Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

Laˈinannihu Mamira Higgineeti?

Laˈinannihu Mamira Higgineeti?

“Gordoho heeˈrattohu Kaaliiqa ballo, atewa hige laeemmo.”—FAR. 123:1.

FAARSO: 143, 124

1, 2. Yihowawa hige laˈˈate yaa mayyaate?

HEEˈNOOMMOHU ‘qarrissannote goofimarchu yannaraati’; konnira barru fuleennanke uullate aana addu keeri woˈma geeshsha heeshsho qarru woˈminota ikkitanni hadhannoti egennantinote. (2 Xim. 3:1) Konni daafira ninkeneeto, ‘Kaaˈlonna biddishsha afiˈrate ayewa hige laeemmo?’ yine xaˈma hasiissannonke. Tenne xaˈmora ‘Laeemmohu Yihowawa higeeti’ yine qolleemmoha ikkara dandaanno; qoleno hatto yee qolanke garankolla.

2 Ikkollana Yihowawa hige laˈˈate yaa mayyaate? Heeshshonke giddo lowo qarri iillannonke yannara Yihowa illachisha dandiineemmohu hiittoonniiti? Lowo xibbi diri albaanni, faarsaasinchu Yihowa kaaˈlo afiˈrate Isiwa hinge laˈˈa hasiissannonketa xawisino. (Faarso 123:1-4 nabbawi.) Ninke Yihowawa hinge laˈneemmo gara, soqqamaanchu mootichasi laˈˈanno gari ledo taashshino. Faarsaasinchu hatto yaasi mayyaate? Soqqamaanchu mootichisiwa hige laˈˈannohu itannorenna agarooshshe afiˈrate calla diˈˈikkino; hatteentenni mootichisi maa hasiˈrannoro wodanche isi hasiˈrannore assateeti.  Hatteente gede, ninkeno Yihowa maa assinammora hasiˈrannoro afate, Qaalesi barru baala xiinxallanna, aannonke biddishsha harunsa hasiissannonke. Yihowa kaaˈlo hasiissannonke yannara kaaˈlannonkehu, hatto assinummoro callaati.—Efe. 5:17.

3. Woˈmante yannara Yihowawa hinge laˈneemmokki gede guficho ikkannonkeri maati?

3 Woˈmante yannara Yihowawa hige laˈˈa hasiissannonketa anfoommoha ikkirono, mito woyite hedonke billaallitara dandiitanno. Yesuusira muli jaala ikkitinote Maartara iillinoseri tenne leellishanno. Ise “loossanno loosi batiˈreennase” hedose billaallitino. (Luq. 10:40-42) Ammanantino mancho Maartara Yesuusi ledose heeˈreenna hedose billaallitinoha ikkiro, ninkerano hattoori iillankera dandaannoti egennantinote. Ikkina Yihowawa hinge laˈneemmokki gede guficho ikkannonkeri maati? Konni birxichira wolootu assooti hedonke billaallitanno gede assara dandaanno gara ronseemmo. Qoleno woˈmante yannara Yihowawa hinge laˈˈa dandiineemmo gara xiinxallineemmo.

AMMANAMINO MANCHI MUXXE QOOSSO HOOGINO

4. Muse Hexxote Gobba eikki gatasi dhagge ikkitannonkehu mayiraati?

4 Muse biddishsha afiˈrate Yihowawa hige laino. Isi “Illete leellannokki Magano afinohu gede asse hede noowa kaajje” heeˈrino. (Ibiraawoota 11:24-27 nabbawi.) Qullaawu Maxaafi “Kaaliiqi albaanni uurre hasaawannoha Muse gedee himanaancho hakkunni kawa Israeelete gobbara anfe diegenninoonni” yee kulannonke. (Mar. 34:10) Musera Yihowa ledo lubbote jaaloomi noosiha ikkirono, isi Hexxote Gobba eikki gatino. (Kir. 20:12) Musera guficho ikkinosiri maati?

5-7. Israeele Gibitsetenni fultuhunni shiima yanna gedensaanni mayi qarri kalaqamino? Muse konne qarra tirinohu hiittoonniiti?

