˈrate hasiisannosire afiˈrannohu konni loosinniiti. Maatete umo ikkitinnori Qullaawa Borro maatensara maalaamittete hasiisannonsare wonsha hasiissannonsata kultannota affino. (1 Xim. 5:8) Insa maatensara hasiisannore shiqishate diinaggaabbe loosa hasiissannonsati egennantinote. Ikkollana, tenne goofimarchu yannara loosu lowo yaaddo abbannoha ikkino.

6. Xaa yannara loosu bayicho hiittoohu yaachishanno coyi no?

6 Yannankera looso hasiˈranno manni lowoho; loosu kayinni shiimaho. Konnira looso hasiˈrannohu batinyu manni lowo yanna loosa hasiissannonsa; mitoho daafurte loosseenna baantanninsa woxi digariho. Loosiisidhanno dirijjituwa tirfe lexxate yite, manna manninaatensanna surrensa daarfursanno garinni loosiisidhanno. Loosanno manni lowore loosa hoogiro, loosunni fushshine hunnansara dandiinanni.

7, 8. (a) Roore ammanama hasiissannonkehu ayeraati? (b) Tayilaandete heeˈranno rodii loosisi daafira maa huwatino?

7 Kiristaana ikkinoommo daafira roore ammanama hasiissannonkehu Yihowaraati ikkinninna loosiissannonkerira diˈˈikkino. (Luq. 10:27) Heeshshonke giddo roorsine laˈneemmo coyi looso diˈˈikkino. Loonseemmohu heeshshote heeˈrate hasiisannonkere wonshiˈratenna soqqanshonkera irko ikkannore afiˈrateeti. Ikkollana, qoropha hoongummoro loonseemmo loosi magansiˈrankera guficho ikkara dandaanno. Lawishshaho, Tayilaandete heeˈranno rodii togo yiino: “Loosiˈya kompiyutere biddi assate; konne looso lowo geeshsha baxeemmo; ikkollana haammata saate loosa hasiissannoe. Konnira kuni loosi ayyaanaamittete coye asseemmo yanna gudise adhannoe yaa dandeemmo. Gale hosanni, Maganu Mangiste looso balaxisiisate hakkonne looso soorriˈra hasiissannoeta huwatummo.” Kuni rodii maa assiyya?

8 Isi togo yiino: “Mittu diri geeshsha woxe  codhummohunna maa looseemmoro hedummohu gedensaanni ayisikireemete yinanni sagale doogote doyissanni hira doodhummo. Umi qara, woxu anje amaddinoe, hattono hexxo mudhoommo. Alba ledoˈya loossanno miillaˈya ledo xaadeemmo wote osoˈlitannoe; qoleno mine qiissannorichi noo biirora kompiyuterete looso loosantenni doogote ayisikireeme hirate loosa doodhoommohu mayiraatiro xaˈmitannoe. Ani kayinni, Yihowa konne qarra dandeemmo gedenna fushshiˈroommota ayyaanaamittete mixoˈya wonshiˈreemmo gede kaaˈlaera huucciˈrummo. Shiima yanna gedensaanni coyi woyyanni haˈri. Gale hosanni dambanyootiˈya baxxanno ayisikireeme hiittootero huwatummo, hattono coommitanno ayisikireeme loosa danduummo. Mulenni looseemmo ayisikireeme barru baala hire guda hanafummo. Alba kompiyutere biddi asse afiˈreemmohunni xa roorino woxe afiˈreemmo. Kuni loosi hakkeeshshi geeshsha daafursannokkihanna yaachishannokkiha ikkino daafira lowo geeshsha hagiidheemmo. Qoleno, xa Yihowawa albinni roore shiqoommoha lawannoe; baalunkurinni roorannohu konneeti.”—Maatewoosi 5:3, 6 nabbawi.

