Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

 XAGGENKE MAAREEKKO GIDDONNI

Porchugaalete Gobbara Maganu Mangiste Wixa Winxoonni Gara

Porchugaalete Gobbara Maganu Mangiste Wixa Winxoonni Gara

MARKAAWE Atilaantiku Wuqiyaanoose tayisse saˈe Awuroppa hadhanni no; markaawe gidditinori giddo mittu Joorji Yangi Biraazilete Maganu Mangiste sokka sabbakate assinore hedanno woyite tashshi yaannosi. * Roduu Yangi haˈranni heeˈre dancha duduwo gari geeshsha kulloonnikkiwa yaano haarote sonkoonnisiwa Ispeenetenna Porchugaalete gobba daafira heda hanafi. Hakkira iilliro, Roduu Jooseefi Firankiliini Raazerfordi shiqishannote Qullaawu Maxaafi lallawora qixxaawatenna 300,000 ikkitanno tiraakte tuqisate hedino.

Joorji Yangi wole gobbuwara sabbakate lowo baara tayise haˈrino

Roduu Yangi 1952nni badheessu woggara Lizibeni yinanniwa iilli woyite hatte gobbara gaaru kae no. Rippaabilikete gashshooti 1910nni mootete gashshoote qeelino daafira, Kaatoolikete Ammaˈno bashsho gede wolqaataame diˈˈikkitino. Mannu roore wolapho afiˈrinoha ikkirono, hatte gobbara mannu insa insanaawa gaaro kayisino.

Roduu Yangi Roduu Raazerfordi lallawora qixxaawanni heeˈreenna, Porchugaalete gashshoote galchate woˈnaalloonni daafira, hatti gobba olantote seerinni gashshantanno gede assini. Biritaaniyunna Wole Gobbahu Qullaawu Maxaafi Maamari borreessaanchi, Roduu Yangi gibbannosiri noota kule qorowisiisinosi. Ikkirono Roduu Yangi lallawote qixxaawa diagurino. Kamoyishi yinannihu layinki dirimi rosi mine noohu ispoortete xaawira gamba yinanni gede fajjinisi!

Roduu Raazerfordi lallawo shiqishannohu Onkoleessa 13nniiti. Batinyu manni lallawo quqquxame agadhe no! “Uullate Aana Hegerera Heeˈra Dandiinannihu Hiittoonniiti?” yitanno lallawo shiqqannota kultanno egensiishshuwa babbaxxino hintsira gannoonni; hattono gaazeexxate aana fushshinoonni. Ammaˈnonke gibbannori nabbawaanonsa haarote dagginota “kaphu masaalaano” qorophitanno gede kulanno birxicho rakke gaazeexxansa aana fushshitu. Qoleno kuri mannooti Roduu Raazerfordi shiqishanno roso gimbanni gede assitannota lowo kume ikkitanno biroshere ispoortete xaawira xullichoho mannaho beekku.

Ikkirono 2,000 ikkanno manni addaraashete giddo qaccetenni kayise qaccete geeshsha woˈmi; wolu 2,000 ikkanno manni bayichu hoogino daafira addaraashe dieino. Mitu manni addaraashete assinannire afate quqquxantino daafira, addaraashete kaˈaanna kawaa noote siiwote masalaalera rarrae laˈˈanno; wolootu qolte ispoorte loonsanni uduunnicho giddite ofoltino.

Gambooshshunniwa mitu fonqolo ikkanno coyi no. Gibbannonkeri cancitanninna wombarra hiiqqaqqitanni qarrissino. Ikkollana roduu Raazerfordi waajjikkinni lallawo shiqishino; hattono mannu seekke macciishshanno gede xarapheezza gidde coyiˈrino. Lallawo gooffinohu hashshu taalootiraati; 1,200 saˈˈanno manni Qullaawu Maxaafi aana xintantino borro hasiˈrannota kule suˈmansanna teessonsa uyino. Layinki soodo, O Sekulu yinanni gaazeexi aana Roduu Raazerfordi lallawo daafira kulanno birxicho fushshinoonni.

Wocawaaro 1925nni Porchugaalete Afiinni qixxeessinoonnita Agarooshshu Shae Porchugaalete gobbara attama hananfoonni; hakkuyira albaanni Agarooshshu Shae Biraazilete gobbara Porchugaalete Afiinni  fultanni keeshshitino. Hatte balla Verziliyo Ferguseni yinannihu Biraazilete heeˈrannohu Qullaawu Maxaafi Rosaanchi Maganu Mangiste looso kaaˈlate Porchugaale haˈrate hedino. Alba Roduu Ferguseni Biraazilete noote Qullaawu Maxaafi Rosaanote shiima sinu biirora Roduu Yangi ledo loosino. Roduu Ferguseni xaano Roduu Yangi ledo loosara minaamasi Liizi ledo Porchugaale haˈrino. Roduu Ferguseni Porchugaale haˈrinohu dancha yannaraati; korkaatuno shiima yanna gedensaanni Roduu Yangi Sooviyeti Yuneenetenna wole gobbuwara sabbakate haˈrino.