5 Isiraeele Gibitsetenni fultuhunni lamu agani gedensaanni, Siina Ilaala nafa iillitukki qarru kalaqamino. Israeelete manni waa hooge xiixamino. Hattono Musera gunguma hanafino; coyi bushanni haˈrita Muse, “Kinchunni gante shitaeraatina konne manna hiisso?” yee Yihowawa hige raarino. (Ful. 17:4) Yihowa Musera biddishsha uyinosi. Siqqo haaˈre Korebi yinanniwa noo kincho ganiro wayi dhoohe fulannota kulinosi. Qullaawu Maxaafi “Muse Israeelete geerri laˈˈanna Kaaliiqi yiinosi gede assi” yaanno. Israeele waa kassi yita geeshsha aggino; konni garinni kalaqamino qarra tirroonni.—Ful. 17:5, 6.

6 Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Hakko dargira, Maasahinna Meriiba yine suˈma fushshini. Hatto yinoonnihu ‘Kaaliiqi ledonke noonso dino?’ yitanni Kaaliiqa jiffinohuraatinna abbooshshidhinohuraati.” (Ful. 17:7) “Maasahinna Meriiba” yinanni qaalla “jifanna” “abbooshshiˈra” yitanno tiro afidhino daafira, hakkonne bayicho hatto yee suˈma garankolla.

7 Yihowara hatte yannara mayi macciishshaminosi? Israeele assitinore Musera finqiltinohu gede asse calla ikkikkinni, Maganimmasi huluullantinohu gede asse laino. (Faarso 95:8, 9 nabbawi.) Israeele soˈro loossino. Hatte yannara Muse Yihowawa hige laino; wole yaattonni Yihowa uyinosi biddishsha seekke harunsino.

8. Israeele halalla 40 diro hadhu gedensaanni mayi ikkino?

8 Ikkollana mitu 40 diri gedensaanni Israeele Hexxote Gobba iilla rakke  heedheenna xaano hattoo qarri kalaqamino. Hatte yannarano Israeele noohu yannate gedensaanni Meriiba yinoonni bayichooti. Ikkollana kuni bayichi Qaadeesi yinanni qooxeessira Hexxote Gobba danni mule noohonna aleenni kullihu Meriiba yinanni bayichinni baxxinoho. * Israeele xaano waa hoogge gunguntino. (Kir. 20:1-5) Tenne yannara, Muse soˈro loosino.

9. Yihowa Muse mayyee hajajinosi? Muse kayinni maa assino? (Hanafote noo misile lai.)

9 Muse mannu finqilita maa assiyya? Hatte yannarano isi Yihowa biddishsha afiˈrate woˈnaalino. Ikkollana hatte yannara Yihowa kincho gananno gede dihajajinosi. Hatteentenni siqqo haaˈre manna kinchunniwa gamba asse kinchoho coyiˈranno gede kulinosi. (Kir. 20:6-8) Muse kayinni kinchoho dicoyiˈrino. Hatteentenni isi gamba yiino manna “Kiˈne haxawarrootu! Halaalinta kunni kinchi giddonni kiˈnera waa uyinoˈneni?” yee hiddannaawe coyiˈrino. Hakkiinni kincho mitte hige calla ikkikkinni lame hige ganino.—Kir. 20:10, 11.

10. Yihowa Muse assinorira mayi macciishshaminosi?

10 Yihowa Musera lowo geeshsha hanqino. (Mar. 1:37; 3:26) Yihowa togo hanqinohu mayiraati? Hanqanno gede assinosihu babbaxxino korkaati heeˈrara dandaanno. Aleenni qummi assininte gede, Yihowa hanqino korkaati giddo mittu, Muse uyinoonnisiha haaro biddishsha harunsa giwino daafira ikkara dandaanno.

11. Muse kincho ganasi, Yihowa assino coyi maalale lawannokki gede assitinoha ikkara dandaanno yineemmohu mayiraati?

11 Yihowa hanqinohu wolu korkaatino heeˈrara dandaanno. Umihu Meriiba yinanni qooxeessira noo kinna jaamatenna jajjabbate. Mittu manchi tenne kinna hirretenni ganirono, waa fushshara didandaanno. Layinki Meriiba qooxeessira noo kinna kayinni baxxitinote; tini kinna kaajjille afidhinokkitenna bolottaamete. Bolottaame kinna giddiido fano ikkitino daafira, duucha woyite togoo kinna noo qooxeessira wayi heeˈranno; konnira tenne kinna giddonni waa afiˈra dandiinanni. Muse kuri bolottaamma kinna lame hige ganasi, mannu wayi fulinohu Yihowa kaaˈlonni ikkikkinni kalaqamunni ikkinohu gede asse coyiˈranno gede assitino ikka? Muse kinchoho coyiˈra agure kincho ganasi, maalale ikkino coyi maalale lawannokki gede assitino ikka? * Togooti yine afoo wonshine coyiˈra didandiineemmo.

