Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Sadaasa 2017

 HEESHSHOTE XAGGE

Mooticha Harunsate Yee Baalankare Facci Asse Aguroommo

Mooticha Harunsate Yee Baalankare Facci Asse Aguroommo

Mitte hige 16 dirihu heeˈreenna anniˈya togo yiinoe: “Sabbakattora haˈrittoro hakkaa gati. Galagalte higittoro lekkakki hiiqqeemmohe.” Konni daafira, mininni fule haˈrummo. Mooticha harunsate mito coye facci asse agura hanafoommohu hatte yannaraati.

ANNIˈYA togo hanqinohu mayiraati? Hanni xaggeˈya kuleemmoˈne. Ilamoommohu Maaja 29, 1929nniiti; lophoommohu Filippiinsi gobbara Bulaakani yinanni qoqqowiraati. Gari miinji noonkekki daafira, heeshsho qarraho. Ani wedellichu heeˈreenna Jaappaanete olanto Filippiinsi dagge ola kayissino. Ikkirono ninke heeˈneemmohu olu kaino qooxeessiˈra ikkinokki daafira, olu digawajjinonke. Qooxeessinkera raadoone, televizhiinenna gaazeexu nookki daafira, olu duduwo macciishshineemmohu mannu hasaawannaati.

Anera lamalu roduuwi nooe; settu dirihu heeˈreenna amaˈya anninna ama ledonsa heeˈrammora haaˈre haˈrinoe. Hatte yannara ninke Kaatoolike eˈneemmoha ikkirono, amaˈya anni ammaˈnonnire hasaawa baxanno, hattono jaallasi uyitinosita ammaˈnote borro adhanno. Isi Qullaawa Maxaafanna Tagaloogi Afiinni qixxaabbinota kaphu ammaˈno roso xawo fushshitanno buukileete leellishinoeti qulli yitannoe. Qullaawa Maxaafa nabbawa baxisannoe; roorenkanni shoolenka Wongeela nabbawa lowo geeshsha baxeemmo. Hatto assaˈya, Yesuusi faale haˈra hasiˈreemmo gede assitinoe.—Yoh. 10:27.

MOOTICHA HARUNSATE KAAˈLANNOERE ROSOOMMO

Jaappaanete olanto 1945nni Filippiinsi gobbanni agurte fultino. Hatte yannara, anniˈyanna amaˈya qaera higi yiinoe. Ahaahiˈyano haˈreemmo gede jawaachishinoe. Konnira qaera higummo.

Shiima yanna gedensaanni, Sadaasa 1945nni Yihowa Farciˈraasine Angaati yinanni kataminni sabbakkara qachanke daggu. Mittu jawu rodii mininkera daye Qullaawu Maxaafi ‘goofimarchu barri’ daafira mayyaannoro kulinonke. (2 Xim. 3:1-5) Isi qooxeessaho assidhannote Qullaawu Maxaafi xiinxallora koyisinke. Anniˈyanna amaˈya haˈra giwirono ani kayinni haˈroommo. Hakkira 20 meddi yaanno manni dayino; insa giddo mitu Qullaawu Maxaafi xaˈmo xaˈmitino.

Hakko rosiinsanniri leella giwinoe daafira, fule haˈrate hedummo. Haˈrammora shootti yaanni heeˈreenna, insa Maganu Mangiste faarso faarsa hanaffu. Hatte faarso lowo geeshsha baxoommo daafira haˈrammora kaoommonku agurummo. Faarsotenna huuccattote  gedensaanni, daanno Sambata baalunku Angaati katamira assinanni gambooshshe dangeemmo gede koyinsinke.

Ninke giddo batinyu Kiruusi maate mine assinannihu konni gambooshshira sette km ikkitanno doogo haˈnummo. Hakko gambooshshira 50 meddi yaanno manni gamba yiino; hakkiicho qaaqquullu nafa gatikki shota ikkitinokkite Qullaawu Maxaafi hajara dawaro qolanna laummoti dhagge assiˈrummo. Gambooshshe duucha hige haˈrummo gedensaanni, alba katamu kantiiba ikkinohu Damiyaani Santosi yinannihu geerchu suwisaanchi minesi galeemmo gede koyisie. Hakko hashsha woˈma Qullaawu Maxaafire hasaambanni galloommo yaa dandiinanni.

