Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Onkoleessa 2017

 HEESHSHOTE XAGGE

Danqicha Ikkaˈya Wolootaho Rosiiseemmokki Gede Diassitinoe

Danqicha Ikkaˈya Wolootaho Rosiiseemmokki Gede Diassitinoe

Cuuamoommohu 1941nni 12 dirihu heeˈreeti. Ikkollana 1946 geeshsha Qullaawu Maxaafi halaale gude dibuuxoommo. Halaale gude buuxummokkinni keeshshoommohu mayiraatiro affinanni gede xaggeˈya kuleemmoˈne.

MAATENKE 1910 balla Joorjiyaho Tibiliisi yinanniwiinni Kanaada dagge galchimaanni Saskaachiwaani giddo Pelii yinanniwa saada ceˈe heeˈra hanaffino. Ilamoommohu 1928nniiti; ani lee oosonke giddo maaˈneho. Anniˈya reyinohu amaˈya ane iltara lewu agani albaanniiti; amaˈya reyitinohu kayinni ani danqu qaaqqi heeˈreennaati. Hakkiinni keeshshikkinni Luusi yinanniti bayira rodoonke 17 diriti heedhe reyitino. Hakkuyi gedensaanni abbinke anenna gatino roduuwanke isiwa haaˈrinke.

Mito barra maateˈya ani farashshu farro cuˈme goshooshanna laˈu; hakka waro ani xaallalla qaafa hanafe noommo. Insa ane farashshu qoxe gananno yite massinohura hakkiinni hoˈleemmo gede cancite coyidhu, ani kayinni riffi nafa diyoommo. Ani insara badhe wodhe noommo; qoleno yitannore dimacciishshoommo. Ikkollana Maganu assa gede farashshu diganinoe; maatenke ani danqicha ikkoommota huwattinohu hakko barraati.

Maateˈya jaali insa ane danqootu rosi minira eessitannoe gede amaali; hakko daafira abbiˈya Niki Saskaachiwaani giddo Saskaatooni yinanniwa noohu danqootu rosi mine eessie. Maateˈyawiinni haammata saate haˈne iillinanniwa haˈre heeˈra hanafummo; hakkawaro anera onte dirolla ikke nooe; konni daafira waajjummo. Maateˈyawa haˈreemmohu ayyaanna ayirrinsanninna rosu mini cufamanno wote callaati. Gale hosanni danqootu afoo rosummo; qoleno hakko wole ooso ledo godoˈla baxisannoe.

QULLAAWU MAXAAFI HALAALE ROSUMMO

Bayira rodoonke aaniti Maariyeni, Biili Daaniyelchekira assidhuta rodooˈya Firaansesinna ane insa towaata hanafi. Fiixiˈya giddo balaxe Yihowa Farciˈraasine ledo xaadinori insaati. Rosu cufameenna insawa dayeemmo yannara, insa Qullaawu Maxaafinni rosanni noore anera kulate dandiire baala assanno. Noore coyiˈrummoro, insa danqootu afoo  dandaannokki daafira hakka waro insa ledo hasaawa shota diˈˈikkitinoe. Ikkollana, insa ani ayyaanaamittete coye baxeemmota huwatino. Ani insa assannori Qullaawu Maxaafi giddo noore ikkinota huwatoommo daafira, insa sabbakate haˈranno wote ledonsa haˈreemmo. Hakkuyi gedensaanni mulenni cuuama hasiˈrummo; hakko daafira Wocawaaro 5, 1941nni Biili yinanni rodii kurete giddonni maashinetenni fushshinoonni waa wonshinoonnihu siwiilu gandira cuuie. Hakku wayi qorre qiidinoho!

Ohayo giddo Kiliivilaandi yinanniwa danqootu afoo coyiˈranno manni ledo mittu jawu gambooshshiwa, 1946nni

Mitte hige 1946nni hawado rosu mini cufameenna qaera hige heeˈreenna, Ameerikaho Ohayo giddo Kiliivilaandi yinanniwa jawa gambooshshe haˈnummo. Gambooshshunniwa umi barra, rosiinsannire huwata dandeemmo gede roduuwiˈya shiqanno roso bado bado borreesse leellishie. Layinki barra kayinni, danqootu afii gaamo noota afummoti lowo geeshsha hagiidhummo; hakko mitte rodoo shiqanno roso danqootu afiira qolte tirtanni no. Konni daafira gambooshshe hagiidhanni harunsummo; hattono jeefote Qullaawu Maxaafi halaale huwatummo!