MUSE FINQILINOHU HIITTOONNIITI?

12. Yihowa Museranna Aaroonira hanqinohu wolu korkaati maa ikkara dandaanno?

12 Yihowa Museranna Aaroonira hanqanno gede assinosihu wolu korkaatino heeˈrara dandaanno. Muse mannaho “Kunni kinchi giddonni kiˈnera waa uyinoˈneni?” yiinota qaagi. Muse “uyinoˈneni?” yiinohu isonootonna Aarooni kulate ikkikki digatino. Muse hatto yee coyiˈrasi maalalete Buicho ikkinoha Yihowa ayirrisannokkita leellishshanno. Faarso 106:32, 33 tenne hedo ledo sumuu  yitanno; qummeeshshu togo yaanno: “Meriiba buˈa mule mannu Kaaliiqa hanqisisi; insanni kainohunni Muse qarru aana uwi. Lowo geeshsha aarsitinosi daafira Muse hiddannaawe coyiˈri. * (Kir. 27:14) Muse assinori, Yihowara hasiisanno ayirrinyi gatanno gede assino. Yihowa Musenna Aarooni “Lamunku Meriiba Wayiwa hajajoˈya huntinoonni” yiinonsa. (Kir. 20:24) Ee, insa shota ikkinokki cubbo loossino!

13. Yihowa Musera yiino yoo taashsho xeˈinota diˈˈikkitino yineemmohu mayiraati?

13 Musenna Aarooni Yihowa daga massaggannore ikkitino daafira, Yihowa wolu manninni roore xaˈmannonsa. (Luq. 12:48) Yihowa Israeelete daga isira gara gibbino daafira hatti ilama woˈma Kanaani gobba eˈannota hoolino. (Kir. 14:26-30, 34) Konnira Yihowa Muse finqilinotera, hattoo yoo yaasi garankolla. Wolu finqilino manninte gede, Yihowa Museno Hexxote Gobba eannota hoolino.

QARRAHO KAIMA IKKINORE

14, 15. Muse finqilanno gede assinosiri maati?

14 Muse finqilanno gede assinosiri maati? Faarso 106:32, 33 togo yitanno: “Meriiba buˈa mule mannu Kaaliiqa hanqisisi; insanni kainohunni Muse qarru aana uwi. Lowo geeshsha aarsitinosi daafira, Muse hiddannaawe coyiˈri.” Israeele hanqissinohu Yihowa ikkirono, hiddannaawe coyiˈrinohu kayinni Museeti. Muse isonooto qeeˈla hoogasi, gura qiniite laikki coyiˈranno gede assitinosi.

15 Muse wolootu assooti guficho ikkasira wodhino daafira, Yihowawa hige laˈˈa hoogino. Muse umo kalaqamino qarra garunni tirino. (Ful. 7:6) Ikkollana finqila ikkinohu Israeelete manni ledo lowo diro keeshshasi, hexxo mudhannonna cinca hooganno gede assitinosiha ikkara dandaanno. Muse Yihowa ayirrisanno gara heda agure, umisi daafira calla heda hanafino ikka?

16. Muse assoote seekkine heda hasiissannonkehu mayiraati?

16 Ammanamino masaalaanchira Musera nafa hedosi billaallitinohanna gufiˈrinoha ikkiro, ninkerano togoori iillankera dandaanno. Ninkeno Muse gede wole gobba yaano Yihowa qixxeessinota haaro alame eate ranke heeˈnoommo. (2 Phe. 3:13) Tini kaajja qoosso gatte baˈankera dihasiˈneemmo. Ikkollana tenne mixonke wonshiˈrate, Yihowawa hinge laˈˈa, yaano woˈmante yannara isi fajjo assa hasiissannonke. (1 Yoh. 2:17) Muse loosino soˈronni maa ronseemmo?