Hakka waro, mannu Qullaawu Maxaafi halaale rosanni heeˈre cuuamanno. Gambooshshe boode geeshsha haˈrummo gedensaanni roduuwu anenna wole Qullaawa Maxaafa xiinxallitannore “Cuuama hasidhinanni?” yite xaˈmitunke. Hakkiinni ani “Ee hasiˈreemmo” yuummonsa. Korkaatuno ‘Mootichu Kiristoosi’ borojjicho ikka hasiˈroommo. (Qol. 3:24) Ammajje 15, 1946nni qooxeessaho noo laga haˈne cuuammummo.

Cuuammummo gedensaanni, Yesuusi gede ganyine sabbaka hasiissannonketa huwantummo. Anniˈya sabbakammora hasiˈrinokki daafira togo yiinoe: “Ati sabbakate diˈˈiillootto. Qoleno, wayi giddo lixxe fulootto daafira calla sawaakicha ikkatto yaa diˈˈikkino.” Maganu, Mangistesiha dancha duduwo duduwammora hasiˈrannota xawisummosi. (Mat. 24:14) Hakkiinni lede “Maganoho xaˈnoommo xano wonsha hasiissannoe” yuummosi. Anniˈya hanafote kulummoˈnere yiinoehu hatte yannaraati. Isi ani sabbakeemmota hoolate woˈnaalino. Yihowara soqqamate yee baalankare facci asse agura hanafoommohu hatte yannaraati.

Kiruusi maate, Angaati katamira ledonsa heeˈreemmo gede koyissue. Insa anenna Noora yinanni beettonsa suwisaano ikkineemmo gede jawaachishinonke. Nooranna ani Bocaasa 1, 1947nni suwisaano ikkinummo. Noora wolu katamira soqqantanno; ani kayinni Angaati katamira soqqamanni gatummo.

FACCI ASSE AGURROOMMOHA WOLE COYE

Suwisaancho ikkummohunni sasu diri gedensaanni, Erlii Istuwaarti yinanni rodii sinu biironni daye Angaati katamira 500 saˈˈanno mannira lallawo shiqishino. Isi lallawo Ingilizete afiinni shiqishino; hakkiinni ani gamba yiino mannira lallawonnita qara qara hedo Tagaloogi afiinni kulummonsa. Rosu mine lamala diro calla rosoommo; ikkirono rosiisaanonke duucha wote Ingilizete Afoo coyiˈransa kaaˈlitinoe. Tagaloogi Afiinni qixxaabbinoti gariti Qullaawu Maxaafi aana xintantino borro hoogaseno, Ingilizete Afoo roseemmo gede kaaˈlitinoe. Kuri borro giddo roore Ingilizete Afiinni nabbaweemmo. Kuri coyibba Ingilizete Afiinni shiqqanno lallawo Tagaloogi Afiira qole tireemmo gede kaaˈlitinoe.

Roduu Istuwaartira lallawo tirummosi barra, isi qooxeessaho noo songuwara sinu biiro mittu woy lamu suwisaancho ikkino rodii Beeteele daara hasidhannota kulinonsa. Hatte yannara Misiyoone ikkite soqqantanno roduuwi Ameerikaho Niyu Yorkete 1950nni assinanniha “Tiokiraasete Lopho” yaanno gambooshshe hadharaati. Beeteele dagganno gede koyinsoonni roduuwi giddo mittu aneeti. Xaano rosoommo qooxeessa agure, Beeteelete loonsanni looso kaaˈlate haˈrummo.

Ella 19, 1950nni Beeteelete loosa hanafummo. Beeteele noohu jajjabba haqqenni doyissaminohu akkalu miniraati; minu noo bayichi mitte hekitaare ikkanno. Hakkiicho soqqamannohu batinyu seenne adhinokki roduuwi no. Soodo gute kae, sagale qinshanniwa looso kaaˈleemmo. Hakkiinni sase saatenni kayise, uduunne hayishshinanni kifilera looseemmo, hattono uduunneho kaawiyya ganeemmo. Barrano konne looso looseemmo. Misiyoone gambooshshunni higgu gedensaannino, Beeteelete soqqama diaguroommo. Poostu mini widoonni sonkanni metseetta ashshageemmo, borrote kontiraati ledo xaado afiˈrino looso looseemmo, wosina haaˈnanni kifilera looseemmo, hattono uyinannie looso baala loosate aneneeto shiqishoommo.

