Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Onkoleessa 2017

Baxilliˈne Qiidara Wodhitinoonte

Baxilliˈne Qiidara Wodhitinoonte

“Bunshete batinyinni kainohunni lowo manni baxilli qiidanno.”—MAT. 24:12.

FAARSO: 38, 128

1, 2. (a) Yesuusi Maatewoosi 24:12 giddo coyiˈrino qaali umo ayeoo aana woˈmino? (b) Soqqamaasinete Loosi maxaafi giddo hundi Kiristaani baxille leellisha agurinokkita kulloonnihu hiittoonniiti? (Hanafote noo misile lai.)

YESUUSI kulinohu ‘goofimarchu’ barri malaati giddo mittu, ‘lowo manni baxilli qiidate.’ (Mat. 24:3, 12) Umi xibbi diro, Maganu manna ikkinohu gede asse coyiˈrannohu Yihudu manni Maganoho noonsa baxilli qiidanno gede assiˈrino.

2 Hatte yannara rooru Kiristaani kayinni, “Kiristoosi Yesuusire” kulannoha “Dancha Duduwo” jawaate duduwino; hattono Magano, ammanate roduuwansanna wole manna baxannota leellishino. (Soq. 2:44-47; 5:42) Ikkollana, umi xibbi diro heedhinote Yesuusi harunsaano giddo mitu baxillinsa qiidanno gede assiˈrino.

3. Mitu Kiristaani baxilli qiidanno gede assinohu maa ikkara dandaanno?

3 Umi xibbi diro Efesooni heeˈrino Kiristaanira reyotenni kainohu Yesuusi Kiristoosi togo yiinonsa: “Mittu misheemmohe coyi no; albiha baxillekki agurootto.” (Aju. 2:4) Baxillinsa qiidanno gede assino coyi giddo mittu maa ikkara dandaanno? Umi xibbi diriti Kiristoosi rosaano, maalunnire calla hedanno manni woˈmino alamera heeˈransa gawajjitinonsaha ikkara dandaanno. (Efe. 2:2, 3) Yannankera noote batinye katamma gede umi xibbi dirihu Efesooni katami bunshe woˈmitinoho. Efesooni katami dureessa  katamaati; hakko heeˈranno manni jirote, boohaarshunnirenna qawaaxxote heeshshore calla hedannoho. Insa umonsa baxansa baxillinsa baˈˈanno gede assitino. Hakkiinni saeno, hakko saalimale heeshshonna maaeelu amanyooti woˈmino.

4. (a) Yannankera baxillu qiidinohu hiittoonniiti? (b) Baxillinke qiidara wodha hasiissannonkekkihu sasu coyi maati?

4 Yesuusi lowo manni baxilli qiidannota coyiˈrino masaalo yannankerano woˈmitanni no. Yannankera mannu Maganoho noonsa baxilli ajayi ajayi haˈrino. Lowo miliyoone ikkanno manni Maganoho badhe wodhino; qoleno mannu ooso qarra tirate alba mannu dirijjitta widira higanno. Konni daafira, Magano Yihowa magansiˈrannokki manni mereero baxillu ajayi haˈrannoti anfoonnite. Umi xibbi diro Efesooni noote Kiristaanu songo giddo heedhinorinte gede, yannanke Kiristaanino maalaamittete coyinni doogamaranna baxillinsa qiidanno gede assiˈrannoha ikkara dandaanno. Konni daafira aanchine baxillinke qiidannokki gede qoropha hasiissannonkeha sase coye ronseemmo; Insano: (1) Yihowara noonke baxille, (2) Qullaawu Maxaafi halaalira noonke baxillenna (3) roduuwinkera noonke baxilleeti.

YIHOWARA NOONKE BAXILLE

5. Magano baxa hasiissannonkehu mayiraati?

5 Yesuusi baxillu qiidanni haˈrannota kule qorowisiisi barra, tenne kulara albaanni lowo geeshsha hasiisannohu mittu baxillire coyiˈrino. Togo yiino: “‘Mooticha Maganokki woˈmu wodanikkinni, woˈma [lubbokkinninna] woˈma hedokkinni baxi!’ . . . Baalanta roortannotinna umi hajajo tenneeti.” (Mat. 22:37, 38) Ee, Magano Yihowa lubbora baxanke hajajosi wonshate, cincine heeˈratenna busha coye giwate kaaˈlitannonke. (Faarso 97:10 nabbawi.) Sheexaanunna isi moohino alame Maganoho noonke baxilli baˈˈanno gede assate sharrantanno.