Liizinna Verziliyo Ferguseni Porchugaalete gobbara heeˈrate fushshiˈrino fajjo, 1928nni

Porchugaalete gobbara olantote seerinni gashshantanno mangiste baˈeenna haxawarru gashshooti hanafita sabbakate loosonke giwanno manni lexxi. Ikkollana roduu Ferguseni hakkiicho keeshshi; isinni shiima Qullaawu Maxaafi Rosaano gaamo jawaachishanorenna kaajjishannore assino. Isi Qullaawu Maxaafi rosaano assidhanno gambooshshira minesi horoonsiˈnanni gede fajjo xaˈmiri. Birra 1927nni hatto assinanni gede fajjinisi.

Haxawarru gashshooti hanafi diro 450 meddi yaanno manni Agarooshshu Shae adhate dambanya ikkino. Qoleno tiraaktuwatenna buukileettate widoonni Porchugaalete gashshooti hunda noo gobbuwara yaano Angoolaho, Eezoorzira, Kepiveerdira, Soojjaati Timoorira, Goara, Medeyiraranna Moozaambikete halaalu iillino.

Mittu Maniweli Mandel daa Joordaani yinannihu shaqqadu Porchugaalete gawartichi 1920nni Lizibeni dayino. Maniweli Biraazilete heeˈre Roduu Yangi shiqishino lallawo macciishshino. Macciishshino coyi halaale ikkinoti bayichonko leeltinosi daafira, sabbakate loosinni rodoo Ferguseni kaaˈlate quqquxami. Hatto assate, kolportericha (hakkawaro suwisaano woshshinanni suˈmaati) ikke soqqama hanafi. Qullaawu Maxaafi aana xintantino borro attamatenna tuqisate loosi hatte yannara dancha gede qiniino daafira Lizibeni Afiinni xintantino songo lophitanni hadhino!

Roduu Ferguseninna minaamasi 1934nni Biraazile higa hasiissinonsa. Ikkollana Porchugaalete halaalu wixi wixame no. Ispeenete gobbara mannu insa insanaawa ola kayisi yannaranna Layinkihu Alamete Oli yannara nafa Porchugaalete nooti ammanantinoti Qullaawu Maxaafi Rosaano gaamo ayyaanaamittetenni kaajjitino. Kuri Kiristaani shiima yanna geeshsha buluulu giddo duwamino kashili gede ikkitino yaa dandiinanni; Jooni Kuuki yinanni rodoo 1947nni Porchugaale sonkita kayinni sabbakate loosi haaro ikke qitiita hanafino; Porchugaalete gobbara misiyoone ikke soqqamanno gede mite yine sonkoonnihu isooti; isi Giliyaadi Rosi Mininni maassaminoho. Hakkunni gedensaanni Maganu Mangiste halashshaano baasa lexxitino. Porchugaalete gashshooti 1962nni Yihowa Farciˈraasine looso hooli yannarano halashshaanote kiiro lexxa diagurtino. Sadaasa 1974nni Yihowa Farciˈraasine ammaˈno hatte gobbara higge affinota ikkitu woyite 13,000 saˈanno halashshaano no.

Xaa yannara Porchugaalete gobbaranna Porchugaalete afoo coyiˈnannite wole haammata giddichuwara 50,000 saˈannoti Maganu Mangiste halashshaano dancha duduwo dudubbanni no; kuri giddichuwa giddo mite Ezorzinna Medeyira yinannite. Kuri halashshaano giddo mite 1925nni Roduu Raazerfordi shiqishinota dhagge ikkitanno lallawo macciishshino mannite oosote oosooti.

Yihowanna ‘dagate albaanni Yesuusi Kiristoosi soqqamaano’ ikkite Maganu looso waajjitukkinni albisa ikkite loossinore kuri ammanantino roduuwa galanteemmonsa.—Rom. 15:15, 16.—Porchugaalete noote xaggenke maareekko giddonni.

^ GUFO 3 “Lowohu Midote Loosi No” yaannoha Onkoleessa 15, 2014nnite Agarooshshu Shaera qoola 31-32 noo birxicho lai.