GILIYAADI ROSI MINE ROSATE FILIPPIINSI GOBBANNI AGURE HAˈRUMMO

Anenna Filippiinsi gobbara heedhannore wole lee roduuwa, 1952nni Giliyaadi Rosi Mine 20ki kifile eˈne ronseemmo gede koyinsinke; hatte yannara lowo geeshsha hagiidhoommo. Ameerikaho laˈnoommonna xaadinonke coyi giddo rooru ninkera wosinchoho. Hakkiicho heeˈnanni heeshsho ani lophoommohu shiimu qachi gedeeta diˈˈikkitino.

Giliyaadi Rosi Mine ledoˈya qajeeltino rosaano

 Lawishshaho, mito korreentetenni loosanno uduunnenna sagale qishiˈrate kaaˈlanno uduunnicho horoonsiˈnanni gara rosa hasiissinonke. Ayyareno lophoommo qooxxeessiwiinni baxxitinote! Mitto soodo, gobba qole laeemmo wote, gobbi waajjirino gari addiiti. Togoota kaadete kuuso lae diegennoommo. Gobbi biifado ikkirono, qiidu kayinni qucuccishinoho!

Giiliyaadi Rosi Mine dhagge ikkanno roso roseemmo daafira, kuri coyibba hawanni haˈroommo. Giliyaadi Rosi Mini rosiisaano rosiissanno gari dhagge ikkannoho. Insa danchu garinni xiinxalla dandiinanni gara rosiissinonke. Giliyaadi Rosi Mine afiˈroommo qajeelshi, Yihowa ledo kalaqiˈroommo jaaloomi kaajjanno gede kaaˈlinoe.

Maassammummo gedensaanni, Niyu Yorkete katamira Bironikisi yinanniwa yannate geeshsha baxxino suwisaancho ikke soqqameemmo gede kullie. Konni daafira, Maaja 1953nni Bironikisi assinoonniha “Haaro Alame Dagooma” yaanno gambooshshe haˈrummo. Gambooshshu gedensaanni Filippiinsi hige soqqameemmo gede kullie.

INJIITANNOTA KATAMU HEESHSHO AGURUMMO

Sinu biirora loossanno roduuwi “Konni gedensaanni woradu looso loosatto” yitue. Kuni Mootichu lawishsha harunseemmo gede kaaˈlinohe loosooti; Isi Yihowa geˈreewo kaaˈlate xeertote noo katamma haˈrino. (1 Phe. 2:21) Filippiinsi katamira noote Luzooni yinanni giddichora noo woradira soqqameemmo gede sonkie. Kuni woradi Bulaakani, Nuuwewa Esiha, Terlakinna Zembaalesi yinanni qooxeessa amadanno. Mito katama towaatate, Siyaro Madire yinanni ilaali widoonni hige gooraame doogo haˈreemmo. Mannu hakkira gidde haˈranno baaburi woy otobise dino. Konni daafira, haqqete aana ofolle haˈreemmo gede fajjitaera gindilla hogowino makeena kaddannore xaˈmireemmo. Duucha wote insa fajjitannoe; kayinni togoo makeeninni haˈnanni wote diˈˈinjaanno.

Hakko qooxeessiˈra noo songo haarotenna shiimu manni calla noote. Konnira roduuwu gambooshshenna soqqanshonsa qineesseemmonsa wote lowo geeshsha hagiidhitanno.

Yannate gedensaanni Biikoli yinanni qoqqowo amadanno woradira soqqama hanafummo. Hakko qoqqowira baxxitino suwisaano mite yite marte sabbakke xintinohu haammatu qoqqowi no. Mitte hige wosinsitinoe maatera shumate ofolla hasiˈreemmota kulummonsa; shumate mininsa kawanna kaˈaa lame haqqa worroonni baleeti. Kaxxoommo haqqi adhe dirrie. Biso hayishshiˈranni lowo yanna keeshshoommo; hakkiinni loosoˈya hanafoommo.

