Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

Halaale Seekkite Buuxootto?

Halaale Seekkite Buuxootto?

“[“Halaale,” NW] macciishshinikkinni tumo qola, gowwimmatenna shollinyeho.”—LAW. 18:13.

FAARSO: 126, 95

1, 2. (a) Hiittenne kaajja dandoo lossiˈra hasiissannonke? Mayira? (b) Konni birxichira maa ronseemmo?

ADDU Kiristaana ikkinoommo daafira, mitte mashalaqqe halaale ikkitinotanna teˈee buuxate dandoonke lossiˈra hasiissannonke. (Law. 3:21-23; 8:4, 5) Togoo dandoo lossiˈra hoongummoro, Sheexaanunna alamesi hedonke daaffara dandiitanno. (Efe. 5:6; Qol. 2:8) Qoleno kuni konneeti yine afoo wonshine coyiˈra dandiineemmohu gara ikkitino mashalaqqe heedhunkero callaati. Lawishsha 18:13 yitanno garinni, “[“Halaale,” NW] macciishshinikkinni tumo qola, gowwimmatenna shollinyeho.”

2 Konni birxichira coye seekkine buunxe halaale afa qarra ikkitannonke gede assannoha batinye coye ronseemmo. Qoleno mitte mashalaqqe halaale ikkitinotanna teˈee buuxate kaaˈlannonkeha Qullaawu Maxaafiha xintu seeranna lawishshuwa laˈneemmo.

‘YINIRE BAALA ADDA ASSIDHINOONTE’

3. Lawishsha 14:15 te nooha xintu seera harunsa hasiissannonkehu mayiraati? (Hanafote noo misile lai.)

3 Yannankera odoo woy mashalaqqe afiˈnanni doogga bushsha koteeti. Interneetete, televizhiinetenna wolu xaadooshshu buusi widoonni kiirre tunqannikki mashalaqqe shiqqanno. Batinyu mannira jaallansanna wolu egennino manni imeeletenna borrote sokka soyannonsa; sokka soyanno manni hatto assannohu odoo iillishate  hede ikkara dandaanno. Ikkollana afanni heeˈre halaale wire gara ikkitinokki odoo tareessanno manni noo daafira, qorophanna macciishshineemmore seekke buuxa hasiissannonke. Tenne yannara kaaˈlannonkehu Qullaawu Maxaafihu xintu seeri hiikkonneeti? Lawishsha 14:15 togo yitanno: “Gowwu manchi yinire baala adda assiˈranno; egennaamu kayinni layiˈranni qaafanno.”

4. Filiphisiyusi Sokka 4:8, 9 nabbambeemmore doodhineemmo woyite kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti? Gara ikkitino mashalaqqe afiˈra hasiissannonkehu mayiraati? (“ Addu Mashalaqqe Afiˈrate Kaaˈlitannonke Qixxaawo” yitanno saaxine lai.)

4 Dancha doorsha doodhate gara ikkitino mashalaqqe hasiissannonke. Konni daafira, nabbambeemmo mashalaqqe qorophine doodha hasiissannonke. (Filiphisiyusi Sokka 4:8, 9 nabbawi.) Ammaˈninannikkita interneetete aana noo odoo woy imeelete sokka nabbambanni yannanke guxxa dihasiissannonke. Roorenkanni kaadaasinete hedo halashshitanno webisayite qoropha hasiissannonke. Kaadaasinete mixo Maganu soqqamaasine ammana shoshshoggishatenna halaale wirate. Huluullissanno mashalaqqe gara ikkinokki doorsha doodhineemmo gede assitankera dandiitanno. Gara ikkitinokki mashalaqqe surrenkanna wodananke daaffara dandiitannota horonta dea dihasiissannonke.—1 Xim. 6:20, 21.