9. Lonseemmo loosira quwa saˈneemmokki gede kaaˈlannonkeri maati?

9 Diinaggaawe loosa dancha akataati; qoleno diinaggaawe loosa kiissannote. (Law. 12:14) Ikkirono, aleenni qummi assini rodii assinte gede loosoho quwa saˈneemmokki gede qoropha hasiissannonke. Yesuusi togo yiino: “Kiˈne kayinni balaxxine Maganu Gashshootenna keeraanchimmasi hasidhe; hakkuyi kaˈire baala [heeshshote heeˈrate hasiisannoˈnere] lendanniˈnena.” (Mat. 6:33) Loonseemmo loosinna ayyaanaamittete coye assate giddo hiikkoye roorsiˈneemmoro afate, ninkeneeto togo yine xaˈma danchate: ‘Looseemmo loosi hagiirsiisannohu, ayyaanaamittete loosi kayinni hakkeeshshi geeshsha baxisannokkihu woy woga wonshate calla assinannihu gede asse hedeemmo?’ Tenne xaˈmo seekkine hedankenna hiincanke hiikkonne coye roorsiˈneemmoro afate kaaˈlitannonke.

10. Yesuusi hiikkoye coye balaxisiisa hasiissannonketa rosiisino?

10 Yesuusi heeshshonke giddo ayyaanaamittete looso balaxisiinseemmo gede dancha lawishsha ikkinonke. Mitto waro Yesuusi Maariyaaminna rodoose Maartaoo minira harino. Maarta sagale qixxeessitanni kabbi facci yitanni no, Maariyaami kayinni Yesuusi lekka hunda ofolte isi yaannore macciishshitanni no. Maarta Maariyaami looso kaaˈla hoogginosehura coyiˈrantuta Yesuusi togo yee dawari: “Maariyaami dancha coye doodhitino; konne coye isewiinni diadhinannise.” (Luq. 10:38-42) Yesuusi Maartara lowo geeshsha hasiisanno roso roosiisinose. Loosu hedonke bebbeehannonkekki gede assiˈratenna Kiristoosa banxeemmota leellishate ‘dancha coye doodha,’ yaano ayyaanaamittete coye balaxisiisa hasiissannonke.

BOOHAARSHAHO QUWA SAˈINANNIKKI GEDE QOROPHE

11. Qullaawa Borro fooliishshiˈratenna boohaarate daafira mayitanno?

11 Heeshsho loosunna dilgo batidhinota ikkitino daafira mito wote fooliishshiˈranna boohaara hasiissannonke. Maganu Qaali togo yaanno: “Mannaho daafure loosiˈrinohunni hagiidhanni itatenna agate kaˈaanni kaaˈlannosiri woluri dino.” (Ros. 2:24) Yesuusi mito wote fooliishshira hasiissannota afino. Mitte hige Yesuusi rosaanosi ledo soqqamanni keeshshihu gedensaanni rosaanosi togo yiinonsa: “Ane ledo kaˈa shiqqi yitine shiima geeshsha fooliishshidhe.”—Maq. 6:31, 32.

12. Boohaarreemmo wote qoropha hasiissannonkehu mayiraati? Lawishsha kuli.

12 Boohaarshu fooliishshiˈratenna wolqanke haaroonsiˈrate lowo geeshsha kaaˈlannonke. Ikkirono, heeshshonke giddo boohaarsha  balaxisiinseemmokki gede qoropha hasiissannonke. Umi xibbi diro heeˈrinohu batinyu mannira “Gaˈa reyineemmo daafira, into ango” yitanno hedo noonsa. (1 Qor. 15:32) Hatteente gede yannankera alamete giddo noo mannirano togoo hedo noonsa. Lawishshaho, mitto waro Awuroppaho heeˈrannohu mittu wedellichi Kiristaanu gambooshshe daa hanafino. Ikkollana, boohaarsha baasa baxanno daafira Yihowa Farciˈraasine ledo gamba yaa aguri. Gedensaanni kayinni boohaarshu aana calla illachishasi qarru giddo tugginositanna caaccaawanno gede assitinosita huwati. Konnira isi Qullaawa Maxaafa wirro xiinxalla hanafi; hakkiinnino mulenni dancha duduwo duduwannoha ikkino. Cuuami gedensaanni isi togo yiino: “Gaabbisannoe coyi tini alame shiqishshanno boohaarsha shorra agure Yihowara soqqama addu hagiirre abbitannota afummokki keeshshaˈyaati.”