Woradu looso loosanni heeˈre, suwisaanchimma mitteenni hananfoommota Noora yinanni rodoo daafira heda hanafummo. Hatte yannara ise Dumageete yinanni katamira baxxitino suwisaancho ikkite soqqantanni no; hakkiinni ani ise laˈˈammora marummo. Shiima yanna gedensaanni mimmitoho borrote sokka borreessinummo gedensaanni, 1956nni adhammummo. Sargenkenni aante noo lamalara Rappu Rappu yinanni  giddichora noo songo towaantoommo. Hakkiicho ilaala gooddiˈnoommo, hattono lekkatenni seeda doogo haˈnoommo; ikkirono Noora ledo kuri xeertote noo roduuwa towaatanke lowo geeshsha hagiirsiissinonke!

WIRRO BEETEELETE SOQQAMEEMMO GEDE KOYINSIE

Noora ledo shoole meddi yaanno diro woradu looso loonsummo gedensaanni, Beeteelete soqqammeemmo gede koyinsinke. Konnira Arfaasa 1960nni Beeteele eˈnummo; hakkiicho lowo diro soqqammoommo. Yihowa dirijjite giddo lowo looso loossanno roduuwi ledo soqqamaˈyanni lowore rosoommo; Noorano Beeteelete addi addi kifilera loossino.

Mittu rodii ani jawu gambooshshiwa lallawo shiqishanna Kebiyaano yinanni afiiˈra qole tiranni no

Beeteelete soqqamaˈyanni Filippiinsi gobbara Yihowara soqqamanno manni kiiro lexxitanna laˈˈate qoosso afiˈroommo. Seenne adhummokki wedellichu heeˈre Beeteele haˈrummo wote, Filippiinsi gobbara 10,000 meddi yitanno halashshaano no. Xa kayinni tenne gobbara 200,000 saˈanno halashshanno no; qoleno 450 ikkitanno roduuwi Beeteelete heedhe sabbakate looso irkissanni no.

Loosu lexxanni haˈrita, Beeteele ruukkitino. Konnira Aliidi Bisi wole mine minnanni bayicho hanseemmo gede xaˈminke. Borro attammanni kifilera aliidi laˈˈaanchinna ani sinu biiro mule batinyu Chayinu manni heeˈranno qooxeessira baatto hirannoha xaˈmisiinsanni minunni mine haˈnummo. Baatto hirannonkeha diafiˈnoommo; isinni mittu manchi “Ninke Chayinu baatto hidhineemmo ikkinnina dihirreemmo” yiinonke.

Roduu Alberti Shiroderiini lallawo shiqishanna tiranni noommo

Ikkollana, mitto barra mittu manchi Ameerika haˈranni noo daafira baattosi hira hasiˈrannota kulinke. Hakkunni gedensaanni dhaggeessiˈnanniri ikkino. Wolu manchino baattosi hira hasiˈrannota kulinonke; isi wolootuno baattonsa hirtanno gede jawaachishino. “Ninke Chayinu baatto hidhineemmo ikkinnina dihirreemmo” yii manchi baatto nafa hidhinoommo. Shiima yanna giddo sinu biiro halaˈlinyi albitenni sase ero ikkino. Kuni ikkanno gede assinohu Yihowaati yee hedeemmo.

Umo 1950nni Beeteele eummo wote Beeteelete maate giddo maaˈniidihu aneeti. Xa kayinni minaamaˈyanna ani Beeteelete noore baala dirunni roorreemmo. Mooticha harunse soyiewa baala haˈraˈyanni horo digaabbeemmo. Anniˈyanna amaˈya mininni fushshe huninoeha ikkirono, Yihowa isira soqqantannota lowo maate uyinoe. Yihowa loonseemmo loosi ikkihano ikkiro, hasiisannonkere baala aannonketa hili geeshsha nafa dihuluullameemmo. Nooranna ani baxillunni kae uyinonke coyi baalunkura Yihowa galanteemmosi; wolootuno iso fonqolte laˈanno gede jawaachinsheemmonsa.—Mil. 3:10.

Yesuusi mitte hige Maatewoosi yinanni qaraxaasincho “Hoodeˈya amo” yiinosi. Maatewoosi maa assiyya? “Hakkawoyintenni baalankare agure hoodesi haˈri.” (Luq. 5:27, 28) Anino Yesuusi hoode haˈrate yee baalankare facci asse aguroommo; wolootuno togo assite atoote afidhanno gede jawaachisheemmonsa.

Filippiinsi gobbara Yihowa magansiˈranno manni lexxanno gede kaaˈla lowo geeshsha hagiirsiissannonke