6. Lowo manni Magano baxa hoogansa maa assanno gede assitinonsa?

6 Alamete giddo noo mannira baxilleho gara ikkitinokki lao noonsa. Lowo manni Kalaqaancho baxa agure ‘umonsa baxanno.’ (2 Xim. 3:2) Heeˈnoommoti Sheexaanu moohino alame ‘maalu yortonna illete halchishannore’ shorrinanni gede, hattono ‘jirotenni naaxxinanni’ gede assitanno. (1 Yoh. 2:16) Soqqamaasinchu Phaawuloosi isinte gede Kiristaana ikkino manni maalu hasattonsa wonshiˈrate hedannokki gede qorowisiisino; isi, “maalu hedonni amadama reyo abbitanno; . . . [korkaatuno] maalu coyinni amadamino manchi Maganu ledo” diina ikkanno yiino. (Rom. 8:6, 7) Ee, maalaamittete coye shorritanninna siimu xaadooshshi hasattonsa calla wonshidhanni dironsa guddannori, galte hosse dadillitanno hattono caaccaabbanno.—1 Qor. 6:18; 1 Xim. 6:9, 10.

7. Kiristoosi harunsaanora fonqolo ikkannonsa coyi maati?

7 Mite gobbara, Maganu dino yitannori, woy heeˈrasi huluullantannori woy kalaqamu suutu soorronni dayino yitannori, mannu Magano baxannokkinna iso ammanannokki gede assate woˈnaaltanno. Insa Kalaqaanchu no yee ammanannohu gowwaho woy rosinokkiho yine hendanni gede assitanno. Hakkiinni saeno, lowo manni Kalaqaancho agure maccare sayinsete fullahaano ayirrisanno. (Rom. 1:25) Togoo manni yaannore macciishshineemmoha ikkiro, Yihowawiinni xeertiˈnammoranna baxillinke qiidara dandaanno.—Ibi. 3:12.

8. (a) Yihowara soqqamannohu batinyu mannira hiittoohu hexxo mursiisanno coyi iillannonsa? (b) Faarso 136 giddo noo hedo sheshifachishshannonkehu hiittoonniiti?

8 Hexxo mudhano ammananke shoshshoggitannonna Maganoho noonke baxilli qiidanno gede assitara dandiitanno. Sheexaanu moohinote tenne alame giddo hexxo mudhineemmo gede assannori ninke baalunkura  iillankera dandaanno. (1 Yoh. 5:19) Xa kiˈnera geedhimmatenni, fayyimmate hoongenni woy angate anjenni kainohunni qarru illanni nooˈneha ikkara dandaanno. Woy umoˈne ajishshine laˈinanniha, heddinoonniri woˈmikkinni gatinoha woy umiˈne laanfe qarrissinoˈneha ikkara dandaanno. Ikkirono, togoo coyi woy hedo Yihowa agurinoe yitine heddinanni gede assitaˈnera wodhitinoonte. Hatteentenni, Yihowa ayewoteno baxannonketa leellishshanno hedo hiinca hasiissannonke. Kuri giddo mitte Faarso 136:23 aana noo hedooti; qummeeshshu togo yaanno: “Qeelammummo yannara dihawinonke; bagamannokkihu baxillisino hegerehona.” Yihowa soqqamaanosi duuchanka wote baxanno. Konni daafira, isi ‘huuccattonke macciishshe’ dawaro qolannota dihuluullammeemmo.—Far. 116:1; 136:24-26.

9. Phaawuloosi Maganoho noosi baxilli qiidannokki gede jawaante ikkinosiri maati?

9 Faarsaasinchu gede, Phaawuloosi Yihowa ayewoteno kaaˈlannosita hiincasi jawaante afiˈranno gede kaaˈlitinosi. Isi togo yee borreessino: “Kaaliiqi kaaˈlaanchoˈyaatina diwaajjeemmo. Mannu ma assannoe?” (Ibi. 13:6) Phaawuloosi konni garinni Yihowa towaatannosita ammanasi, qarru iillisi yannara cincate kaaˈlitinosi. Isi bushu coyi wolqa hunasira diwodhino. Isinni, Phaawuloosi usuru mine heeˈre haammata jawaachishshanno sokka borreessino. (Efe. 4:1; Fil. 1:7; Film. 1) Ee, Phaawuloosi buutote qarri iillisirono, Yihowara noosi baxilli qiidara diwodhino. Isi jawaate heeˈranno gede kaaˈlinosiri maati? Isi ‘qarrinke baalu giddo jawaachishannonkeha’ ‘jawaante baalate Magano’ addaxxino. (2 Qor. 1:3, 4) Ninke Phaawuloosi lawishsha harunsanna Yihowara noonke baxilli qiidannokki gede assiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

Yihowa baxxinannita leellishshe (Gufo 10 lai)