13. (a) Boohaarshu gawajjara dandaanno gara lawishshunni xawisi. (b) Boohaarshaho quwa saˈneemmokki gede mayi kaaˈlankera dandaanno?

13 Boohaarreemmohu fooliishshiˈratenna wolqa haaroonsiˈrateeti. Ikkina, mageeshshi saate boohaara hasiissannonke? Hanni tenne hedi: Ninke giddo batinyu coommannore ita banxeemmoha ikkirono, coommannore yaano keekenna karameella lawinore duucha wote ita fayyimma gawajjitannota anfoommo. Konni daafira ita hasiissannonketi fayyimmankera kaaˈlitanno sagaleeti. Hatteente gede, lowo saate boohaarranni sayinseemmoha ikkiro, tini ayyaanaamittenke gawajjitara dandiitanno. Tenne gargadhate ganyine Maganu Mangiste looso loosa hasiissannonke. Ikkina, boohaarshaho quwa saˈnoommotanna teˈee afa dandiineemmohu hiittoonniiti? Lamalate giddo ayyaanaamittete loosira, yaano gambooshshe haˈrate, soqqansho fulate, maatete magansiˈranna hojju xiinxallo assiˈrate mageeshshi saate sayinsoommoro borreessine amada dandiineemmo. Hakkiinni aanchine hatte lamalara boohaarranni yaanno ispoorte loonsanni, baxisannonkere assinanni, televizhiine laˈnanni woy viidiyote godoˈle godoˈlinanni sayinsoommo saate ledo heewisiinse laˈˈa dandiineemmo. Heewisiinseemmo wote roortannoti maa assinanni sayinsoommo saateeti? Boohaarreemmo yanna roortannoha ikkiro mitore biddi assiˈra hasiissannonke.—Efesooni Sokka 5:15, 16 nabbawi.

14. Dancha boohaarsha doodhate kaaˈlannonkeri maati?

14 Yihowa mittu mittunkura boohaarsha doodhate qoosso uyinonke; maatete umo ikkitinorino Qullaawu Maxaafi giddo noohu Yihowa biddishshi ledo sumuu yaanno garinni doodha dandiitanno. * Danchu boohaarshi ‘Maganuwiinni afiˈnoonni eltooti.’ (Ros. 3:12, 13) Hige mittu manchi doodhanno boohaarshi wolu doodhannohunni baxxannoti egennantinote. (Gal. 6:4, 5) Doodhineemmo boohaarshi ikkiha ikkirono, quwa saˈˈa kayinni dihasiissannonke. Yesuusi, “Jiroˈne noowa wodaniˈneno hakkiicho heeˈranno” yiino. (Mat. 6:21) Konni daafira, Yesuusira noonke baxilli, uminke dilgo agurre Maganu Mangiste balaxisiinseemmota leellishannore hendeemmo, coyiˈneemmonna assineemmo gede kakkayisannonke.—Fil. 1:9, 10.

MAALAAMITTETE COYE QUWA SAˈNE BANXEEMMOKKI GEDE QOROPHA

15, 16. (a) Kiristaanaho maalaamittete coye quwa sae baxa woshshaado ikka dandiitannohu hiitte doogonniiti? (b) Yesuusi maalaamittete coyi daafira hiittenne kaajja amaale amaalino?

