Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Sadaasa 2017

Yaiqoobi Mesihichu sirchi wido ikkinohu Eesawu bayirreenya hidhino daafiraatini?

Nabbawaano Xaˈmitanno Xaˈmo

Nabbawaano Xaˈmitanno Xaˈmo

Hunda Israeelete yannara Mesihichu sirchi wido ikkannohu bayirreenyu qoosso noonsa manna callahoni?

Konni albaanni Mesihichu sirchi wido ikkannohu bayirreenyu qoosso noonsa manna callaho yine coyiˈnanni keeshshinoommo. Tini qolte Ibiraawoota 12:16 te aana noo hedo ledo sumuu yitannota labbanno. Kuni qummeeshshi Eesawu “maganiweelo [woy, qullaawa coye naadannokkiha] ikkinotanna “mittu woyiti sagalera yee bayirreenyesi ” Yaiqoobira hirinota kulannonke. Konni qummeeshshi garinni Yaiqoobi ‘bayirreenya’ afiˈri gedensaanni Mesihichu sirchi handaari wido ikkannoha lawinonke.—Mat. 1:2, 16; Luq. 3:23, 34.

Ikkollana Qullaawu Maxaafi xagge seekkine xiinxallineemmo wote, Mesihichu sirchi handaari wido ikkannohu mini giddo bayira ikkino mancho calla ikkinokkita huwantoommo. Hanni kuri giddo mite taje laˈno.

Yaiqoobi (Israeeli) ooso giddo bayiriidihu Liya iltinoho Roobiaamiiti. Yaiqoobi lowo geeshsha baxannoti Raaheeli isira iltino ooso giddo bayiriidihu qole Yooseefiiti. Roobiaami busha coye assita bayirreenyasi Yooseefira uyinoonni. (Kal. 29:31-35; 30:22-25; 35:22-26; 49:22-26; 1 Dud. 5:1, 2) Ikkirono, Mesihichu sirchi dayinohu Roobiaami woy Yooseefi widoonni diˈˈikkino. Mesihichu ilaminohu Liya Yaiqoobira iltinohu shoolki beetti Yihuda sirchi widoonniiti.—Kal. 49:10.

 Maatewoosi 1:5 te aana Mesihichu sirchi wido ikkinoha shoole manna qummi assinoonni. Kuni manni mininsa giddo bayiruudde ikkara dandaanno. Booeezi Iyyoobeedi ilino, Iyyoobeedi qole Isseyi ilino.—Rut. 4:17, 20-22; 1 Dud. 2:10-12.

Ikkollana, Isseyi beetti Daawiti annisira bayira diˈˈikkino. Isi Isseyite sette ooso giddo maaˈniidiho. Ikkirono, Mesihichu ilaminohu Daawiti sirchi widoonniiti. (1 Sam. 16:10, 11; 17:12; Mat. 1:5, 6) Qoleno Selemooni Daawitira bayira beetto ikka hoogirono, Mesihichu sirchi wido ikkino.—2 Sam. 3:2-5.

Hatto yaa kayinni bayira ikka mittoreno dikaaˈlitanno yaa diˈˈikkino. Bayiru beetti mini giddo ayirradoho, hattono duucha wote annu reyanno wote qae amadannoha ikkanno. Qoleno bayiru beetti ero ragge adhanno.—Kal. 43:33; Mar. 21:17; Iya. 17:1.

Ikkirono, bayirreenyu qoosso woleho sayisa dandiinanni. Lawishshaho, Abirihaami Ismaeeli bayirreenya Yisihaaqira sayisino. (Kal. 21:14-21; 22:2) Aleenni laˈnummonte gede Roobiaamita bayirreenyu qoosso Yooseefira sayinsoonni.

Ibiraawoota 12:16 togo yitanno: “Foorannohu gede woy mittu woyiti sagalera yee bayirreenyesi hirihu Eesawu gede maganiweelo ikkinohu giddoˈne heeˈrannokki gede qorophe.” Togo yaa mayyaate?

Soqqaamaasinchu Phaawuloosi konni qummeeshshira kulanni noohu Mesihichu sircho ikkitinori daafira diˈˈikkino. Isi hakkuyira aleenni noo qummeeshshira Kiristaanu ‘lekkansara taalo doogo seekkiranno’ gede kulinonsa. Insa hatto assiro ‘Maganu elto xeˈannonsakki gede’ assiˈranno; foorannoha ikkiro qole Maganu elto xeˈansara dandiitanno. (Ibi. 12:12-16) Kiristaanu togoore assiro, Eesawu gedeere ikkanno. Eesawu “maganiweelo” ikkino, yaano qullaawa coye dinaadino; wole yaattonni isi qullaawa ikkino coye batteessino.

Eesawu heeˈrinohu mini annuwa maatensara kakkalo shiqishshanno yannaraati; konnira isi sae sae maatesi riqiwe kakkalo shiqishate qoosso afiˈrinoha ikkara dandaanno. (Kal. 8:20, 21; 12:7, 8; Iyo. 1:4,5) Eesawu maalaamittete coye baxannoha ikkino daafira, missiru woxira yee lowore huˈnino. Eesawu Maganu Abirihaami sirchira iillanno yee coyiˈrino qarri iillannosikki gede assa hasiˈrinoha ikkara dandaanno. (Kal. 15:13) Qoleno Eesawu wole maganna magansiˈrannoha lame meento adhe qullaawa coye naadannokkita leellishino; hatte yannara annisinna amasi lowo geeshsha dadillino. (Kal. 26:34, 35) Rodiisi Yaiqoobi kayinni halaalaancho Magano magansidhanno galte adhino!—Kal. 28:6, 7; 29:10-12, 18.

Ikkina, Mesihicha ikkinohu Yesuusihu sirchu handaari daafira mayine xaphi assine coyiˈra dandiineemmo? Bayirreenyunni Mesihichu sirchi wido ikkino manni no; ikkirono Mesihichu sirchi wido ikkannohu bayirreenyu qoosso noonsa manna calla diˈˈikkino. Yihudootuno tenne wodanchitino daafira, Kiristoosi Isseyihu maaˈniidi beetti Daawiti widoonni dayinota coyidhino.—Mat. 22:42.