10. Yihowara noonke baxilli lexxanno gede assiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

10 Yihowara noonke baxilli qiidannokki gede assiˈrate kaaˈlitannote qara doogga giddo mitte Phaawuloosi umisi kulino. Isi togo yee borreessino: “Agurtinikki huuccidhe.” Isi wole yannara lede, “jaattine huuccidhe” yee borreessino. (1 Tes. 5:17; Rom. 12:12) Huuccattotenni Maganu ledo hasaawa, isi ledo dancha jaalooma kalaqiˈrate xintaho. (Far. 86:3) Yanna gaaˈmine yaachishannonke coye woy giddonketa Yihowara hasaaphineemmoha ikkiro, ‘huuccatto macciishshannohu’ iimi Anninkewa albinni roore shinqeemmo. (Far. 65:2-3) Qoleno, Yihowa huuccattonkera dawaro qolinota laˈneemmo wote isira noonke baxilli lexxanno. Hattono, Yihowa “woshshidhannosirira . . . baalaho mule” noota albinni roore huwanteemmo. (Far. 145:18) Konni garinni Yihowa kaaˈlannonketa addaxxanke, ammananke fonqolannohu hakkiinni saino qarri iillannonke yannara dandee saˈˈate kaaˈlitannonke.

QULLAAWU MAXAAFI HALAALIRA NOONKE BAXILLE

11, 12. Qullaawu Maxaafi halaalira noonke baxilli lexxanno gede assiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

11 Kiristaana ikkinoommo daafira halaale naandeemmo hattono seekkine cuˈmineemmo. Maganu Qaali halaaleho xintaho. Yesuusi Annasi huucciˈri yannara, “Ate [Qaali] halaaleho” yiino. (Yoh. 17:17) Hakko daafira, Maganu Qaalita gara ikkitino egenno afiˈra, halaale baxate hanafote. (Qol. 1:10) Ikkollana, togo assate egenno afiˈra calla diguddanno. Qullaawu Maxaafi halaale baxa yaa mayyaatero huwatate, Faarso 119 borreessinohu yiinore lai. (Faarso 119:97-100 nabbawi.) Barra woˈma Qullaawu Maxaafi hedo hiincate woy heeshshi gotti assitine hedate yanna gaaˈmitinanni? Ronseemmore loosunni leellisha kaaˈlitannonke doogga heeshshi gotti assine hendeemmoha ikkiro, Qullaawu Maxaafi halaalira noonke baxilli lexxanno.

12 Faarsaasinchu lede togo yiino: “Qaalikki  hiitto coommannoho! Malawu leonni roore coommannoho.” (Far. 119:103) Ninkeno isi gede Yihowa dirijjitesi widoonni aannonketa Qullaawu Maxaafi aana xintantinota ayyaanaamittete sagale seekkine ita hasiissannonke. “Seyino coye” yaano dancha qaalla qaaganna woloota jawaachishate horoonsiˈra dandiineemmo gede, ayyaanaamittete sagale gaˈroho keeshshiisha, yaano heeshshi gotti assine heda hasiissannonke.—Ros. 12:10.

13. Ermiyaasi Qullaawa Borro halaale baxanno gede kaaˈlinosiri maati? Qullaawa Borro halaale baxasi mayyee hedanno gede assitinosi?

13 Masaalaanchu Ermiyaasi Qullaawa Borro halaale baxino. Maganu qaali isi mayyee hedanno gede assinosiro hanni hedi. Ermiyaasi togo yiino: “Olantote Magano Kaaliiqa! Qaalekki afiˈranni heeˈrenni itoommo; ani ateha ikkoommo daafira, qaalekki wodaniˈyara hagiirrenna hisanyoote wonshinoe.” (Erm. 15:16) Ermiyaasi muxxe ikkinoha Maganu qaale lawishshu yaattonni itino, hattono hiincino. Tini, isi Maganunniha ikkasi yaano Maganu suˈminni woshshamasi naadanno gede assitinosi. Qullaawu Maxaafi halaali, Maganu suˈminni woshshamatenna tenne goofimarchu yanna giddo Mangistesi duduwate qoossonke muxxe ikkitinota huwanteemmo gede assinonke?

Qullaawu Maxaafi halaale baxxinannita leellishshe (Gufo 14 lai)