15 Yannankera batinyu manni yannate fultanno faashine, elektirooniksete uduunnenna wole hattoo uduunne afiˈrate lowo geeshsha hedanno. Konni daafira mittu mittunku Kiristaanchi noosi hasatto afate isonooto togo yee xaˈma hasiissannosi: ‘Maalaamittete  coyi aana illachishoommohura gambooshsheho qixxaaweemmo yannanni roore yannate fulino kaameelire woy faashinere nabbawanninna hedanni sayiseemmo yanna roortanno? Barru baala umiˈya dilgora calla kabbi facci yaanna huuccatto assiˈreemmonna Qullaawa Maxaafa nabbaweemmo yanna ajjinoe?’ Maalaamittete coyi Kiristoosira noonke baxillinni roorinota huwantummoro, Yesuusi “hafuuraamma ikkitinoonte” yee amaalino amaale heeshshi gotti assine heda hasiissannonke. (Luq. 12:15) Yesuusi konne shotinse laˈˈa hasiissannokki qorowishsha uyinohu mayiraati?

16 Yesuusi “Mittu manchi lamu Mootichira soqqama didandaanno” yiino. Isi ledo togo yiino: “Mittu manchi Maganohonna woxeho borojjicho ikka didandaanno.” Yesuusi hatto yiinohu lamunku “mootichi” woˈmunni woˈma hajajammammonsara hasidhanno daafiraati. Konni daafira ‘mitto gimbe mitto baxa’; woy ‘mitto ayirrinse mitto misha’ hasiissannonke. (Mat. 6:24) Guuntete xeˈne noonkere ikkinoommo daafira, ‘maalu yortora’ hattono maalaamittete coye quwa saˈne baxate hasattora qeelammeemmokki gede sharrama hasiissannonke.—Efe. 2:3.

17. (a) Maalu yortonni amadamino mannira maalaamittete coye baxate hasatto qeela qarra ikkitannonsahu mayiraati? (b) Maalaamittete coye quwa saˈne banxeemmokki gede kaaˈlannonkeri maati?

17 Maalu yortonni amadimino manni maalaamittete coyira quwa saˈˈa hooga qarra ikkitannonsa. Mayira? Korkaatuno Maganu albaanni roore waaga afiˈrinori maatiro huwata qarrissannonsa. (1 Qorontoosi 2:14 nabbawi.) Insati danchanna busha bade afate dandoonsa baˈino daafira gara ikkinohanna gara ikkinokkiha badde diaffanno. (Ibi. 5:11-14) Konnira mitootu maalaamittete coye aana aanaho lexxa hasidhanno; hakko daafira kassi diyitanno. (Ros. 5:10) Ninke kayinni maalaamittete coye quwa saˈne banxeemmokki gede gargadhate Maganu Qaale ganyine nabbawa lowo geeshsha kaaˈlitannonke. (1 Phe. 2:2) Yesuusi Qullaawa Borro seekke hiincasi iillinosi fonqolo qeelanno gede kaaˈlitinosi; ninkeno Qullaawu Maxaafiha xintu seera seekkine harunsanke maalaamittete coye banxeemmokki gede kaaˈlitannonke. (Mat. 4:8-10) Togo assineemmoha ikkiro, maalaamittete coyinni roorsine Yesuusa banxeemmota leellinsheemmo.

Heeshshokki giddo balaxisiisatto coyi maati? (Gufo 18 lai)

18. Maa assate murciˈrootto?

18 Yesuusi Pheexiroosi, “Kurinni roorsite baxattoe?” yee xaˈmi wote, Pheexiroosi ayyaanaamittete coye balaxisiisa hasiissannosita qaagiissanni noosi. Pheexiroosi suˈmi tiro “Manaado Kincho” yaate; isi suˈmisinte gede kinchu gedeeti kaajjado akatta noosita leellishino. (Soq. 4:5-20) Ninkeno, loosoho, boohaarshahonna maalaamittete coyira quwa saˈneemmokki gede qorophine baalunkurinni roore Kiristoosa banxeemmota leellishate murciˈno. Pheexiroosinte gede “Mooticha, lowo geeshsha baxeemmoheta afootto” yineemmota heeshshonke giddo assineemmorinni leellinsho.

^ GUFO 14 Birra 15, 2011nnite Agarooshshu Shaera (Amaaru Afoo) qoola 9-12, gufo 6-15 fulinoha, “Doodhitinanni Boohaarshi Horo Afiˈrinoho?” yaanno birxicho lai.