5. Israeele hiittenne kaphu odoo macciishshitino? Tini odoo gawajjitinonsahu hiittoonniiti?

5 Kaphu odoo adda assiˈra lowo qarra abbitara dandiitanno. Lawishshaho, hanni Muse waro Hexxote Gobba qotanno gede sonkoonnihu 12 manni giddo 10 busha odoo haadhe daggu yannara ikkinore hedi. (Kir. 13:25-33) Israeelete daga kuni manni totaino totao macciishshituti waajjite sheke yitino. (Kir. 14:1-4) Insa togo waajjitinohu mayiraati? Rooriidi qotaano busha odoo haadhe daggino daafira, Israeelete manni insa yitinore adda assiˈrinoha ikkara dandaanno. Insa, Iyyaasunna Kaaleebi yinanniri ammanantino qotaano abbitinota dancha odoo macciishsha gibbino. (Kir. 14:6-10) Isiraeele, adda ikkinore macciishshanna Yihowa addaxxa agurte, kaphu odoo macciishsha doodhitino. Tini hiittoo gowwimmaati!

6. Yihowa soqqamaano daafira waajjishannore macciishshineemmo woyite masa hasiissannonkekkihu mayiraati?

6 Roorenkanni Yihowa manni daafira macciishshineemmo woyite qoropha hasiissannonke. Sheexaanu Maganunnite ammanantino soqqamaano suˈma hunannota horo deˈooti. (Aju. 12:10) Konni daafira, Yesuusi gibbannonkeri ‘kaphunni suˈmanke huntannota’ coyiˈrino. (Mat. 5:11) Konnira, Yihowa soqqamaano daafira waajjishannore macciishshineemmo woyite dimanseemmo.

7. Imeeletenni woy borrotenni sokka sonkammora albaanni maa heda hasiissannonke?

7 Jaallakkira woy wolu egennootto mannira imeeletenni woy borrote sokka soya baxisannohe? Hatto ikkiro, mitte haaro odoo macciishshatto woyite wolu balaxihekki wolootaho kula hasiˈrattoha ikkara dandaanno. Ikkollana imeeletenni woy borrotenni sokka soyattora albaanni ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Tini odoo adda ikkitinota seekke buuxoommo?’ Tini odoo adda ikkase buuxoottokkiha ikkiro, hedittokkinni roduuwinke mereero kaphu odoo tuqisattora dandaatto. Odoo adda ikkase huluullamittoro woleho sokkooti; isinni hattenne sokka huni.

8. Mite gobbara gibbannonkeri maa assitino? Ninkeno hendummokki insara kaaˈlinammora dandiineemmohu hiittoonniiti?

8 Muddamme sokka woleho sayisa wole qarrano abbitanno. Mite gobbuwara, Yihowa Farciˈraasine hasidhu gede soqqama didandiitanno; mitowa isinni loosonke agamboonni. Hatte gobbara heeˈrannohu giwannonke manni roduuwinke waajjanno woy mimmito ammanannokki gede assitannota kaphu odoo tuqisara dandaanno. Hanni alba Sooviyeti  Yuneenete ikkinore laˈno. KGB yinanni polise mitu Yihowa dirijjite giddo egennantino roduuwi kaadaasine ikkitino yite kapho halashshitino. * Batinyu konne kapho ammante Yihowa dirijjite giddonni fultino. Tini dadillissannote! Yannate gedensaanni insa giddo batinyu higgino; mitootu kayinni dihiggino. Baaru aana dano iilliteenna hiiqqaqqantino markaawe gede, insa ammanano hatto ikkitino. (1 Xim. 1:19) Ninkera togoo gawajjo iillitannonkekki gede qoropha dandiineemmohu hiittoonniiti? Gara ikkitinokkita woy buunxoonnikki odoo tuqinseemmokki gede qoropha hasiissannonke. Dogammeemmokki gede qorophanna macciishshinoommori adda ikkinotanna teˈee buuxa hasiissannonke.