14. Qullaawu Maxaafi halaalira noonke baxilli lexxanno gede assa dandiineemmohu hiittoonniiti?

14 Qullaawa Maxaafanna borronke nabbawano agurranna, Qullaawu Maxaafi halaalira noonke baxilli lexxanno gede kaaˈlannonkeri maati? Gambooshshe ganyine haˈrano Qullaawu Maxaafi halaalira noonke baxilli lexxanno gede assitanno. Yihowa rosiisannonke doogo giddo mitte, lamalate kiiro Agarooshshu Shae horoonsiˈne Qullaawa Maxaafa xiinxallate. Roso seekkine huwanteemmo gede, Agarooshshu Shae Xiinxallora dancha gede qixxaawa hasiissannonke. Tenne assineemmo doogga giddo mitte, qummi assinoonni qummeeshshuwa baala nabbawate. Yannankera Agarooshshu Shae jw.org yinanni webisayitenke aaninni dirrisiˈra woy JW Layibirerii yinannite kompiyuterete pirogiraame aana batinyu afiinni nabbawa dandiinanni. Mite elekitirooniksete borro, mittu mittunku xiinxallote birxichi giddo qummi assinoonni qummeeshshuwa hakkonni laˈˈa dandiinanni gede assine qixxeessinoonnite. Xiinxallate  horoonsiˈneemmo uduunnichi baxiha ikkirono, qummi assinoonni qummeeshshuwa nabbawanna hiinca Qullaawu Maxaafi halaalira noonke baxilli lexxanno gede assitanno.—Faarso 1:2 nabbawi.

RODUUWINKERA NOONKE BAXILLE

15, 16. (a) Yohaannisi 13:34, 35 giddo kulloonni garinni maa assa hasiissannonke? (b) Roduuwanke baxa Maganonna Qullaawa Maxaafa baxate ledo xaado afidhinohu hiittoonniiti?

15 Yesuusi uullate aana heeˈrino heeshsho giddo jeefote hashsha rosaanosira togo yiino: “Kiˈne kiˈneneewa baxantinanni gede, haaro hajajo eemmoˈne; ani baxummoˈnente gede kiˈne kiˈneneewa baxamme! Kiˈne kiˈneneewa baxantiniro, ane rosaano ikkitinoonnita mannu baalu tennenni egennannoˈne.”—Yoh. 13:34, 35.

16 Roduuwanke baxa Yihowa baxate ledo xaado afidhino. Isinni, roduuwanke banxummokkinni Yihowa banxeemmo yaa woy roduuwanke banxe Yihowa banxummokkinni agura didandiineemmo. Soqqamaasinchu Yohaannisi togo yee borreessino: “Laˈˈanni nooha rodoosi baxinokkihu illetenni afinokkiha Magano hiitto asse baxa dandaanno?” (1 Yoh. 4:20) Qoleno, Yihowaranna roduuwinkera noonke baxilli, Qullaawu Maxaafira noonke baxilli ledo xaado afiˈrino. Togo yineemmohu mayiraati? Qullaawu Maxaafi halaale banxummoro, Qullaawa Borro giddo Maganonna Roduuwanke banxeemmo gede hajanjoonninke hajajo giddonkenni harunsineemmo.—1 Phe. 1:22; 1 Yoh. 4:21.

Roduuwa baxxinannita leellishshe (Gufo 17 lai)

17. Roduuwinkera baxille leellisha dandiineemmo doogga giddo mite hiikkuriiti?

17 Umi Teselonqe 4:9, 10 nabbawi. Songonke giddo baxille leellisha dandiineemmo doogga giddo mite hiikkuriiti? Geedhimma amaddinohu mittu rodii woy rodoo gambooshshe haˈrate kaaˈlo hasiissannonsaha ikkara dandaanno. Galtiweeltino rodoora mine gatamarannohu hasiissannoseha ikkara dandaanno. (Yai. 1:27) Dadillisanno, yaachishanno woy wolu qarri iillinonsare baala, aja akkala woy meyaha labbaaha yinummokki, hendeemmonsata leellisha, jawaachishanna sheshifachisha hasiissannonke. (Law. 12:25; Qol. 4:11) Roduuwinkera lowo geeshsha hendeemmota coyiˈne hattono mitore assine leellinsheemmoha ikkiro, insa addinta banxeemmota affanno gede assineemmo.—Gal. 6:10.

18. Roduuwinke mereero koffi assannohu shiimmaaddu coyi kalaqamanno wote ranke tirate kaaˈlannonkeri maati?

18 Qullaawu Maxaafi giddo, tenne busha alamete ‘goofimarchu barruwara’ mannu umonsa baxannohanna hafuuraamo ikkannota masaalloonni. (2 Xim. 3:1, 2) Ninke Kiristaana ikkinoommo daafira, Yihowara, Qullaawu Maxaafi halaaliranna mimmitinkera noonke baxilli lexxanno gede assiˈrate sharrama hasiissannonke. Roduuwinke mereero koffi assannonkehu shiimmaaddu coyi kalaqamanno woti heeˈrara dandaanno. Togoo yannara kalaqamanno qarra baxillunni tiranke songote giddo noore baala kaaˈlitanno. (Efe. 4:32; Qol. 3:14) Konnira baxillinke qiidara horo wodhinoonke! Hatteentenni Yihowa, Qaalesinna roduuwanke lubbora banxo.