HALAALE ROSIISUMMO

Hatte yannara, Layinkihu Alamete Oli xaalla uurre no; qoleno meessi gobba bande baxate hedo iibbite no. Gambooshshunniwa rosoommori rosu mine ammanaˈyara gaaramate murciˈre kaeemmo gede assinoe. Konni daafira, baandiraho ayirrinye aanna gobbate faarso faarsa agurummo. Qoleno, ayyaanna ayirrisate karsamanna beetekiristaane haˈra agurummo. Rosu mine loossannori tennera dihagiidhitino; hakko daafira ane waajjishiishatenna nookkire coyidhe hedoˈya soorrate woˈnaaltu. Ledoˈya rossanno ooso tenne macciishshitu; tini insara farciˈreemmo faro fantinoe. Ledoˈya rossannori lawishshaho, Leerii Andirosoofi, Normani Ditirikinna Emili Shineeyideri jeefote Yihowara Farciˈraasine ikkite xaa geeshsha isira ammanante soqqantanni no.

Wole katama haˈneemmo yannara, duuchanka wote danqootaho farciˈreemmo. Lawishshaho Moontiriyali giddo noohu danqootu boohaaranno bayicho Edi Taageri yinanni wedellichira farciˈroommo; isi hakka waro mitte duuru gaamo miilaati. Isi niro reyi geeshsha Quyibeeki giddo Laavaali yinanni bayicho noote danqootu afii songora soqqamino. Ani Kiwaani Ardaneezi yinannihu wolu wedellichi ledono egennamoommo; isi biˈre Beeriyu manni gede Qullaawu Maxaafi sokka halaale ikkase buuxate diinaggaawe xiinxallino. (Soq. 17:10, 11) Isino halaalu minira daye, Ontiriyo giddo Otaawa yinanniwa cimeessa ikke lubbote noo geeshsha Yihowara ammaname soqqamino.

Biˈre 1950 balla doogote soqqamanni heeˈre

Ani 1950nni Vaankeeri haˈre heeˈrummo. Danqootaho sabbaka baxisannoeha ikkirono, Kiristi Ispayiseri yinannite coyiˈranna macciishsha dandiitanno manchora doogote farciˈre afiˈroommo woˈnaalsha horo dihaweemmo. Ise borronke ganyite adhate sumuu  yite, minaannise Geeri ledo xaadissaera hasidhinota kultue. Hakko daafira ani mininsara mareenna hedonke mimmitoho borreessine kullanni seeda yanna hasaambummo. Hakkuyi gedensaanni insa ledo xaandoommohu boode diro keeshshineeti; insa Ontiriyo giddo Toronto katamira gambooshsheho dayino manni giddo bade afie; insa ane hawa hoogansa dhagge ikkitinoe. Hakku barri Geeri cuuamannoho. Kuni woˈnaalshi, halaalu wixi muranno yannanna bayicho anfoommokki daafira, ayewoteno sabbaka hasiissannota qaageemmo gede assinoe.

Hakkuyi gedensaanni Saskaatooni haˈre heeˈrummo. Hakko Jeeninna Joyana yinanniri lakkuwu danqootu seenni noose mancho, insara Qullaawa Maxaafa rosiisammonsara hasidhinota kultue; hakka waro insa alba ani rosoommo rosi mine rosanni no. Mulenni lamenti seenni rosanni noore rosu mini jaallansara farciˈri. Ledonsa rosannori giddo onte seenni gedensaanni Yihowa Farciˈraasine ikkino. Insa giddo mitte Yunesi Kooleni yinannite. Ani Yunesi ledo egennamoommohu danqootu rosi mine roso gudummo dirooti. Hatte yannara ise karameellicho uyiteˈˈe jaalla ikkineemmo gede xaˈmitinoe. Gedensaanni ise lowo geeshsha baxeemmo minaama ikkitinoe!

Yunesi ledo 1960nninna 1989nni

Yunesi ama ise Qullaawa Maxaafa xiinxallitanni noota affuti, rosu mini sooreessi xiinxalla agurtanno gede assara kultu. Isi Qullaawa Maxaafa xiinxallate horoonsidhanno borro nafa adhinose. Ikkollana, Yunesi Yihowara soqqantanni heeˈrate murcidhino. Ise cuuamate kaˈuta annisenna amase, “Yihowa Farciˈraasincho ikkittaro minenke diheeˈratta!” yee waajjishiishinose. Insa yiinonte gede Yunesi 17 diriti heedheenna mininni fushshe huneennase qooxeessisera heedhannoti mitte Yihowa Farciˈraasine maate haadhuse. Ise xiinxalla diagurtino; ise gedensaanni cuuantino. Isenna ani 1960nni adhammummo barra annisenna amase sargenke didayino. Ikkollana, diru saˈˈanni haˈrita insa ammanankenna oosonke lossiˈnoommo gara laiti ninke ayirrisa hanafino.