XEA MASHALAQQE

9. Gara ikkitino mashalaqqe afiˈra qarra ikkitannonke gede assannohu wolu coyi maati?

9 Kuni konneeti yine afoo wonshine coyiˈneemmokki gede assannonkehu wolu coyi, gama wido calla adda ikkitino odooti. Shiima halaale calla amaddino odoo woˈmunni woˈma soˈrisiissara dandiitanno. Togoo mashalaqqe soˈrisiissannonkekki gede qoropha dandiineemmohu hiittoonniiti?—Efe. 4:14.

10. Israeelete daga roduuwinsa ledo olamate kaˈinohu mayiraati? Insa olantannokki gede assinonsari maati?

10 Hanni Iyyaasu waro Yordaanoosi Lagira galchimaanni heedhanno Israeelera iillinonsare laˈno. (Iya. 22:9-34) Insa Yordaanoosi Lagira soojjaatoonni heedhanno Israeele (Roobeeli, Gaadinna Minaaseti darate ikkitanno gosa) Yordaanoosi Lagi mule jawa kakkallanni bayicho seekkidhinota macciishshitino. Tini odoo soˈro diafidhino. Yordaanoosi Lagira galchimaanni heedhanno Israeele tenne xea mashalaqqe adhite roduuwinsa Yihowara finqiltinoha laweennansa, soojjaatoonni noo Israeele qasate heddino. (Iyyaasu 22:9-12 nabbawi.) Ikkollana insa ola hanaffara albaanni, coye buuxxanno gede ammanamino labballo sokkino. Ikkina halaalu xawo fuliyya? Roobeeli, Gaadinna Minaaseti darate ikkitanno daga kakkallanni bayicho qixxeessitinohu qaagooshshehooti ikkinninna kakkalo kakkalate diˈˈikkino. Insa konne bayicho seekkitinohu Yihowara ammanante soqqantinota dagganno ilama affanno gedeeti. Galchimaanni noo Israeele woˈmunni woˈma adda ikkitinokki  odoo macciishshite roduuwansa digawajjitino; hatteentenni insa taxxi yite macciishshitino odoo addahoronna teˈee buuxxino; hatto assansanni lowo geeshsha hagiidhitinoti dihuluullissannote!

11. (a) Memfebostera taashsho xeˈinori iillinosihu hiittoonniiti? (b) Daawiti kuni ikkannota hoolate maa assannohu baino?

11 Mito woyite mannu ninke daafira gara ikkinokkire coyiˈrara dandaanno. Hanni Moote Daawitinna Memfiboste lawishsha laˈno. Daawiti Memfebostera danchummanna shaqqille leellishinosi; hattono ahaahisi Saaooli baatto baala qolinosi. (2 Sam. 9:6, 7) Yannate gedensaanni kayinni Daawiti Memfeboste daafira gara ikkinokkire macciishshino. Daawiti coye buuxikki Memfiboste jajja baala haaˈne hoollanni gede kulino. (2 Sam. 16:1-4) Daawiti Memfiboste hasaawisi gedensaanni soˈrinoti leeltinosi; hakkiinni isi Memfebostera gama jajja qollannisi gede assino. (2 Sam. 19:24-29) Daawiti muddame yoo yaa agure taxxi yee hede coye buuxate woˈnaalinoha ikkoommero taashsho xeˈinore assannokkihu baino.

12, 13. (a) Yesuusi wolootu suˈmasi huntu yannara maa assino? (b) Wolootu ninke daafira kapho halashshituro maa assa dandiineemmo?

12 Wolootu ate daafira gara ikkinokkire coyidhe suˈmakkilla huntu? Yesuusiranna cuuaanchu Yohaannisira togoo fonqoli iillinonsa. (Maatewoosi 11:18, 19 nabbawi.) Yesuusi suˈmasi hunni yannara maa assino? Isi suˈmasi hunnoonnitera heewisamanni yannasinna wolqasi diguxxino. Hatteentenni mannu isi assinorenna rosiisinore lae isi daafira halaale ikkinore afanno gede jawaachishino. Yesuusi yiino garinni, “Egennote halaalaanchimma gumisenni leeltanno.”—Mat. 11:19.

