Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Onkoleessa 2017

Bikku Heeshsho Heeˈne Afiˈnanni Hagiirre

Bikku Heeshsho Heeˈne Afiˈnanni Hagiirre

DAANIEELINNA MIIRIYAAMI adhaminohu Wocawaaro 2000 maarote dirooti; insa Ispeenete Baarsiloona yinanni katamira heeˈranno. Daanieeli togo yiino: “Heeˈneemmo heeshsho mannu qiniitaamete yaannote. Loosinke, dancha hoteelera inteemmo gede, wole gobbuwa haˈneemmo gedenna lowo waagi uduunne uddiˈneemmo gede kaaˈlinonke. Qoleno soqqansho ganyine fulleemmo.” Ikkollana heeshshonsa soorrantanno gede assannori ikkino.

Daanieeli 2006nni jawu gambooshshiwa shiqqino lallawo loosoho kakkaˈˈanno gede assitinosi; lallawo shiqishi rodii, “‘Reyote widira bobbahanno’ manna hegere heeshsho doogowa qolate dandiineemmore baala assinanni heeˈnoommo?” yee xaˈmino xaˈmo wodanisira coˈino. (Law. 24:11) Hattee lallawora, Qullaawu Maxaafi giddo noota hegere heeshshore kultanno sokka mannaho kula hasiissannonketa seekkine xawinsoonni. (Soq. 20:26, 27) Daanieeli hakka warita qaage togo yiino, “Yihowa ane coyishiishinoehu gede asse hedummo.” Qoleno, lallawo shiqinshi wote albinni roore soqqama hagiirrinke lexxanno gede assitannota xawinsoonni. Daanieeli tini adda ikkitinota huwatino. Minaamasi Miiriyaami wonanni suwisaancho ikkite babbaxxino atoote afidhino daafira hagiirru noo heeshsho heedhanni no.

Daanieeli ‘heeshshosi giddo lowo coye biddi assiˈrate kainota’ coyiˈrino. Isi hedinore assino. Albi gede seeda yanna loosa agure, woˈma yanna suwisaancho ikki; hakkiinnino isinna Miiriyaami sabbakkannori roore hasiisannowa haˈre soqqamiro afiˈranno hagiirre heda hanafi.

UMO FONQOLU IILLINSARONO GEDENSOONNI HAGIIRSIISANNORE KULLINSA

Daanieelinna Miiriyaami 2007nni Onkoleessu aganira loosonsa agure, alba daaˈˈatate haˈrinota Panama yinanni gobba haˈri. Insa hakko soqqama hanafinohu Kariibiyu Baari giddo, Bokaasi Deeli Toro Arkipelego yinanniwa noo giddichuwaraati; hakkiicho heeˈrannohu rooru manni Yengebii yinanniho hakko ilaminoho. Daanieelinna Miiriyaami codhino woxinsanni Panama giddo settu agani geeshsha soqqamate hedino.

Insa hatte giddichora mittu bayichinni wole bayicho haˈrate howolonna biskilliite horoonsiˈranno; insa mitte hige 32 km ikkitannotenna gooddo batidhino doogora lowo geeshsha iibbitino arrishsho fulte heedheenna biskilliitetenni harino gara horo dihawanno. Daanieeli daafurino daafira damme hooge gatino. Ikkollana, insa haˈranno doogora heeˈrannohu Yengebii manni mininsara masse wosinsinonsa; Daanieelinna Miiriyaami hakko qooxeessira horoonsiˈnanni afoo woˈnaalita mannu roore hagiidhe haaˈrinonsa. Hakka mare keeshshikkinni, insa xiinxallisanno manni kiiro 23 ikkitu.

Ikkollana, codhino woxi goofinsata hagiirrinsa dadilleho soorrami. Daanieeli togo yiino: “Ispeene higate daafira hendummota hindiiddo daggunke. Qullaawa Maxaafa xiinxallinseemmo manna agurre haˈra dadillissinonke.” Ikkollana, mittu agani gedensaanni hagiirsiissanno duduwo kullinsa. Miiriyaami togo yitino: “Baxxitino suwisaano ikkine soqqammeemmo gede koyinsinke. Soqqanshonke agurrummokkinni soqqama dandaanke lowo geeshsha hagiirsiissinonke!”

LOWO GEESHSHA HAGIIDHANNO GEDE ASSINONSARE

Yihowa dirijjite 2015nni mito coye biddi assitino daafira, Daanieelinna Miiriyaami woˈma yanna suwisaano ikke soqqamanno gede assinoonninsa. Tennera insa maa assiyya? Insa Faarso 37:5 giddo noo qaale addaxxino; qummeeshshu togo yaanno: “Doogokki Kaaliiqira eeggo uyiˈri; iso addaxxi; isino towatannohe.” Insa suwisaano ikke soqqamate kaaˈlannonsa looso afiˈre, hakko Panama giddonni Beeragiwaasi yinanniwa noo songora soqqamanni no.

Daanieeli togo yiino: “Ispeenetenni haˈnummo waro, bikku heeshsho heeˈra dandiineemmoha dilawinonke. Xa kayinni bikku heeshsho heeˈra dandiinoommo; qoleno hasiisannonkere dihoongoommo.” Insa konni garinni hagiidhanno gede assinonsari maati? Togo yiino: “Shaqqadu mannira Yihowa daafira rosiisa taalle nookki hagiirre afiˈnanni gede assitanno!”