WOLOOTU ASSOOTI HEDOˈNE BILLAALLITANNO GEDE ASSARA WODHITINOONTE

17. Hanqisannori iillannonke woyite ninkeneeto qeeˈlate mayi kaaˈlannonke?

17 Hanqisannori iillannoˈne woyite cinca hoogginoonte. Mittu qarri hige hige iillannonke woyite nafa, “Dancha looso loosa ceeˈminoonke. Hexxo mudha hoongummoro, yanna iillitanno woyite mixxineemmo.” (Gal. 6:9; 2 Tes. 3:13) Hanqisannori iillannonke woyite woy wolootu ledo coyi kawa kaˈˈaa higannonke yannara arrawonkenna hanqo eemadha dandiineemmo? (Law. 10:19; 17:27; Mat. 5:22) Mannu hanqisannonke woyite ‘Maganoho uyiˈne agura’ hasiissannonke. (Roomu Sokka 12:17-21 nabbawi.) Woˈmante yannara Yihowawa hinge laˈneemmoha ikkiro, isi hedino yannara yoo yaa geeshsha cincatenni agadhineemmo; tini qolte iso  ayirrinseemmota leellishshanno. Ninke uminke rabbisiˈrate woˈnaalleemmoha ikkiro kayinni, tini Yihowa ayirrinseemmokkita leellishshanno.

18. Biddishsha harunsa hasiissannonkehu mayiraati?

18 Haaro biddishsha seekkitine harunse. Yihowa aannonkeha haaro biddishsha ammanamme harunsineemmo? Hatto ikkiro, mitto coye alba loonseemmo garinni calla diloonseemmo. Hatteentenni Yihowa dirijjitesi widoonni aannonke biddishsha ranke harunsineemmo. (Ibi. 13:17) Qoleno ‘borreessine worroonnihunni saˈneemmokki’ gede qoropha hasiissannonke. (1 Qor. 4:6) Hatto assineemmoha ikkiro, Yihowawa hinge laˈnanni heeˈnoommota leellinsheemmo.

Muse wolootu soˈro loossu yannara assinorinni maa ronseemmo? (Gufo 19 lai)

19. Wolootu soˈro Yihowa ledo noonke jaalooma huntannokki gede qoropha dandiineemmohu hiittoonniiti?

19 Wolootu soˈro Yihowa ledo nooˈne jaalooma huntara wodhitinoonte. Woˈmante yannara Yihowawa hinge laˈneemmoha ikkiro, wolootu loossanno soˈro Isi ledo noonke jaalooma huntara diwodhineemmo. Hakko iso Muse gede Maganu dirijjite giddo baxxitino qoosso noonkeha ikkiro, hatto assa hasiissannonke. Mittu mittunku ‘waajjatenninna huxiˈratenni gatonke woˈma ikkitanno gede assiˈra’ hasiissannonkeha ikkirono, Yihowa kaajjado biddishsha fushshe hakko biddishshi garinni calla yoo diyaannonke. (Fil. 2:12) Hatteentenni roore qoosso heedhunkero, Yihowa wolootaho lawishsha ikkinammora hasiˈranno. (Luq. 12:48) Ikkollana Yihowa banxeemmoha ikkiro, mittu coyino guficho diˈˈikkannonke woy isi baxilliwiinni dibadannonke.—Far. 119:165; Rom. 8:37-39.

20. Maa assate murciˈra hasiissannonke?

20 Tenne heeˈnoommote qarrissanno yannara, fajjosi maatiro afate woˈmante yannara ‘gordoho noohuwa hinge laˈno.’ Wolootu assooti Yihowa ledo noonke jaalooma hunara wodhinoonke. Muse lawishshinni tenne ronseemmo. Wolu manni laanfenni giirama agurre, ‘mararanke geeshsha Maganinkewa hinge laˈˈate’ murciˈno.—Far. 123:1, 2.

^ GUFO 8 Kuni Meriiba yinanni bayichi Refidiimi mule noohu Meriiba yinanni bayichinni baxxinoho. Umiha Meriiba yinanni bayicho qummi assinoonnihu Maasahi ledooti; layinkiha qummi assinoonnihu kayinni Qaadeesi ledooti. Ikkollana lamenka bayicho Meriiba yinoonnihu hakko bayichira kalaqamino qarrinniiti. Maganu Qaale Xiinxalli yinanni buukileetera gafa 7, qoola 38 noo kaarta lai.

^ GUFO 11 Jooni Beeki yinanni pirofeeserichi tenne daafira xawisanni togo yiino: “Mitte Ayihudete borro leellishshanno garinni, finqiltino Israeele Muse togo yitino: ‘Muse konni kinchi gara seekke afino! Maalale loosate wolqa noosita leellisha hasiˈriro, hanni wolu kinchi giddonni waa fushshonkena!’” Ikkollana togo yitannoti Ayihudete borrooti.

^ GUFO 12 Birra 15, 1987nnite Agarooshshu Shaera nooha “Nabbawaano Xaˈmitanno Xaˈmo” yaanno birxicho lai.