 YIHOWA TOWAATINOE

Beettiʼya Nikolasinna minaamasi Diboora Lendenete Beetelera soqqantanno

Ninke danqoota ikkinummorono, lamala coyiˈranna macciishsha dandiitanno ooso lossiˈnoommo. Tini shota ikka hooggurono, oosonkera danqootu afoo rosiinsoommo daafira, insa ledo dancha gede hasaambeemmo hattono halaale rosiinsoommonsa. Songote giddo noo roduuwino lowo geeshsha kaaˈlinonke. Lawishshaho, mitte maate oosonke giddo mittu Mangistete Addaraashera gara ikkinokkire coyiˈranna affe borreessite kultinonke. Tennera qaaqqonke hakkawontenni seejjiˈnummo. Shoole oosoˈya Jeemsi, Jeeri, Nikolasinna Istiiveni hattono minaamuwinsanna maatensa Yihowara ammanante soqqantanni no. Shoolunku songote cimeeyye ikkite soqqantanni no. Qoleno, Nikolasinna minaamasi Diboora ledo Biritaaniyaho noote sinu biirora danqootu afiita tirote gaamo kaaˈlitanni no; Istiiveninna minaamasi Sheeneni kayinni, Ameerikunniti sinu biiro giddo danqootu afiite tirote gaamo miillaati.

Oosoˈya Jeemsi, Jeerinna Istiiveni minaamuwinsa ledo danqootu afiinni sabbakate looso duuchu garinni kaaˈlitanno

Yunesi, adhammummohunni 40ki diro ayirrisate mittu agani gate heeˈreenna kaanserete xibbinni reyitino. Ise hattee qarru yannara jawaatte heedhino. Jawaattanno gede kaaˈlitinoseti reyino manni kaˈˈannota ammanaseeti. Ise ledo galagale xaadeemmo yanna quqquxame agadheemmo.

Fayenna Jeemsi, Jeerinna Eviliini, Sheeneninna Istiiveni

Ammajje 2012nni uwe gaˈne hallo taoommo daafira kaaˈlo hasiissinoe. Hakko daafira, mittu beettiˈya minira higoommo. Xa ninke Kalgaari Danqootu Afii Songo miillaati; ani hakko cimeessa ikke soqqamanni noommo. Ani danqootu afii songora soqqamanna tini umite. Tini dhaggete! Ikkina, 1946nni kayise kageeshshi geeshsha Ingilizete Afii songora heeˈre ayyaanaamittetenni jawaate keeshshoommohu hiittoonniiti? Yihowa anniweelo ooso towaatate eino qaale wonshino. (Far. 10:14) Ane kaaˈlate yite, rosiinsanni roso borreessite leellishshuere, danqootu afoo rossurenna dandiitu deerrinni tirate woˈnaalture baala galaxxeemmonsa.

Ani 79 dirihu heeˈre Ameerikunnihu Danqootu Afiinni (ASL) suwisaanote rosi mine rosummo

Noore coyiˈrummoro, rosiinsannire huwata hoogoommotera woy danqootaho hasiisannore lashshi assine agurroonni yee hedoommo daafira, dadille hexxo mudhe hoogoommo yanna no. Ikkollana hatte yannara Pheexiroosi Yesuusira coyiˈrino qaale qaagoommo; isi togo yiino: “Mootichaˈya, ayenkewa haˈneemmo? Atera hegere heeshsho qaali noohe.” (Yoh. 6:66-68) Lowo diro halaalu mine keeshshinohu danqootu afoo coyiˈrannohu wolu roduuwinte gede, anino cinca rosa hasiissinoe. Yihowanna dirijjitesi agadha hasiissannoeta rosoommo; hatto assaˈya lowo horo afiˈreemmo gede kaaˈlitinoe. Xa anera umiˈya afiinni qixxeessinoonniti falakkinoti ayyaanaamittete sagale nooe; qoleno Ameerikunnihu Danqootu Afiinni (ASL) assinanniha songotenna jajjabba gambooshshe haˈreemmo. Ee, bayiru Maganinke Yihowara soqqama hagiirsiissanno heeshsho heeˈreemmonna lowo atoote afiˈreemmo gede kaaˈlitinoe.