13 Yesuusi lawishshinni kaajja roso ronseemmo. Mito woyite mannu ninke daafira gara ikkinokkire coyiˈrara woy mishankera dandaanno. Tenne yannara iillitinonke miico biddi assate woy baino suˈmanke seekkate sharrammeemmoha ikkara dandaanno. Ikkollana assa dandiineemmohu wolu woyyino coyi no. Mittu manchi ninke daafira kapho halashshiro, heeˈneemmo heeshshonni wolootu isi coyiˈrinori kapho ikkinota affanno gede assa dandiineemmo. Yesuusi lawishshi leellishanno garinni danchu akati heeˈrinkero, tini mannu ninke daafira coyiˈranno kapho hayishshite hooltara dandiitanno.

ATENEETO QUWA SAˈE AMMANATTO?

14, 15. Uminke wodancha addaxxa woshshaado ikkitankera dandiitannohu hiittoonniiti?

14 Mitu coyi togooti yine afoo wonshine coyiˈneemmokki gede assannonke korkaati giddo mittu, gara ikkitino mashalaqqe afiˈra hooga ikkitinota ronsoommo. Wolu korkaati kayinni ninke uminke guuntete xeˈne noonkere ikkankeeti. Yihowara lowo diro soqqammanni keeshshinoommoha ikkiro, lowo woˈnaalshanna wodancha afiˈnoommoha ikkara dandaanno. Konni daafira, wolootu ayirrissannonkeha ikkara dandaanno. Ikkollana, qoropha hoongummoro tinino woshshaado ikkitankera dandiitannohu hiittoonniiti?

15 Quwa saˈne uminke wodancha addaxxa hananfammora dandiineemmo. Mitto coye assineemmo woyite uminke hedonna laonni calla massagammeemmoha ikkara dandaanno. Qoleno seekkine buunxoommokkiha ikkiro nafa, hakko coye gunde anfoommoha lawankera dandaanno. Tini kayinni lowo qarra abbitanno! Qullaawu Maxaafi uminke wodancha addaxxineemmokki gede qorowisiisannonke.—Law. 3:5, 6; 28:26.

16. Konni lawishshi garinni, hoteelete giddo mayi ikkino? Toomi mayyee hedino?

16 Hanni tenne ikkito hedi. Mitte hawarro, Toomi yinannihu lowo diro cimeessa ikke soqqamino rodii, Yohaannisi yinanni cimeessi galtesi ikkitinokki mancho ledo hoteelete ofolle heeˈreenna laiti lowo geeshsha masi. Toomi, Yohaannisi manchote ledo osoˈlanna, hasaawannanna hanqafamanna lai. Toomi  lowo geeshsha masino daafira togo yee heda hanafi: ‘Yohaannisinna minaamasi konninni kainohunni adhamansa diiga ikka? Qaaqquullinsa hiikkanno ikka?’ Toomi konni albaanni togoohu dadillisanno coyi wolootaho iillanna laino. Ati Toomi ikkoottoro maa assatto?

17. Toomi gedensoonni maa huwatino? Ninke konni lawishshinni maa ronseemmo?

17 Toomi, Yohaannisi mitte mancho ledo heeˈreenna laino daafira calla, isi minaamasira ammanaminokkihu gede asse hedino; ikkollana Toomi coye seekke buuxinoni? Hakko hashshanni, Toomi Yohaannisira silke bilbilino. Toomi, Yohaannisi ledo heedheenna laino mancho Yohaannisira bayira rodoosiiti; qoleno ise wolu katamira heedhannoti daggino; Toomi tenne afiti mageeshshi geeshsha saalinoro heda dandaatto. Yohaannisi rodoosi ledo xaadinku lowo diro ikkino. Isi rodoosi ledo hoteelete xaadinohu ise hakko katamira shiima saate calla keeshshitanno daafiraati. Yohaannisi minaama injiinosekki daafira ledosi haˈra didandiitino. Toomi, gara ikkitinokki hedosi wolu mannira kula hoogasinni tashshi yiinosi. Konni lawishshinni maa ronseemmo? Yihowara soqqammoommo diri ikki geeshshihano ikkiro, mittu coyi togooti yine afoo wonshine coyiˈnammora albaanni seekkine buuxa hasiissannonke.

18. Roduuwinke daafira gara ikkinokkire macciishshineemmo woyite, tenne adda assiˈneemmo gede assannonkeri maa ikkara dandaanno?

18 Macciishshinoommo mashalaqqe buuxa qarra ikkitannonke gede assannohu wolu coyino no; mittu ammanate rodiinkera koffi yinoommoha ikkara dandaanno. Hashsha barra tenne hendeemmoha ikkiro, rodoonke huluullama hananfammora dandiineemmo. Konni daafira, isi daafira gara ikkinokkire macciishshineemmo woyite, ranke adda assiˈnammora dandiineemmo. Tennenni maa ronseemmo? Roduuwinkera koma amada, coye buunxummokki insara yoo yineemmo gede assitankera dandiitanno. (1 Xim. 6:4, 5) Hinaasonna hamashshaaˈma wodaninke giddo rumuxxite hedonke daaffannokki gede gargadha hasiissannonke. Yihowa roduuwanke banxammoranna insara wodaninni kaˈne mulla gatona yinammora hasiˈrannota dea dihasiissannonke.—Efesooni Sokka 4:2, 32 nabbawi.

QULLAAWU MAXAAFIHU XINTU SEERI AGAROOSHSHE IKKANNONKE

19, 20. (a) Mittu coyi halaale ikkinotanna teˈee buuxate kaaˈlannonkehu Qullaawu Maxaafihu xintu seeri hiikkonneeti? (b) Aananno birxichira maa ronseemmo?

19 Yannankera ammannanni mashalaqqe afiˈne mittu coyi togooti yine afoo wonshine coyiˈra qarra ikkitanni no. Mayira? Korkaatuno rooriidi mashalaqqe buunxoonnikkite woy gama wido kaphoho; qoleno ninke guuntete xeˈne noonkereeti. Ikkina tennera mayi kaaˈlannonkeyya? Qullaawu Maxaafiha xintu seera afanna harunsa hasiissannonke. Xintu seeri giddo mittu, macciishshinoonniri halaale ikkinota buunxikki dawaro qola gowwimmatenna shollinyeho yaannoho. (Law. 18:13) Wolu Qullaawu Maxaafihu xintu seeri qole, mitto coye buunxummokki adda assiˈneemmokki gede kulannoho. (Law. 14:15) Qoleno Yihowara soqqammanni keeshshinoommo diri ikki geeshshihano ikkiro, uminke wodancha addaxxineemmokki gede qoropha hasiissannonke. (Law. 3:5, 6) Qullaawu Maxaafihu xintu seeri agarooshshe ikkannonkehu, mittu coyi togooti yine afoo wonshine coyiˈnammora albaanni seekkine buunxemmoha ikkirootinna hayyote doorsha doodhineemmoha ikkirooti.

20 Mittu coyi halaale ikkinotanna teˈee buuxa qarra ikkitannonke gede assannohu wolu coyino no. Guuntete xeˈne noonkere ikkinoommo daafira, aana laˈne wolootaho yoo yaa rakkannonke. Tenne daafira duucha woyite fonqolo ikkannonkerenna konne fonqolo qeela dandiineemmo gara aane noo birxichira ronseemmo.

^ GUFO 8 Ledde afate, 2004nniha Yihowa Farciˈraasineha Diru Maxaafa qoola 111-112 nna 2008nniha Diru Maxaafa qoola 133-135 nabbawi.